Venttiilien säätö (139QMB/A moottori)

[viisnelonen]

Kiitti vaan numeroista. Pakoputkee aioin suurentaa mutta tyydyn siloitteluun. Kanavat on tasoiteltu ja mitään eurotukkuja nieleviä viriosia en aio tilata joten fude saa palvella semmoisenaan kun on muutakin ruuvaamista, tai no ehkä sen nokkaakselin vois käyttää koneistamossa ja lisätä nostoa vaikka vaan puoli milliä. Ei oo tullu vielä yhtään epäsymmetristä nokkaakselia(nokkaa) näissä pikkukoneissa vastaan,tosin perustuu vain silmämääräiseen arviointiin. Olis kiva kuulla missä on? Autonmoottorit ja kilpavehkeitten koneet on eri juttu ja koneistamollahan voi teettää minkälaisen vänkyrän haluaa mutta VAKIONOKKAAKSELISSA
Onko jollakulla kokemusta ns virinokkaakseleista mitä tarvikeosina fudeen myydään. Ilmeisesti niitä olettte kokeilleet joten pankaas kertoen. Esim onko muuta eroa kuin ajoitus.(nostoa?) Ja siis FUDEEN vai mikä ZONGHYU se kone sitten onkaan 

[Coastside]

Omat projektit osiossa on virinokkaketju.
Kanaville pitää tehdä aina jotain jos vaihtaa nokan. Siloittaa ja kynnykset pois.

[openflow]

Mitä tulee  huolto-oppaan nokan ajoituksiin,  omat mittaukset näytti aika erilaiselta:
imu 18 eykk - 50 jakk
pako 44 eakk -24 jykk

Muutenkin huolto-oppaan imun ajoitukset näyttää "vähän" kummaliselta.

Tiedä sitten onko näissä vakiona erilaisia nokkia.

[-Zone-]

Mitä tulee  huolto-oppaan nokan ajoituksiin,  omat mittaukset näytti aika erilaiselta:
imu 18 eykk - 50 jakk
pako 44 eakk -24 jykk
Muutenkin huolto-oppaan imun ajoitukset näyttää "vähän" kummaliselta.
Tiedä sitten onko näissä vakiona erilaisia nokkia.

Tässä on juuri hyvä esimerkki siitä, miksi se nokka kannattaa mitata, eikä sokeasti luottaa ilmoitettuihin arvoihin. Paljos tuossa nokassasi oli muutes nostoa ? (oliko minkäänlaisia tunnistemerkintöjä?)

[openflow]

Ei mitään merkintöjä. nokan korkeus oli pako 4.6mm ja imu 4.5mm. Keinuvivussa on pieni "vällitys" joten venttiilin nostoa oli 4.8mm.

Nokan profilit imu ja pako on samanlaisia , mutta käänteisiä. Tosin työstö aika karkeata ,toisessa nokassa oli pari 0.1mm klommoa jne.

[VariJari]

Ei mitään merkintöjä. nokan korkeus oli pako 4.6mm ja imu 4.5mm. Keinuvivussa on pieni "vällitys" joten venttiilin nostoa oli 4.8mm.

Nokan profilit imu ja pako on samanlaisia , mutta käänteisiä. Tosin työstö aika karkeata ,toisessa nokassa oli pari 0.1mm klommoa jne.

Milläs nostolla (venttiilin tai ihan nokan kohdasta mitatulla) mitasit nuo asteet ja millä nostolla (venttiilin tai ihan nokan kohdasta mitatulla) lie sitten huoltomanuskan asteet sepitetty?

[openflow]

Aukeamis kulma otettu ,kun vena liikahtaa 0.01mm.

Huoltomanuskan lukemassa epäilyttää sekin ettei overlappiä ole lainkaan. Pako aukko menee myös suht aikaisin kiinni. Imun kiinni menemis kulma on tarkoitettu varmaan 28 ABDC ,ei ATDC.  Voihan olla ,että alkuperäisessä hondan gy6 moottorissa on jokseekin tälläiset asteet.

Ero paon kiinnimenemis kulmassa manuskan ja ihmeeni nokan välillä on reippaasti...

[-Zone-]

Aukeamis kulma otettu ,kun vena liikahtaa 0.01mm.

Huoltomanuskan lukemassa epäilyttää sekin ettei overlappiä ole lainkaan. Pako aukko menee myös suht aikaisin kiinni. Imun kiinni menemis kulma on tarkoitettu varmaan 28 ABDC ,ei ATDC.  Voihan olla ,että alkuperäisessä hondan gy6 moottorissa on jokseekin tälläiset asteet.

