Metalleja, muoveja ja komposiitteja:

[Coastside]

Niittailukin on joskus aivan käypä tapa. Kerran olisi mutka pitänyt hitsata putkeen niin että olisin itse sen muokannut ja hitsari hitsannut. 120 markkaa oli pyyntö parin minsan työstä ja minä marssin rautakauppaan ja puolella siitä sain hyvät popparipihdit joilla kiinnitin laipat siihen taitokseen.

Juottaminen on kuin liimaamista, vaatien liitokselta eri asioita kuin hitsaaminen joka vastaa massalla liittämistä.

[pekpel]

Juotoksella kiinnitys alkoi houkuttaa kun hitsaaminen on hankalankallista. Pienien kappaleiden lämmitys sujuu liedellä ja toholla yhtäaikaa. Lankaa saa juoksutteellakin kunhan vain löytäisi. Ebay 25 € 5 kpl. Voi olla 2,5x450 mm. Kävisiköhän syöttää normaalilankaa yhdessä sen kanssa?

Mitä meinasit juottaa ja mihin ?
Alumiinille löytyy tuo technoweld jolla saa tehtyä eripariliitoksia (alumiini/kupari/rst ym.) mutta ei rautaan
Toho riittää lämmönlähteeksi, tekniikka pitää harjoitella

[helkama sc-r]

Mitä meinasit juottaa ja mihin ?

Kaveria, känniin?

Teknoveldillä juotettaessa joutuu lämmittämään aika kauan, jos on vähänkin suurempi kappale.
Tuolta löytyy testitarina aiheesta,
http://www.hilavitkutin.com/2015/04/09/techno-weld-puikoilla-alumiinin-kaasuhitsausta/

[pera8x]

Alumiinille löytyy tuo technoweld jolla saa tehtyä eripariliitoksia (alumiini/kupari/rst ym.) mutta ei rautaan
Toho riittää lämmönlähteeksi, tekniikka pitää harjoitella

en ole koittanut eripariliitoksia, mutta rautaan se ei ainakaan tartu, eikä luultavasti myöskään ruostumattomaan teräkseen. kuparista, enkä muista tiedä. lähinnä sillä, kun ne mainostavat noita kierteen tekojuttuja. että porataan vaikka 8mm reikä alumiiniin, laitetaan pultti reikään ja lopuksi reikä täytetään tuolla teknoveldillä. jäähdyttyään pultin voi kiertää pois ja jäljelle jää jenka. pultithan on yleisimmin sinkittyjä rauta/teräspultteja, tai ruostumattomia teräspultteja. ja sitten on tietenkin vielä liuta muita, mutta ne ei ole niin yleisiä.

eripariliitoksista tuli mieleen, että kuparia ja rautaa ainakin pystyy hitsaamaankin yhteen.

[helkama sc-r]

Lainaan pätkän kirjoittamastani hilavitkuttimen artikkelista,

"Menetelmä perustuu kemialliseen reaktioon, jossa lejeeringin magnesium reagoi ilman hapen ja hitsattavan kappaleen pinnan alumiinioksidikerroksen kanssa, mikä synnyttää lämpöä ja sulattaa myös perusaineen, vaikka se on esikuumennettu vain 380 asteen lämpötilaan. Alumiinin sulamispiste on 660 astetta."

Magnesiumin ja hapen reagoidessa, syntyvä lämpömäärä jää lejeeringissä aika vaatimattomaksi ja se sulattaa vain vähän alumiinikappaleen pintaa.
Alumiinia korkeammissa lämpötiloissa sulaviin metalleihin ei teknoveldi juurikaan tartu.
Eri metalleja yhdisteltäessä kannattaa ottaa huomioon korroosio.

[-Zone-]

Alumiinia korkeammissa lämpötiloissa sulaviin metalleihin ei teknoveldi juurikaan tartu.

