Eli 30v tyyppi tarttis jeesiä skoden virittämiseen kun virkavalta vei kortin tonnikyykyn suorituskyvyn takia.
Kokoonpano tällä hetkellä
Kymco zx super feever 2003
70cc athena kansineen tehoputki kurkku avarrettu 100 pääsuutin,kiekkarajoitin ohitettu,kiihdytyssuppilo,varin kuri pois ja 1.6gr kevyemmät rullat.
Ongelma on että kulkee mutta ei kiihdy tarpeeks.
Pitäs hommata jotain jousia ja muuta oisko laittaa linkkiä mitä pitäs tilata mop shopista ja jos joku osaa tehdä taiat satakunnan alueelta ni maksan kyllä vaikka satkun?
Minkälaisia kiihdytys ongelmia. Onko ongelmana 0-20 km/t vai 20-40 km/t välinen kiihtyvyys. Paljonko on kierroksia koneessa kiihdytyksessä ~20km/t ja ~40 km/t kohdalla.
Tiedätkö mikä on mopon huipputehon kierrosluku nykyisellä putki/sylinteri yhdistelmällä?
Ei ole kiekkamittaria ja kiihtyminen on vähän liian kumimaista jos näin voidaan variaattorin kohdalla sanoa,
Vaihdoin jo 1.6gr kevyemmätkin rullatkin,kaver vaan muisteli että sillä oli joskus joku kisakytkin ja nappas heti ja keula nous.
Mikä se malossin multivari on onko siinä kaikki tarvittava valmiina voisko joku laittaa linkkiä ja linkin johkin jousiin mitkä tohon pitäs vaihtaa,olen kyllä kuutamolla näissä skootteriviritys asioissa,kiihtyvyyttä pitäis saada että jaksais viedä 125 kg äijää.
Satakunnan alueella jos joku vois vähän viritellä ni satkun annan:)
Tarttisko sinne takavariaattoriin laittaa jokin jäykempi jousi auttaako se kiihtymiseen?
Mitä jäykempiä jousia pistät kytkimeen sitä enemmän kuminauhamainen liikkeelle lähtö lisääntyy ja kytkimen äkkiä tarraaminen vain vähenee. Kisakytkin ja kytkinkello voi omata paremman purentavoiman kuin vakio, mutta vakiot jouset siinä kisakytkimessä voisi olla poikaa jos äkkiä tarraavaa kytkintä haet. Jäykemmillä kytkinjousilla kun lisätään kytkimen luistoa. Se miksi näin tehdään on että moottori pysyisi tehoalueellaan.
Dragsterit kiihtyy samalla periaatteella. Jos kytkin puree äkkiä niissä kiinni renkaat alkaa sulaa radan pinnassa ja sekunnit valuu harakoille. Niinpä dragstereissa on 15 levyiset kytkimet. Alussa se luistaa hirvittävästi ja valtavat tehot hukataan lämmöksi kytkimeen. Sitämukaa kun matka etenee automatiikka ampuu lisää levyjä pakkaan kiinni ja kytkimen pito paranee ja renkaille siirtyy kokoajan enemmän voimaa. Tuo on ainoa tapa jolla ne tuhannet hevosvoimat saadaan siirrettyä tiehen jotta kiihtyminen on maksimissaan. Skoottereissa renkaiden sulaminen ei ole ongelma, mutta jäykemmillä kytkinjousilla pyritään samaan kiihtymisen suhteen jotta kone pysyy pidempään tehoalueellaan kun kytkin luistaa pidempään.
Ja sehän luistaa siihen saakka kunnes kytkimen ja kytkinkellon kierrosluku on sama. Jos laittaa esim +1500rpm jouset se tarkoittaa että tämä kierrosero on lähdössä vakiojousia suurempi.
Ok,elikkä kytkinjousislla eikä takavarin jousella saa lisää kiihtyvyyttä,eikä siitä malosin multivaristakaan taida olla hyötyä?
Mstähän niitä kisakytkimiä sais tilattua onko mop shopissa sieltä athenankin ostin ja siihen kisakytkimeen ne vakio jouse??
Jahas.. Sanaakaan et ymmärtänyt :)
Koitetaas uudestaan. Kytkimen luistoa LISÄTÄÄN jotta KIIHTYMINEN LISÄÄNTYY. Mutta luistaminen ei tietenkään tarkoita sitä äkkiä kiinni nappaavaa kytkintä jota sinä toivoit.
"Kisakytkimet" on tehty koneisiin jotka eivät toimi alemmilla kierroksilla vaan ottavat vasta sitten kun vääntöaluetta on riittävästi. Tavallisessa koneessa vääntöä on jo niin alakierroksilla että se polttaa kytkimen ja kuumentaa varia turhaan. Se kuluttaa hihnaa.
Noissa kisakytkimissä on tavallisesti kitkamateriaali parempaa. Huonojen alavääntöjen vuoksi myös jäykemmät jouset. Kytkinkellot tavallisesti paremmin jäähtyviä jotta se lisääntynyt luistaminen = lämpö pysyisi paremmin kurissa. Kyse on loppupeleissä vain kitkakertoimesta kytkimen ja kytkinkellon välillä. Sama siis kuin rumpujarrussakin. Kisakytkin vakiojousilla saattaa olla se mitä kysyjä kaipaa, eli nopeammin kiinnipurevaa. Kiihtyvyys sillä tuskin tulee lisääntymään kerran jo se pyttykin on vaihdettu kireämpään.
Se kuinka pitkään paremmin pureva kytkin sitten loppupeleissä mahtaa enää kiinnostaa, on myös oma juttunsa. Vähän sama kun muutama tuttu aikoinaan pisti vakioon autonkoneeseensa sintterikytkimen. Kiva lähteä liikennevaloista ja muutoinkin ajella kaupunkiajoa 100% ON/OFF kytkimellä verrattuna vakiokytkimen pehmeästi tarttumiseen. Naisväkeäkään ei tarvinut aina olla ratissa jotta olisi "kengurubensaa" esiintynyt :)
Mitenkähän sitten on bensansaannin kanssa ku vakio pääkkönen on 80 ja nyt 90,isompia kaasareita olis hurumykkä mutta mistä tohon kurkun hommaa ku siinä on ne läpät.
