Piaggio NGR 2011 tarinaa ja tekniikkaa

[slade69]

Totta tuokin. Se alkuperäisen kotelon reikä on pieni. Ja se voi olla syynä, ettei kaverin Derbi samalla Hiper2-koneella laukkaa niinkuin odotettiin sen jälkeen kun siihen isompaa sylinteriä soviteltiin. Mutta koska kyse ei ole mun omasta moposta, niin jatkoparannukset on jääneet kahvipöytäkeskustelujen tasolle.

Tässä kuva siinä messinkilevystä:

h

Toi ei muistaakseni mene paikalleen kuin yhdessä asennossa.

Joku innokkaampihan voisi laskea mikä noiden reikien pinta-ala on yhteenlaskettuna. Siten saisimme tietää onko pinta-ala pienempi kuin mopoissa yleisten pienempien kaasareiden kurkun pinta-ala.

Nyt on mitattua faktaa tästä. Kuristuslevyn reiät on halk. 7mm. Moottori imee ilmaa kuudesta reiästä. Virtausala näinollen 230mm2. Vrt. 17,5mm kurkun virtausalaan 240mm2. Pieni kuristus siinä siis on. Kuristuslevy muuttaa kaasarin ikään kuin 17,2 milliseksi, eli aika pienestä kuristuksesta puhutaan.


Sen sijaan levyn reikien sijoittelulla sattaa olla merkitystä. Olisiko niillä jotenkin koitettu optimoida kaasuttimen toimintaa, mene ja tiedä.
Ilmanputsarin imureikä sen sijaan (se kumipilli) in ahtaimmasta kohtaa n.14mm. Siinä on siis se todellinen ilman kuristaja.

[konenikkari]

Kuristuslevyn tarkoituksena voi olla, ylläpitää alipainetta, jotta hana pysyy auki tai siirtopumppu toimii.

[Partanen]

Ja, tai sitten se parantaa jotenkin, tai nopeuttaa virtauksia vaikka osakaasulla ajellessa. Reiät on aukon yläreunassa, ja luisti aukeaa alareunasta. Italialainen osaa yllättää monella tapaa. Rajoittimethan löytyy sieltä variaattorista, ja alkuperäisestä pakoputkesta. Ei reikälevy senkään perusteella ole välttämättä rajoitin. Mutta arvailuahan tämä, kun ei italialainen kaikkia ajatuksiaan avoimesti kerro.

[slade69]

Koeajo tehty. Messinkilevyn asennuksella ei mitään vaikutusta . Samalla lailla lamaantuu 7000kierroksella, ja kun siitä saa heruteltua yli, niin pelaa hyvin.
Olin kuitenkin huomaavinani, että kylmempänä (sähköryyppy vielä päällä) menisi hyvin yli 7 tonnista. Johtopäätös:
Isompaa suutinta saatava.

[Partanen]

Jos voimavaroja riittää, niin kokeile ilman pääsuutinta kuten eräässä virityskirjassa muistaakseni neuvottiin. Totta se silloin liikaa saa, mutta sen kirjan mukaan pitäisi lähteä liikkeelle liian rikkaasta seoksesta, ja siirtyä sieltä laihemman suuntaan. Ite en ole vielä kokeillut, kun ei ole voimavarat riittäneet. 

[LaDitch]

Pikku tarina Vespa S 50 testiajosta, päätin kokeilla josko hyllystä löytyvä G.Reverse putki sopisi ilma jäähdytteiseen Vespaan
se oli hankittu alunperin Aprilia sr factory/sr50r vesijäähdytteiseen moottoriin.
No sehän sopi pienen sovittelun jälkeen, ja isompaa pääsuutinta kaasariin n. 10 numeroo, neula pykälää ylemmäksi ja sitten koeajolle.
Muuten suju hyvin mutta mopo ei päässyt tehoalueelleen kuin alamäen avulla, silloin löyty vauhtia niin paljon ettei
Vespan asteikko riittänyt. Aika selväksi kävi että rullat oli liian painavat, mutta se oli vaan kokeilu joten muutin ässän
samointein vakioksi. Piaggio ilmoittaa NRG:n ilma- ja vesijäähdytteisten koneiden rullien painoksi 6,4g, mutta kuristamattoman
PureJet moottorin (7,5hv) 5,2g.

