Skootterini.com

Englantilaiset jutteli, että Lambretan kumikärkinen neulaventtiili ei kestä etanolia. Vespan neulaventtiili kestää. Lambretassa kumi on mustaa, Vespassa kumi on punaista. Mahdollisesti kumissa on muutakin eroa kuin vain väri.

Ite oon huomannut eroa Vespan koneen toiminnassa, jos bensan seassa on öljyä. Ilman öljyä käy rikkaammalla, eli röpötti useammin. Säädöt ovat siis kesken mulla, ja tarkoitus hakea rikasta mutta toimivaa seosta.

Lainaus käyttäjältä: Partanen - 27.06.14 - klo:17:20
Mahdollisesti kumissa on muutakin eroa kuin vain väri.

Kumilaatuja on tosiaan käytössä aika paljonkin. Esim powervalveissa ei tiivisteenä kestä kaikki O-renkaat. Tuohon omaan yamahaankin on saanut niitä sekä mustia että punaisia. Punaiset kestää, mustat käryää hetkessä piloille, mutta ne punaiset ei taas kestäneet tippaakaan asetoonia. Bensaa kestivät kun putsasin sillä. Eli eri kumilaaduilla on omat käyttökohteensa ja siksi niitä tietysti onkin. Mutta mutta.. Kuten tuossa partanen viittasi, se etanolikin tulee sieltä bensiinistä ei öljystä. Seosvoitelu tuskin on syypää siihen kumin turpoamiseen. Sitä en epäile etteikö se kumi turpoaisi, mutta öljyä siihen syyksi en usko ja venttiilin takertuminenkin seosbensan vuoksi tuntuu keksityltä. Kyse on kuitenkin rasvaisesta polttoaineesta.

Kuinkahan monesta moposta/kevarista yms tuorevoiteluvärkistä onkaan poistettu tuorevoitelu ja siirrytty seosbensaan. Muutkin maat kuin kotimaa mukaan lukien ja kas kummaa.. neulaventtiilit on kehdattu silti jättää muuttamatta seosbensalle sopiviksi ja mikä pahinta.. kaasareita myyvät liikkeet ei ilmoita soveltuuko heidän tuotteen neulavena seosbensalle vai ei. Kyse on kuitenkin uusista tuotteista. On se vaan kumma, miten turvonneet neulaventtiiliongelmat on sattuneet silti vain yhdelle ihmiselle. Siinä mielessä ne konenikkarin ongelmia aiheuttavat neulaventtiilit on kyllä säästämisen arvoisia.

Sitten tuohon laiha/rikas seosväittelyyn, niin jos pikkuja nussi*aan kyllä se moottori laihemmalle menee seosbensalla, mutta käytännössä asia tuskin koskaan muodostuu miksikään ongelmaksi. Ajatellaan että moottori vetää X määrän imutahdin aikana raakaa polttoainetta suuttimen läpi. Jos tehdään 4% seosbensaa niin maalaisjärjen mukaan tuossa X määrästä polttoainetta on tietysti sen jälkeen vähemmän polttoainetta, eli siinä mielessä moottori kyllä vetää laihemmalle. Siihen en tässä samassa lauseessa sano mitään minkä verran viskositeetin muuttuminen vaikuttaa asiaan (*), mutta vaikka polttoainetta nyt menisikin moottoriin pienempi määrä kompensoi tilannetta se mukana tullut lisäöljy joka vaikuttaa moottorissa toisella tapaa kuin polttoaine.

(*) viskositeettiasia ei ole järin yksiselitteinen. Ajatellaan että seos olis 2,5% seosbensaa ja ajatellaan sen virtaavaan läpi suuttimesta jonka koko olisi vaikka 50 ja verrataan sitä raakaan bensaan. Nyt samat polttoaineet pistetään menemään läpi 300 koon suuttimesta ja verrataan taas. Koska viskositeetti ei muutu samassa suhteessa läpivirtausreiän kanssa niin ero jälkimmäisessä pitäisi olla pienempi. Loppupeleissä on siis tapauskohtaista vaikuttaako seosbensaan siirtyminen vaadittavaan suutinkokoon vai ei.

