Skootterini.com

Uutta CDI-boksiakin kokeiltu. Huomenna haen uuden tulpan, monesko jo lienee. Kyllä tuntui vaikuttavan seosruuvi ajamiseen, tämän päivän ropeltamisten jälkeen kulki parhaiten kun seosruuvia oli avattu vain kaksi kierrosta, ei kovin hyvin kulkenut siltikään.
Huomenna yritän vaihtaa tulpan ja samalla vielä tarkistan venttiilien välykset, sitten koeajolle.

Kyllä se seosruuvi vaikuttaa jonkin verran myös pienillä kierroksilla ajamiseen... Tosin pienillä kierroksilla nyt ei usein ajetakkaan 

Suuttimien kooista. suuttimia numeroidaan virtausarvojen mukaan,1/100mm mitoilla ja sitten on numerot jotka pyörivät näiden ympärillä.

Esim mikunin suuttimen koot vastaavat virtaus arvoja ,muistaakseni ml/min. Keihinin käyttää jotain mystistiä numero arvoja ,jotka ovat ~1/100mm mittoja hieman isommat.

Virtaus arvolla numeroitu suutin on 5-10% "virtaavampi" ,kun 1/100mm numeroitu suutin.
esim. mikunin #80 == keihinin #86 tai sinne päin.

Jos esim. hommaa  #82 suuttimen alkuperäisen #80 tilalle ,se #82 saattaa olla reilusti pinempi.
Näinkin voi käydä. Joskus  isompi on pienempi.

Tuossa kuvassa on Tyscon XL 50 vakiokaasari. Mielestäni se on "kuristettua" mallia, kurkun halkaisija on toiselta puolelta selvästi soikea, pienempi kuin pytyn puolelta (18mm) Ilmansaantia toisin sanoen rajoitettu.  Löytyykö keneltäkään vastaavaa? Vai onko vain Tysconin ominaisuus.

Juu ei tuo kuristetulta näytä. Ihan hyvältä näyttää. Kaasuttimessa pitää olla ohuempi kohta, että saadaan alipainetta. Ilman alipainetta ei saada polttoainetta sylinteriin.

Joku huhu oli semmoinen, että imuventtiilin halkaisijaa isompaa kaasutinta ei hyödytä laittaa. Saattoi tosin olla nettihuhu. Silti liian isokaan kaasutin ei toimi, se on totta.

No eipä tullut mieleenikään lähteä tuota suurentelemaan. Ennemmin ostaa suoraan toisen kaasarin jos niikseen tulee. Kaverilla on juuri samanlainen kaasari Baotin skodessaan mutta siinä ei ole tuota soikean muotoista päätyä. Ei kait tuolla voi olla muuta merkitystä kuin rajoittaa ilmansaantia. On varmastikin 30% pienempi halkaisijaltaan. Mutta eiköhän tuolla pärjäillä edelleenkin   Taitaa olla vain Tysconissa tuollainen kaasari. Tässähän on muitakin kureja mitä ei monista muista nelareista löydy mm. käyrään hitsattu mitättömän pieni putki joka hädintuskin hengittää  

Edit:

Lainaus käyttäjältä: E Partanen - 15.06.08 - klo:19:54
Juu ei tuo kuristetulta näytä. Ihan hyvältä näyttää. Kaasuttimessa pitää olla ohuempi kohta, että saadaan alipainetta. Ilman alipainetta ei saada polttoainetta sylinteriin.

No miksi sitä ohuempaa kohtaa ei ole monissakaan kaasareissa? Ihan hyvin nekin toimivat käsittääkseni.

Edit: Joo niin tekee mutta ei se edelleenkään selitä miksi tuossa on soikea ilmanottoreikä. Pitäisi piruuttaan kokeilla "normaalilla" kaasarilla onko tehoissa eroja.

Edit: Mulla toi imupuoli on jotain 12mm x 16mm elikkä todella pieni. Tuosta kuvasta ei oikein pysty hahmottamaan todellista kokoa. Pitäisi olla vierellä se normaalin kokoinen että näkisi eron.

Vähän virtausnopeuksista ja niiden laskemisesta.
http://hyperphysics.phy-astr.gsu.edu/Hbase/pber.html

http://hyperphysics.phy-astr.gsu.edu/Hbase/fluids/venturi.html#c1

Lainaus käyttäjältä: Walle - 15.06.08 - klo:20:13
Samaa vikaa on yhdessä pakoputken laskentaohjelmassa, tarjoo 1pyttyselle kollektoria.

Kyllä ykspyttysessäkin on se levennys jossain kohtaa pakoputkea. Ei se ehkä ole nimeltään kollektori, mutta levennys pitää olla. Virtausten vuoksi.

Edit:

Lainaus käyttäjältä: kekra - 15.06.08 - klo:20:46
Joo niin tekee mutta ei se edelleenkään selitä miksi tuossa on soikea ilmanottoreikä. Pitäisi piruuttaan kokeilla "normaalilla" kaasarilla onko tehoissa eroja.

Siksi, että se aukko on isompi ollessaan soikea. Luisti on tietyn levyinen, joten sitä leveämpi aukko ei voi olla. Korkeussuunnassa on ollut tilaa ja siksi aukosta on tehty soikea.

Toisenlainen kaasutin on ehkä joissain tapauksissa helpompi säätää, mutta kyllä tällä Keihin-kopiollakin pärjää.

Asian vaikeusasteesta kertoo se että on arvioitu supertietokoneiden kykenevän laskemaan hyvin virtausten malleja joskus 2080 paikkeilla jos kehitys näin jatkuu...