[slade69]

Kuristuslevyn tarkoituksena voi olla, ylläpitää alipainetta, jotta hana pysyy auki tai siirtopumppu toimii.

Mielestäni kuristuslevyllä ei ole pumpulle menevän alipaineen kanssa juurikaan tekemistä. Alipaine pumpulle on otettu kampikammiosta, ks. messinginvärinen liitin läppäventtiilitilan juuressa:

Polttomoottori on periaatteessa ilmapumppu, myös kaksitahtinen. Vaikka irrottaisi kaasarin kokonaan ja pyörittäisi moottoria läppäventtiili paikoillaan, bensapumppu kyllä toimisi. Pumppu toimii siten, että siellä on kalvo ja jousi, sekä venttiili estämässä paluuvirtausta. Männän liikkuessa ylöspäin muodostuu kampikammioon alipaine (sama voima vetää seosta kaasarin läpi), joka virittää pensapumpun jousen. Männän lähtiessä alaspäin alipaine kampikammiossa loppuu ja Bensapumpun jousi työntää bensaa kaasariin päin.
Bensapumppu tarvitaan, jos bensatankki on kaasuttimen alapuolella, ja näin on asia ainakin Näkkärissä. Mitään bensahanaa ei tässä ole.

Toimiihan se pumppu jo startilla pyöritettäessäkin!

[slade69]

Ja, tai sitten se parantaa jotenkin, tai nopeuttaa virtauksia vaikka osakaasulla ajellessa. Reiät on aukon yläreunassa, ja luisti aukeaa alareunasta. Italialainen osaa yllättää monella tapaa. Rajoittimethan löytyy sieltä variaattorista, ja alkuperäisestä pakoputkesta. Ei reikälevy senkään perusteella ole välttämättä rajoitin. Mutta arvailuahan tämä, kun ei italialainen kaikkia ajatuksiaan avoimesti kerro.

Kuten on tässäkin ketjussa monesti todettu, on 17,5mm kaasari tällaiseen sovellukseen melko iso. Kuten allaolevasta kuvasta näkyy, on kaasarin imuaukon alalaidalla joukko reikiä.

Niistä otetaan seosputkille (tyhjäkäyntipiiri ja pääsuutinpiiri) lisäilmat, jotka tarvitaan, jotta seosputkessa muodostuisi seos, eikä seosputkesta roiskuisi kaasarin kurkkuun pelkkää bensaa, vaan siis seosta. Messinkilevyllä ohjataan pääosa virtauksesta näiden reikien ohi. Se yksi lisäilmareikä klo 0600 kohdalla ei ole sattumalta levyn ulkopuolella.

Se on pääsuutinpiirin seosputken lisilma-aukko.
Tästä meinaa tulla romaani, mutta olen päätynyt siihen tulokseen, että messinkilevy ei ole varsinaisesti rajoitin. Sen tehtävä on aikaistaa kaasuttimen siirtymistä tyhjäkäynti ja välialuepiiriltä pääsuutinpiirille.

[slade69]

Jos voimavaroja riittää, niin kokeile ilman pääsuutinta kuten eräässä virityskirjassa muistaakseni neuvottiin. Totta se silloin liikaa saa, mutta sen kirjan mukaan pitäisi lähteä liikkeelle liian rikkaasta seoksesta, ja siirtyä sieltä laihemman suuntaan. Ite en ole vielä kokeillut, kun ei ole voimavarat riittäneet. 

Kuulostaa hurjalta. Toisaalta, jos tietäisi, minkäkokoista suutinta "ilman suutinta" vastaa, olisi kokeilussa joku tolkku. Löysin lähipiiristä 65 kokoisen suuttimen, sillä koitetaan seuraavaksi.