Jos asia olisi yksioikoinen niin 50% bensa öljyseoksellahan moottorin pitäisi leikata välittömästi kiinni. Onhan bensamäärä peräti puolet vähemmän. Jos moottorin vaan saa käymään tolla seoksella, niin siinä sitä voikin sitten jäädä odottelemaan sitä kiinnileikkaamista.  Kannattaa sitä kiinnileikkaamista odotellessa varautua tankkaamaan sitten tankin uudestaankin polttoaineen loputtua. Sitä bensaa kun oli siis se puolet vähemmänkin. Jos nyt edes enää löytää sen moponsa sieltä sinisen pilven keskeltä.

Eli jos kone vetää laihalle, niin säädetään seokset sitten vain normisti sopivaksi ilman turhaan kinaa asiasta oli loppupeleissä syy nyt sitten seosbensaan siirtymisessä taikka ei.

Minä kuulun siihen ryhmään joka korjaa niitä toisten tekemiä virheitä.
Vaihdan turvonneen neulan tilalle toimivan, ja palautan tuorevoitelun takaisin käyttöön.
Asiaa muilta osin sen kummemmin pohtimatta, ja seosbensan käyttäjiä arvostelematta.

Vaihtele aivan vapaasti vaan. Kukaan ei kiellä sitä tekemästä. Ne perustelut päätelmistä olisi ollut ihan paikallaan.
Vaikka konenikkari ei kummemmin mitään pohtisikaan, suosittelen muita foorumia lukevia käyttämään silti omia aivojaan asiassa.

Lainaus käyttäjältä: -Zone- - 27.06.14 - klo:13:13
Jaa.. Vuosikaudet on suomessa erilaiset mopot pärisseet dellerton PHBG sarjan kaasareilla. Nyt puhun siis pv suzukeista, raisuista, tunturi tigereistä, pappaputnsista yms joissa öljyt sotkettiin sinne tankkiin bensojen joukkoon ja välillä sekoitussuhteella josta muodostuneesta sinisestä savupilvestä vihreiden edustajat olisi kauhuissaan, mutta ei kukaan silloin kultaisella 80 luvulla tiennyt että öljy saattaisi aiheuttaa neulaventtiilin takertelua.

Ennen wanhaan asemalla oli muistaakseni edistyksellinen jonkin sortin käsikäyttöinen bensapumppu, jossa oli läpinäkyvä säiliö ja valittiin sopiva öljymäärä (%) ja seos tankattiin. Saatan muistaa väärinkin... Tosin silloin oli "ysi-ysiäkin".

Eikä silloin puhuttu öljyjen tuhkapitoisuuksista tms. Tosin kyllä niitä rakkineita poljettiinkin välillä hikihatussa ja suoritettiin "mäkistartteja".

Nykyään on 2T-öljyt viimeisen päälle, ainakin valmistajien mukaan. Käytettiin niitä polttoaineen mukana tai erillisen säiliön kautta...

Muovien turpoamista tapahtuu kuten kaasarin kalvoissa mutta niin että se on palautuvaa kuivuessa. Olisiko se noissa neuloissakin sama juttu? Jos niitä on varastossa niin asia on helppo kokeilla liottamalla ja vertaamalla.

Lainaus käyttäjältä: -Zone- - 27.06.14 - klo:17:45

Eli jos kone vetää laihalle, niin säädetään seokset sitten vain normisti sopivaksi ilman turhaan kinaa asiasta oli loppupeleissä syy nyt sitten seosbensaan siirtymisessä taikka ei.

Jos se kone käy muutenkin laihalla, niin tilannetta ei ainakaan paranna bensan sekaan lisätty öljy. Siitähän tässä alkujaan oli kyse muistaakseni.