Eiks pääsuutin ole vielä liian pieni kun mopo kulkee puolella kaasulla melkein saman kun kaasu pihjassa ja sit kokeilin eilen siihen kiihdytyssuppilo suodatinta ni ei kulkenu mihkää hyyty välillä kun kaasua väänti.
100 suutin ois kaapissa kyllä????
Kytkintä tuskin kannattaa alkaa muuttelemaan kiihtyvyyden takia, kevyemmillä rullilla ja suhteessa sopivalla vastapainejousella voi säädellä koneen kierrokset suuremmiksi kiihdytyksessä.
Ensin seos ja muut kulkuun vaikuttavat asiat kohdalleen.
Ok,mistä löydän 50% jäykemmän vp jousen kymco zx50 super feveriin vm.2003
Kiitos kaikille auttaneille????????????
Alle 10 hv moottorissa 50% vastapainejousi hukkaa lähes puolet moottorin tehosta.
Satakunta on laaja, missä päin satakuntaa elelet.
Porissa tu käymään ni laitetaan mopo kulkee,motopakki tai viki neuvo laiitamman 50% jäykemmäs jousen pyttyviritteisiin,en tiä sit mitä tolle pitäs tehä?
Motot.net
70cc Sport +50% tai +60%
EDIT:
Vakio +7%
Tehariwirit +15% tai +25%
70cc Sport +50% tai +60%
70cc MidRace +60% tai +82%
http://www.moposport.fi/painejousi-takavariaattori-vihrea-racing-60-malossi
Käykö toi feveriin
En taida tulla sua avustamaan, saatat menettää sen ainoankin ajooikeutesi.
Ei sitte mitään opettanut se ajooikeuden menetys PÖH.
Kulje sinä vastaisuudessa vain yleisillä, se on varma kyyti.
Siellä kuljettaja on selväpäinen.
Ja lopeta jo.
Aika ystävällistä voi olla parempikin että pysyttelet poissa????
kevyemmillä rullilla saa lisää kierroksia koneesta ulos siihen asti, kunnes välitys loppuu kesken. eli kun variaattori pyrkii pitään kierrokset aikalailla samana kokoajan kaasupohjassa ajettaessa, niin kevyemmillä rullilla tuo kierrosluku on korkeampi. sitten vasta, kun variaattorista loppuu välitykset, niin alkaa kierrokset nousta. jos ei muuten kiihdy, niin kokeile noita rullia. vaikka heti reilusti köykäsempiä. kyllä 2t skubun saa kiihtyyn aika hyvinkin, kun se on sopivissa säädöissään. kerran oikein yllätyin, kun tein koeajon aeroxilla, sehän nosti nokkaa ihan yrittämättäkin kun lähti paikoiltaan kaasupohjassa.
Rullat on vakio 8,5gr kokelin 6,9gr oli ok,sit kokeilin 5gr mutta meni huonompaan suuntaan huiput tippu eikä kiihtyny sen paremmin kone vaan huus enemmän,joten laitoin ne 6,9gr takas ne tuntus olevan sopivat,seuraavaks pitäs alkaa kokeilemaan vp jousta,aloitan +1500rpm jousesta ja sit +60%.
Athenan 70cc,tehoputki,20 pykälää isompi pääkkönen,porattu imukurkku ja ohitettu kierrosrajoitin on tämän hetkinen kokoonpano 8)
Luistaako remmi, vai miksi sitä jäykempää jousta laittelet? Vaan saahan sitä kokeilla, en minä sillä. Kerro sitten paloiko vain vaseliinit taaemmasta hihnapyörästå, vai alkoiko myös maalit kuplia varikopasta. ;)
Lainaus käyttäjältä: Partanen - 20.07.15 - klo:14:17
Luistaako remmi, vai miksi sitä jäykempää jousta laittelet? Vaan saahan sitä kokeilla, en minä sillä. Kerro sitten paloiko vain vaseliinit taaemmasta hihnapyörästå, vai alkoiko myös maalit kuplia varikopasta. ;)
Eiks sillä kireemmällä jousella haeta kiihtyvyyttä lisää vai olenko ymmärtänyt ihan väärin jousen jäykentämisen idean?
Kyllä, mutta mietis asiaa näin: Moottorin tuottama energiamäärä joutuu voittamaan jousivoiman suuruuden, että jousi menee kasaan. Mitä jäykempi jousi on, sitä suurempi energiamäärä kuluu tähän jousen kasaan painamiseen ja kaikki se energia on poissa eteenpäin liikuttavasta energiasta. Jousen ei siten kannata olla yhtään sen jäykempi kuin on pakko. On paljon järkevämpää hakea kiihtyvyyttä kevyemmillä rullilla kuin jäykemmällä vastinjousella.
Luistaako hihna selviää laittamalla kohdistusmerkit lautasiin ja hihnaan. Kaasuttaa jarru päällä ja tarkistaa. Pientä luistoa aina on mutta se kuuluu asiaan.
Pidon voi mitatakin. Metrin vääntövarren päähän varin akselille painoa kunnes luistaa. Skoden tavallinen vääntö on 4 Nm metrin varressa. Varren paino täytyy huomioida.
Luistava hihna vinkuu. Voi myös tulla savu variaattorikopasta, palaneen kumin hajun saattelemana.
Jäykempi jousi puristaa hihnapyöriä kovemmin hihnan sivuja vasten, josta aiheutuu lisää kitkaa, ja siten tehohäviötä. Voima muuttuu siis lämmöksi entistä enemmän, eikä takapyörää pyörittäväksi voimaksi.
Jäykemmät jouset on tarkoitettu pääosin kisavehkeisiin, joissa on oikeasti tehoa. Katukäyttöön harvoin konetta viritetään niin paljon. Siksi alkuperäinen jousi hoitaa useimmiten homman, eli pitää remmin riittävän kireällä, kunhan jousi ei ole kuoleentunut.
Itseasiassa tuntuis hihna paikaltaan lähtiessään vähän kuin luistais on se 12 vuotta vanha ja kulunut leveydestä 2mm,mutta kilometrejä takana vasta 6000km,huomenna/ylihuomenna tulee uus kevlarvahvistettu.
