Uutiset:

Osa keskustelualueista näkyy vain rekisteröityneille jäsenille.

Main Menu

Pienimuotoinen, mutta perusteellinen tulppatesti?!

Aloittaja Eki, 12.03.14 - klo:02:16

« edellinen - seuraava »

Coastside

#15
Nykypihimoottorit säädedetään laihalle ja se merkitsee kuumia olosuhteita. Tuossa syy miksi eksoottisia materiaaleja tarjotaan. Se koskee myös tehdas-säätöisiä mopoja.
Kipinän laaduksi riittää että se on sinertävän valkoinen eli kuuma myös kylmässä moottorissa jossa kaasu on kylmempää kuin käydessä. Olisi hyvä olla kovemmat virrat käynnistäessä  kuin ajossa. Suurempi virta on enemmän energiaa ja suurempi kuluminen.
NIU M+Sport -22 Kymco Filly -04

Partanen

Lainaus käyttäjältä: pekpel - 13.03.14 - klo:01:15
...

Mutta aiheen tienoilta.
Sytytysjänniteenhän olisi kiva pysyä siellä noin. 5000-8000 V välillä.. Tuokin on ihan riippuvaista sytyssysteemistä, johtuen kipinän muodostamistavasta ja kipinän kestosta.
Alempi jännite ja enemmän virtaa ja "tukevampi" kipinä, korkea jännite ja pidempi kaari mutta samalla myös korkeampi tulpan elektrodien kuluma.
Tämäkin riippuu purituspaineesta ja käytettävästä polttoaineesta ja tietenkin tulpan itsensä ominaisuuksista.
Mutta jos oletetaan että puristukset ovat tuolla 14:1 suhteessa niin normi tulpan jännite kipinän aikan olisi kiva olla tuolla alueella jotta tulppa kestäisi mahdollisimman hyvin käyttöikänsä.
Saahan tuosta puolasta irti vaikka 20 kV mutta alkaa syömään elektrodeja siihen tahtiin että tulppia saa ostella tukussa.

Tunnustan että sähköasioissa en ole mukavuusalueellani, mutta jotain on matkan varrella tullut opiskeltua.

Jos vastus pysyy samana, niin jännitettä nostettaessa virta vähenee. Ja sanoisinkin, että suurempi jännite, ja siten pienempi virta kuluttaa tulppaa vähemmän. Nykyautojen tulpilla ajetaan yli 60 tkm, kun sytytysjännitteet ovat joitakin kymmeniä tuhansia voltteja, niin ei tulpatkaan niin kulu. Tietenkin auton tulpat on tehty kestämään pidempään, mutta siltikin sanoisin ettei suuri jännite sitä tulppaa kuluta vaan suuri virta, jos jokin.
Vespa HPE 2021
Vespa PX200 E 2003

Partanen

Lainaus käyttäjältä: pekpel - 12.03.14 - klo:23:31
Sytytysjännitteen kasvaessa virta heikkenee jolloin kipinän "vahvuus" myös heikkenee..

Joskus on tullut korjattavaksi mopoja joissa on häiriönpoisto tulpanhatussa ja tulpassa.
Toisen kun vaihtoi häiriönpoistottomaan niin jopas alkoi toimimaan wanhoillakin varaosilla.

Erot tulevat esille juurikin kun moottorin säädöt ovat käyttöympäristöön rajamailla "lähtiskö vai ei"

Eli jos ei lähde, niin syy on jossain muualla kuin jo vähän kuluneessa tulpassa. Pysyn siis toistaiseksi kannassani, että tulpan kuluneisuutta ei toiminnassa huomaa, kunhan kärkiväli on edes vähän sinnepäin kuin kuuluu.
Vespa HPE 2021
Vespa PX200 E 2003

konenikkari

#18
Tulpan kuluneisuudella ei nykyisillä sytytyslaitteilla ole mitään merkitystä.
Tulppa on joko rikki tai ehjä.
Melko turhaa on kokeilla, antaako tulppa vapaana ollessaan kipinää.
Kun mopo käy ja paineet tulpalla on aivan toista luokkaa saattaa olla että kipinä valitseekin kärkivälin sijasta sen helpomman tien eli lyökin läpi tulpan eristeissä.
Sähkö kun valitsee aina sen helpoimman tien  ;)
Itse asiassa emme tiedä edes, keitä olemme ja mistä tulemme...jo 25 vuotta samalla mopolla.

-Zone-

Lainaus käyttäjältä: konenikkari - 14.03.14 - klo:18:59
Melko turhaa on kokeilla, antaako tulppa vapaana ollessaan kipinää.
Logiikkasi mukaan siis että jos se ei anna niin kiinni koneeseen ja kokeilemaan antaako paineiden alaisena ? :)

konenikkari

Noinkin voi, yksinkertaistakin asiaa väärin tulkita, jos haluaa, haluatko?
Itse asiassa emme tiedä edes, keitä olemme ja mistä tulemme...jo 25 vuotta samalla mopolla.

-Zone-

No älä nyt pienestä perjantaisarkasmista nokkiisi ota.
Totta on kyllä että se irrallaan tehty testi on vasta puolitotuus asiasta. Ei se silti aivan turhaa ole.

konenikkari

Kyllä otan nokkiini noista lausumistasi puolitotuuksista.

