Skootterini.com

Eli saamme tiedot yhteen kasattuna selväksi seuraavat vihjeet: bendix pitää olla puhdas, oikein kasattu ja voideltu sopivalla vaseliinilla tai paksulla öljyllä(kesäkeleillä, talveksi sitten öljynvaihto ohuempaan, ehkä)  ettei se ole liian herkkä kiukkupussi.
Nyt kun vielä saataisiin todisteita....

Startteja mulla on 4 samoin bendixejä. Kaikkia mahdollisia patentteja ja täälläkin esitettyjä olen kokeillut eri variaatioilla ja tuohon tulokseen olen tullut, että syypää ei sinänsä ole bendixissä, vaan startissa. Siinäkin on oikeastaan vain yksi vika, joka on tehon puute. En ainakaan noiden omien ja tuttavan starttien kanssa pelattuani suostu uskomaan, että yksikään pyörittää näissä liian lujaa missään tilanteessa. Mikäli startissa olisi enemmän voimaa, ei bendixin toiminta olisi läheskään niin tarkkaa kitkan suhteen mitä se nyt on.

Sen jousen tehtävä bendixissä ei yksistään ole estää vetorattaan pääseminen vetolevyn hammastukselle silloin kun kone käy. Sen tarkoitus on toimia myös jarruna, eli suoranaisesti siinä tarvitaan tietyn verran kitkaa. Hitusen kuin lukuisissa mopojen kick-start akseleissa on sankajousi jarruttamassa jotta käynnistinratas kytkeytyy välittämään voimaa eteenpäin. (samanlainen löytyy näistäkin poljinkäynnistyksestä (en siis puhu polkimen palauttavasta spiraalijousesta)) Edit: sankajousi näkyy kuvassa http://www.jm-racing.fi/product_details.php?p=381

Näiden bendixissä sitä jarruttavaa voimaa tarvitaan siksi että käyntiin lupaileva kone ei vielä saisi pendixiä kiertymään heti takaisin ja päästämään otettaan vetolevyn hammastuksesta jotenka käy jos jättää sen jousen pois ja bendixistä tulee liian herkkä.

Tuohon jos yhdistetään se että talvikeleillä startin pyörintänopeus on tavallisesti turhan alhainen bendix ei nyt kytkeydykkään uudelleen vetolevyn hammastukselle, vaan startti huutaa yksinään kierroksia. Bendix kyllä pyörii mukana, mutta se ei välitä voimaa eteenpäin.

Vasta kun starttinappula päästetään ja painetaan starttia uudelleen pysähtyneen bendixin inertia riittää jarruttamaan pyörimistä ja saa sen taas ottamaan vetolevyn hammastukseen siihen saakka, kun kone lupaa ja taas startti pyörii yksinään. Näin käy jos sen jousen jätät pois ja bendix toimii liian herkästi. Ihan perusfysiikkaa tämä on ja melko varmaan useimmat päätyy samaan tulokseen jos asiaa vain viitsii alkaa perusteellisemmin tutkimaan.

Vielä kannattaisi huomioida, että jos jollain bendixin akselin hiominen vähentää kitkaa niin paljon, että startti jaksaa paremmin pyörittää, niin pitäisi olla selvääkin selvempää, että startin teho tuossa on ongelmana. Se on todella vähän, mitä sieltä akselin päästä kertyy kitkaa bendixiin. Vaikuttava vipuvarsi on noin ohuella akselilla äärilyhyt ja jos se jo vaikuttaa ratkaisevasti startin pyörimiseen, on varsinainen vika muualla kuin bendixin akselin päittäiskitkassa.

Joten voidaanko todeta että nämä starttimoottorit on suunniteltu johonkin muuhun ilmanalaan kuin suomen pakkasiin vai sitten vaan niin rajoille että 80% toimii ja sillä selvä sanoo insinööri tehtaalla?
Vääntöä/voimaa jos halutaan lisää niin pitäisi käämiä uudestaan?
Tai etsitään sopiva tehokkaampi moottori?

Mikähän olisi se paras ja kaikkien kiinaskopilla talvella-ajavien kuskien kannalta paras vaihtoehto? Tätä pitää oikein alkaa miettiä.
Tähän asti olen ollut sitä mieltä että oikein huollettu laite toimii edes jotenkuten täällä suomessa talvellakin, mutta nyt alkaa mieli muuttumaann pikkuhiljaa...
Itsellä ei ole ollut ongelmia talvellakaan, siksi varmaan olen tyytynyt siihen mitä tehdas on toimittanut...