Tiiä sitten siitä jousesta mutta takavarin jaksaa puristaa nippuun aika kevyesti käsin.
Paikaltaan lähdettäessä luistaa kytkin, ja sen kuuluukin luistaa.
Käsin puristelemalla ei voi päätellä jousen kunnosta juuri mitään. Jousen kun saa puristettua käsipelillä 500 kuutioisestakin.
Ok,kiitos asiallisista neuvoista,vaihdan sen remmin ja rullat on testailtu,remmin mukana on tulossa 2kpl jousia joten kai niitä vois koittaa toinen on 1500rpm tarkoittaako se sitä että se voisi antaa 1500rpm kierroksia huippuihin?
No miten sen kytkimen saa nappaamaan nopeemmin/kovemmin ku kestää se lähtö,pitääkö ostaa joku kisakytkin vai vaihtaa sinne niitä jousia?
Jos ei paikaltaan lähdettäessä meinaa vetää, voi syy olla liian laihassa tyhjäkäynnin seoksessa.
Kytkintäkin voi muuttaa, lähinnä kierroslukua jolla alkaa ottamaan kiinni. Se ei korjaa kuitenkaan vääriä kaasuttimen säätöjä. Kisakytkinkin voi olla hyvä joihinkin tapauksiin. Arkikäyttöön tavallinen kytkin yleensä riittää hyvin.
Ennen pytyn vaihtoa ampas paremmin paikaltaan mutta nyt keskialue on parempi ja 60km/h etiäpäin lähtee hienosti kun ennen pyttyä viimenen 1/3 kaasun avaus ei tuottanut mitään tulosta.
Tyhjäkäyntiseosruuvi on tosiaankin vain 1 kierroksen auki tällä hetkellä koska alkuun oli ongelmia tyhjäkäynnin kanssa sammu kun oli enemmän auki,veikkaan kyllä syyksi liian öljyisen bensan kun tuossa ei toimi automaatti tuorevoitelu niin lantrasin varmuuden vuoksi aika vahvan seoksen uuden pytyn takia.
Pystyyköhän tuossa nostamaan kaasarin neulaa guntherin 14mm kaasari,sais keskialueelle vähän lisää bensaa?
Sanoit että kutkintäkin voi muuttaa,onnistuisko ne juurikin noilla painejousilla mitä mulla tossa olis narakun 1000rpm ja1500rpm?
Kyllähän se kytkin jousilla muuttuu. Nimittäin mitä jäykemmät laitat sen enemmän luistaa. Syykin on päivänselvä. Jos lähdet liikkeelle paikaltaan on kytkinkellon kierrokset alussa nolla ja kytkimen sen mitä sen kierrokset nyt ovatkaan. Kytkin luistaa siihen saakka kunnes molempien kierrosluku on sama. Tämä on fysikaalinen tosiasia jota ei voi muuttaa. Jos nyt laitat jäykemmät kytkinjouset niin se tarttuu kytkinkelloon vasta suuremmilla kierroksilla, jolloin kierrosero kytkimellä ja kytkinkellolla vain kasvaa ja luisto luonnollisesti vain lisääntyy.
Jos kytkinjousia ei voida enää keventää että kytkin ottaisi alemmilla kierroksilla kiinni, jää ainoaksi mahdollisuudeksi vaikuttaa kytkimen ja kytkinkellon väliseen kitkaan. Siihen voidaan joskus vaikuttaa kyllä pelkän jäähtymisen kauttakin. Virikytkin vakiojousilla saattaa olla yksi mahdollisuus. Monesti niissä on kytkinpintojen materiaali vakiokytkimiä parempaa jolloin kitkakerroin kasvaa, mutta tämä ei ole silti selviö. Joskus kun kisakytkimet on kitkapinnoiltaan ihan vakioita vastaavia ja erona on vain jäykemmät jouset. Mikään laki ei määrittele mitä saa "race" nimityksen alla myydä.
Kitkakertoimeen pystyy vaikuttamaan kyllä muullakin tavoin. Jos koneeseen saa suurempihalkaisijaista kytkintä kytkinkelloineen, on se varsin hyvä tapa, sillä suurempi halkaisija tarkoittaa suurempaa kitkapinta-alaa ja vipuvarsikin akselin keskipisteeseen nähden kasvaa. Kytkinpalojen massan siirto on yksi konsti, mutta hankalampi toteuttaa tasapainoituksineen kaikkineen. Siirto tehdään kasvattamalla kytkinpalan vapaan pään massaa ja mikäli koko palan kokonaismassaa ei haluta kasvattaa, kevennetään kiinteää päätä jolloin massa siirtyy enempi vapaaseen päähän. Massan siirto vaikuttaa tietysti kytkinpalojen kiinniottokierroksiin niitä alentavaksi ja myös palojen ja kellon väliseen kitkakertoimeen verrattuna alkuperäiseen kytkimeen sillä suurempi vapaan pään massa pyrkii puristamaan kitkapintaa kelloa vasten alkuperäistä kovemmalla voimalla. Ihan siis kuten kevyiden ja painavien rullien erokokin. Tämä muutos on kyllä sen verran hankala kokonaisuutena että siihen kannattaa tarttua vasta viimeisenä.
Pelkkä kytkinkellon vaihtokin auttaa joskus. Siis edellyttää mikäli uusi kello on paremmin jäähtyvä ja vakiollakin kykinpinnat pyrkii lasittumaan. Ilmiö on sama kuin jarruissakin kun puhutaan jarrujen häipymisestä. Jarrujen tehohan heikkenee jos jarrupalan tai jarrukengän pinta lasittuu liiasta luistamisesta johtuvasta kuumuudesta. Jäykemmillä kytkinjousilla ei voita yhtään mitään jos kytkin pyrkii jo muutoinkin lasittumaan. Jäykemmillä jousilla tilanne kun vain pahenee.
