Skootterini.com

mitenkään sen enempää dissaamatta coastsidee, mutta olen kyllä vahvasti erimieltä tästä yo asiasta. annan vähän perusteellisemman perustelun asialle.

yksinkertasesti se menee niin, että mäntä joko mahtuu, tai ei mahdu sylinteriin. ihan hirveesti ei ole mitään välimuotoja, koska mäntiä tehään sen verran "isoin pykälin". renkaissa lähes sama juttu. joko ne mahtuu sinne, tai ei. ja jos vaikka mahtuukin niukin naukin, niin ei se ole hyvä. jonkun verran pitää olla välystä sekä renkaissa, että männässä, jotta ne mahtuu siellä kulkemaan myös lämmettyään. alumiinin lämpölaajeneminen on n. kaksinkertasta vs rauta, tai teräs. tosin riippuu alumiiniseoksesta. yleensä valualumiinissa on piitä, varsinkin männissä. se vähentää lämpölaajenemista. mutta on se siltikin selkeesti enemmän, kun raudalla. mäntä myös lämpiää huomattavasti enemmän, kun sylinteri, jollonka tarvitaan oikeat välykset, jotta kone toimisi kuumanakin. ja jopa ylikuumanakin.

jossain kakstahtareissa (voi olla nelareissakin ehkä) on toisen männänrenkaan alla sellanen kulmikas lisärengas, joka antaa lisää pontta renkaan jousivoimalle. sellasen kun asentaa tuoreeltaan sylinteriin ja kokeilee sen kitkaa, niin se on melkosen kova verrattuna vanhaan ja väsyneeseen mäntään. voisin äkkiä veikata, että tuplaten vs se vanha mäntä. silti se kestää siellä ihan hyvin pitkän maktaa ajella ilman mitään kiinnileipomisia. sen takia tollanen lepokitkan mittaaminen on ihan tuuripeliä, jos sillä meinaa sopivat välykset koneeseen löytää. oikeampi tapa on mitata sylinterin leveys, samaten männän leveys. jättää siihen oikea valmistajan ilmottama välys ja sillä hyvä. renkaista taasen mitataan renkaiden katkoksen välys. sillekkin on valmistaja antanut jonkun tietyn mitan, millä se on hyvä. jos rakentaa jotain race vekotinta, niin valmistajan mitoista voi poiketa ja tehdä vähän suuremmilla välyksillä sen koneen.

tällä tavalla itte oon  noita koneita kasaillut. lepokitka on vain lepokitkaa, eikä se kerro mitään siitä, mitä siellä tapahtuu, kun kone on käynnissä ja öljyt voitelee ihan erilailla, kun jollain vesiämpäreden massan avulla tehdyllä voimalla. voihan tuolla tavalla tietty mitata renkaiden jousivoimia, mutta niilläkään ei niin kauheesti ole merkitystä, koska se palotapahtuman paine sen varsinaisen voiman tiivistämiseen tekee. paine painaa renkaita sylinterin seinämää vasten, jollonka kaasut ei karkaa männän ja renkaiden ohitse. mutta kukin tyylillään. itte en ainakaan laske mitään arvoa lepokitkalle. ellei se nyt sitten satu oleen jotain tyyliin kymmeniä kiloja mopon moottorissa. sillon on jo jotain muutakin pielessä..

Lainaus käyttäjältä: joni_k - 09.05.17 - klo:21:34
onneks ei oo paha homma purkaa ja koota. suurin aika taitaa mennä että ennen purkua saa moottorin puhdistettua ulkopuolelta niin hyvin että kehtaa alkaa osiin laittamaan.

Kävikin mieletön pulla tän homman kanssa. Ehdin vasta nyt tallilla käymään ja hakemaan siellä lojuneen koneenraadon. Tuo symin kone mikä oli tallilla onkin saman mittainen kuin tämä titanin lohko eli keskikokoa (43cm). Aiemmat osat mitä siitä hyödynsin totesin laadukkaiksi ja tuo on niin paljon vähemmän ajettu kokonaisuus että taitaa olla fiksumpi vaihtaa levyjarrullinen perä tähän koneeseen eikä alkaa kahta moottoria purkamaan atomeiksi ja siirtää kampiakseli toiseen vaan vaihtaa pelkkä vaihteisto kun noissa on pidempi välityskin laitttu valmiiksi edellisen tunaajan toimesta.. Tallilla on soliferista yli jäänyt levyjarrullinen perä pitkillä väleillä minkä taidankin sovittaa tähän.

tiedä kumpaa kirjotan mutta laitetaan tänne. kun ootte noita kansia jyrsiny niin ootteko myös sieltä venttiili puolelta tai seeti puolelta jyrsiny myös lisää tilaa..? eihä se paljoa auta jos pakoaukkoa suurentaa mutta se venttiili osio siellä takana ihan ahdas.täytyy vaa varoa ettei riko seetiä sitten ei kansi enää pidä.

