Skootterini.com

Lainaus käyttäjältä: Daywalker-75 - 30.07.14 - klo:17:09
EDIT: Kiitti Zone tiedosta, ettei sovellu meille.

Joo siis kampiakselin laakereihin ei sovellu (öljypumpun ja jakoketjun rattaat tulee eteen), mutta sitä voi käyttää esim perän laakereiden kanssa. Muitakin mahdollisuuksia laakereihin tosin on ja voitaisiinkin tässä samalla niksejäkin vaihteeksi kerrata jos sattuisi tulemaan vaikka tarpeeseen.

Tässä on yksi konsti laakereihin. http://forums.sohc4.net/index.php?topic=45045.0 Eli mutterin kiristäminen levittää peltipaloja tuon pultin kiilamaisuuden vuoksi ja näin työkalu hirttää laakerin sisäreikään jonka jälkeen pulttiin voi kiinnittää liukuvasaran ja nykäistä sillä laakerin pois. Soveltuu paikkoihin missä laakeria ei pysty lyömään toiselta puolelta irti. Myös sopivan kokoinen lyöntiankkuri toimii tässä hommassa. Itse olen käyttänyt lyöntiankkuria ja liukuvasaraa moottoripyörän koneen kanssa kun siinä oli neulalaakereita asennettu niin että ainut mahdollisuus on vetää laakeri pois pesästään. Joskus olen tylysti hitsannut pultin kiinni laakeriinkin.

Tässä on vastaava homma menossa ilman liukuvasaraa : http://www.thumpertalk.com/topic/908738-xr250-blind-bearing-puller/
Tässäkin on yksi laakerinvetoniksi http://www.advrider.com/forums/showthread.php?t=73558 (aloita kohdasta Building a Puller)

Tässä on simppeli tapa lyödä pyöränlaakeri irti. Eli rautasahalla halkaistu pultinkanta hiotaan sopivaan kokon ja koitetaan saada samalla terävä reuna aikaiseksi jotta pultti saa hyvän otteen laakerin takaa. Pultti laitetaan siis siten että terävä kaulus jää laakerin takapuolelle (eli navan sisään). Kannattaa tehdä niin että pultin ollessa tässä kohtaa pultin toinen pää on esim betonilattiaa vasten ja talttapääruuvari hakataan kiilaksi väliin jolloin työkalu hirttää kiinni laakeriin. Sitten vain rengas ylös lattialta ja lyödään ruuvarin päähän. http://www.instructables.com/id/2-Motorcycle-Wheel-Bearing-Puller/

Pyöränlaakerit saa kyllä yleensä ihan pelkän tuurnan ja vasarankin avulla, mutta kikka kannattaa laittaa korvan taakse jemmaan. Sitä kun luonnollisesti saa käyttää muunkin kuin pelkkien pyöränlaakereidenkin kanssa

E: Ja tietenkään tätäkään ei kannata unohtaa http://youtu.be/_nKUhb31LKM

Minä tein pyörän laakerin poistoon  pyörötangosta työntimen vain halkaisemalla se pään ja tekemällä kiilan jolla se levitetään sisäkehää laajemmaksi ja kopautetaan laakeri ulos.
Laakerin vetoon se kaipaa lerssin päähän ja kiilan joka pohjaa lohkoon ja levittää pään jumiin sisäkehään. Lämmitetään lohkoa ja nypätään laakeri irti.

Eikä unohdeta sitä paperimassaakaan, se on jautaa.

Runkolaakereiden irrottamiseen ei taida olla mitään poppakostia? Ainoa keino lienee kunnon ulosvetosarja. Näissä kinkin kampuroissa on lisäksi varinpuoleinen laakeri ihan limpussa kiinni, joten sen irrottaminen on erityisen hankalaa. Magneeton puoleinen laakeri on sentään pari milliä irti limpusta, joten sinne saa ne kiristyslevyt helpommin asetettua.