Ero paon kiinnimenemis kulmassa manuskan ja ihmeeni nokan välillä on reippaasti...

Nokkien asteet nyt muutoinkin on sellanen viidakko, että oksat pois. On tietty ihan mukavaa, että täällä välillä jaksetaan puhua vähän moottorin arvoistakin, mutta todellisuudessa mitään stantardia kun siihen nokkien mittaamiseen ei ole ja valtaosalla foorumien arvoista (niin julmalta kuin se näin sanottuna nyt kuulostaakin) voi niillä pyyhkiä vain takapuoltaan. Mutta palataan nyt ihan valmistajiin ja viripajoihin ympäri maailman. Osa ilmoittaa nokan asteen moottorissa käytettävillä venavälyksillä (joka on mielestäni ihan hyväkin tapa) ja osa ilmoittaa ne nollilla venavälyksillä. Jos teemme samalle nokalle edellisillä metodeilla mittaukset, saamme eri vastaukset.

Amerikkalaisilla on sitten vielä oma kummallinen tapansa. He aloittavat aukeamis/sulkeutumisajankohdan siitä pisteestä, kun venttiilivarsi on liikkunut 0.050 tuumaa. Syytä en muuten tiedä. Näin vain on siellä tapana. Tähän he sitten vielä käyttävät mittausta sekä ilman (nollilla) välystä, että venavälyksillä. Sekavaksi siis nokkasoppa menee

Se kun sanoin, että moottorin normaaleilla venavälyksillä mittaus on mielestäni hyvä asia, on syy siinä että näin saadaan nokasta mitattua myös esinokka-alue. Tämä on se alue nokasta, jossa venavälys menee kiinni ja nokka alkaa venttiiliä avaamaan. Nollilla mitattaessa tuota ei saada erikseen selville. Virinokissahan tavallisesti tuo alue on pienempi, mitä vakionokissa, jotta varsinainen venttiiliä avaava alue saadaan suuremmaksi. Vastapainona tietty venttiilivälys poistuu rajummin ja osat rasittuu enemmän.

Toinen etu välyksillä mitattaessa on se että mitatut venttiilinousut osa-asteillakin ovat lähempänä oikeaa käyvää moottoria, eikä venttiilivälyksen suuruutta tarvitse erikseen vähentää mitatuista arvoista. Näin mittaajan tekemien virheiden mahdollisuuskin vähenee.

Ei nollavälyksillä mittauskaan mikään huono asia ole, mutta kannattaa muistaa mitä tekee. Missään vaiheessa ei kannata sekoittaa välyksillä ja ilman mitattujen nokkien astelukuja toisiinsa jos useamminkin nokkia alkaa mittailemaan. Kaksi tismalleen samanlaista nokkaa kun antaa tuon virheen tehtäessä ihan eri tuloksen ja vaikuttavat erilaisilta nokilta. Kannattaa opetella yksi tapa ja käyttää aina sitä, kun itse mittaa ja muiden mittaamia arvoja pyydettäessä myös pitää muistaa pyytää mittaustapa.

Koko tähän soppaan, kun lisätään vielä sekin, että kiinalaisten nokissa on pahimmillaan nokkarattaan puristusliitoksessa 0.5-1 asteen heittoja kumpaankin suuntaan (suurimmillaan siis eroa voi olla 2 astetta toiseen tismalleen samanlaiseen nokkaan), onkin sitten kaikenlainen kiinalaiskorjausoppaiden ilmoitettujen nokan asteiden tuijottaminen suhteellisen turhaa touhua. Ainakin niin kauan, kunnes mittaustapaa ei ole tarkemmin ilmoitettu. Yksinkertaisesti moiset ilmoitetut luvut saa siis heittää suosiolla romukoppaan ja mitata nokan itse. Tätä tuli tuolla aiemmin jo suositeltuakin.

Se voi olla ihan oikeasti jopa sen kaksikin astetta aikaisemmalla/myöhäisemmällä mitä toisessa samanlaisessa koneessa. Eli venat aukeaa toisessa koneessa tuon 2 astetta myöhemmin mitä toisessa koneessa. Sillä on muutes moottorin tehoalueelle yllättävän suuri vaikutus jo. Pääsääntöisesti nokan aikaistaminen tuo vääntöä ala ja keskikierrosalueelle lisää ja vastaavasti myöhäistäminen tuo moottorille lisää kierroksia loppupäähän kierrosalueen ala ja keskialueen kustannuksella. Myöhäistämistä käytetään hyvin harvoin virittämiskeinona, aikaistamista taas hyvinkin usein. Asiasta voi lukea enempi vaikka A Graham Bell:in 4T-viritysopuksesta.