Sopiva isompi kytkin saattaa löytyä jostain muusta mallista, huonompi juttu taas jos se ei mahdu enää kytkinkopan alle. Kytkinpalojen nivelöityyn päähän kannattaa kiinnittää myös huomiota. Luonnollisesti se ei saa takerrella. Melko pienikin kitka muuttaa jo oleellisesti kuinka hyvin kitkapinta ottaa kelloon kiinni ja sitäkautta kappaleiden väliseen kitkaan. Oon myös huomannut että erimerkkisillä kytkimillä on jonkin verran eroa kitkapinnan pituudessa. Eihän kytkinpala kyllä koskaan ota täysin kokomatkaltaan kiinni kun toinen pää on nivelöity ja kitkapala silloin tekee kelloon nähden kaarevaa liikettä, mutta kitkapinnan pituudella on silti merkityksensä osien väliseen kitkaan.
E: Oon joskus miettinyt sitä, että mitenkähän hyvin toimisi reijät kytkinkopassa kytkinakselin keskikohdan tuntumassa. Eli miten hyvin kytkinpaketti pyöriessään pyrkisi imemään reikien kohdalta ilmaa sisään. Samoin siis kuten koneen jäähdytyspuhaltimenkin kohdalla. Vaikka kytkinpaketti pyöriessään ei propelia muistutakaan, keskipakovoimahan pyrkii puhaltamaan sen sisällä olevaa ilmaa sen ulkokehälle, jolloin sen pitäisi imeä jäähdytysilmaa akselin keskikohdan tuntumasta. Edellyttäen siis että kytkinkello ei ole umpinainen, vaan että siinä on jonkinmoiset reijät. Toiminnallisesti siis kuten tesla turbine (https://youtu.be/mrnul6ixX90). Siinäkään ei ole siiven siipeä. Ehkä pelkillä reijillä saisi hiukan ilmaa virtaamaan siitä läpi.
Jos kytkimen jouset olisivat kuoleentuneet, niin se voisi aiheuttaa kytkinkenkien hankaamista kytkinkelloa vasten liian pienillä kierroksilla. Silloin koneen kierrokset eivät pääse nousemaan voima-aluelle, ja lähtö on tahmeaa.
Kun kone on viritetty sellaiseksi, ettei se enää toimi matalilla kierroksilla, joudutaan käyttämään ns. kisakytkintä. Yksinkertaisimmillaan tavallinen kytkin, jossa on jäykemmät jouset, jatai kevennetyt kytkinkengät. Tällä saadaan koneen kierrokset voima-alueelle, ennenkuin kytkin alkaa ottamaan kiinni. Rajuimmillaan kisakytkin ottaa kiinni, ja rajusti, korkeilla kierroksilla, joka ei ole enää kovin miellyttävää.
*******************
Mutta kannataa tosiaan ensin ajella ne runsaalla öljymäärällä terästetyt bensat pois, ja tarkastella säädöt sitten uudelleen. Suuri öljymäärä bensan seassa laihentaa seosta, mikä tietysti ohentaa vetoakin.
Lainaus käyttäjältä: kymco2003 - 20.07.15 - klo:21:15
No miten sen kytkimen saa nappaamaan nopeemmin/kovemmin ku kestää se lähtö,pitääkö ostaa joku kisakytkin vai vaihtaa sinne niitä jousia?
Tässä pitää ymmärtää (eteenkin tuon partasen kommentin jälkeen), että minä ja partanen puhuttiin siinä mielessä eri asiasta, että jos luistamisesta haluat eroon, niin sitten niitä jäykempiä jousia ei kannata harkita, mutta jos kiihtyvyyttä haetaan, pitää tiukalla tehokäyrällä kytkimen luistaakin. Fakta on, että se kytkin luistaa siihen saakka kunnes kytkimen ja kytkinkellon kierrosluku on sama ja mitä suurempi kierrosero on sitä pidempään luisto kestää.
Ja kuten partanen tuossa mainitsikin, jos maksimaalista kiihtyvyyttä haetaan, sen kytkimen pitääkin luistaa jos koneesta tehot tulee ylhäällä ulos. Eli haluatko nyt sen kytkimen nyt sitten purevan napakammin kiinni vai et ?
Ajatttele asiaa näin, niin ehkä ymmärrät: Mopoahan vie eteenpäin se energia joka saadaan renkaasta välitettyä tiehen.
Oletetaan että moottori antaa esim vaikka 1hv 5000rpm ja 8hv 11000rpm. Jos mitataan takapyörältä tehot ja oletetaan nyt että me saataisiin 5000rpm ilman kytkimen luistamistakin lähes kaikki ulos eli se 1hv joka siis kiihdyttää sitä mopoa eteenpäin. Ymmärretty?
Noh jos mittaamme 11krpm ja ajatellaan että saisimme renkaalta ulos vaikkapa 5hv vaikka kytkin nyt luistaakin osan mennessä kytkimessä lämmön kautta harakoille, vie 5hv mopoa rivakammin kuin se 1hv, eli mopo siis kiihtyy ripeämmin. Jotta moottori sitten hiljaisessa nopeudessa pysyisi siellä 11krpm tuntumassa kokoajan kun kiihdytetään, on kytkimen pakko luistaa sillä kytkimen ja kellon kierrosluku ei voi olla vielä samat.
E; Korjasin jälkikäteen muutamat kirjoitusvirheet.
Kyllä, eli ei luistamisen pitäisi olla ongelma, kunhan se on hallittua. Nitrolla käyvät kiihdytysautotkin luistattavat kytkintä, ja siksi rivakasti irtoavat hurjiin kiihtyvyyksiin.
Samaa mieltä, Todella asiallista asiaa.
Kannatta lukea, http://www.skootterini.com/foorumi/index.php?topic=592.0 osio, ajatuksella.
Jossa mm.
"Variaattorin hihna pitää saada kulkemaan molemmat lautaset läpi kokonaan mahdollisimman kevyillä rullilla ja jousella, siten että kierrokset säilyy täyskaasulla tasaisena parhaalla tehon alueella, osakaasulla matalina."
Variaattorilla muodostuu suurikin tehonhukka
jos hihna on jollain kierroksilla liian tiukalla.
Kiilahihnan pito perustuu sen muotoon ja laatuun
ei siihen kuinka lujaa sitä esim jousivoimalla
sivuilta puristetaan.
Eli siis kuorma hihnalla lisää sen pitoa.
Liian pitkä ja löysä hihna taasen värähtelee
joka vähentää sen pitoa, ja särkee paikkoja.
