Skootterini.com

Merkkikohtainen moposkootterikeskustelu => Peugeot => Aiheen aloitti: fight60 - 11.08.16 - klo:09:55

Otsikko: Kone virkeämpi kylmemmällä ilmalla
Kirjoitti: fight60 - 11.08.16 - klo:09:55
Onko suuttimen koolla vaikutus tähän sinänsä hyvään oireeseen. Lämpimällä ilmalla toimi mun mielestä huonommin. C-tech on pyörä ja tecnigas silent pro kuristamaton pakoputki. Suutin nyt 62. vakiorullat jotka lienee 8g.
Otsikko: Vs: Kone virkeämpi kylmemmällä ilmalla
Kirjoitti: helkama sc-r - 11.08.16 - klo:11:37
Suutin voi olla liian pieni, jos ilmanputsari ei ole tukossa.
Katso minkä värinen sytytystulppa on.
Otsikko: Vs: Kone virkeämpi kylmemmällä ilmalla
Kirjoitti: fight60 - 11.08.16 - klo:11:52
Ok kiitos. Tulppa kai pitänee katsoa kuumana?. Ilmanputsari ei pitäis olla tukossa. Kun suurempi suutin antaa enemmän bensaa, niin mitä se neula tekee, vai onko se vaan hienosäätöä varten? kun jossain kirjoituksessa mainittiin toiminnasta pienemmällä-, keski-,sekä täydellä kaasulla?
Otsikko: Vs: Kone virkeämpi kylmemmällä ilmalla
Kirjoitti: fight60 - 11.08.16 - klo:11:57
Eräs merkkihuoltaja sanoi että 68 tai 70 vois olla hyvä suutinkoko?

EDIT: Alkuperäisenä vakioputken kans oli suutin 54
Otsikko: Vs: Kone virkeämpi kylmemmällä ilmalla
Kirjoitti: -Zone- - 11.08.16 - klo:12:04
Lainaus käyttäjältä: fight60 - 11.08.16 - klo:11:52
niin mitä se neula tekee, vai onko se vaan hienosäätöä varten?
Pistetääs tähän taas..

Lainaus käyttäjältä: -Zone- - 23.06.15 - klo:08:02
Mikä on kaasutin?

Moottoreista vähän ymmärtävät ja miksei osa pidemmällekin ehtineistä määrittelee kaasuttimen merkityksen olevan seossuhteen säätämisen ohella myös tehoa tuova kapistus. Asia on tietyllä tavalla ymmärrettävää sillä kaasukahvan kääntäminenhän suuremmalle saa mopon kulkevaan kovempaa. Asia on seossuhteen osalta oikein, vaan kaasuttimen tehtävä on toimia myös tehoa rajoittavana tekijänä. Kuulostaako hullulta? Minäpä selitän...

Jos otamme moottorista koko kaasuttimen pois + laitamme polttoaineletkun päähän sopivan suuttimen ja työnnämme tämän kaasarin imukaulaan, voidaan mopolla ajaa, mikäli seossuhde on käymisen kannalta edes likimain kohdillaan.  Moottorin käynnistyttyä "kaasutin" on nyt periaatteessa täysillä ja ajaminen olisikin varsin mielenkiintoista, kun ainoa tapa hillitä eteenpäin liikuttavaa energiamäärää olisi jarruttaminen.

Tähän perustuu kaasuttimen luistin tehtävä. Sen tarkoituksena on säätää virtauspinta-alaa. Eli sitä määrää ilmaa, minkä moottorilla on mahdollisuutta sisään imeä. Kaikki varmaan sen verran tietävät, että liian pieni kaasutinhan rajoittaa moottorista saatavaa tehoa. Pienessä kaasuttimessahan tämä virtauspinta-ala on suurimmassa kohtaa pienempi, kuin suuremmassa kaasuttimessa.

Eli kun emme käännä kaasukahvaa, luisti tukkii ilman virtausreitin lähes kokonaan ja rajoittaa moottorista saatava tehoa ja vastaavasti kun käännämme kaasukahvasta saamme luistin nousemaan ylemmäksi. Virtauspinta-ala suurenee ja moottorin teho suurenee. Näin ollen kaasutinkin ON myös tehoa rajoittava elementti. Monissa kaasareissa luisti nousee suoraan vaijerin välityksellä, mutta esim kinkin 4T kaasuttimissa luisti nousee alipaineella. Yhtä kaikki, toiminta on silti kaasarissa seoksen säätäjänä sama.