tossa kantta vaihtaessa tein semmosen huomion että mulla on yks kansi joka nakuttaa sääteli venttiileitä miten tahansa. nokkapukki,nokka-akseli ja venttiilijouset samat, oon siirrelly kannesta toiseen. mutta ei toi toinen kansi vaan nakuta kun säätää tiukat välykset. sit semmonen huomio että nakuttavassa kannessa jaksaa just nippa nappa peukaloilla painaa jousten lukitukset paikoilleen, mutta tossa toisessa kannessa ei kyl peukalot kestä pakko käyttää työkalua. en vaan kyl keksi mikä tossa sen nakutuksen tekisi..täytyy tutkia onko venttilien päät kuopalla.

Onko molemmat kannet tarkoitettu saman pituisille venttiileille. venttiileitähän on 64 mm. ja 69 mm.Olikohan tämä nyt vain teoreettinen kysymys ?
Tämä nyt vain tuli ensiksi mieleen.

On joo ja  mitä katoin venttiilien päitä nokka Akseli osunu just keskelle venttiilin päätä ettei siinäkään oo vikaa.ihme homma tämäkin venttiikoppa on myös sama ettei se voi vaikuttaa.

onko virinokka? yhdelle edesmenneelle kaverille laitettiin joku virinokka, niin sen jälkeen nakutti. hyvin se silti kulki niin kauan, kunnen kaveri kuoli.

Olethan tarkistanut , että molemmissa kansissa asennuksen jälkeen , venttiilijousien alusprikat ovat paikallaan ja tai ettei niitä ole useampia kuin yksi.
Jos sinulla on samanlaiset kannet , niin eihän se ole mahdollista , että venttiilijousen kireys on erilainen ,kun asennat lukituspalat paikalleen.
Kerro , jos saat ongelman ratkaistua.Nakutuksen syy ? Voiko nakuttavassa kannessa olla venttiilin ohjurit olla kuluneet väljiksi ? eipä kyllä todennäköistä.

samat jouset ja tuntuu että paljon kireempi asentaa tohon toimivaan kanteen.jaksan painaa peukaloilla lukitukset. tohon toiseen kanteen en jaksa. alusprikat oon siirtäny myös kannesta toiseen ja samalla nokalla kokeiltu. tolla a9 ja vakiolla. oisko kiina toleranssia että jotaki heittoa ja jouset menee löysemmin. kyllähä noi venat heiluu mutta ei oo toista kantta mihin verrata. tolla kannella ajettu about 3000km ja mallia  muistaakseni  gy6 motor de.

Perkasin tuon oman skootterin vakiokannen ja avarsin kanavia. Samalla huomasin että pakoventtiilin venttiiliohjuri on väljä ja pakoventtiili siinäkin reippaasti ehtoopuolella. Kehittelin putkenpätkästä, pultista ja mutterista ulosvetäjän jolla sain vedettyä väljät ohjurit pois. Tein M6 sisäkierteen ohjureihin johon sain kierretangon pyöritettyä sisälle. Tarpeeksi iso putkenpätkä vastinkappaleeksi (vasta kanteen, ei ohjuriin). Ohjurissa on todella leveä kaulus. Toiseen päähän prikka jota vasten saa mutteria pultissa kiristettyä. Helposti lähti. Uudet venttiilit ja ohjurit tulossa.

en osaa sanoa yhtään tosta venttiiliohjureista oisko väljiä kun ei oo kokemuksia semmosista. löytyykö Tapiolta hyviä kansi aihioita hyllystä jossa ei oo ohjurit väljänä? yks kansi vois ainaki kiinnostaa. ois aina ns valmiina hyllyssä odottamassa..  voisin mittailla ku joudan pituuksia yms.

Yritin ottaa videota mitenkä noi venttiilit heiluu mutta ei sitä oikein kuvatuksi saa.täytyy kehitellä.

Olen ymmärtänyt että välyksen määrä ohjurissa on sadasosien luokkaa kun on kunnossa. Sitä ei enää kädellä tunne.

Lainaus käyttäjältä: Meisselix - 12.07.17 - klo:18:28
Olen ymmärtänyt että välyksen määrä ohjurissa on sadasosien luokkaa kun on kunnossa. Sitä ei enää kädellä tunne.

varmaan uutena jotan tuota luokkaa. joissain vanhoissa moottoreissa, siis auton, sekä prätkien koneissa on ollut joskus tosi väljiäkin ohjureita ja koneet kyllä käy ihan normaalisti, mutta pitää ääntä.

oikea osio ois jee..siis tässä videota. yhtälailla heiluu kumpiki ja venttiilikumit on paikoillaan.