Senverran varma olen asiastani
että toivon muisto kirjoitukseenikin
"Kevyet rullat ja jouset hänelle" 8)
Parhaalla tehollaan toimivan variaattorin
kaikki osat luistavat ja joustavat aina
enemmän tai vähemmän."
"Kytkinjousi itsessään määrittää
kytkinkengän, liikumisherkkyyden ja painon lisäksi
ainoastaan kytkeytymis kierrosluvun.
Mitä jäykempi jousi sitä hitaampi ja huonompi
on "kytkeytyminen" myös isoilla kierroksilla.
Kytkinkengän pintamateriaali ei ratkaisevasti vaikuta pitoon,
ainoastaan kestävyyteen.
Erikseen on tietenkin kisavehkeet.
Itse kytkinkenkä voi olla myös ns. tehostuva.
Eli kytkeydyttyään vetosuunnassa
lisää itse pitoaan.
Normikytkin on useinkin kompromissi
joka saattaa luistaa myös kytkeytymisensä jälkeen.
Lievä luistaminen korjaa varissa tapahtuvia muita virheitä.
Vastapainejousen jäykkyyttä ei ole mitään syytä vaihtaa
jos ei hihna luista ja kierrokset/ vääntö pysyy optimeina.
Minkä tahansa alkuperäisarvon muuttaminen
yli 10%:lla tarvitaan vain jos esim teho/vääntö,
on ratkaisevasti muuttunut."
Kyllä on tietämystä,amatöörillä pää ihan pyörällä,mutta uudella hihnalla pito parani ja kiihtyy ala ja keskisektorilla mutta ylhäällä ei kierrä niinkun vanhalla mikä oli kulunut leveydestä 2mm ja huiputki tippu 5km/h????????wtf
Totta ;) ja kaikkien edellä mainittujen teorioden lisäksi, ratkaisevinta on, hihnan, lautasten ja remmin laatu.
Kuin myös.
"Juups ja ehkä tärkeintä olisi, itsekullekin ::)
Muistaa joku fysiikan laki, esimerkiksi
mitään ei voi tyhjästä luoda, eikä täysin hävittää.
Monikin yrittää luoda tehoa tyhjästä
ja lopputulemana on useinkin
hölmöläisten peitto, jossa pituus riittää, mutta vain "toisessa päässä".
Lainaus käyttäjältä: kymco2003 - 21.07.15 - klo:17:20
mutta ylhäällä ei kierrä niinkun vanhalla mikä oli kulunut leveydestä 2mm ja huiputki tippu 5km/h????????wtf
Eli vanhalla hihnalla kokonaisvälitys ei kasvanut niin suureksi jolloin se jaksoi kiertää korkeampia kierroksia ja silloin huippunopeus oli suurempi. Uudella leveämmällä kokonaisvälitys kasvoi ylisuureksi eikä moottori jaksanut siksi kiertää niin pitkälle. Ei tuossa ole mitään ihmeellistä. Välitys vain oli liian suuri moottorin tehoihin nähden. Eli jos esimerkkinä poistamme vaikka autosta 30 heppaa, saattaa se sen jälkeen mennä 3 vaihteella selvästi lujempaa kuin 4 ja 5 vaihteilla sillä ne on jo liian harvat moottorin tehoihin nähden.
Pitääkö se kapeempi remmi tilata,onko pituudella merkitystä jos ottas muutaman millin pitemmän ni nousee korkeemmalle lautasilla,mutta eiks toi uuski remmi nouse korkeemmalle lautasilla kireemmällä vp jousella?
Vastapainejousella ei ole syytä säätää, variaattorin välityksen vaihtumisnopeutta.
Vastapainejousen tehtäviin kuuluu, remmin sopivan kireyden ylläpito ja kierrosnopeuteen soveltuvan välityksen palauttaminen.
Elikkäs, kierrosten ja kuorman vähetessä,vaihtaa välitystä myös "takaisinpäin"
Löystyneestä vastapainejousesta johtuu myös se että vauhdista päästät kaasun ja lyöt uudelleen pohjaan niin ei ota heti kierroksia,
tällöin on vastapainejousi löystynyt tai sitten on vain muuten säädöt perseillään...
Ainakin kaksitahdissa vastapainejousta saa vaihdella viritysten mukaan sillä liian löysällä ottaa ns. "piikin" liian myöhään.
Rullilla taas säädetään paras kierrosalue millä moottorin teho on korkein ja tällöin on paras kiihtyvyys.
Tehoputkella rullilla yritetään mitoittaa kierrokset piikin kohdille.
Turha tarkkuus on aina teknistä tietämättömyyttä.
Variaattorin yksi ja oleellinen ominaisuus on
se että sen ominaisuudet muuttuvat,oleellisestikin
yhdenkin tekijän,monista, muuttuessa.
Ja variaattorin ominaisuudet muuttuvat
käyttäjän tahdosta riippumatta, päivittäin.
Esim. kytkimen kenkiin vaikuttaa ilmankosteus
moottorin tehoon, ilman happipitoisuus..jne.
Siksi variaattori on minullekin ikuinen haaste ;)
Tosin arkipäivinä käytän vain sitä tuttua ja turvallista, variaatiota ;D
Joka ei muuten parhaimmillaan ollessaan
juurikaan paljon poikkea valmistajan alkuperäisestä.
Pidempi remmi ei mene niin syvälle takavarissa ja osa variaattorin välityssuhteesta jää hyödyntämättä. Ylipitkästä hihnasta on pelkkää haittaa. Hihnan kuuluu olla oikean mittainen. Piste. Ehkä tuo hihnan pituuden kasvatuskin kuuluu taas siihen urbaanilegendaan joka juontaa juurensa ymmärtämättömyydestä.
Tuota hihnan pituutta voit ajatella näin; Jos hihna olisi oikein hirmu pitkä, se kyllä nousee etuvariaattorissa ylös ihan siinä missä lyhyempikin koska rullat työntää lautasia yhteen, mutta ei menisi takavariaattorissa lautasten väliin ollenkaan. Mikä olisi silloin suurin välityssuhde verrattuna siihen jos hihna on juuri oikean mittainen ? Oikeanmittaisella hihna on pienimmällä välityksellä etuvarissa holkissa kiinni ja suurimmalla takavarin holkissa.