Lainaus käyttäjältä: kekra - 15.06.08 - klo:20:24

No miksi sitä ohuempaa kohtaa ei ole monissakaan kaasareissa? Ihan hyvin nekin toimivat käsittääkseni.

Kaasutin toimii alipaineella.

Syy miksi yksimukisissa käytetään luistia, läpän sijaan johtuu siitä että virtaus on sykkivää, poiketen useampisylinteristen tasaisemmasta imusta. Resonanssit vielä siihen. 2-T tehoputket ovat resonaattoreita, joilla ohjataan sylinteristä karannut seos takaisin.

Tässä eksyttiin nyt vähän ohi aiheen. Väitän edelleenkin että tuo kyseessä oleva kaasari todellakin on kuristettua mallia. Teidänkö mielestä ei ole? Siis saman asianhan ajaa ilmanputsarin kotelossa oleva kuristinputki. Se estää liian ilman pääsemisen kaasariin. Tuossa se on vaan toteutettu pienentämällä itse kaasarin aukkoa. Eikö vain?

50cc 2t ~2kw@5000 ,kaasutin ~11-13 mm
50cc 2t ~7kw@10000 ,kaasutin ~20mm.
80cc 2t ~15kw@12000 ,kaasutin ~25mm
80cc 2t ~4w@5000 ,kaasutin ~15mm
mankissa 72cc, kaasutin 18-20 mm.

Kiinalaisen cvk18 on kyllä tavattoman iso 50cc pannulle. taitaa olla parempi ~70cc vehkeisiin . Kaasuttimen koon valintaan vaikuttaa sylinterin tilavuus,viritysaste ja huipputehon kierrosluku. Jos viritysaste/tilavuus/kierrokset nousee ==>valitaan isompaa kaasutinta.

Karkeesti arvioden 50cc-4t vehkeen huiputehon pitäisi tulla ~10000 rpm, jotta 18mm olisi perusteltu. ~70cc pytyllä 18mm kaasutin pitäisi toimia hyvin vielä 8000 rpm korvilla.

LainaaVäitän edelleenkin että tuo kyseessä oleva kaasari todellakin on kuristettua mallia. Teidänkö mielestä ei ole?

En usko ,että on kuristettu. Olisi työläs kuristus ja miksi ei valita suoraan pienempää kaasutinta?
Kapeneva muoto myös kasvattaa virtausnopeutta & kineettistä enegiaa(Ke) http://hyperphysics.phy-astr.gsu.edu/Hbase/pber.html.
Suurempi Ke taas jaksaa paremmin pitää seoksen nopeutta yllä ja sehän on hyvä asia. Jospa toi ei olekaan kuritus vaan onkin parannettu versio muovikansi mallista.

Lainaa
Siis saman asianhan ajaa ilmanputsarin kotelossa oleva kuristinputki. Se estää liian ilman pääsemisen kaasariin.

No ei. Se kuriste putki ei vaikuta mitenkään ilmamäärään moottorissa. se nostaa ilman virtaus nopeutta ennen kaasutinta ==>seos suhde muuttuu. Myös imukanava ennen venttiiliä on "kuristettu". sen tarkoitus on _vain_ lisätä ilmamäärää moottorissa.

Lainaus käyttäjältä: openflow - 16.06.08 - klo:13:16

Lainaa
Siis saman asianhan ajaa ilmanputsarin kotelossa oleva kuristinputki. Se estää liian ilman pääsemisen kaasariin.

No ei. Se kuriste putki ei vaikuta mitenkään ilmamäärään moottorissa. se nostaa ilman virtaus nopeutta ennen kaasutinta ==>seos suhde muuttuu. Myös imukanava ennen venttiiliä on "kuristettu". sen tarkoitus on _vain_ lisätä ilmamäärää moottorissa.

Tätä en nyt tiedä varmaksi, mutta.. Ilmanputsarin ohuempi putkilo löytyy vain malleista, joissa yritetään kierrättää pakokaasua takaisin moottoriin. Jos mopo on semmoista mallia, että pakoputkeen johdetaan lisäilmaa, niin ilmanputsarikotelossa on isompi putki. Tästä syystä arvelen, että se ilmanputsarikotelon ohut putki ei ole kuriste, vaan sillä saataneen pieni imu aikaiseksi ennen kaasutinta, jonka johdosta pakokaasua saadaa imettyä sinne koneeseen.

Edit:

Lainaus käyttäjältä: Coastside - 15.06.08 - klo:22:29
Syy miksi yksimukisissa käytetään luistia, läpän sijaan johtuu siitä että virtaus on sykkivää, poiketen useampisylinteristen tasaisemmasta imusta. Resonanssit vielä siihen. 2-T tehoputket ovat resonaattoreita, joilla ohjataan sylinteristä karannut seos takaisin.

Nyt ei taida tuo teoria toimia. Voihan nelisylinteriseen autoonkin laittaa ns. tuplakaasarit, jolloin jokaiselle sylinterille on yksi oma kurkku kaasuttimessa -ilman luistia. Toisaalta nelipyttyisessä autossa voi olla yksikurkkuinen luistillinen, eli muuttuvakurkkuinen kaasari.

Tuo luistijuttu yksimukisissa oli aivan asiantuntijan kirjoittama. Syy, miksi joka mukille ei omaa kurkkua tehdä, on se että yksi tai kaksi tai neljä samassa kaasarissa, toimii paremmin. Kaksi siksi ettei yksi iso kata koko virtausmäärä-aluetta hyvin.
Yksimukinen tekee asioista vain monimutkaisempia virtausten osalta.