Tuli ostettua infrapunalämpömittari kun noita saa nykysin alle parinkympin. Alkoi kiinnostaa kuinka lämpiminä nämä 130Qmb koneet oikein käyvät. Ulkolämpötila 28 astetta. Ajelin 15km lenkin jonka jälkeen mittasin arvot:
-Variaattorin koppa etuvarin kohdalta 82 astetta.
- Takavarin kohdalta 72°C
- Venttiilikoppa 120°C
- Pakokäyrä 220°C
- Vaimennin 170°C
Miltäs nuo kuulostavat? Mittasin huvikseen renkaiden lämpötilankin, niin sekä etu että takarangas 50°C.
Ajoin samanlaisen lenkin samassa lämmössä. Öljypohja 100. Kopan etupää 68 ja taka 57.
Eli sulla käy vari selvästi viileämpänä kuin mulla. Jostain syystä mulla tosiaan tuo etuvari tuppaa kuumumaan tosi kuumaksi. Pitäisi mitata starttiratas heti ajon jälkeen, kun muovinen tuuletin suli jo 10km ajon jälkeen. Olenkin laittanut varinkopan vain neljällä pultilla kiinni, niin saa nopeasti auki. Kun viimeksi tsekkasin, niin se 0.7mm tiivistepaperi oli palanut kiinni starttirattaaseen. Tuuletin oli tosin edelleen ehjänä.
Minulla on viisarimallinen lämpömittari öljytikun paikalla ja digimittari jonka anturin laitoin nokkaketjun kiristimen ympärille. Nokkaketjun kiristin on ajon aikana 20 astetta viileämpi, mutta lämpenee mopon sammutuksen jälkeen minuutissa n. 90-115 asteen tuntumaan, ja samaa näyttää mittatikun paikalla oleva mittari.
Nokkaketjun kiristin näytti olevan mulla 120 astetta normi ajelun jälkeen. Samaten öljypohja täyttöaukon kohdalta. Jostain luin että moottoriöljyn ihanteellinen käyttölämpötila on 70-110 astetta. Saattaa joutua aika kovalle koetukselle tässä mun skodessa..
Infrapunamittarin kanssa mitatessa kannattaa huomioida erilaisten materiaalien emissiokertoimet! Se minkä verran näillä on merkitystä näissä mittauksissa jääköön jokaisen itsensä pohdittavaksi, mutta asia on kuitenkin hyvä tiedostaa ;)
https://www.nokeval.com/tuotteet/muut_tuotteet/kasimittarit/infrapunalampomittarit/
Lainaus edellisestä linkistä:
"Edullisissa infrapunalämpömittareissa käytetään kiinteää 0.95 emissiokerrointa, joka sopii mm. maalatuille pinnoille, puulle, betonille, paperille sekä muille näitä vastaaville huokoisille pinnoille. Haastavammissa materiaaleissa, kuten kiiltävällä metallipinnalla tarvitaan pienempää emissiokerrointa, joten tällöin näyttöä pitää erikseen korjata emissiokertoimella mittauskohteen pintamateriaalin mukaan."
Tässä Tokmannin halppismittarissa on kyllä säädettävä emissiokerroin, joka oli juurikin tuossa 0.95 asennossa vakiona. Mikähän mahtaisi olla oikea arvo kinuskin metallipinnoille? Testailin näin aluksi kiehuvalla vedellä, niin näyttää tasan 100 astetta kun kerroin on asetettu 0.75 arvoon. Tuolla vakioarvolla näytti veden kiehumispisteeksi 120 astetta..
Jos on kiiltävä pinta, laitan teipin siihen ja mittaan siitä. Kiehuvan veden höyry sotkee mittausta.
Löytyi googlaamalla tuollainen lista:
Emissiokertoimia:
Kiiltävä teräs 0.1
Asfaltti 0.90 - 0.98
Betoni 0.94
Sementti 0.96
Hiekka 0.90
Maaperä 0.92 - 0.96
Vesi 0.92 - 0.96
Jää 0.96 - 0.98
Lumi 0.83
Lasi 0.90 - 0.95
Keramiikka 0.90 - 0.94
Marmori 0.94
Kipsi 0.80 - 0.90
Laasti 0.89 - 0.91
Tiili 0.93 - 0.96
Kangas (musta) 0.98
Iho (ihmisen) 0.98
Nahka 0.75 - 0.80
Puuhiili (jauhe) 0.96
Lakka 0.80 - 0.95
Lakka (matta) 0.97
Kumi (musta) 0.94
Muovi 0.85 - 0.95
Puu 0.90
Paperi 0.70 - 0.94
Kromioksidit 0.81
Kuparioksidit 0.78
Rautaoksidit 0.78 - 0.82
Tekstiilit 0.90
Eikös kinkin lohkot ole silumiinia? Eivätkä mitään kiiltävää, vaan enemmänkin rosisaa pintaa. Voi tuo 0.70-80 olla sopiva arvo.
Lainaus käyttäjältä: Coastside - 23.07.18 - klo:10:20
Jos on kiiltävä pinta, laitan teipin siihen ja mittaan siitä. Kiehuvan veden höyry sotkee mittausta.
Vettä nyt on muutenkin hankala mitata infrapunamittarilla, jos ei höyry sotke tulosta niin käytettävä astia sen viimeistään tekee. Onko puhtaalle vedelle edes olemassa emissiokerrointa, eli mittaako se veden pinnasta vai astian pohjasta, vaiko jostain siltä väliltä.