Tämän vuoden keväänä, roxini perä oli vuotanut öljyjä varikoppaan, mopelattorini tuli aivan hulluksi ;-).
Öljyvuodon korjasin ja.
Kuivasin remmin ja pesin sen brake cleanerillä.
Edelleenkis roxi käyttäytyi todella oudosti ja remmi oli purukumia.
Pistin remmiin perunajauhoja,ja normi ajoominaisuudet palautui pikkuhiljaa ;)
Mitäs me tästä opimme.
Emme ehken yhtään mitään. ::)
Takavarin lautaset ja niihin kytkeytyvä remmi on kuitenkin oleellisessa osassa.
Toisen tai toisen ;) olisi syytä luistaa ja joustaa jotta takavarin teoria toteutuisi.
Sen opin sain, että jos ei varin remmi, miltään osalta luista, ei toimi myöskään vari muilta osiltaan.
Esimerkiksi, varin hihnan, pitääkin luistaa, korkeussuunnassaan, eihän se välitys muuten voi vaihtua?
Kyllä nyt alkaa lähtemään ku telkkä pöntöstä sain nostettua neulaakin 0.8mm ylöspäin pikkku jipolla,liian öljynen bensa teki kanssa kiusaa ny pysty kääntää seosruuvia puol kiekkaa enempi auki????
Kokeilin ennen athenan pyttyä niitä kehuttuja 5gr rullia näihin kiinalaisiin vakio 8.5gr tilalle mutta jotenkin meno oli heikompaa ja jotenkin ohkasta ja huiput tippu 70-65km/h enkä huomannut kiihtyvyydessäkään juuri eroo,nyt on 6,9gr vois ehkä nyt pytyn kanssa vähän keventää,mutta aika mukava ajella sitä 60-65km/h kun ei kone huuda,jousta koitan ihan ropaamisen ilosta kun vettäkin tulee tuon 1500rpm pitäs vastata moposportin mittataulukkojen mukaan +30%
Pituus 115mm
Paksuus 58mm
Lanka 4mm
jos remmi on oikea, eikä silti nouse etuvariaattorilla ihan ylös, eli välitykset loppuu kesken, niin sitä etuvariaattorin holkkia voi koittaa lyhentää. sorvissa paras, niin tulee suoraa pintaa. ja joku puolisen milliä alkuunsa ja sit kokeilee. liikaa, jos ottaa, niin sitten siellä on pitkät välitykset heti lähdössä..
Lainaus käyttäjältä: pera8x - 22.07.15 - klo:12:47
jos remmi on oikea, eikä silti nouse etuvariaattorilla ihan ylös, eli välitykset loppuu kesken, niin sitä etuvariaattorin holkkia voi koittaa lyhentää. sorvissa paras, niin tulee suoraa pintaa. ja joku puolisen milliä alkuunsa ja sit kokeilee. liikaa, jos ottaa, niin sitten siellä on pitkät välitykset heti lähdössä..
Aika pitkälti noin ja itsekin noin tehnyt. Kantsii kompensoida lyhennys vastaavalla prikalla akselin tyveen, niin linja pysyy samana, eikä lopu jengat kesken.
Nyt en kyllä ymmärtänyt. ???
emmää ainakaan mitään prikkoja laitellut. hyvin se meni sinne ilmankin ja jengat riitti ja hilut kiristy, kuten kuuluukin. en oikein ymmärtäny ittekkään, että mitä tossa ylempänä tarkotettiin. mutta näkeehän sen sitten kasatessa, jos se jotain prikkoja jonnekkin vaatii.
Ei kun mä en ymmärtänyt (enkä ole koskaan aiemminkaan) tota puhetta hihnan linjauksesta. Etuvariaattorissa liikkuu takimmainen lautanen eteen/taakse takavariaattorissa etummainen eteen ja taakse. Koska hihna sitten on oikeastaan linjassa ? Jossain puolen välin paikkeilla. Ihan kuten vaikka ketjuvaihteisissa fillareissa kun ketju on edessä ja takana keskimmäisellä rattaalla. Jos jenka uhkaa holkin lyhennyksessä loppua niin ylimääräinen prikka mutterin alle.
Niin, prikan ideahan oli että:
-Tosiaan osat kiristyy
-ulomman lautasen kohta pysyy samana, ts. samassa linjassa takapaketin kanssa
-Ei ota hihna bendixiin, tai vast. niin helpolla, kuten mulla kävi varhaisessa holkinlyhennys kokeilussa
-polkimen ratas saattaa ottaa vajaasti, jos akselia liiemmälti näkyvissä
Lainaus käyttäjältä: jwalk - 22.07.15 - klo:14:03
-polkimen ratas saattaa ottaa vajaasti, jos akselia liiemmälti näkyvissä
No joo.. En ole vielä ihan noin järeitä holkin lyhennyksiä nähnyt.. :P
Lainaus käyttäjältä: -Zone- - 22.07.15 - klo:14:01
Ei kun mä en ymmärtänyt (enkä ole koskaan aiemminkaan) tota puhetta hihnan linjauksesta. Etuvariaattorissa liikkuu takimmainen lautanen eteen/taakse takavariaattorissa etummainen eteen ja taakse. Koska hihna sitten on oikeastaan linjassa ? Jossain puolen välin paikkeilla. Ihan kuten vaikka ketjuvaihteisissa fillareissa kun ketju on edessä ja takana keskimmäisellä rattaalla. Jos jenka uhkaa holkin lyhennyksessä loppua niin ylimääräinen prikka mutterin alle.
Nyt on minun vuoro olla hoomoilasena :o
Tarkoitatko tosiaan,että hihna menee mutkalle ääriasennoissa?
Kyl se vaan menee ylös ja alas aksiaalisesti,eikä siirtyile sivuttain niinku ketjuvaihdefillarissa..
Mietitääs hetki.