Noh, kun nokka mitataan itse tarkasti (myös esinokka , nokan kärki , nousu ja laskupuoli), voidaan saatuja arvoja jo hyödyntääkin vaikkapa esim Cam Analyzer -ohjelmassa. En vaan nyt juuri muista, saiko siinä mittoja laitettua ollenkaan milleissä, vai pitikö tuumilla pelata, vaikka eihän nuo konvertaatiot eri järjestelmien välillä ole ongelma eikä mikään. Joka tapauksessa.. Nokkien itsemittaamista suosittelen, jos arvoja aikoo käyttää edes jollain tasolla matematiikassa avuksi.

Edit: Korjattu 16 grammaa kirjoitusvirheitä. Jos vielä jäi, niin ei tarvizzzze erigceen huomauttaa.

[Coastside]

Välyksen olemassaolon merkitys mittauksessa toimivassa koneessa lientyy siihen että avautuminen on aluksi hidasta suhteessa kammen liikkeeseen ja virtausmäärä pieni. Astemitan kokokin ratkaisee mittauksen tarkkuuden. Paras olisi kun sama laite piirtää avautuman käyrää mekaanisesti kammen kierron mukaan siihen levyyn. Mopossa sen toteutus on melko helppoa.

Mittausmenettelyn ja toleranssin kertominen antaa vertailumahdollisuuden.

[-Zone-]

Välyksen olemassaolon merkitys mittauksessa toimivassa koneessa lientyy siihen että avautuminen on aluksi hidasta suhteessa kammen liikkeeseen ja virtausmäärä pieni.

Joo, totta. Siis käytännössähän erot tuossa on loppupeleissä aika pieniä, mutta niin kauan, kun nokkia tarkastellaan teoreettisessa mielessä pelkkien avautumis ja sulkeutumisasteiden valossa, voi rajultakin vaikuttava nokka osoittautua aika paljonkin miedommaksi. Nuo on niitä asioita, jotka helposti aloittelijoilta unohtuu. Eli jos myytävälle nokalle ilmoitetaan vakiota huomattavastikin poikkeavia astelukuja, voi todellisuus olla toista. Mittaustapa ratkaisee. Saatetaanpa sitä jossain määrin käyttää jopa tietoisesti hyväksikin. Voidaan ainakin myydä mopopojille rankkoja nokka-asteita. Oli ne niitä käytännössä tai ei.

Ihan mukavaa muutes, että välillä saadaan myös tällaistakin keskustelua aikaiseksi. Toisaalta, keskustelujen pääsääntöisen sisällön mopo-foorumeilla myös hyvin ymmärtää. Uskoakseni silti nämä kiinnostavat (edes jossain määrin) nuorempiakin foorumilaisia. Mulle tuo virittäminen alkaa iän puolesta olemaan enempi teoreettista. Ei oikein jaksa enää konkreettisella tasolla panostaa. Laiskahan se on tuo moponkone joka tapauksessa aikamiehen alla teki sille sitten mitä tahansa

[openflow]

Kaupoissa myytävissä mopon nokissa ei ilmoiteta yleensä mitään lukemia. ei edes asteita. Ne on vaan tehonokkia. Tämä oikeastaan koskee kaikkia osia mitä mopoihin myydän. Arvio siinä sitten vaikutusta tehoon...

Nokka on mitä on , sillehän ei kotikonstein uskalla mitään tehdä. Keinuvipua olisi mahdollista ropeloida muuttamalla sen välityssuhdetta ->lisää nostoa.

Käytänössä ei kovinkaan tarkoilla nokan asteilla/profiililla  yms... hirveästi mitään tee. Sitä tietoa on käytänössä erittäin vaikea hyödyntää.
Eri nokkia vertailtaessa asia olisi tieytysti toinen.

Eroja näissä kiinanihmeissä on konepuolella ,vaikka osat on olevinaan täysin identtisiä. Nokan erot voi hyvikin olla selittävä tekijä.