Seossuhde.

Jotta moottori toimisi mahdollisimman hyvin pitää polttoaineen määrä suhteessa moottorin ilmamäärään olla sopiva. Koska käytössä on kiinteäkokoinen pääsuutin, mutta kaasuttimen virtausala muuttuva liikkuvan luistin johdosta pitää polttoaineen määrää säätää suuremmalle sitä mukaa, kun ilman virtauspinta-ala kaasuttimessa kasvaa. Tämä toiminta on hoidettu  luistin neulalla. Kun luisti nousee, nousee neula sen mukana.

Luistin neula liikkuu suutinputkessa ja polttoaine virtaa suutinputken ja neulan välisestä raosta. Jotta polttoainetta saataisiin enemmän kun luisti on noussut korkeammalle, pitää neulan olla sen päästä ohuempi, jotta neulan ja suutinputken väliin jäävä rako suurenee. Aivan samoin, kuin luisti säätää kaasuttimen ilman virtauspinta-alaa, säätää neula suutinputken virtauspinta-alaa.

Täyskaasulla neula ei enää vaikuta vaan koska pienin nimittäjä määrää minkä verran maksimisaan voi läpi virrata, seossuhteen määrää täyskaasulla pääsuutin. Yksinkertaistaen: Neulan ja suutinputken välinen rako on tuolloin jo pääsuutinta suurempi.

Seosruuvi vaikuttaa vain ja ainoastaan tyhjäkäyntipiiriin jolloin sillä ei ole käytännössä vaikutusta mihinkään muuhun kuin tyhjäkäyntiin ja siihen hetkeen kun kaasua hivenen avataan jolloin tyhjäkäyntipiiristä siirrytään pääsuutinpiirille.

Tämä on helvetin yksinkertaistettu versio kaasuttimesta, mutta tässä on sen perusajatus joka tulee ymmärtää jos aikoo kaasutinta ajatella edes yhtään sellaisena värkkinä, kuin se on.

Jos edellä kirjoitettu on ymmärretty, ei pitäisi olla vaikea tajuta esim. miksi neulaa nostamalla keskialueen seos rikastuu ja päinvastoin. Eli sekin nyt vielä rautalangasta: Jos ajatellaan luistin olevan samassa asennossa ja nostamme neulaa, niin virtausala neulan ja suutinputken välissä kasvaa sillä neulahan on sen päästä ohuempi. = Seos menee rikkaammalle sillä ilman virtauspinta-ala ei muuttunut, mutta polttoaineen virtausala muuttui.

Koho ja neulaventtiili on myös jostain syystä monille outo värkki, mutta kun hetken miettii, niin yksinkertainen laite sekin on.
Eli moottori käyttää suuttimien läpi virtaavaa polttoainetta kohokammiosta jolloin se luonnollisesti vähenee. Koho laskeutuu alemmas ja avaa samalla neulaventtiilin joka päästää lisää bensiiniä kohokammioon. Polttoainepinta nousee ja koho sulkee neulaventtiilin. Koho+neulaventtiili on siis yksinkertainen automaattihana.

Miksi kaasarissa sitten on tällainen hana ? - Siksi että kerran tankki on kaasaria korkeammalla ja polttoaine valuu bensahanan auki ollessa vapaasti kaasarille, vuotaisi kaasarin ylivuotoletkuista ulos kaikki se ylimääräinen polttoaine mikä ei kerkiä virtaamaan suuttimien läpi moottorille,.. josta jo pääsemmekin siihen kun usein kysytään mikä on vikana kun kaasari tulvii bensat ulos. Eli neulaventtiili ei silloin sulkeudu tiiviisti. Syitä tähän on useita, mutta kun ymmärtää toiminnan on helpompi päätellä miksi se ei toimi niin kuin pitäisi.