Lainaus käyttäjältä: pekpel - 06.04.11 - klo:02:21
..vai sitten vaan niin rajoille että 80% toimii ja sillä selvä sanoo insinööri tehtaalla?...

Tämä ei varmaankaan ole kovinkaan kaukana totuudesta. Yksi noista starteista oli varustettu niin ohuilla hiilien naruilla, että niistä yksinkertaisesti ei mennyt virtaa tarpeeksi läpi. Siihen modasin toiset hiilet ja startin teho kasvoikin selvästi. Ei kuitenkaan niin paljon, että silläkään saisi tuota talvella käyntiin.

Nykyisellään mulla on tuossa 2kpl 5A akkuja ja kaapelitkin on tehty auton starttikaapeleista, mutta se ei helpotusta ole tuonut starttiongelmiin. Ei ollut syypää startin solenoidin mahdollinen resistanssikaan, kun kahdella rinnan kytketylläkään ei startin teho parantunut.

Sitten lopulta hain 150A starttiapurin ja annoin virtaa suoraan startille. Näin poissuljettiin mahdollinen virran riittämättömyys. Seuraavaksi kaverilta saadusta vanhasta variaattorin kopasta aloin poistamaan paloja rälläkällä jotta bendixin toimintaa pääsee tarkkailemaan starttauksessa. Siitä on siis tuloksena tuota aiemmin kerrottua.

Loppupeleissä toistaiseksi vakiostartin kanssa olen todennut että talvikeleillä saa unohtaa koko sähköstartin ja potkia koneen käyntiin. Siis kylmän koneen. Lämpöisenä lähtee, kun kitka on sen verran pienempi, että vaisu startin teho jaksaa pyörittää.

Kannattaa huomata sekin, että mä esim jouduin ottamaan sytkästä perusennakkoa alaskin. Oli selkeesti liian aikaisella. Pyrki sytyttämään kiksilläkin havaittavasti käynnistyksessä liian aikaisin ja potki vastaan (kerran kunnon mustelmakin jalkapohjaan lenkkarin läpi). Kone myös nakutti rajusti 95:lla. 98:lla vielä pahimmissa ylämäissä. Nyt 3 asteen BA:lla (base advance) ei enää detoo ja sattuneista valtiollisista syistä polttoainekin on nyt aina 98.

Edit: Täsmennetään, että tuo siis 72cc kokoonpanolla ja puristussuhde nykyisellään suht maltilliset 9,5:1. 82cc sarjassa (kansi mukana) olikin alkujaan ihan järjettömät puristukset. Yli 16:1. Sitä tutkiessa ajattelin, että jos jollain muulla on, niin toivottavasti ei lyö noin vain kiinni.

Näissä on ihan oikeasti eroja koneissa. Liipaisukäämin välyksetkin on ollu välillä mitä sattuu enkä ihmettelisi vaikka liian suuria ennakoitakin olisi muillakin. Kaasarithan näissä myös on sellainen sekamelskan soppa, että kokomäärityksen pystyy tekemään vain pinta-alasta laskemalla. Tuuripeliä, millaisen yksilön saa.

Lainaus käyttäjältä: Coastside - 05.04.11 - klo:21:42
Kaksi kinkin starttia päittäin yhteen sopisi siihen ja vaatisi modaamaan niiden akselien päät ja rakentamaan liitoksen, joksi käy panta. Toisen pyörimissuunnan vaihtaisi, joka onnistuu jopa vahingossa, asettamalla kotelon 180 astetta väärin.

Miksi ei noinkin, joskin olen sitä mieltä, että yksi hyvä on parempi, kuin 2 huonoa. Tolla kuvun asennolla saa startin pyörimään kyllä päinvastaiseen suuntaan, mutta miten mahtaa käydä hiilien keston kanssa, kun sitä ei ole ajateltu pyörimään siihen suuntaan. Jos nyt ovat insinöörit sitä pyörimistä ajatelleet muutoinkaan.

Onkos iridium-tulpalla mitään etuja starttausta ajatellen? Siis onko oikeasti mitään hyötyä?