Tietenkin se menee ylös ja alas. Menee se fillarinketjukin, ei tosin portaattomasti vaan portaittain. En nyt just muista mutta mulla on aina ollut sellanen mielikuva, että lautaset liikkuu akselinsuuntaisesti pidemmän matkan, mitä on lautasten viistottu kulma. Se viistoushan kyllä kompensoi sitä hihnan sivusiirtymää kun toinen menee ylös toisen mennessä alas, mutta kun ei ole tullut mitattua niin mun mielessäni on aina ollut että se hihna on ihan suorassa siellä noin puolessa välissä. Mihinkään S-kirjaimen muotoonhan se ei tietenkään mene mutta ei se mene fillarissakaan.
juu, nyt ymmärsin tuon pointin prikastsa. linjaukseen en ota kantaa, kun en nyt ulkomuistista muista kumpaanko suuntaan ne variaattorit liikkuu. äkkiseltään vois kuvitella, että samaan suuntaan liikkuu lautaset.. mutta mutta. en ota kantaa tuon enempää, kun en tosiaan muista.
Lainaus käyttäjältä: -Zone- - 22.07.15 - klo:14:17
Tietenkin se menee ylös ja alas. Menee se fillarinketjukin, ei tosin portaattomasti vaan portaittain. En nyt just muista mutta mulla on aina ollut sellanen mielikuva, että lautaset liikkuu akselinsuuntaisesti pidemmän matkan, mitä on lautasten viistottu kulma. Se viistoushan kyllä kompensoi sitä hihnan sivusiirtymää kun toinen menee ylös toisen mennessä alas, mutta kun ei ole tullut mitattua niin mun mielessäni on aina ollut että se hihna on ihan suorassa siellä noin puolessa välissä. Mihinkään S-kirjaimen muotoonhan se ei tietenkään mene mutta ei se mene fillarissakaan.
Annan periksi, kaivoin ruutupaperia ja viivotinta,,,olin väärässä, jälleen. Kyl siinä sivusiirtymää erisuuntiin tulee.
Mut periaatteessa,jos lautaset eessä ja takan ovat vastaavat kulmiltaan, niin silloinhan ne kompensoivat toistensa sivusiirtymän, eikööö? tai sit ei ;D
Mutta tilanne olisi silti voinut kallistua ihan hyvin kumpaan suuntaan, sillä mulla on vain ollut päässä tollanen mielikuva kun variaattoria päässäni pyörittelen. Mitannut en sitä koskaan ole, joten ei se ollut mullakaan väittämä, vaan mun pääkopan tuotoksia joka olisi voinut olla ihan yhtä hyvin väärässäkin. Tuon oman mielikuvan vuoksi mulla on aina ollut tuosta linjauksesta sellainen olo, että että kärpäsestä tehdään härkänen. Tietenkään sen ei parane ihan hirveästi heittää ja hihnan kannalta ideaali tilanne oliskin että sivusiirtymää ei tulisi yhtään.
Niin, silloin ku vari vaihtaa isommalle, niin hihna kipuaa edessä kiinteää ulompaa lautasta pitkin kauemmas lohkosta..
Vastaavasti takana hihna vajoaa sisempää, kiinteetä lautasta pitkin myös ulommaksi lohkosta.
Juuri näin ja mulla on aina ollut sellainen pääkopassa että ne lautasten liikeradat on pidemmät kuin minkä se lautasen viistous pystyy kompensoimaan jolloin siihen tulisi sitä sivusiirtymää. Mitannut sitä en ole.
Lainaus käyttäjältä: -Zone- - 22.07.15 - klo:14:17
En nyt just muista mutta mulla on aina ollut sellanen mielikuva, että lautaset liikkuu akselinsuuntaisesti pidemmän matkan, mitä on lautasten viistottu kulma.
Akselin suuntainen liike on karkeasti ~10 mm.
Itseasiassa se kulma ei voi koskaan ollakaan pidempi, mitä rullakupin liike kun tässä mietin (ellei sitten lautasten halkaisija ole ihan järjettömän pieni). Jos se viistottu osa on pidempi, ei hihna voisi koskaan nousta ylös saakka tollasila halkaisijoilla mitä mopoista löytyy. Eli jos A on pienempi mitta mitä B. http://aijaa.com/MqcWXy
E: Kirjoitin sikäli vähän huonosti, että jos me tuosta esimerkin variaattorista pienennämme lautasten halkaisijaa, mitta B tietysti pienenee, mutta en mä sitä tarkoittanutkaan, vaan että kun tuossa esimerkissä on tuota turhaa käyttämättömäksi jäävää halkaisijaa ja pienennämme sitä voimme sanoa että hihna nousee ylös saakka vaikka rullakuppi liikkuu saman matkan kuin ennenkin. Suhde A:n ja B:n välillä toki muuttuu.
Johtopäätelmä tuosta koko asiasta on, että lautaskulma kannattaa pitää niin pienenä kuin mahdollista jotta hihna liikkuisi ylös / alas suunnassa mahdollisimman paljon ja näin saataisiin variaattorista maksimaalinen hyöty välityssuhteen muuttumisena. Koska rullakupin maksimi liikerata akselin suuntaan määräytyy hihnan leveyden mukaan, kannattaa hihna olla riittävän leveä jotta liikerata mahdollistaa myös mahdollisimman suuren hihnan ylös / alas liikkeen.
#30 asteen lautasilla
1 mm leveyden muutos on korkeudessa(säteessä) 1,87 mm
Halkaisijan muutos on 2 x 1,87 mm
#28 asteen lautasilla
1 mm leveyden muutos on korkeudessa(säteessä) 2 mm
Halkaisijan muutos on 2 x 2 mm
Rullakupin rampit on yleensä rajoittava tekijä, ja se miten rullat siinä mahtuu liikkumaan.
28-asteen lautasilla saa ~10% lisää välityksiä verrattuna 30-asteeseen.
Oikeastaan holkin lyhentämisen sijaan kannattaisi ottaa hivenen pois rullakupin viistotun puolen päästä (http://aijaa.com/PbodWl) jotta rullakuppi pääsee menemään hiukan lähemmäksi toista lautasta ennekuin lautaset törmäävät. Poistettava määrä on vähäinen sillä esim 1mm vaikuttaa enemmän hihnan korkeudessa ja siten välityssuhteessa.