Youtuubista ei löydy ainuttakaan videota missä vaihdettaisiin 139QMB laakerit. Sen sijaan löytyy paljon kaksitahtisten laakerinvaihtoja. Niissä kun ei ole hammasrattaita vaikeuttamassa operaatiota.

Lainaus käyttäjältä: -Zone- - 28.07.14 - klo:17:34
E: Tutkin tässä asiaa ja taitaakin vaan olla niin, että kopissa ei korkeuden puolesta ole niinkään eroa, vaan noissa kopan sisäpuolisissa huohotuksen osissa on eroja. 69mm koneeseen en erikseen löytänyt ainakaan vielä koppaa, mutta sisältä hiukan erilaisia koppia kylläkin. Ulkopuolisiakin eroja on. Mulla puuttuu esim se sac-venttiili kopasta ja omassa myös on huomattavasti matalampi huohotin tuolla kannen sisällä mitä tässä halkileikatussa sähkömoottorilla pyörivässä koneessa http://youtu.be/tuTRkstVY-k

Korjataas tämäkin. Kun muu maailma ei kerro, niin viri ja vara näkyy informoivan ja nykyään myyvän korkeampaa koppaa. Eli kopan korkeuksissa on sittenkin eroja.

Lainaus käyttäjältä: tommi - 31.07.14 - klo:09:23
Runkolaakereiden irrottamiseen ei taida olla mitään poppakostia? Ainoa keino lienee kunnon ulosvetosarja.

Se ei varmaankaan lähde ulosvetosarjalla, vaan ensin täytyisi hydrauliprässissä painaa nokkaratas irti. Laakerin ulosvetosarjat on ajateltu tapauksiin jossa laakeri on normaalisti kiinni joko akselilla tai sitten pesässä ulkokehältään. Se nokkaratas on kiinni lämpösovitteella ja sen verran lujaa edessä, että laakerin ulosvetäjä voi hyvinkin sanoa morjens.

Kyllähän täällä oli joku vetäissyt sen nokkarattaankin ulosvetäjällä pois akselilta. Kertoili että vähän oli hirvittänyt, mutta kyllä se oli vaan lähtenyt. Kannattaa varmaan ensin vaikka kynäsoihdulla lämmittää, niin lähtee kivuttomammin.

Jos ratas on vetimen aukkoa suurempi, se sillä lähtee kun tohottaa kuumaksi. Vetimen tasopinta olisi laitettava ratasta vasten että se ottaa sisemmältä.
Jos on välineet voi vetimen tehdä juuri rattaan mitoilla. Helpoiten kolot kahteen lattaan jotka hitsaa yhteen ja reijät vetopulteille. On purettava rälläkällä uutta vetoa varten.

Tuossa alla kaveri kertoilee laakerien vaihdosta. Tuskin tarvitsee edes mitään prässiä takaisinlaitossa, eiköhän riitä kun kampuran laittaa pakkaseen, ja laakerit ja rattaat sähköuuniin 200 asteeseen ennen asennusta.

Lainaus käyttäjältä: remppis - 15.07.10 - klo:02:49

Terve.
Just on työn alla Kymco johon olen vaihtamassa runkolaakereita. Tuossa se kampura makaa pöydällä ilman hammasrattaita ja laakereita. Ei ollut edes kummoinen homma ottaa irti. Ei tarvi pillejä, eikä pakkasta. Tarvitaan oikeat työkalut. Hammasrattaat lähtee ehjänä, kun ottaa ulosvetolevyn ja kiinnittää sen tiukasti ennen operaatiota. Hiukan hirvitti tuo nokkaketjun hammasratas, mutta ehjänä tuli. Samoilla osilla lähti laakerit irti. Ulosvetolevy ei mahdu kunnolla toisen laakerin taakse, mutta kunnolla kiristäessä se vänkää laakeria väkisin irti ja loppuun sitten hieman ulosvedintä kaveriksi. Jos sen on ihminen kasannut niin ihminen sen myös purkaa. Kasaus hoituu sitten prässin avulla. Ehkä pahimmassa tapauksessa riittäisi sopiva putki ja vasara.
Miksi ostaa valmis kampura ja vaihtaa se taas uuteen kun ne taiwanilaiset laakerit korkkaavat 500-10000km:n välissä eikä kukaan tiedä ajankohtaa. Nyt tulee kunnon SKF laakerit eivätkä makksakaan kuin muutaman eskon kappale.

