Liikaa vai liian vähän, ilmaa vaiko bensaa?

[openflow]

Kannattaisi huoltaa sitä mopoa useammin. Männänvaihto 10000 km välein näin aluksi, samalla tietysti putken/sylinterin putsaus.

Ei säädöt kovin pielessä ole voinut olla, muutenhan se ei olisi ikinä kestänyt 16000 km. Todella pielessä ja sillä ei olisi päässyt edes tankillista. Mitäpä jos männästä tuli vaan kilometrit täyteen, 16000 km kun on jo ihan kohtuullinen määrä yhdelle männälle.

[Partanen]

Mäntiä vaihdellaan siltä varalta, että eivät mene kappaleiksi aikansa heiluttuaan. Tässä (-kään) tapauksessa mäntä ei särkynyt. Ongelma oli siis jossain muussa kuin ajetuissa kilometreissä. Ja kun ajomäärät ovat noin suuria, ei karstoittumisenkaan pitäisi olla ongelma, jos vaan palolämpötilat ovat kohdallaan.

[Coastside]

Pieni roska pääsuuttimessa saa seoksen liian laihalle.

[openflow]

Mäntä kuluu siinä missä variaattorin rullatkin, mm. välys sylinteriin tuppaa kasvamaan, renkaan uran välys voi hakkautua liian pieneksi jne.

[Eki]

Jotenkin ristiriitaista ja tiedä mihin pitäisi oikein uskoa? Moposportin myyjä sanoi että suutinta pitäisi isontaa ainakin 20 pykälää vakioon verrattuna jos on tehari, no taas talveksi pitäisi siitäkin isontaa 10 pykälää, itse olen arponut talvisuuttimeksi 85 koon. Tulpan väri oli ehkäpä aavistuksen liian vaalea pitkän Vantaa-Hyvinkää posottelun jälkeen 74 suuttimella, otin tulpan irti ja näytin mopokellarin rossikuskimiehelle, totesi että suht' ok, ehkäpä hieman liian vaalea, isonsin suuttimen 80 kokoon. Sillä ajelin jonkin sata kilometriä ja tiputin 74 suuttimeen takaisin, millä olen ajanut kesäisin tuhansia kilometrejä, en tosin kaikkia tehoputkella, sitten sattui nollakeli kun ajoin Hyvinkäältä Riihimäelle, hiukan oli tunne että täydellä kaasulla saattoi jumittaa parissa kohtaa siten että oli vain tunne siitä, poistullessa se sitten puolimatkassa alkoi jumittamaan ja löin välittömästi lukkojarrutuksen päälle, sen seisahduksen jälkeen ei enää lähtenyt käyntiin. Potkimalla kammestakin huomasin ettei ole puristuksia ja eikun työntämään 6km Hyvinkäälle. Mielestäni 85 suutin pitäisi riittää talvella, 74 ei riittänyt nollekelillä luukuttelua! Huononpuoleinen kiihtyvyys saattoi teharilla johtua siitäkin että teki alkukesästä pari kertaa ns.lämpöleikkus efektin, kerkesin kuitenkin pysäyttää skoden kummallakin kerralla välittömästi ja lähti käyntiin kummallakin kerralla ekalla startilla. Nyt kun on uusi skode se 2500km ajettu, kiihtyvyys on huikeata teharillakin mopoksi, nyt vaan on 9000rms rajoitin (cdi boxi vakio), elikä jää alle kevariksi laskettavan huippunopeuden (63-64kmh), tuolla rajoittamattomalla boxilla menisi kevyesti sen 80+ nopeutta, mutta näin on ok! Eki

[Partanen]

Mäntä kuluu siinä missä variaattorin rullatkin, mm. välys sylinteriin tuppaa kasvamaan, renkaan uran välys voi hakkautua liian pieneksi jne.

Juu, männän helmat kuluvat ajan mittaan. Jos helmat ovat alkujaan ohuet, tai niissä on isoja aukkoja, on syytä vaihtaa mäntä varmuuden vuoksi, varsinkin jos viritysaste on kova. Mopon viritysaste on samaa luokkaa kuin henkilöautossa, joka kestää useita satojatuhansia kilometrejä. Tietysti männän nopeus on vaikuttava tekijä, ja joku innokas voisikin nyt laskea kuinka kovaa nykymopon mäntä liikahtelee.

Korostan silti, että tässä tapauksessa mäntä ei hajonnut, vaan puristukset lakkasivat, kun männänrenkaat eivät päässeet liikkumaan.

Männänrenkaan ura Ei voi kulua liian pieneksi. Se kuluu vain isompaan suuntaan, mutta ei noilla kilometreillä.

[Partanen]

Jotenkin ristiriitaista ja tiedä mihin pitäisi oikein uskoa? Moposportin myyjä sanoi että suutinta pitäisi isontaa ainakin 20 pykälää vakioon verrattuna jos on tehari, no taas talveksi pitäisi siitäkin isontaa 10 pykälää, itse olen arponut talvisuuttimeksi 85 koon. ...

