Skootterini.com

Koska nokkaa ei saa aivan täysin kohdilleen, tee sellainen testi, että laitat vaikkapa pureskeltua purukumia kerroksen männän päälle (pari milliä kerrosta). Muovailuvaha on tähän parempaa, mutta purukumikin siis käy. Sipaise venttiileihin hitusen vaseliinia, jotta purukumi ei pyri tarttumaan niihin.

Sitten kasaat sen koneen väliaikaisesti ilman kannentiivistettä ja venttiilivälykset säädät noliin. Eli välystä ei lainkaan. Kannen muttereita ei tarvitse laittaa kovnkaan kireelle. Ehkä nyt hitusen enempi mitä ne sormin menee. Nokan ajoitat niin kuin se olisi yhden hampaan aikaisella. Kuvia katsoessani nimittäin näyttää, että jos nokka on oikeassa kohtaa (nokan merkkien mukaan katsottuna) se olisi mäntään nähden hampaalla myöhässä.

Sen vuoksi tämä testivaihe ilman kannentiivistettä ja nollilla venttiilivälyksillä, että jos kone mahtuu nyt käsin pyörittäen menemään ympäri, ei mäntä 100% varmuudella ota kiinni venttiileihin käyvässäkään moottorissa. Siinä venttiilit on nyt tehtävästä testistä vielä painuneen kannentiivisteen verran ylempänä, vaikka venttiilivälykset menisikin ihan nollille.

Nyt pyörität kädellä vauhtipyörästä moottoria vähintään 2 kierrosta, jotta molemmat venttiilit avautuu ja sulkeutuu. Jos tuntuu ettei mene käsivoimin suosiolla ympäri ottaa venttiili mäntään kiinni. Tämän voit varmistaa purukumista koneen avattuasi. Venttiili on painanut purukumin läpi mäntään saakka jäljen jos ottaa mäntään kiinni. Jos kaikki on ok, on purukumissa korkeintaan pienet jäljet venttileistä.

Jos ottaa kiinni ja välttämättä haluat tätä nokkaa käyttää, jyrsi esim dremelillä venttiilitaskua männässä vähän syvemmäksi ja tee sama testi uudestaan, kunnes kone menee ympäri. Tietysti voit hommata toisen nokan, mutta mulla on kutina että näin tehtynä saat sen nokan oikeaan ajoitukseen.

On myös mahdollisuus, että nokka menee nyt hampaalla aikaiselle. Se ei välttämättä ole edes aina huono asia. Nokan aikaistamista käytetään nimittäin myös yhtenä virityskeinona. Myöhäistystä harvoin. Tavallisesti nokan aikaistukset on siellä 2-8 astetta ja hampaan aikaistus onkin yleensä liikaa, mutta se ei aina ole kiveen kirjoitettu. Aikaistukset tehdään oikeaoppisesti nokkarattaan ja nokan välistä suhdetta muuttamalla kiinnitysohdasta.

Esimerkkinä hampaalla aikaistuksesta: Mulla oli nuorena kerran 1984 mallinen Honda XL 125. UUsin siihen nokkaketjun, kun vanha piti aivan helvetillistä rallatusta (pyörä oli tuolloin jo vanha käytetty). Nokka meni vahingossa hampaan aikaiselle ja käydessä venttiili otti aavistuksen männän päähän kiinni. Sellaisen pienen naputuksen piti.

Mutta voe pojat, että ne alaväännöt kasvoi. Luonnollisesti huippukierrokset tuli alemmas ja sieltä katosi voimaakin kun venttiilithän sulkeutui nyt tietysti aikaisemmin, mutta niin paljon paremmaksi 4T enskapeli alakierroksilla muuttui että nokan oikea ajoitus ei tullut mieleenikään vaan purin kannen ja jyrsin venttiilitaskun männässä riittäväksi.

Edit: Nokka-akseli siis kuvien mukaan aikaisella, eikä myöhäisellä.

Tuossahan siis heittää se kampuralla oleva ratas, kyllä nokka-akselin merkkireijät pitäisi ihan kohdillaan olla. Ja noista aikasemmista kuvista näkyy, kuinka nokka on mun mielestä vajaan hampaan aikasessa kun mäntä on ylhäällä, ja pitääkin juuri tolla purkkajutulla kattoa että onko se liian paljon aikasessa.

Lainaus käyttäjältä: baukku - 30.06.11 - klo:16:40
Tuossahan siis heittää se kampuralla oleva ratas, kyllä nokka-akselin merkkireijät pitäisi ihan kohdillaan olla. Ja noista aikasemmista kuvista näkyy, kuinka nokka on mun mielestä vajaan hampaan aikasessa kun mäntä on ylhäällä, ja pitääkin juuri tolla purkkajutulla kattoa että onko se liian paljon aikasessa.

