Skootterini.com

Lainaus käyttäjältä: Coastside - 15.03.10 - klo:19:39
Ei toimi vesen kanssa...

Kerrotko täsmällisemmin miksi ei toimisi. On ihan sama mitä siellä kanavassa on tukkeena, niin kyllä se vaikuttaa virtausvastukseen ja kanavaa vesellä mitattaessa se näkyy. Vaikka tuolla seos lähtisikin hyvään kierteiseen liikkeeseen ja olisi suurimmillaan juuri venttiilin ja seetin välistä purkautuessaan, ei liikakaan tietysti eduksi ole. Liian aikaisessa vaiheessa tapahtuva voimakas seoksen kierteisyys törmää ikävästi venttiilivarteen ja ohjurin päähän, josta seurauksena on ei toivottua turbelenssia juuri ns. purkausaukossa sylinteriin. Sekin kyllä näkyy vesellä mitataessa kanavan virtauskykyä, vaikka kyseessä on turbelenssi eikä sinällään konkreettinen este.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että seoksen tulisi lähteä pyörimään vasta juuri ennen venttiililautasta, mutta sinne saakka se saisi olla laminaari. Noh, meitä on monta ja monta mieltä asioista ja on tottapuhuakseni tuo(kin) asia moottorikohtaista ja siinä suhteessa se mielestäni olisikin pyrittävä mittaamaan jollain tavalla. Vaikka jollain etua saataisiinkin yhdessä moottorissa, ei voi yleistää, että asia olisi näin kaikkien moottoreiden kohdalla.

Jos joku aikoo tehdä testejä, niin yksi yksinkertainen seoksen kierteisliikkeeseen saava kappale valmistuu 2'sta pellin palasta. Kumpaankin tehdään kappaleen puoliväliin saakka ura ja kappaleet laitetaan lomittain niin, että päästä katsottuna saadaan + merkki. Nyt otetaan molemmista päistä kiinni ja vaikka kuumentamista apuna käyttäen kierretään niitä eri suuntiin, jolloin muodostuu ikään kuin pitkä potkuri.

Ihanteellista pituutta kappaleelle mietittäessä joutuu pakostikin kokeilemaan ja tämän + kappaleen ulkohalkaisija mitoitetaan tietysti kanavan halkaisijan mukaan jotta se pysyy paikoillaan. Nyrkkisääntönä tiukahko, eli paikalleen naputeltava. Saattaa joutua vielä taivuttamaan pituussuunnassakin, jos kanavan muoto tätä edellyttää. Nousua tällä "potkurilla" saa olla korkeintaan 45 astetta, mutta parhaat tulokset suhteessa virtausvastukseen tulee huomattavasti pienemmillä arvoilla. Asiaan vaikuttaa paljolti se, millä etäisyydellä kappale on venttiililautaseen nähden.

60 luvulla oli vielä jonkinverran käytössä venttiilejä, joissa venttiililautasen yläpinnassa oli kierteiset pienet siivet. Toimivampi systeemi se oli, mitä nuo kanavassa sijaitsevat härpäkkeet, mutta ongelmia näidenkin kanssa silti oli (varsinkin pidempiaikaisessa käytössä) vaikka näillä siis se seos saatiinkin kierteisliikkeeseen vasta venttiililautasen kohdalla. Enpä ole enää tuollaisiakaan venttiilejä tavannut, mutta en pidä aivan mahdottomana etteikö jossain erikoiskäytössä niitä vieläkin olisi.

E: Typoja korjattu.

Lainaus käyttäjältä: -Zone- - 15.03.10 - klo:19:17
Mietin tässä, mitä mahtaa olla tuon härpäkkeen virtausvastukset kanavassa.

Ilman mittaamistakin uskaltaa sanoa, että vastus lisääntyy paljon. Toinen asia on sitten onko sen hyöty haittaa suurempi. Kaipa kyseinen kappalleen vaikutus tehoon/päästöihin yms. täytyy olla positiivinen ei kai sitä muuten sinne olisi laitettu.

Vortex-virtauksista on havaittu outoja piirteitä tutkittaessa pyörremyrskyjä. Sen ytimessä on sen pituussuuntaijsia virtauksia. Luulisi pätevän skaalattuna näihinkin mittoihin.