Prässin teko ei ole kovin suuri työ. Yhteen pultattuun kulmarautakehikkoon säädettävä taso ja pullotunkki. Kampuraan mitoitettuun lisäksi holkkeja ja tukikappaleita.

Tuon rattaan asennuksen hellävaraisuuteen on syytä ettei väännä kampuraa epätasapainoon. Se täytyy aina kuumentaa ja kampura jäähdyttää. jolloin sen asennus vaatii vähemmän voimaa. Silloin sen saa varin mutterillakin työnnettyä paikoilleen.

Lainaus käyttäjältä: openflow - 24.07.14 - klo:22:57

Lainaus käyttäjältä: Coastside - 24.07.14 - klo:06:40
Jos aikoo ottaa tehoja, kannattaisi viedä kampura tasapainoitukseen kun on ensin vaihtanut siihen hyvät laakerit koska värähtelyt rikkoo, eivät voimat.

Tottakai tasapainolla on merkitystä, etenkin jos tehtaalla se on ryssitty perusteellisesti. Kuitenkin näissä 4t-ihmeissä kierrokset on varsin alhaiset, jos vertauksena vaikkapa 2t-mopo.

Staattisesta epätasapainosta.
Jos epätasapaino olisi 40g ihmeessä niin ylimääräinen piikki rasitus laakereille olisi karkeasti
4000 rpm ja 100 N
6000 rpm ja 300 N
8000 rpm ja 565 N
10000 rpm ja 900N
15000 rpm ja 2000 N

Kampurassa on dynaaminen epätasapaino joten se on vähän eri juttu, mutta suuntaa antava kumminkin. Suurimmat hitausvoimat on ykk:ssa ja akk:ssa, mutta epätasapainon voimat taitaa olla suurimmillaan suunniilleen kohdissa joissa männän kiihtyvyys on lähellä nollaa. Hyvin karkeasti 90 astetta jykk. Ykk:ssa ja Akk:ssa epätasapainosta johtuvat voimat taitavat vastaavasti olla pienimillään.

Karkeasti 40g epätasapaino lisäisi laakereiden kuormitusta ~1/4, ja kun laakereiden kuormitus lisääntyy ~25% niiden kestoikä lyhenee puoleen. Vertauksena pelkästään 90cc:n lisääntynyt männän paino liki tuplaa laakereiden kuormituksen.

Jos arvataan että vakiolaakerit kestäisi 50cc:llä 1000 tuntia / 8000 rpm, niin silloin tasapainoisella 90cc:llä se kestäisi ~200 tuntia. Epätasapainonen 90cc ja ~25% lisääntynyt kuormitus edelleen puolittaisi tunnit --> käyttötunnit olisi 100.

Karkeasti 90cc 6000 rpm:llä kuluu saman mitä 50:cc 8000 rpm:llä, jos epätasapainoa ei huomioda ja jos on se 40g epätasapainossa niin kierroksia pitäisi tiputtaa ~5000 rpm:n asti.

Omista mopoista ainankin tiedän, että 90cc:llä motojet käy paljon siistimmin kun 50cc:llä. 50cc:llä mopo liikkui "kävelyvauhtia" keskituella kaasutellessa pelkästä tärinästä. 90cc:llä keskituella kaasutellessa mopo tärisee hieman, mutta ei liiku mihinkään.

En tiedä kuinka pitkäikäisiksi ihmeiden kampuroiden laakerit on suunniteltu, mutta kyllä nyt luulisi että edes 1000 tuntia kestäisi.