Joo en lukenut aluksi ihan kokonaan, niin aloin miettimään syytä miksi merkit ei ole kohillaan. Tajusin mokani ja poistin sen alkutekstin. Joo.. Niinpäs onkin aikaisella. Pitäisi lukea aina tarkemmin nuo selonteot. Jos katsoo vain kuvia, tulee mielikuva, että kuvat edustaa samaa tilannetta.

Imuventtiili jätti purkkaan jäljen, paha sanoa kuinka kovasti venttiili tulee mäntää "vastaan" pakotahdin lopussa..Tulpanreijästä pystyi vähän näkemään tilannetta, mutta ei merkittävästi. Moottoria pyörittävän käden perusteella on myös vaikea sanoa, että oliko siinä ylimääräistä vastusta venttiilinjousen lisäksi, mutta kyllä se ympäri pyöri (eli venttiili ei ihan täysin blokannut mäntää). Pitää vielä koittaa kannentiivisteellä ja oikeilla välyksillä, jos sillon jää vielä huomattava jälki purkkaan niin katsoo sitten alanko mäntää vai kampuraa työstämään taas.

Kuinka paksu kerros sitä purukumia väliin jäi? Sehän kertoo sen välyksen ja toimivassa moottorissa saat lisätä siihen ainakin kasaanpainuneen kannentiivisteen.

Vasemmalla jälki ilman kannentiivistettä ja nollavälyksillä, oikealla jälki tiivisteellä ja oikeilla välyksillä, pinnapulttien muttereita kiristin vähän lenkkiavaimella. Taas tulpanreijästä ja imukanavasta tiiraillen vaikutti siltä, että purkkaan se kyllä otti kiinni, mutta se on niin pienestä kiinni ottaako se sitten mäntään kiinni. Voisihan siitä venttiilikuopasta ottaa hiukan pois, hoituiskohan sillä..

Kyllähän tuo näyttäis vielä liki käyvän. Ota vain sitä venataskua männässä vähän syvemmäksi. On pikkusen sitten venttiilien hyppimisvaraakin. Venttiilihän saattaa noston lopussa hieman hypätä korkeilla kierroksilla. Venttiilien sekoomisesta puhuvat ko. tapauksesta automiehet, kun muodostuu ongelmaksi asti kireillä nokilla. Jäykemmillä venajousillahan pyritään ilmiötä poistamaan.

Tuo mäntä/venttiilivälys testi kannattaisi aina tehdä, kun laitetaan kireempiä nokkia. Näissä kinkeissä on sen verran eroja ettei tutkimatta kannata laittaa kiinni mitään, mikä voi moottorituhon aiheuttaa.

Se purukumi/muovailuvaha kannattaa muutes askarteluveitsellä leikata ennen kun kannen testikasaa paikalleen. Eli se leikataan keskeltä jotta saadaan suora reuna venataskun poikki. Näin näkee paremmin, kuinka lähellä se venttiili käy.

http://img27.imageshack.us/img27/5064/pvclearenceimage1.jpg

Vaihdoin kuvan hiukan selvempään.

Laita yks ylimääräinen alapään tiiviste, varmuuden vuoksi. Mulla oli myös niin tiukka sovitus että mäntä otti aavistuksen kiinni venttiiliin kun pyöritti konetta mutta yhdellä ylimääräisellä tiivisteellä se ei enää napannut kiinni. Ja skode toimi ihan ok. Ja toimii edelleen. Näitä 82cc mäntiä on tasalakisia ja pallopäisiä ja nämä pallopäämännät on niin korkeaprofiilisia että saattavat napata venaan kiinni.

Ylimääräinen alapääntiiviste kasvattaa aina squish clearencea. Kannattaa huomioida, paljonko se on jo muutoin. Squish band on palamistapahtumaa ajatellen tärkeä. Venataskun syvennys on hyvä siitä, että muut mitat ei muutu ja puristussuhdekin alenee tavallisesti vain hyvin vähän. Nuo 82cc männät kannattaa tosiaan huomioida. Pattipäisellä korkeapuristemännällä ja väärällä kansi+nokkakombolla on helppo tuhota moottori heti kättelyssä jos vain ruuvaa osat kiinni.

Joo, ajattelinkin että venataskun syventämisellä olisi vähemmän huonontava vaikutus puristuksiin. Jostain pitää hankkia työkalu lainaan tai omaksikin, tollaselle vinguttimelle vois olla muutakin käyttöö 

Näissä pallopäämännissä on niin kova puristussuhde jo muutoinkin että yksi ylimääräinen tiiviste on vain hyväksi koneen kestoa ajatellen. Olikos baukulla minkä kokoinen toi pytty?