Tokihan tuohon skootteriin voisi viritellä uuden starttinapin penkin reunalle, joka starttaisi ilman että tarvitsisi pitää jarrua pohjassa. Säästyisi jarruvalon verran reserviä akulta myös startille. Vaikka itsellä onkin tuossa jo ledi jarruvalo, joka ei oikeastaan juuri yhtään virtaa viekään.

Sitten tuli mieleen että onko pakoputken tiiviydellä kuinka vaikutusta kylmäkäynnistyvyyteen?
Eikös sen kuulu olla tosi tiivis ja antaa vähän vastapotkua takaisinpäin? Liekö tuo oma 8v vanha pakoputki enää tiivis juurestaan...

Lainaus käyttäjältä: jalat - 06.04.11 - klo:09:50
Onkos iridium-tulpalla mitään etuja starttausta ajatellen? Siis onko oikeasti mitään hyötyä?

En ole koskaan kokeillut, mutta arvioisin oikean kärkivälin olen tekijänä tärkeämpi kuin iridium tulppaan siirtymisen.

Lainaus käyttäjältä: jalat - 06.04.11 - klo:09:50

Sitten tuli mieleen että onko pakoputken tiiviydellä kuinka vaikutusta kylmäkäynnistyvyyteen?
Eikös sen kuulu olla tosi tiivis ja antaa vähän vastapotkua takaisinpäin?

Käsittääkseni 2-Tahtisissa tällä on suurempi merkitys.

Nämä starttimoottoriongelmat taitavat koskea vain 4-tahtisia kiinalaisia? Entäpä 2-tahtikiinalaiset?

Noista omista 2-tahti Italialaisista. Sähköstartilla lähtee ihan nätisti käymään vielä peruspakkasissa. Tietysti kaikki säädöt pitää olla varsinkin pakkaskelissä kohdillaan. Aikanaan ihmettelin Loven sähköstarttia kun sai startata ja startata, mutta ei vaan lähtenyt ja kiksillä lähti heti. Kommutaattorin kontakti hiiliin oli kuluman johdosta keskinkertainen ja hiiltä kanavassa painavat jouset jokseenkin kuoleentuneen oloisia. Osien putsaamisen, ja kommutaattorin ja hiilipinnan hiomisen jälkeenkään startti ei vielä toiminut asiallisesti, mutta kun vaihdoin hiilikanaviin jäykemmät jouset, niin johan alkoi myös starttaaminen tehostumaan. Nyt lähtee laakista, mutta en tiedä, kauanko hiilet kestävät.

Uskaltaisikohan sitä uuden startin jousia vähän venyttää jäykemmäksi, jos se vaikka tehostaisi vielä pikkusen starttia. Vaikka toisaalta luulisi uuden startin toimivan jo ihan kunnolla.

Kannattaisi melkein ottaa vanhasta startista jouset ja venyttää niitä ja testata. Jos ei ole vaikutusta, niin sitten uuden startin jouset takaisin. Turha niitä hiiliä on tarkoitukselisesti enemmän kuluttaa, jos sitä vaikutusta ei olekaan. Kannattaa tsekata, että hiilet painavat ja asettuvat kommutaattoriin täydellisesti ja eivät pääse tekemään pomppivaa liikettä siinä.

Toisaalta, näissä tuntuvat todella pienet asiat vaikuttavat käynnistymiseen. Eli jos jokainen osa tai säätö on sen pari yksikköä keturallaan, niin ei varmasti toimi.

Avasin eilen sen uuden startin heti oston jälkeen ja tarkistin että on varmasti kommutaattorin lohkot ehjät. Oli ehjät. Ja kyllä ne hiilet tuntui istuvan täydellisesti siihen ilman pomppimisia kun pyöräytti kommutaattoria.

Eikös myös pielessä olevat venttiilivälykset vaikuta startin pyöritysnopeuteen. Muistan näin joskus joltain MP-foorumilta lukeneeni, kun joku ihmetteli, että pyörittää huonosti...

Joku 4-tahtispesiaali voisi tähän antaa vastauksen.