Jenkit käänsi asian niin, että bensan sekaan lisätty öljy syrjäyttää oman tilavuutensa verran bensaa, ja siksi suutinta pitää suurentaa. Siihen en itse usko, koska kyllähän se öljykin siellä palotilassa poltetaa.

Jo mainittu englantilainen lehti perusteli suuremman suuttimen tarpeen sillä että bensan olemus, rakenne, viskositeetti (en muista tarkalleen mitä termiä käyttivät) muuttuu, kun bensaan lisätään öljyä.

Esko Mauno suosittaa kirjassaan "Virittäjän käsikirja 4" jopa 15-20% suurempaa pääsuutinta, jos siirrytään käyttämään tuotevoitelun sijasta esisekoitettua polttoainetta. Syynä se, että öljyä sisältävän bensiinin tiheys on suurempi kuin pelkän bensiinin, joten virtaus tapahtuu huonommin.

Nuo ominaispaino ja visko voidaan mitata joten varovasti sitten...

Lainaus käyttäjältä: Mr X - 27.06.14 - klo:20:05
Ennen wanhaan asemalla oli muistaakseni edistyksellinen jonkin sortin käsikäyttöinen bensapumppu, jossa oli läpinäkyvä säiliö ja valittiin sopiva öljymäärä (%) ja seos tankattiin. Saatan muistaa väärinkin... Tosin silloin oli "ysi-ysiäkin".

Niihin kuvailemiisi pömpeleihin paikallinen letkuapina sekoitti valmiin satsin ja meidän paikallisella se oli olevinaan neliprosenttista. Siitä en ole ollenkaan varma oliko tarkastikin annosteltu. Jossain oli sitten hienosti sekoitusmittareita, siis ihan normaalin bensapumpun näköisiä. Niiden kanssa arvelutti letkussa olevan väärän liemen vaikutus mopon tankillisessa.

Lainaus käyttäjältä: Partanen - 27.06.14 - klo:20:31
koska kyllähän se öljykin siellä palotilassa poltetaa.

Kyllä ja itseasiassa juuri se onkin pointti. Sitä palaa. Moottori voimantuottajana -näkökulmasta tapahtumana se jää aikalailla siihen pelkkään siniseen savuun. Energiasisältöä siinä ei ole niin kuin bensiinissä, eli öljy lähinnä nyt vain palaa pois. Merkittävää työtä sillä ei tehdä ja palaessaan se käyttää osan siitä hapesta joka siellä sylinterissä on eli jos halutaan asioita oikein mutkistaa lisää, niin vaikka polttoainetta seosbensan johdosta onkin vähemmän on sen palotapahtumaan osallistuvaa happeakin vähemmän sillä se öljyn palaminen syö oman osansa siitä käytettävissä olevasta hapesta.

Ihan vaan heittona että Esko Maunon kirjat on vähän nyt sellaisia yleisteoksia ja on niissä ihan selkeitä virheitäkin. Hyviä opuksia silti aloittelijoille, mutta ei niitä kannata ehdottomana faktana ottaa kaikilta osin. On tuossa suutinasiassa silti kyllä perääkin, sitä en kiistä. Musta on hivenen turhaa ajatella asiaa niin että pitääkö suutinta isontaa seosbensalla kun oikeammin täytyisi ajatella vain että jos kone on liian laihalla silloin seosta tulisi rikastaa. Tähän samaan päätelmään kun päästään siinäkin tapauksessa mikäli seosbensaan siirtyminen laihentaa seosta.

Lainaus käyttäjältä: ko2610 - 27.06.14 - klo:21:04
ja meidän paikallisella se oli olevinaan neliprosenttista

Näin tuo oli vähän kaikkialla. Siihen huoltamonpitäjät pisti sen varmuusprosentin ettei asiakkaat ala vaatimaan tilille jos kone leikkasikin kiinni. Monasti käyttäjäkin lisäsi vielä sen varmuuskorkillisen öljyä.. Noh, oli se useimmin siltikin vielä alle 10% seosbensaa

Esim. Vespa ei juurikaan savuta, eikä Gilerakaan, silloin kun kone on käyntilämpöinen. Siitäpä päättelen, että öljy palaa siellä varsin tehokkaasti, osana palavaa seosta. Onhan noi nykyöljyt melkoista lirua, mitä lie liuotinta seassa pitämässä paikkoja puhtaana.