Kulmat ja ropelin sijainti pitäisi kokeilla mutta taas tulee mittauksen vaikeus koska erot ovat pienet. Pitää säiden parantuessa kokeilla, tehden ehkä eri kulmaisia ja lähemmäs venttiiliäkin. Venttiilin varsi muuten voi aiheuttaa pyörteessä pienemmän vastuksen koska ilma on ohuimmillaan keskellä. Ero ei ole kovin mittava.

Lainaus käyttäjältä: Coastside - 16.03.10 - klo:05:00
Vortex-virtauksista on havaittu outoja piirteitä tutkittaessa pyörremyrskyjä. Sen ytimessä on sen pituussuuntaijsia virtauksia. Luulisi pätevän skaalattuna näihinkin mittoihin..

Fysiikan lainalaisuudet toiminee mittakaavaa skaalatessakin, joskin tornadoilmiö sopisi paremmin vasta sylinterivaiheeseen, eli sylinteriin sisään imetty seos olisi nopeassa pyörivässä liikkeessä aiheuttaen imukanavan suuntaan mainitsemaasi imua (mikäli se nyt tässä yhteydessä muodostuu amplitudiltaan merkittäväksi). Kanavassa vastaava taas ei oikein toimi.

Vaikka jossain F5 tornadossa ilmavirran nopeus suuri onkin tulee muistaa, että tornado on pituussuuntaan verrattavissa siihen kanavaan ja tässä suunnassa sen ilmavirran nopeus ei ole mikään suuri, vaikka "poikkisuunnassa" se sitä onkin. Kanavan varsinainen tehtävä on kuitenkin tuoda sitä seosta mahdollisimman paljon imuventtiilin aukiolon aikana ja se onnistuu vain, mikäli liikesuunta on suurempi kanavan pituussuuntaan.

Sylinteriin jo imetyn seoksen taas ei ole mitään tarvetta jatkaa pituussuuntaista liikettä mitenkään voimakkaasti, sillä se on jo venttiililautasen sillä puolen, josta siitä on eniten etua. Näin ollen tämäkin tukisi kyllä sitä, että seoksen pitäisi lähteä voimakkaaseen vaakatasoiseen kierteeseen vasta imuventtiilin lautasen kohdalla.

Lainaus käyttäjältä: Coastside - 12.03.10 - klo:19:15
klik
Imukaulassa on kolme letkuliitäntää.

Nyt sen kanssa on ajettu. Kaasarikin tuli vaihdettua vakiosuuttimineen. Käy pientäkin tyhjäkäyntiä taas ja vääntää hyvin. Ainakaan mitään heikennystä en havaitse menoon. Talvikumit ja rajoitin estää näkemästä koko potentiaalin, eikä ole kurakelien aikaan testattavissa kunnolla.

Pitemmällä lenkillä huomasin että ero edelliseen on rivakampi kiihtyvyys ja rajoitin röpeltää ylämäkiinkin. Alavääntö on edellistä parempi. Tuskin mikään turbo mutta ei haittaa ainakaan.

Lainaus käyttäjältä: openflow - 20.04.08 - klo:00:05
Vakionokalla venttiili nostot on 4.8mm , asteet 248 imu sekä pako.
Nostosuhde 0.26 (imu venttiili 18.5 mm).

asteet:
imu   18 eykk -- 50 jakk
pako 44 eakk -- 24 jykk

pako:
akk nokan nosto ~2.7 mm.
max nokan nosto  4.5 mm @ ~60 jakk.
ykk nokan nosto  ~1 mm.
nosto 20 astetta eakk ~1.5 mm
nosto 20 astetta jakk  ~3.7 mm

imu:
ykk nokan nosto ~1mm.
max nokan nosto 4.5 mm @ ~90 jykk.
akk nokan nosto ~2.8.
nosto 20 astetta eakk  ~4.3mm
nosto 20 astetta jakk   ~1.5mm

Yllä olevat lukemat on omasta kiinanihmeestä.

Mitatkaa ihmeessä toi virinokka ennen kun laitatte sen koneesen kiinni. saadan vähän vertailu lukemia.  Vähintään aukiolo asteet,max nokan nosto ja nosto korkeus akk:ssa ja ykk:ssa.