[slade69]

Pikku tarina Vespa S 50 testiajosta, päätin kokeilla josko hyllystä löytyvä G.Reverse putki sopisi ilma jäähdytteiseen Vespaan
se oli hankittu alunperin Aprilia sr factory/sr50r vesijäähdytteiseen moottoriin.
No sehän sopi pienen sovittelun jälkeen, ja isompaa pääsuutinta kaasariin n. 10 numeroo, neula pykälää ylemmäksi ja sitten koeajolle.
Muuten suju hyvin mutta mopo ei päässyt tehoalueelleen kuin alamäen avulla, silloin löyty vauhtia niin paljon ettei
Vespan asteikko riittänyt. Aika selväksi kävi että rullat oli liian painavat, mutta se oli vaan kokeilu joten muutin ässän
samointein vakioksi. Piaggio ilmoittaa NRG:n ilma- ja vesijäähdytteisten koneiden rullien painoksi 6,4g, mutta kuristamattoman
PureJet moottorin (7,5hv) 5,2g.

Samaa mieltä, rullat pitäisi vaihtaa. Hyllyssä on yhet 5,5 grammaset. Suutinsulkeiset kun saan ohi on tuo vuorossa.

Kenelläkään tietoa, mista saisi hommattua Piaggion variaattorin lukitustyökalun (Suomesta)?
http://www.ekmpowershop2.com/ekmps/shops/readspeed/piaggio-variator-locking-tool-4406-p.asp

[mopo305]

Mulla toimii ilman tuota levyä hyvin, ja kulukoo. Enkä takaisin laita.

[Partanen]

Kuulostaa hurjalta. Toisaalta, jos tietäisi, minkäkokoista suutinta "ilman suutinta" vastaa, olisi kokeilussa joku tolkku. Löysin lähipiiristä 65 kokoisen suuttimen, sillä koitetaan seuraavaksi.

Tarkastin asian kirjasta. Se ilman pääsuutinta ajaminen liittyy siihen, että kaasuttimeen virtaa riittävästi polttoainetta. Jos kaasutin toimii hyvin ilman pääsuutinta, on bensan tulo kaasuttimen kohokammioon rajoittunut, ja se on pahasta.

Ja parasta (ainakin kirjan mukaan) olisi laittaa ensin liian suuri suutin, ja lähteä sieltä tiputtamaan, kunnes kone kiihtyy hyvin, eikä nelistä.

********

Sanoisin, että kaasuttimella on suuri osuus alipaineen syntymiseen. Mahtaako läppäventtiili yksin saada riittävää alipainetta aikaan.

[slade69]

Ymmärrän kyllä polttoainelinja testauksen tuolla tapaa.

Mäntä sen alipaineen saa aikaan ja kaasuttimen koolla/luistin asennolla on luonnollisesti merkitystä. Liioitellaan tilanne äärilaitaan ja tukitaan kaasutin kokonaan, silloin kaasuttimeen syntyy eniten alipainetta.
Toinen äärilaita, ajetaan tuppi nurin, 17,5mm reikä täysin auki, alipaine pienimmillään kaasuttimessa. Bensapumppu on rakennettu siten, että tuotto riittää tässäkin tilanteessa. Ei se paljon alipainetta tarvi, sen verran, että saa kalvon sykkimään riittää.

[slade69]

Kävin viime töikseni vaihtamassa 65:sen suuttimen. Tähän asti olen aina purkanut kaasarin käteen asti, mutta nyt halusin päästä helpommalla. Ei näköjään tarvi irrottaa mitään letkuja,, kun nostaa kaasarin tavaratilan aukosta ja suuttimen pystyy vaihtamaan siinä

[slade69]

Haa. Oikeaan suuntaan mennään 7t kuollut kohta hävisi lähes kokonaan. Mutta koska ei nelistä tuppi nurin ajettaessa, seuraavaksi 68 suutin....