Jäin itsekin vähän kummastelemaan Esko Maunon suositusta 15-20% suuremmasta pääsuuttimesta. Olisiko siellä taustalle semmoinen ajatus, että kilpaöljyt ovat paksumpia kuin tuorevoitelujärjestelmään tarkoitetut öljyt. Eli ehkä ihan noin suurta suuttimen suurennusta en lähtisi heti tekemään, jos öljy pysyy samana esisekoitettaessa, kuin mitä käytettiin tuorevoitelun toimiessa.

Vespankin suuttimen kokoero on melko maltillinen 116 -> 118.

Joo, ei nykyiset kauheasti nokee tai savuta, mutta jos öljyn määrää lisätään tuntuvasti, teho ei lisäännykään vaan käy päinvastoin, se heikkenee eli tehokkaasti palaessaankaan se ole järin hyvä energialähde moottoriin. Palaessaan se käyttää kuitenkin samaa happea mitä se polttoainekin käyttäisi joten onko loppupeleissä joka ainoa moottori seosbensalla laihemmalla vai ei kun seosvoitelussa juurikin öljyä tahtoo moottorille virrata enemmän kuin on tarpeen verrattaessa tarkemmin annostelevaan tuorevoiteluun... Mutkikkaita asioita loppupeleissä kun alkaa huomioimaan suuremman määrän vaikuttavia muuttujia.

Maunun teokset taitaa pohjautua Tiittasen kirjaakin vielä pari kymmentä vuotta vanhempiin lähteisiin. Ei tiiittasenkaan viritysopus enää mikään uusi ole mutta maunun kirjaan nähden aika paljonkin asiantuntevampi näkemys 2T:n virittämisestä ja toiminnasta. Tähän samaan muutes Dixonin kirjaa voin suositella. Siinä on taas omanlaisensa näkemys asioihin. Lisäksi se ei ole ihan kivikautisen vanhakaan. Tuollainen opus: http://www.amazon.co.uk/High-performance-Two-stroke-Engine-John-Dixon/dp/1844250458

Lainaus käyttäjältä: ko2610 - 27.06.14 - klo:21:04

Lainaus käyttäjältä: Mr X - 27.06.14 - klo:20:05
Ennen wanhaan asemalla oli muistaakseni edistyksellinen jonkin sortin käsikäyttöinen bensapumppu, jossa oli läpinäkyvä säiliö ja valittiin sopiva öljymäärä (%) ja seos tankattiin. Saatan muistaa väärinkin... Tosin silloin oli "ysi-ysiäkin".

Niihin kuvailemiisi pömpeleihin paikallinen letkuapina sekoitti valmiin satsin ja meidän paikallisella se oli olevinaan neliprosenttista. Siitä en ole ollenkaan varma oliko tarkastikin annosteltu. Jossain oli sitten hienosti sekoitusmittareita, siis ihan normaalin bensapumpun näköisiä. Niiden kanssa arvelutti letkussa olevan väärän liemen vaikutus mopon tankillisessa.

Oli ihan pakko etsiä jonkinsortin kuvia...ristus oli ne vaan hienoja.
SHELL 2T BENSAPUMPPU ja toinen Shell sivun alareunassa... sori OT.

Lainaus käyttäjältä: Mr X - 27.06.14 - klo:22:20
.ristus oli ne vaan hienoja

Täällä voi huoltamolla täyttää moponsa tai vaikkapa moottorisahansa edelleen tuollaisesta Katoamaan päin toki jo puhelinkoppien tapaan ovat..