Taitaa suurin osa olla puhtaan alumiinin sijaan silumiinia niistä mitä yritetään korjata. Taitaa pelkkää puhdasta raaka-alumiinia olla laitteissa melko vähän suurimman osan ollessa aina enemmän/vähemmän seostettuja. Esimerkkinä korjaushitsausta varten vuodelta 1938 olevaan moottorilohkoon tehty seosanalyysi:

Al Alumiini 84,248 %
Zn Sinkki 5,726 %
Cu Kupari 5,611 %
Si Pii 1,590 %
Fe Rauta 1,162 %
Sn Tina 0,380%
Mg Magnesium 0,695 %
Pb Lyijy 0,160 %
Na Natrium 0,002 %
Sb Antimoni 0,010 %
Ni Nikkeli 0,112 %
Mn Mangaani 0,285 %
Ca Kalsium 0,001 %
Cr Kromi 0,010 %
Ti Titaani 0,015 %
P Fosfori 0,004 %

[pera8x]

nyt tulee jossain määrin mutuna, enjä jaksa alkaa penkoon internetin ihmeellistä maailmaa varmistaakseni asiaa. kyllä jokou sitten korjaa, jos oon pahasti väärässä. onhan noi melkein kaikki metallit enenmmän, tai vähemmän seostettuja, varsinkin ne mitä käytetään koneissa ja laitteissa. kiinalainen rauta, tai rauta ylipäätänsä taitaa tehdä poikkeuksen. sitä ei kait paljoa seostella, se on sitä itteensä ja hiilimäärällä sitten säädellään ominaisuuksia. luulisin. teräkset ja alumiinit, titaanit kaikki on seostettuja, kun niitä käytetään koneissa, rakenteissa. valu ainekset myöskin seostettuja, rauta, teräs, alumiini. puhtaan noi ei ole kauheen hyviä materiaaleja koneenrakennuksessa. kulta taitaa olla elektroniikassa sitä parempaa, mitä puhtaampaa. koruissakin käsittäkseni seostetaan kultaa, hopeeta yms, ettei olisi ihan niin pehmeitä. tästä en ole ihan varma, mutta sellanen mielikuva mulla on.

valualumiinia monet luulevat, ettei voi hitsata. kyllä usein voi. joitain poikkeuksiakin tietty löytyy. olisko se sitten se liiallinen piin käyttö, mikä häitsee hitsaamista, vai mikä. kun usein kuulee sanottavan, että se on sitä silumiinia, kun ei hitsaannu. tosin esim. mäntiäkin pystyy hitsaan, missä on melko paljon piitä. joku muu se on, mikä siinä sitä prosessia häirittee. en osaa sanoa, mistä se riippuu. joku materiaalitekniikkaa enemmän tutkinut varmaan osaa sanoa.

toinen mitä monesti sanotaan, ettei valurautaa voi hitsata. kyllä voi, mutta ei niitäkään kaikkia. riippuu valuraudasta. jotain pystyy vetään ihan mikillä ilman sen kummempia kikka kolmosia. toiset on haasteellisempia, eikä menekkään ihan tuosta vaan. hitsisauma kyllä tulee, mutta se saattaa irrota koko sauma, jos mikillä vetää, eikä kappaleet tartukkaan toisiinsa. halkee heti sauman vierestä. tähän onkin parempi pistää puikko kone tulille. valurautapuikolla, eli ylisesti nikkelipuikolla kun vetää, niin onnistuu paremmin. lisävarmuutta saa, kun esikuumentaa kappaleen kuumaksi, hitsaa ja hitsauksen jälkeen jos mahdollista, niin käärii villoihin ja antaa jäähtyä hissukseen. jotkut puhuvat myös, että kuonahakulla tms vastaavalla koputtelee saumaa heti hitsauksen jälkeen, niin poistaa jännityksiä. tuota naputtelua en ole itte kokeillut, mutta muita metodeita kyllä.

[Coastside]

Juotoksen etuja on myös  vähemmät jännitykset. Se miksi polkupyörissä luovuttiin juotoksista oli pelkästään kustannukset. Muhvien teko vaatii osaamista.