Yllä olevan tekstin saa lukea toisenkin kerran jos tarve vaatii ja ei se ole pahitteeksi vaikka lukisi kolmannenkin kerran ja viimeistään tässä vaiheessa kannattaa tehdä se myös pohtien lukemaansa ;)

Pidempään foorumilla pyörineitä saattaa ärsyttää tämä saman tekstin toistaminen, mutta taaskaan en tätä heille pistäkkään.

E: Pistetään lisänä tähän tuosta ryypystäkin, niin tulee vähän kaikkea samaan asian tiimoilta.

Ryyppyä on helpoin ajatella omana pienenä kaasarina joka on varsinaisen kaasarin rinnalla ja vain säädetty rikkaalle. Ihan kuten varsinaisessakin kaasarissa, ryypyn mäntä toimii kuten luisti, eli säätää läpikulkevaa ilmaa ja aivan kuten kaasarissakin polttoaine tulee suuttimelta, tulee ryypyssä polttoaine ryyppysuuttimelta. Manuaaliryyppyjen männissä ei ole neulaa, sillä ne kytketään on/off tyyppisesti joko päälle tai pois päältä.

Automaattiryypyissä tavallisimmin on sillä ne kytkeytyy vähitellen pois päältä ja aivan kuten kaasarin luistissakin jossa neula säätää suuttimelta virtaavaa bensamäärää, säätää neula samaa asiaa myös ryypyssä. Mikäli neulaa ei olisi, menisi ryyppy pois kytkeytyessään kokoajan rikkaammalle kunnes se lopulta yhtäkkisesti kytkeytyisi pois päältä.

**

Seosruuvi toimii vain tyhjäkäyntialueella ja siirryttäessä tyhjäkäyntipiiriltä pääsuutinpiirille. Käytännössä kun kaasukahvasta kierretään noin sentti pari riippuen yksilöstä. Vain vähän kuitenkin. Täyskaasuun tai puolikaasuun sillä ei ole vaikutusta.  Kyseessä on tyhjäkäyntipiirin hienosäätö. Säätökin on helppoa. Ensin tyhjäkäynnistä niin pienet kiekat millä kone vielä käy ja sitten seosruuvista niin suuret kierrokset kuin löytyy. Siinä se. Seosruuveille on annettu korjausoppaissa arvo jonka verran niitä avataan, mutta tämä on vain siksi että sille nyt on jokin ohjearvo johon se säädetään esim kaasuttimen purkamisen jälkeen.

Pääsuuttimen kohdalla suurin suutin kiinni ja jos ei täyskaasulla röpötä, niin isompaa kehiin. Pääasia että alussa röpöttää. Tästä tiedetään että suutin on varmuudella riittävä. Siitä lähdetään asteittain pienentämään suutinta (usein 3-5 numeron portain, viimeisen hienosäädön voi suorittaa numero kerrallaan, mutta useimmiten ei tarpeen) ja kun röpötys loppuu ja vetää täyskaasullakin puhtaasti ei suutinta enää pienennetä. Talvikeleille sitten taas isompi kiinni. Neula vaikuttaa luistinnousun keskivaiheilla. Nostamalla neulaa seos rikastuu laskemalla menee laihemmalle, eli sokkaa nostamalla neula laskee ja päinvastoin.

Ja kaasuttimen säätö tehdään luonnollisesti AINA normaalilämpöiselle moottorille.

http://aijaa.com/5mSsqk
Otsikko: Vs: Kone virkeämpi kylmemmällä ilmalla
Kirjoitti: fight60 - 11.08.16 - klo:12:18
joo, tuossa on tarkasti asiaa kyllä ja kiitos hyvästä selkeytyksestä.
Otsikko: Vs: Kone virkeämpi kylmemmällä ilmalla
Kirjoitti: helkama sc-r - 11.08.16 - klo:17:58
Lainaus käyttäjältä: fight60 - 11.08.16 - klo:11:52
Ok kiitos. Tulppa kai pitänee katsoa kuumana?.

Aja kone kunnolla lämpimäksi ja anna ainakin vähän jäähtyä, ettei tulpan kierteet irtoa kannesta.
Otsikko: Vs: Kone virkeämpi kylmemmällä ilmalla
Kirjoitti: fight60 - 13.08.16 - klo:11:23
ok ja kiitos  :)