Ihan vinkiksi muillekin niin se kampuran ratas kannattaisi merkitä jotenkin ennenkuin alkaa irrottelemaan. Sehän ei tietenkään vahingossakaan tule samaan asentoon joten jakomerkit ei enää jatkossa täsmääkään. Säästyy turhalta arvuuttelulta..

Tosin aniharva alkaa noita laakereita ylipäätään vaihtelemaan joten harvoin tollasta tilannetta edes tulee eteen.

Lainaus käyttäjältä: tommi - 02.07.11 - klo:17:55
Olikos baukulla minkä kokoinen toi pytty?

Ilmeisesti ihan 50cc, kun sleeve on noin paksu. Vakio 50cc koneessahan se puristussuhde ei muistaakseni mitenkään järin korkea ollu. Olikos se siinä 9-9,5 hujakoilla.

Edit: Olikin ilmoitettu 10,5 vakiona.

Lainaus käyttäjältä: tommi - 02.07.11 - klo:17:55Ihan vinkiksi muillekin niin se kampuran ratas kannattaisi merkitä jotenkin ennenkuin alkaa irrottelemaan. Sehän ei tietenkään vahingossakaan tule samaan asentoon joten jakomerkit ei enää jatkossa täsmääkään. Säästyy turhalta arvuuttelulta..

Kampiakselin rattaan hammas osoittaa keskelle kiertokangen alapään tappia.. tai mikä se nyt on nimeltään..

Jos taas nokan rattaan irrottaa niin se kannattaa merkitä ensin

Testasin vielä venataskun keskeltä kahtia leikatulla sinitarralla. Venttiili osui siihen, mutta ei se kauheen syvää jälkeä painanut.

Taidan vähän silti varmuuden vuoksi taskua syventää, niin on vähän hyppyvaraakin. Ja kun vielä sattuikin löytymään tollanen halppisdremeli nurkista   

ps pahoittelut jos menee vähän "venttiilien säätö" -aiheen ulkopuolelle, mutta venttiileihin liittyy kumminkin 

Periaatteessa kyse on venttiilivälyksen säätämisessä tässäkin. Se välys on nyt vain venalautasen ja männän välissä

Kuten huomaat, on tuo menetelmä parempi. Selkeämpi. Siitä aiemmasta kuvastasi yritin tulkita välystä ja kun en ollut ihan varma, niin sanoin että lähellä näyttäisi käyvän, jotta menee sanomiset ainakin varman päälle. Ton uuden kuvan perusteella sanoisin, että välys on jo ihan riittävä ja että ei se vakiona taida koskaan tuon suurempi ollakaan. Ei se silti pahitteeksi ole hitusen kasvattaa. Varsinkin tuolta venataskun takareunasta. Venalautasen reuna näyttää käyvän aika liki.

Ja laitetaan nyt muistutukseksi, että tuo testi on hyvä ottaa tavaksi, kun sylinteriin  /venttiilikoneistoon uusii osia. Eihän se ole pahitteeksi varmistua vakio osienkaan kanssa, että osat mahtuu myös liikkumaan.

Edit:

Laitetaan tuosta venttiilien sekoomisesta vähän. Se hyppääminen ei sinällään aiheuta tuhoa, kun se imuvenan hyppääminen alkaa siellä noston lopussa ja mäntähän ei ole enää silloin YKK:ssa vaan jo jossain 100-110 asteen hujakoilla. Pakovena on huonompi asia jos sekin hyppii. Hyppääminen on kyllä lähellä sitä pistettä, jossa venttiili hyppii koko sen astealueen, jonka sen kuuluisi olla kiinni.

Keinuvipu ei tavallisesti tuumaa vielä tuosta yhtikäs mitään, mutta supistuva/laajentava energia venttiilijousessa on niin suuri, että venttiili pomppii kannessa holtittomasti. Tämä tapahtuma on se sekoaminen joka saa koneen käymäänkin huonosti ja venttiilikoneiston osatkin rasittuu äärimmilleen.

Jos huono tuuri käy se pomppiva imuvena törmää välyksien poistuessa nokan avaavan puolen johdosta keinuvipuun sellaisella voimalla, että vena lentää auki niin paljon kuin jouset vain sallii. Mäntähän on tuossa tilanteessa juuri tulossa YKK:hon ja Bang!. Tuho on jokseenkin täydellinen.

Venttiilien sekoomisesta johtuvat moottorituhot koskee pääosin korkealle kiertäviä kilpakoneita ja niissäkin tapaukset on yleensä harvinaisempia. Yleensähän venajouset vaihdetaan muutoinkin virityksessä jäykempiin, eli asiaan varaudutaan jo etukäteen.