Joopa joo, kun säädin emissiiokertoimen 0,75 arvoon, niin varin koppa oli normilenkin jälkeen edestä 90 asteinen ja takaa 80 astetta. Ja venttiilikopan kansi mukamas 140 astetta. Taitaa sittenkin olla se 0.95 lähempänä oikeaa kerrointa..
Niin, tai sitten ne osat tuon lämpöisiä. Venttiilikoppa on yhtä lämmin kuin öljyt ja ei kai tuo mikään mahdoton lämpötila öljylle ole ilmajäähdytteisessä moottorissa.
Mikähän siellä variaattorissa olisi sellaista joka ei kestä lämpöä? Nykyisissä autoissa on jänniä pistokkeita joista saa jos jonkinlaista tietoa, ja jos jäähdytysnesteen lämpötila voi helposti olla 90-100 astetta niin mikä lie onkaan moottorin osien lämpötila? Se on se lämpötila jossa on monenlaista jousta, tiivistettä, stefaa ja O-rengasta, ja myös kuminen hihna tai useampi. Silti ne kestää siellä, yleensä vielä aika kauankin. On ihan hyvä jos moposkootteri herätttää teknistä mielenkiintoa ja ajatuksia, kun sitä usein itse huoltaa, toisin kuin autoaan joka vaan toimii eikä sen tekniikka hevosvoimia lukuunottamatta kiinnosta pätkääkään. Jos jokin mittaustulos ei mahdu järkeen, pitää kehittää joko järkeä tai mittaustekniikkaa, ei kalibroida mittareita miellyttäviin lukemiin.
Omassa Agilityssä on varikoppa jonkinlaisen paksun maalikerroksen tai muun tökötin päällystämä, venttiilikoppaa ei taida olla millään päällystetty, mutta en kyllä edes tiedä mitä materiaalia se on.
Lainaus käyttäjältä: MORPA - 02.08.18 - klo:23:01
Mikähän siellä variaattorissa olisi sellaista joka ei kestä lämpöä?
Takavarin vastapainejousi varmaankin kuumetessaan toimii löysemmin, ja heittää helpommin isommalle kiihdyttäessä. Jokainen on varmaan huomannut että kinkin vari toimii selvästi pehmeämmin lämmetessään. En oikein usko että oma kinkki ihan noin kuumana kävisi että varinkoppa olisi tosiaan 90 asteinen etuvarin kohdalta, ja venakopan kansi 140 astetta. Luulisi että siinä alkaisi jo jotain hajotakin. Etuvarin puslakaan ei ole yhtään väljä, ja rullat ja hihna hyvässä kunnossa edelleen.
Näihinhän saa öljyn lämpömittareita alta kympin. Voisi ostaa kokeeksi ja katsoa mitä se näyttää. Tosin niistäkään ei tiedä kuinka luotettavia ne on. Ainakin yhdessä oli maininta että tarkkuus "not so accurate" ...
Laitoin kopan etuaukkoon putken jonka suu on poikittain ajoviimaan ja siten siihen tulee imu ja koppa tuulettuu paremmin. Siksi sen lämmöt on kohtuulliset.
Kerroin toisessa ketjussa että laitoin pidemmän holkin etuvariin, ja nyt vari toimii tosiaan paljon paremmin lämpimänäkin. Kävin ajelemassa 10km lenkin, ulkolämpötila 22 astetta, ja lämmöt nyt ihan siedettäviä, koppa edestä vain 57 astetta, ja takaa 47 astetta. Vanakopan kansi 97 astetta. Tiedä sitten vaikuttaako ulkolämpätila noin paljon, viimeksi oli 28 astetta kun testailin.
Minä en koskaan ole ymmärtänyt, lyhyttä/lyhennetyn holkin ideaa.
Kun holkki on oikean mittainen, voi hihna ja vari edes hetken levätä, tyhjäkäynnillä ::)
Sepä se onkin outoa ettei enää pelaa edes ihan normimittaisella holkilla. Tämä "ylipitkä" holkki minkä löysin, on todennäköisesti tullut VirijaVaran jonkun variaattorin mukana. Mittasin holkin, niin se on tarkalleen 39,2mm pitkä. Vakioholkki on 38mm. Ennen vari tosiaan pelitti vallan mainiosti 38mm holkillakin, mutta ei enää :o
omat tulokset.lämpötila ulkona +26.
kilometrejä 16km ja moottori käynnissä. etuvari 52 ja taka 55. venakoppa 96.
33km ja moottori käynnissä etuvari 55 ja takavari 56. venakoppa 100. sammutettuna etuvari 64 ja takavari 62 ja venakoppa 100.
mittarin emissiosta en tiedä.
No mittaa ne haluamansa kohdat ennen ajoonlähtöä ja sitten ajelun jälkeen, eli mittaa vaan lämpötilan muutosta ei sen absoluuttista arvoa. Ihan näin nopeasti ajateltuna ei emissiokertoimilla ole silloin vaikutusta tulokseen, eli mitattuun lämpötilan muutokseen.
20x0,9=18
80x0,9=72
80/20=4
4x18=72
Vaikuttaa ihan lineaariselta muutokselta, jos joku edes ymmärtää mitä noilla epätieteellisillä laskelmilla yritetään osoittaa :o