Työkaluiksi riittä työntömitta ja koululaisen kolmioviivotin(astemitta).

Tilasin gy6-motor.de:stä "Forextreme" nokka-akselin, joka näyttää samalta, kuin Narakun sport/touring nokka, mutta hinta oli vain 49,90 ja se oli pakattu vain muovikelmuun. Mahtaakohan olla sama tuote?

Mittasin karkeasti akselia tämän ketjun toisella sivulla olevien ohjeiden mukaisesti.
(Jos käsitin oikein, niin asteet alla on "kampiakselin asteita" = nokan asteet x2)

Tässä arvot:
imu 4.8mm 280ast
pako 4.8mm 260ast


Nosto:
Imu: 4.8mm  akk 1.7mm  ykk  1.7mm 180ast 2.4mm
Pako:4.8mm  akk 0.5mm  ykk 0.8mm 180ast 3.7mm


asteet:
imu   ~60 eykk -- ~40 jakk
pako ~60 eakk -- ~20 jykk

pako:
akk nokan nosto  3.6 mm.
max nokan nosto  4.8 mm @ ~50 jakk.
ykk nokan nosto  ~0.7 mm.
nosto 20 astetta eakk ~2.5 mm
nosto 20 astetta jakk  ~4.3 mm

imu:
ykk nokan nosto ~1.5mm.
max nokan nosto 4.8 mm @ ~90 jykk.
akk nokan nosto ~3.4.
nosto 20 astetta eakk  ~3.6mm
nosto 20 astetta jakk   ~1.3mm

Olisi mielenkiintoista, jos joku laittaisi Naraku sport/touringing mitat myös tänne.
 

Narakun rattaassa on kevennysreijät ja painoa 50 g vähemmän kuin perusnokassa.

Ajokokemuksieni pohjalta sanoisin että perusnokan nousun nostaminen 1,5 mm tuottaisi virinokkaa paremman tuloksen. Alavääntö säilyisi.

Lainaus käyttäjältä: Coastside - 11.06.10 - klo:10:43
Narakun rattaassa on kevennysreijät ja painoa 50 g vähemmän kuin perusnokassa.

Ajokokemuksieni pohjalta sanoisin että perusnokan nousun nostaminen 1,5 mm tuottaisi virinokkaa paremman tuloksen. Alavääntö säilyisi.

Niin tässäkin:
http://www.gy6-motor.de/product_info.php/info/p3939_racing-chamshaft-forextreme-for-50cc-4-stroke-139qmb-qma.html

Naraku:
http://www.moto-hame.fi/index.php?main_page=product_info&cPath=69_109_820&products_id=5386

Mun mielestä kuin kaksi marjaa?

Narkun sport/touring on ainakin myyntimiesten materiaalin mukaan jokapäiväiseen ajoon tarkoitettu ja miedompi kuin Naraku racing.  
Onko sinulla Coastside toi Naraku Sport/Touring?

E: Linkki korjattu, kun ei jostaan syystä toiminut. (En ole ollut kirjautuneena koskaan tuonne)

On se jossain laatikossaan, jota en enää asenna kun on kaksi vakionokkaa, joita voisi koettaa muunnella.

Lainaus käyttäjältä: Coastside - 11.06.10 - klo:18:12
On se jossain laatikossaan, jota en enää asenna kun on kaksi vakionokkaa, joita voisi koettaa muunnella.

Mulla ei ole tässä juuri nyt irrallisena, niin Coastside varmaankin osaa kertoa, paljonkos tosta vakiosta on varaa kasvattaa nostoa hiomalla? Suunnitelmissa oli kanssa ottaa stormista halpa nokka ja heittää se tutulle hiottavaksi. Cam analyzerilla jossain vaiheessa sille asteita ja nostoa tuli suunniteltuakin.

Tässä samalla tulikin mieleen, ei kukaan ole sattunut tekemään säädettävää jakopäätä?
Wandamotor myi yhden puhdin vakionokkaa (virinokkana) erilaisilla aikaistuksilla. Oli 2, 4, 6, 8 ja jopa 12 asteisella aikaistuksella.