Mielestäni kauheasti ei kannata stressata onko kampura täysin tasapainossa vai ei, näissä on kumminkin aika pienet kierrokset. 2t-mopossa joku Metrakitin pro race tms kierroskone niin tasapainolla on toki suuri merkitys.

Vasta tämän kirjoituksen luettuani ymmärsin miksi aeroxini pikkusormen vahvuinen kiertokanki on kestänyt lähes 30000 km.
Ja ymmärsin myös mikä etu on se 10 mm männäntappi.
ja airsalin kevyt mäntä 

http://www.mediafire.com/watch/jbh6bvdh9xvj5rw/Virtauspenkki.mp4

Tuohon virtauspenkkiin olisi idean poikasta. Paa se koneisto pyörimään niin saa realistisen tuloksen. 5000 - 10000 vaikkapa nopeus-säätöisellä porakoneella ja sopivalla välityksellä. Kun vielä kaasari ja putsarikin ja käyrän verran putkea on mukana niin alkaisi olla hyvä. Imua sen verran mitä konekkin keskimäärin tuottaa. Kyse on aina että ilmakehä korvaa paineellaan tyhjöä, jonka imutahti tuottaa.

Joo siis kyllähän se edestakaisin liikkuva mäntä simuloisi kanavaresonansseja, joskaan tuo ei ole oikein enää virtauspenkki vaan oikeammin jo moottorisimulaattori ja sitten olisikin melkeinpä järkevintä pyörittää sitä moottoria normaalisti bensiinillä ja mitata kanavan virtaavuutta suoraan siitä. Tuon virtauspenkin etu on siinä että kanavaa työstettäessä se voidaan nopeasti lyödä penkkiin kiinni ja mitata muutoksien vaikutus ja jonkin verran kanavaa saa jyrsittyä myös kannen penkissä ollessaankin.

Lisäillääs tähän vielä. Tarkoitit tietysti sen nokan pyörittämistä joka tietyllä tavoin sekin jo simuloi kanavaresonansseja, mutta se on vasta osatotuus kun moottorissa liikkuva mäntä aiheuttaa muutoksia myös kanavan paineeseen muuttuvan mäntänopeuden johdosta, niin silloin täytyisi mukaan ottaa se liikkuva mäntäkin ja tuossa ollaan jo lähellä sitä koko moottoriakin. Tätä siis ajoin takaa. Toinen asia on tuo homman työläys kun kanavaan tehdään muutoksia ja välillä taas mitataan. Sen vuoksi päädyin tähän että kanavaa mitataan eri venttiilinousuilla vaikka se nyt simuloikin moottoria ajatellen vain yhtä pientä hetkeä nokan asennolla jollain kierrosluvulla.

Koko moottorin pyöritys penkissä ei vaatisi paljoa sekään, moottorin vain kampiakselia pyörittämään. Toimivaan moottoriin verraten olisi meluttomuus, huonelämpöisyys ja toimintavarmuus. Voitelukin olisi tippakannulla. Koemoottori edustaisi kaikkia kiinan nelareita ja kansien vertailu olisi helppoa.

Lainaus käyttäjältä: tommi - 31.07.14 - klo:09:23
Runkolaakereiden irrottamiseen ei taida olla mitään poppakostia?

Ryssä irroittaa laakerin kotikonstein -- kiilataan laakeri irti
http://www.youtube.com/watch?v=ECwisWuXIWI

Tolla tavalla kun irrottaa laakerin, voi kampuran kellotus olla edessä.

Iso maa, iso toleranssi ja missä insinööritaito loppuu, siinä rauta alkaa.
Vielä isommalla lekalla ja harjateräksen pätkällä meinattiin väkisin irrottaa Hondastani takapyörän laakerit Siperiassa pajassa, jonka oven yläpuolella luki remont  Sillä menolla olisi hajonnut koko napa.