Tulipa eilen pohdiskeltua painejousta ,oishan aikasemminkin voinut yhtäläisyyksiä vetää minkä tahansa jousituksen kanssa. Ei vaan tullut mieleen. Samanlailla se kierrejousi toimii onko se enduro pyörän etupäässä tai skootterin painejousena.
Painejousen jäykkyys käyrän voi piirtää seuraavalla kaavalla
y=e +k*x ;e=esijännitys ,k=jousivakio ,x=puristusmatka.
esijännitys = jousivakio * (vapaa_pituus - asennettu_pituus)
jousivakion laskeminen (tiedot ikivanhasta ammatikoulun fysiikan kirjasta):
jousivakio = G * d^4 / (8 *n * D^3 ) #yksikkö N/mm
G = liukumoduli N/mm^2 (jousiteräs 78000-85000)
d = langan halkaisija mm
D = jousen halkaisija (keskeltä keskelle) mm
n = kierteiden lukumäärä
esim malossin valkoinen
d = 3.8, D=54 ,n=4 , G=85000
jousivakio ~3.5N/mm
esim malossin vihreä
d = 3.9, D=54 ,n=4 , G=85000
jousivakio ~3.9 N/mm
esim malossin violetti
d = 4.0 ,D =54 ,n= 4 ,G=85000
jousivakio ~4.3N/mm (yhden millin puristamiseen tarvitaan siis 4.3N voima)
esim malossin sininen
d = 4.1 ,D =54 ,n= 4 ,G=85000
jousivakio on ~4.8N/mm
85000 ~oma arvaus ,85000 on jämäkkä jousiteräs. Materiaali taitaa olla kaikissa malossin jousissa sama (arvaus).
Yllä olevat siis omia mittauksia & laskelmia.
Malossin violetti jousi on merkattu +82% jäykempi.
Yllä olevista arvoista voisi päätellä malossin jousen 0%:n jäykkyydeen olevan ~ 2.3 - 2.5 N/mm
Mutta ,mutta... malossin esitteestä: esim keltaista jousta näyttää löytyvän 3.9,4.0,4.1& 4.3mm langalla.
Ovatko kaikki malossin keltaiset yhtä jäykkiä (sama jousivakio)?
Jousia löytyy myös eri halkaisijalla & pituudella.
Soppaa sekoittaa vielä ,että jousen pituus on myös yhtä tärkeä tieto kun jousen jäykkyys(oma mielipide);pituushan vaikuttaa esijännitykseen. Sisä ja ulkohalkaisija pitää myös huomioda ,että jousi mahtuu paikalleen.
esimerkki esijännityksen muuttamisesta:
otetaan valkoinen 3.5N/mm & sininen 4.8N/mm (olkoot jousien pituudet samat).
Oletetaan ,että asennettuna jousi puristuu kasaan 20mm ja olkoot lautasten liike vaikka 40mm.
esijännitys: valkoinen 20*3.5=70N ,sininen 2*4.8=96N.
jäykkyys lautaset auki: valkoinen 40*3.5 + 70 = 210N ja sininen 40*4.8 +96 = 288N
Kiristetään valkoista jousta koroke prikalla olkoot 20mm paksu.
saadaan valkoisen esijännitys (20+20)*3.5 = 140N ja loppujäykyys 140+40*3.5 = 280N.
Valkoisesta jousesta tuli "alkujäykkä" ,loppu jäykkyys lähes sama sinisen kanssa.
Esijännityksen kanssa täytyy myös huomoida ,ettei kiristä jousta liikaa; saattaa jousi mennä pilalle.
ps. meni muuten jousen valinta aikasta monimutkaiseksi
--
jousivakio ==jousen jäykkyys
esijännitys == jousen voima asennettuna(lautaset kiinni). vrt vapaa pituus eli täysin puristamaton jousi.