Jep näin ensisilmäyksellä näyttää milenkintoiselta Forextreme nokka. Ensimmäinen huomio on, että overlappia(asteita) on tuplasti vakioon verrattuna ~80 vs ~40 astetta. Toisena osuu silmään, että pako ja imu sulkeutuu aikasemmin kun vakio nokalla.

Miltäs tämä muuten tuntuu vakio nokkaan verratuna??

--
Ongelmana nokan muokkaamisessa kotikonstein on aika-alat. 4t koneen aika-ala on kolmiosainen: overlap,pumppaus ja ramming(imu)/blowdown(pako). Mikäli nokkaan hiotaan lisää nostoa(perusympyrää pinemmäksi) nousee aika-alat suhteellisesti yhtä paljon kaikissa kolmessa kohdassa. Tämä ei ole välttämättä hyvä asia.

Pumppaus aika-ala on väli ykk<--> akk.
Overlap aika-ala  on väli kummankin venttiilin ollessa auki.
Ramming  aika-ala on väli akk:sta venttiilin sulkeutumis kohtaan.
Blowdown aika-ala on pakoventtiilin aukeamiskohdasta akk:hon.

Esim jos moottorin keskipaine(vääntö) haluttaisiin nostaa 7 bar -->13 bar.
Pitäisi imupuolen pumppaus aika-ala nostaa Blairin mukaan ~1.3x, overlap ~3.3x ja ramming ~7.5x.
Pakopuolella pumppaus ~1.13x, overlap 2.86x, blowdown ~3.5x

Nyt jos sorvataan perusnostoa koko profiilille lisää 1.3x ei se vääntö lisäänny mihinkään, koska overlap ja ramming jää vajaaksi -- aika-alat menevät
pieleen. Jos Vakionokasta haluaa lisää vääntöä ei pelkällä noston lisäämisellä pitkälle pötkitä, vaan pitää päästä muokkamaan koko profiilia.

4t: aika-alasta yms... http://www.profblairandassociates.com/pdfs/Back_to_basics.pdf

Lainaus käyttäjältä: Coastside - 21.03.10 - klo:15:11

Lainaus käyttäjältä: Coastside - 12.03.10 - klo:19:15
klik
Imukaulassa on kolme letkuliitäntää.

Nyt sen kanssa on ajettu. Kaasarikin tuli vaihdettua vakiosuuttimineen. Käy pientäkin tyhjäkäyntiä taas ja vääntää hyvin. Ainakaan mitään heikennystä en havaitse menoon. Talvikumit ja rajoitin estää näkemästä koko potentiaalin, eikä ole kurakelien aikaan testattavissa kunnolla.

Pitemmällä lenkillä huomasin että ero edelliseen on rivakampi kiihtyvyys ja rajoitin röpeltää ylämäkiinkin. Alavääntö on edellistä parempi. Tuskin mikään turbo mutta ei haittaa ainakaan.

Jokos on kesäkelikokemuksia?
Miten toimii kun oikein pääsee kone kuumaksi?

Joo siis nokan profiili menisi tuossa hionnassa muutoinkin uusiksi. Varsinaisesti ei oikeastaan edes nostoa lisää, mutta jos perusympyrää ei saa pienemmäksi venttiiliaikoihin on vaikeampi vaikuttaa pelkällä hionnalla. Epäsuorasti siis homman nimi oli "nostoa lisää".

Openflow:n kirjoituksesta jäi mielestäni yksi mielenkiintoinen seikka liittyen tuohon overlap-aikaan, eli Backflow, jota ehkä haetaan tolla pidemmällä overlapilla.

4T moottorissa kun tapahtuu hieman samaa mitä 2T moottorissakin, jossa siis tuoretta seosta overlap-aikana virtaa pakokanavaan ja alaspäin lähtevä mäntä imee sitä (ainakin osan) takaisin sylinteriin. Useampisylinterisissä tuohon voidaan vaikuttaa pakosarjan primääriputkilla, mutta 1 sylinterisessä sillä ymmärrettävästi ei juurikaan. Ilmiötä kyllä tapahtuu siinäkin mutta hallinta on vaikeampaa.