Minulle niillä ei ole mitään merkitystä.

"Karavaani jatkaa kulkuaan, ja koirat haukkuu."
Sinä wanhempana ja kokeneempana voisit vaan kiinnittää huomiotasi lausahteluihisi.
Joku todellisen avun tarpeessa oleva saattaa saada vallan virheellistä tietoa.
Ja sitähän me emme toivo, emmehän  ;)
Itse asiassa emme tiedä edes, keitä olemme ja mistä tulemme...jo 25 vuotta samalla mopolla.

konenikkari

#23
Nonni, ja sitte vielä partaiselle eläväinen tuo tunnuskuvake, eli avatar.
Niin saadaan näkyvästi esille, aktiivi jäsenet HI.
Toivottavasti vespasta löytyy joku liikkuva osa jonka toimintaa voi kuvata  8)
Menneinä vuosina lähes jokaisen huoltoaseman varusteisiin kuului "tulppatesteri"
jossa voi tulppaa testata paineenalaisena, ja valita epäkuntoiselle tulpalle hiekkapuhalluksen.
Joskus se auttoi, yleensä ei, joten tulppahyllyn kautta kassalle  ;D
Itse asiassa emme tiedä edes, keitä olemme ja mistä tulemme...jo 25 vuotta samalla mopolla.

openflow

Nykyään sytytysjännitteet on yleensä 15-40 kV haarukassa on laite sitten ruohonleikkuri tai auto. Mopoissa, joissa CDI on vaihtovirta mallia, vaihtelee jännite tosi paljon riippuen paljonko koneessa on kierroksia. Mitä enemmän kierroksia sitä suurempi jännite. Tämä menee suorassa suhteessa, kun kierrokset 2x myös jännite tuplaantuu.

Tyhjäkäynnillä ja max kierroksilla voi jännitteessä olla iso ero esim. 8 - 25 kV. Sitten jos laittaa viripytyn, joissa kierroksia 16000 rpm niin sytytysjännite voi olla korkea esim 40 - 50 kV. Tasavirta CDI-laatikolla pysyy sytytysjännite samana on kierrokset mitä tahansa.

Tulpasta purkautuva energia on täysin sama, mitä CDI:ssä olevaan kondensaattoriin on varattu -- pois lukien häviöt. Kondensaattorin energia taas kasvaa jännitteen neliössä. Tämä tarkoittaa, että kun CDI:ssä jännite nousee kasvaa sytytystulpassa jännite ja virta.

Huonokuntoisen tulpan oireita on mm. huono käynnistyvyys, heikko kaasun vastaavuus(kiihtyvyys) alakierroksilla(AC-CDI) ja pätkiminen. Mitä enemmän tulppa kuluu sitä suuremmiksi oireet kasvavat. Vaihtovirta CDI-laatikoissa tämä alakierroksille tulevat häiriöt on hyvä merkki, josta tunnistaa sen että olisi aika kokeilla uutta tulppaa.


Autoissa NGK mainostaa Iridiumien vaihtoväliksi 60 - 160 t km.
Tulpat joissa keskielektrodi on iridiumia ja sivuelektrodi on platinaa vaihtoväli 130 - 160 t km.
Iridiumit joissa sivuelektrodi on sama kun normi tulpassa vaihtoväli 60 - 80 t km.

NGK:n tulpissa joissa pelkästään keskielektrodi Iridiumia on se IX koodi. esim. NGK-CR7HIX
NGK:n iridiumit platina sivuelektrodilla alkavat I-kirjaimella esim. IFR8-11, ja tämä viimeinen numero 11 tarkoittaa kärkiväliä. 11 on siis 1.1 mm.
Iridium tulppien kärkiväliä ei saisi itse mennä säätämään, vaan ne pitäisi ostaa oikealla kärkivälillä.


Mitäs nämä Ekin Iridium tulpat oikein on ?
Aja Eki yhdellä iridiumilla niin pitkään kunnes se pimahtaa tai tulee pahoja sytytyshäiriöitä, nähdään kauanko kestää...

konenikkari

Lähes tyhjentävä vastaus.
Ja jokaisellahan meistä on aina liikkeellä ollessamme mukana varatulppa ja mikä tärkeintä ajoneuvoon sopiva tulpan avain.

Sikäli ovat parantuneet nuo nykysytkälaitteet että max tulpan jännitteet on pienentyny ja kipinän paloaika on pidentyny, (eli kipinän energiasisältö.)
Sytytystulpan eristeiden läpilyönti on vähentynyt.
Itse asiassa emme tiedä edes, keitä olemme ja mistä tulemme...jo 25 vuotta samalla mopolla.

-Zone-

Lainaus käyttäjältä: konenikkari - 14.03.14 - klo:19:51
Sinä wanhempana ja kokeneempana voisit vaan kiinnittää huomiotasi lausahteluihisi.
Pata kattila soimaa..

konenikkari

Itse asiassa emme tiedä edes, keitä olemme ja mistä tulemme...jo 25 vuotta samalla mopolla.

Partanen

Tuoi tyttö näyttää jotenkin tutulta...  :-X
Vespa HPE 2021
Vespa PX200 E 2003

konenikkari

Itse asiassa emme tiedä edes, keitä olemme ja mistä tulemme...jo 25 vuotta samalla mopolla.