Juotokseen vaatii saada kappale punahehkuun. Ostamillani juoksutelangoilla (2,25 m/25 eeroo) voi sauman keskimääräinen hinta tulla 12 eeroo metri. Hitsin ostaen voi hintaa tulla satasia per metri. Harrastajakäytössä tulojen saanti voi olla vähäistä.

Punahehkun saanti purkkitoholla voi olla vaikeaa. Joku muu lämmönlähde sen lisäksi auttaa, sähköliesi tai hiiligrilli tai kaksi tohoa yhtäaikaa.

[Coastside]

Sadehousut petti saumasta. Neuloin ja tiivistin silikonilla jonka ohensin ksyleenillä. Se myös sitoo langan.

[Coastside]

Kutistesukan voi myös kutistaa vain päistään jotta saa siistimmän näköisen. Suojaa kuumuudelta muun osan peittämällä. Tein noin jatkoliittimien päälle "kotelon".

Kun kutistaa paljon, tulee jäykempi sukka, kaksi päällekkäin tulee vielä jäykempi.

[Coastside]

Sovitin supistusholkin putkeen alumiinifoliolla. Ensin käärin ympärille ja sitten sulloin sitä tiukkaan. Noin voi täyttää suurenkin raon kun keskittää osat yhteen. Kestää hyvin lämpöä.

Ei pitänyt noinntehtynä. Seuraavan hakkasin folion kanssa ja on pysenyt.

[Coastside]

https://youtu.be/PY8oQ3XNreY

Sota-aikaan ropelitehtaalla. Eri käsittelyt näkyy hyvin ja hillitön tarkkuus.

[Käppyrä]

https://youtu.be/PY8oQ3XNreY

Sota-aikaan ropelitehtaalla. Eri käsittelyt näkyy hyvin ja hillitön tarkkuus.

Tuostapa tulikin mieleen tähtimoottori. Olen yhden modernisoidun motin koekäynnistyksessä ollu mukana ja oli se melkoinen mylly 

Tuollasen kun skootteriin asentaisi niin riittäisi katu-uskottavuus 
https://youtu.be/NNdchIsnM_w

[Coastside]

Johdon jatkoliitos ilman juotosta kehittyi hieman eteenpäin. Kiinasta tuli kovaa liimasukkaa joista 6 mm kutistuu hyvin skoden johtoihin. Aiemmin tein johtojen liittämisen sukan sisälle sokkona mutta sen voi tehdä ensin ja siirtää sukka päälle. Suorat säikeet lomittuvat helposti ja on paljon helpompaa kuin juottaminen. 1 cm lomitus ja 2 cm sukka kestää kovaa vetoa ja on vesitiivis. Jäykkä sukka tukisi juotosliitoksenkin mutta se on turha. Juotoksen heikkous on säikeiden katkeaminen juotoksen saumasta.  Jos juottaa niin säikeet lomittaen noin tulee siistimpi juotos. Ohuet säikeet tahtoo taipuilla kolvin kärjen mukaan. Pienellä osajuotoksella voi varmistaa vetolujuuden.

[Coastside]

https://youtu.be/PY8oQ3XNreY

Sota-aikaan ropelitehtaalla. Eri käsittelyt näkyy hyvin ja hillitön tarkkuus.

Tuostapa tulikin mieleen tähtimoottori. Olen yhden modernisoidun motin koekäynnistyksessä ollu mukana ja oli se melkoinen mylly 

Tuollasen kun skootteriin asentaisi niin riittäisi katu-uskottavuus 
https://youtu.be/NNdchIsnM_w

on lennokkimoottoreita jotka mahtuisi satulan alle mutta pitäisihän sen näkyä 

http://www.ebay.com/itm/New-ASP-FS400AR-Four-Stroke-5-Cylinder-Glow-Engine/122003193639?_trksid=p2047675.c100005.m1851&_trkparms=aid%3D222007%26algo%3DSIC.MBE%26ao%3D1%26asc%3D37437%26meid%3D2eea9c3d175c4c7483aa6adfedad756c%26pid%3D100005%26rk%3D4%26rkt%3D6%26sd%3D161632387010

65cc 5 sylinterinen. Kun muuntaa 50cc on se laillinenkin.