Pelkästään männänpään muotoilulla on jo vaikutusta ilmiöön, samoin venttiilikulmalla ja kanavamuotoilulla ja mainitulla overlap-ajalla. Nuo on seikkoja jotka helposti unohtuu sopivaa nokkaa miettiessä. Siellä moottorissa tapahtuu loppupeleissä aika paljonkin asioita.

Mutta palatakseni tuohon maksiminostoon, niin itseasiassa mua ei siis ihan hirveästi kiinnosta virtausarvot maksiminostolla, vaan noin 20 astetta sitä ennen ja sen jälkeen (keskiarvomittana). Tätä perustelen sillä, että venttiili on maksiminostossa vain hyvin pienen aikaa auki. Sen molemmilla puolilla venttiili on tässä nokan määräämässä avautumassa suhteellisesti pidempään.

Ei se maksiminostokaan tietty mikään ihan toisarvoinen asia ole, mutta olen nykyään enempi tuossa ennen ja jälkeen parempien virtausarvojen kannalla, kuin suoraan max noston arvon, joka tuntuu olevan lähes joka foorumilla se, johon tuijotetaan ja jolla niitä virtausarvoja sitten vertaillaan.

Kannen virtauskapasiteetti on vain yksi osa koko palettia.  Kanavien virtauslukemat eri nostoilla kun ottaa ylös ja pistää nämä lukemat johonkin moottorisimulaattoriin niin tästähän jo näkee mitä siellä moottorissa tapahtuu ja mitä sille voi/kannattaa tehdä. Erilaiset simulaattorit kaipaavat ns  Flow Coefficient tai Discharge Coefficient lukemia eri venttiilin nostoille.

esim virtauslukemia:
L/D     FCF   RCF
0.00   0.00 0.00
0.05   0.15 0.10
0.10   0.24 0.18
0.15   0.30 0.20
0.20   0.35 0.22
0.25   0.38 0.23
0.30   0.39 0.30
0.35   0.40 0.33
...
L/D venttiilin nosto suhteessa sen referenssi halkaisijaan.
FCF forward flow coefficient (virtaus kerroin --suunta eteenpäin) #isompi numero=suurempi virtaus.
RCF reverse flow coefficient (virtaus kerroin --suunta taaksepäin).
Eteenpäin(forward) tarkoittaa imupuolella kanavasta sylinteriin päin ja pakopuolella toisinpäin.
Virtaus lukemat pitäisi mitata kumpaankin suuntaan erikseen.

esim.
Imupuolella RCF  saisi olla kohtuullisen pieni akk:n jälkeen estämässä takaisin virtausta. Pakopuolella overlapin kohdalla saattaa korkea RCF olla hyvinkin toivottavaa.

esim täytös profiili
asteet vv täytös
ykk   00  0
30    04  01
60    15  05
90    28  18
120   39  30
150   47  40
180   50  45
210   47  48
248   37  50
vv  moottorin tilavuus(cm3) kampiastein.

Sylinterinhän täyttyy viivellä.
Jos kanavan virtaukset tehdään "hyviksi" saattapi käydä niin, että esim kohdassa 60 astetta sylinterin täytös on 15 yksikköä(100%) 5 sijasta(~30%). Tätähän voisi pitää roimana parannuksena, mutta kun se ilmanpaine on sen jälkeen sama sylinterissä ja kanavassa saattaa virtaus sakata. Lopputulos saattaa olla sellainen, että männän olessa kohdassa 150 astetta alkaa takaisin virtaus joka päätty vasta 248. sylinterin täytös onkin sitten se 30cc eikä 50cc.

Toimivan L/D-FCF/RCF käyrän arpominen nokalle X on tietysti oma hommansa ja kotikonstein ainoa mahdollisuus tutkia tätä on simulaattoreilla. Seuraava suurempi ongelma on miten sen suunnitellun virtauskartan saa  sinne kanteen tehtyä.

Hyvin virtaava kansi on sekin venyvä käsite. Tarkoitetaanko sillä kantta, jolla saadaan paras mahdollinen sylinterin täytös vai sellaista jolla saadaan virtauspenkissä parhaat mahdolliset lukemat. Jos haluaa molemmat saa tehdä kaksi kantta...

Itseasiassa hyvin olen vakiokannella pärjännyt , se taitaa olla taas valintakysymys eli mitä ominaisuuksia ajossa haluaa painottaa.