Mikä on tämä "pykälä"? Onko se numeroita? Entäs sitten kun suuttimien koot kasvavat kahden, tai kolmen numeron välein.

Luulis noiden myyjien ainakin ymmärtävän, että kannattaa puhua prosenteista. Kun lähtökohta on 60, niin suutin kokoa 85 on yli 40% suurempi kuin oli alkuperäinen! Ei mitään järkeä.

[-Zone-]

Männänrenkaan ura Ei voi kulua liian pieneksi. Se kuluu vain isompaan suuntaan, mutta ei noilla kilometreillä.

Ei varsinaisesti kulua siinä mielessä miten se väljemmäksi kuluu, mutta hakkaantua se voi esim jos pytyssä on leveä 1-osainen pakoaukko. Männän pää hakkaa ko. tapauksessa enempi-vähempi aukon yläreunaan ja pehmeämpänä materiaalina mäntä antaa peräksi. Ylemmän renkaan ura litistyy ja lopulta rengas jämähtää paikoilleen kiinni. Ehkä hakkaaminen on turhan vahva termi, mutta kyllä se ajanmittaan uraan vaikuttaa. Silloin kun noita 2T mopoja tuli aktiivisemmin viriteltyä, niin kyllä sitä uran kiinnihakkautumista löysi jo moottoreistakin vaikka pakoaukon leveys olikin vielä suht maltillinen 58-60% hujakoilla.

Luulis noiden myyjien ainakin ymmärtävän, että kannattaa puhua prosenteista. Kun lähtökohta on 60, niin suutin kokoa 85 on yli 40% suurempi kuin oli alkuperäinen! Ei mitään järkeä.

Jeps. Eteenkin kun on olemassa esim mikunin hex suuttimiakin. Esim mulla oli -83 mallinen YZ80 yammu. Sen vakio pääsuutinkoko on 450. Hex-suutin siis ja vastasi muistaakseni noin 170 koon suutinta toisella merkintätavalla. Amalin suuttimia enää harvoin näkee, mutta niissäkin on sitten taas omat kokomerkinnät.
http://s91.photobucket.com/user/1crazypj/media/Carburettors/Jets-flow.jpg.html
http://s281.photobucket.com/user/MelroseRS/media/metricjetsizevsflow.gif.html

[Coastside]

Yksi mekanismi lämpöleikata on renkaiden niukat päättäisvälykset ja laihentunut seos joka jo sään viilentyessä laihenee. Renkaat alkoivat kuumeta ja pitenivät välyksen pois ja voitelu estyi.

[Partanen]

Ekin mopo oli kuitenkin pytyltään ja männältään tehtaan jäljiltä, jos oikein ymmärrän. Oisko ne tehtaalla laittaneet liian isot männänrenkaat, tuskin. Varsinkin, kun kilometrejä on tuon verran, olisi päättäisvälykset kulumisen vuoksi ennemminkin kasvaneet kuin pienentyneet.

Muokkauksen syy klo 10.02: Erotin muokkauksen alla näkyväksi "vastaukseksi".

[-Zone-]

Ekin mopo oli kuitenkin pytyltään ja männältään tehtaan jäljiltä, jos oikein ymmärrän.

En tarkoittanutkaan tätä kyseistä tapausta, vaan yleisesti. Rivien välistä luin että Coastside tarkoitti samaa.

[Partanen]

Jo mainittu pakokaasunlämpömittari voisi olla hyvä seoksien tarkkailuun, jos ei olla yhtään kartalla millainen seos on. Mutta mikäpä se oikea pakokaasun lämpö sitten on, on konekohtaista. Monet kisakuskit ovat kuulema säikähtäneet yllättävän kuumia pakokaasujaan, vaikka kaikki olisikin ollut kunnossa. Aika epätarkka mittaustapa siis.

Sitten voisi mittailla kannen lämpötiloja. Siihen ei pienet heilahdukset seoksessa vaikuta, ja antaa suuntaa siitä millä lämmöllä kone käy.

Paras olisi seosmittari, mutta sitäkin pitäisi osata käyttää, kun on kaasaripelistä kyse. Ja lambda-anturit eivät liene kovin pitkäikäisiä kakstahdeissa. Mutta eihän sitä anturia tarvitse sinne putkeen jättää säätöjen jälkeen. Säätöjen jälkeen voi sitten tarkkailla lämpötiloja, kannesta, tai pakoputkesta.

[Coastside]

Pakokaasulämpömittari ei olisi säätöön vaan seoksen seurantaan. Seos voi laihentua yllättäen tukoksen vuoksi ja mittari kertoisi sen heti. Tulpan luku ja koeajo kertoo mikä seos on hyvä ja voi asettaa merkin siihen lämpötilaan.