Nyt tuntuu oudolta vanhoissa mopoissa olleet puolipuristusventtiilit kansissa, joilla sai polkemiseen alkuvauhtia. Se voisi noiden nelareiden kohdalla auttaa sekin. Täysillä puristuksilla ei käynnistyksessä ole ratkaisevaa osaa, mutta starttia jarruttamassa on.
Perussyy kiinalaisten tai siis yleensä aasialaisten huonoon talvikäyttöön on alimitoitetut käynnistyslaitteet.
Koetin talvella porakoneella vääntöä joka ei yli kilowatin tehoisella jaksanut vääntää. Oli kipeällä ranteella riskipeliäkin. Se vaatii pikkurattaan modaamista että se keskittyy akselille ja koneeseen  kunnon lisäkahvan jolla ei kopauta itseään kanveesiin.
Polkimella on taas poljettu 500 cc yksipyttyisiä käyntiin ainoana välineenä, joten mopo pitäisi saada myös. Ehdin nähdä sen kauden kuskien hyppelyä polkimen päällä. http://www.youtube.com/watch?v=41igYhb_XDg

Lainaus käyttäjältä: Coastside - 06.04.11 - klo:14:09
..puolipuristusventtiilit kansissa, joilla sai polkemiseen alkuvauhtia. Se voisi noiden nelareiden kohdalla auttaa sekin...

Puolipuristimet on osin hiljalleen tulossa takaisin. Moottorisahoista löytää jo. Kinkkiskodeen sen saaminen on tosi haasteellista. Vapaa paikka kannessa on tulppaa vastapääten, mutta käyttömekanismi tarttis saada sinne nokkarattaan tuntumaan. Ei mahdotonta, mutta haasteellinen toteuttaa.

Lainaus käyttäjältä: Coastside - 06.04.11 - klo:14:09
...Se vaatii pikkurattaan modaamista että se keskittyy akselille...

Yritin ymmärtää sisällön merkitystä siinä onnistumatta.

Lainaus käyttäjältä: -Zone- - 06.04.11 - klo:14:39

Lainaus käyttäjältä: Coastside - 06.04.11 - klo:14:09
...Se vaatii pikkurattaan modaamista että se keskittyy akselille...

Yritin ymmärtää sisällön merkitystä siinä onnistumatta.

Siis kun pikkuratas kiinnitetään poraan jolla pyöritetään suoraan etuvarista käyntiin. Se vaatii tekemään mutterin menevän kolon, kaventamalla nyt rattaassa olevaa.

Tarkoititko että bendixin akselin keskelle pitäisi porata reikä, johon saisi kierteet tehtyä ja laitettua pultin josta poralla pyörittää bendixiä?

Voisi toimia, koska bendix pyörii oikealle päin ja kierteet normaalisti menee samaan suuntaan. Pultti ei siis tulisi ulos kun yrittää pyörittää. Aika hankala toteuttaa. Ja eipä sitä voisi hyötykäyttää ilman varikopan avaamista. Ellei varikoppaankin tekisi siihen kohtaan reikää ja kuljettaisi penkin alla tehokasta akkuporakonetta pyörittämistä varten.

Tuossa on ongelmana, että voimaa tarvitaan taas jo suhteettoman paljon, kun yksi välitys jää letkasta pois.

Startin akselin ja bendixin välissä on alennusvaihde = Voima lisääntyy kierrosnopeuden kustannuksella. Lisäksi bendixin käyttörattaan ja vetolevyn hammastuksessa on välitys josta seuraa sama eli voima kasvaa, mutta kierrosluvun kustannuksella.

Jos pyörittää vain bendixin akselia jää yksi välityssuhde pois ja vaadittava voima kasvaa. Pitäisi pyörittää startin akselia, jotta molemmat alennusvaihteet tulee ketjuun mukaan.

Välityssuhteista johtuen akkukoneen kierrosluku mitä ilmeisimmin olisi riittämätön bendixistä ruuvaamalla. Jos sillä startin akselia pyöritettäisiin, niin vääntövoima luultavimmin kyllä riittäisi, mutta kampiakselin kierrosluku saattaisi olla jo liian alhainen. Riippuu tietty akkukoneesta, mutta omassa ainakin on max 900rpm.

Se jos jaetaan startin kokonaisvälityssuhteella saadaan kampiakselin pyörintänopeus selville. En nyt muista niitä rattaiden hammaslukuja mutta päässä arvioiden kampiakseli pyörisi turhan hiljaa moottorin käynnistymistä ajatellen.