Itseltäni löytyy hyllystä .ko bellin kirja ja myös muita bellin opuksia. Tutustuttu kirjoihin on ja mitä enemmän tutustuu sitä vähemmän tietää tietävänäsä.

[Coastside]

Nokan profiililla voi vaikuttaa virtaukseen sylinterin eri tilavuudella, koska virtaus muuttuu dynaamisesti koko ajan ja ventiilin asento suuntaa sitä. Sen hankaluus on se että se on selvitettävä fysikaalisella koesarjalla, koska mikään simulaattori ei siihen pysty.

Mopoissa on se hyvä virittelypuoli että ne on usein tehty vasurilla muun työn lomassa ja muutosvaraa on. Teeppä sama jollekin tykille, joka jo muutoinkin kulkee liikaa.

[-Zone-]

Kaupoissa myytävissä mopon nokissa ei ilmoiteta yleensä mitään lukemia...
Itseltäni löytyy hyllystä .ko bellin kirja ja myös muita bellin opuksia. Tutustuttu kirjoihin on ja mitä enemmän tutustuu sitä vähemmän tietää tietävänäsä.

Maailmalta on jonkin verran löydettävissä noita arvojakin, mutta niiden käyttökelpoisuus sitten taas on mitä on, kuten aiemminkin oli jo puhetta.
Samaa mieltä tuosta jälkimmäisestä. Tieto ei yksinkertaista asioita vaikka niin luulisi, vaan pikemminkin monimutkaistaa yksinkertaisiakin entisestään. 4T-virityskirjallisuutta tuli nuorempana luettua enemmänkin, mutta viimevuodet enempi 2T moottorikirjallisuutta. Harmi sinänsä, että sen alan kirjallisuus on sisällöltään suhteellisen vanhaan tekniikkaan perustuvaa. Dixonin kirja taitaa olla lukemistani 2T kirjallisuudesta sieltä uusimmasta päästä.

[openflow]

Näin digi-aikana virinokan profiilin ilmoittaminen kuvana ,cad tms. tiedostona luulisi olevan itsestään selvyys...

Lotus engine simulation(concept valve train) on myös kiva lelu mm. nokan profiilin tutkimiseen. Ohjelma on ihan tyydyttävä mikäli kiinnostaa leikkiä
nokilla/venttiileillä ja muilla osilla. se on myös ilmainen (1-syl. versio) www.lesoft.co.uk/index1.html

~1 vuosi sitten tuli hitusen tutkailtua ihmettä yhdestä ja toisesta kulmasta...
Muistaakseni ihmeen nokan myöhästäminen oli tehon suhteen kannattavampaa ,kun sen aikaistaminen. Itseasiassa aikaistaminen ei kannatanut lainkaan.

Venttiilien välyksiä roplamalla olisi mahdollista saada hitusen lisää tehoa alakierroksille <4000 rpm yläkierrosten kustannuksella ,mutta skootterilla ei alkierrosten tehoilla mitään tee ,joten kannataanee pysytellä normi välyksissä.

---
Moottori kirjallisuus on todellakin antiikkista ja laadultaakin aika heikkoa 2t:n osalta. Eipä hirveesti juttua esim. 2t ruiskuvehkeistä löydy. Eipä kehumista ole useimmissa 4t kirjoissakaan.

[Midland]

Ostin oman Baon reilu vuosi sitten 907km ajettuna. Olen huoltanut huolto-ohjelman mukaan ihan itse, paitsi en oo säätäny venttiileitä- eikä mitään ongelmia-kunnes tuli nyt syksyllä 9500km täyteen, käynnistys alko olla vaikeeta kylmänä aamuna. Sitten vaan 12000km hultoa tekeen etuajassa, 10W-40 öljy 15W-40 tilalle niinkuin viime talvenakin ja sitten se pelottava venttiilisäätö ekan kerran. Imussa ei välystä ollenkaan ja pako löysä. Sitten vaan tiukka 0,1 välys molempiin ja sormilla vielä kokeilu, et jotain välystä siitä keinuvivusta tuntuu edes ja hyvä tuli. Kaasarin kalvo oli ihan venähtänyt ja etuvari "valmis", mut en variakaan kertaakaan purkanu tätä ennen. Tosiaan liki 10000km ilman venttiilien säätöä-ei ne naputtanu ja käynnistyi ja kulki hyvin, eipä ollu aihetta koskee. Tohon oli tehy vaan se 300km huolto josta oli leima-en tiiä säädetäänkö siinä vettiilejä. Ja taas mennään..