"Moposportin myyjä" voi sanailla samaa fraasia kaikille koska on sen joskus kuullut. Täällä on kirjoiteltu paljon kokemusperäisesti että teoriaa. Jos ei tiedonlähdettä osaa arvioida niin säätöhommat on arvontaa ja sen päävoitto on konerikko.

[Eki]

Oma näkemykseni on että kun 60 on vakiosuutin ja se on isonnettu tehoputken vuoksi joko 75-80 suuttimeksi kesäaikana, niin talvella pitäisi nyrkkisäännön mukaan riittää 85 suutin. Ensimmäisessä TGB:ssäni oli vakiputki ja suutin, 74 millä ajoin yli 24.000km, kunnes kävin Kanin tallilla vaihtamassa tehoputken takia 9g:n rullat 8g:n rulliin, sillä tuloreissulla katkesi pieniksi paloiksi kevlar hihna ja ilmeisesti hiukan väänsi kampiakseliakin. En sen kummemmin enää ruvennut remontoimaan niinkin paljon ajetulla, vaan ostin seuraavan skoden, sen mikä nyt teharilla ja 74 suuttimella jymähti 0-kelillä. Elikä tulppa ok:n värinen aina ennen 0-keliä, ei röpötellyt eikä tehnyt mitään muutakaan ei kuulumatonta, nyt tällä viimeksi hajonneella oli ajettu jo rikkoutuessaan yli 17.000km joten möin kaverille molemmat sen ekan ja tokan, sekä ostin kaverilta 2500km ajetun, mikä nyt on alla ja suuttimena 85 talveksi, kesällä tiputan johonkin 75 paikkeille! Eiköhän kaiken kruunaa se että noilla on menty kuolemaa halveksuen jumalattomia matkoja liki hana kaakossa mm. Kolille ja sen sata muuta reissua joitten keskimatkat ovat olleet noin 200km päivässä ja hyvin on kaikki kestänyt, kunnes tuli se nollakeli ja ilmeisesti ei saanut voitelua tarpeeksi liian pienenellä suuttimella? Sitten haluan kysyä Partaselta että miten korkillinen öljyä ennen tankkaamista voi olla haitaksi, se sekoittuu hyvin kun päälle posottaa bensaa tankin täyteen, onhan vielä niitäkin pumppujuttuja huoltoasemilla joissa on valmis 2-3% öljy/bensa seos, kuten ennen muinoin oli ihan kaikkialla näitäkin, miten se korkillinen voi olla haitaksi (sitä suosittelee mm mopon maahantuoja kun tuorevoitelu pumpussa ei ole mitään säätöä. Elikä eikös kone saa hiukan varmemman voitelun kun ja jos tuntuu että itse tuorevoitelu ei oikein riitä)? Kaikki neuvovat eri tavoin, kun laskee mukaan maahantuojan neuvot, mopo sportin neuvot ja ne ovat yhtäläiset Hyvinkään mopokellarin asiantuntijan kanssa ... mihin tässä voi enää uskoa, sinuunko Partanen vaiko päivät näitten kimpussa työskenteleviin? Kyllä minä nyt taidan kuitenkin mennä omilla kokemuksilla joilla on menty tosi pitkiä matkoja, ensin 24.000+km, nyt sitten teharilla osittain 17.000+km ja taas aloitetaan uudella pelillä, ei kovasti talvella mutta keväästä syssyyn taas kunnon ja tuntemusteni mukaan! Eki

[Samppa]

2-tahtisen Karstanpoistosta.

Eli ilmajäähdytteisen peruskarstanpoistossa irrotetaan pakoputki ml. mahdollinen alkukäyrä sekä sylinterikansi (sylinteriä ei tarvitse irrottaa). Niitä karstoittuvia kohtia ovat siten käytännössä pakoputki ja mahdollinen alkukäyrä, pakoaukko, sylinterikansi, männän pää ja tietysti itse tulppa. Puhdistaminen onnistuu parhaiten muovilastalla (tai puulastalla) ja bensalla.

Tosiaan, kuumana hehkuvat karstakärjet voivat myös aiheuttaa ennenaikaista polttoaineseoksen syttymistä, joka pitkään jatkuessaan voi aiheuttaa moottorivaurion. Näin lukee muistaakseni myös esim. Alfamerin skootterikorjausoppaassa.

Karstoittumisen määrään vaikuttaa oleellisesti öljyjen lisäksi myös ajotapa. Käytännössä, jos ajaa lyhyttä pätkää ja kone ei ehdi kunnolla lämpenemään, niin karstaa syntyy enemmän. Ekin tapauksessa tämä ei ole ongelma, mutta karstanpoistoväli on silti 10 000 - 16 000 km:n tietämillä.

EDIT:

Ja "pykälän" käyttö suutinkeskustelussa on aivan yleistä ja sitä tuntuu harjoittavan lähes pulju kuin pulju. Tarkoittavat sillä numeroita.

EDIT2: lisätty pakoaukko.