Jotta rullakuppi myös menisi toiseen lautaseen kiinni saakka, pitäisi samalla poistaa rullakupista rullarampin päästä tavaraa jotta rullat pääsee liikkumaan hiukan pidemmälle työntäen rullakuppia edemmäs. Näin rullakupin akselinsuuntainen liikerata pitenee ja hyöty on holkin lyhentämistä suurempi, kun taas holkkia lyhentäessä muutos variaattorin välityssuhteen ääripäästä ääripäähän vähenee.
Nyt toimii 5gr rullat kun on 70cc pytty,kiihtyy 0-350m 80km/h ja huiput 95km/h mittarin mukaan 120kg kuskilla,seuraavaks alan kokeilemaan sitä vp jousta sit alkaa olla valmista.
Edelleen pitäs saada lähtö sähäkämmäks?
Kokeile mittailla variaattorikopan lämpötiloja ennen ja jälkeen, jos on infrapuna lämpömittari käytettävissä.
Auttaako se jäykempi vp jousi kiihtyvyyteen kai joku on testaillu?
Minä kun testasin, niin rasvat paloi taaemman hihnapyörän sisältä, ja sininen jousi tummui. ;D Kiihtyvyyttä ei tullut, kun tehot meni kitkan voittamiseen variaattorissa.
Okei, se oli kinkki, jossa tuntui alkuperäinenkin jousi olevan turhan jäykkä. Mutta eipä luistanut remmi.
Niin löysä vp kuin löytyy ja siihen sitten helkatin kevyet rullat..
Kuis siien nää multivarit ja kytkinpaketit mitä moposportissa kaupataan?
Ainakin näytttäs olevan enemmän kytkinpalaa?
30% vp jousi paikallaan en o vielä testannu,hemmetin jäykkä se on ku ei meinannu saada käsin liikkuu et sai remmin väliin,jos ei toimi ni mitä jos tota alkuperästä vähä lyhentäs ku joku neuvo että kevyet rullal ja hemmetin kevyt juosi????
en tiä vaikutuksista, mutta kokeile. eihän noi jouset paljoa maksa, että jos menee viritykset v*turalleen, niin ei tee konkurssia. ainakin periaatetasolla suorituskyky voi parantua, koska kitkan määrä vähenee. ei muutu kaikki tehot lämmöksi siellä variaattorissa. mutta toisaalta, jos taas jousi on liian löysä ja hihna alkaa luistaan, niin mennäänkin takapakkia ja taas muutetaan pyörätehoa lämmöksi variaattorissa. siihen pitää löytää sopiva kompromissi, niin löysä jousi millä hihnan pito vielä riittää.
kyllä skopa kiihtyy paremmin jäykemmällä vp jousella ja on kierrosherkempi,mitähän niille kytkinjuosille tarttis tehdä vai tilata mc skatterilta joku hing speedi niissä näyttäs olevan ainakin kytkinpaloissa enemmän pinta-alaa??
Mikä vaikutus eri kytkinjuosilla on,löytyy sinistä,keltasta ja punaista?
Eikös se jo kerrottu?
Jäykempi kytkinkengän jousi -> tarvitaan enemmän kierroksia ennenkuin kytkin alkaa ottamaan kiinni. Eli kytkin luistaa pidempään liikkeelle lähdettäessä.
Eli löysää jousta,mistä noita saa spare wheelillä oli ainakin vaan +15 +30 ja sit on 1000rpm 1500rpm eli noi kaikki on kai jäykempiä,just tohon lähtöön tarttis vielä apuja???
Tossa on ilmeisesti 107mm kytkin.
Lainaus käyttäjältä: kymco2003 - 29.07.15 - klo:19:58
Eli löysää jousta...
Eiköhän oleellinen ole jo kerrottu moneen otteeseen, lisäkertaaminen tuskin näemmä auttaa yhtään.
VP jousesta ja rullista on ollut juttua ja ne on vaihdettu,kiitos kaikikille avusta,tarttee soittaa moposporttii jos osais kertoo kytkin jousten värikirjosta
onhan noista tuolla jo kerrottu pariinkin otteeseen, mutta kerrataan nytten vielä. eikös se niin mene, että kertaus on opintojen äiti?
elikkäs. mitä löysemmät jouset, sitä aikasemmin kytkin tarraa kiinni. mitä jäykemmät jouset, niin sitä myöhemmin se tarraa kiinni. jos pistät sinne jotkut "race" jouset, niin oletettavasti kytkin alkaa pitään vasta kovemmilla kierroksilla.
en jaksanu kahlata taas koko topikkia läpitte, että mikä siinä nyt olikaan ongelma sen kytkimen kanssa, mutta tuossa nyt toi kytkimen toimintaperiaate selitetty. sen mukaan sitten valkkaat itte sopivat jouset. jos kiertää mielestäsi liikaa ennenkun alkaa mopedi liikkua, niin laita löysemmät jouset. jos taas kiertää liian vähän, niin laita jäykemmät jouset. ne kytkimen jouset vaikuttaa ainoastaan siihe millä kierrosluvulla alkaa keskipakovoima painaa kytkinpaloja kelloa kohti. mitä jäykemmät jouset sitä enemmän tarttee kierroksia ennenkun kitkapinta kohtaa kellon vastinpinnan.
itse käyttäisin melko löysiä jousia ja variaattorin rullilla sitten säätelisin kierrosluvut kohdilleen. ei ole mitään järkeä huudattaa konetta ja luistattaa kytkintä tehon toivossa. mitä vähemmän kytkin luistelee, niin sitä pidempään se kestää. ja varsinkin jossain kaupunkiajossa saattaa kuumetakkin niin paljon, että menee piloille koko kytkin. jos tollasella ääreis "race" mallin kytkimellä ajelee sillain, että pitää esim. jossain liikennevaloissa stoppailla kokoajan ja taas kiihdyttää sata metria ja taas stopata valoihin.. ei tee hyvää kytkimelle. ennemmin löysät jouset ja köykäsemmät rullat, niin nostaa lähdössä nopsaa kierrokset korkeemmalle ja pitää ne siellä.
Hankala neuvoa, kun kysyjä ei itse ihan tiedä mitä haluaa. Tai ei usko mitä kerrotaan. Silloin on parasta itse kokeilla ja erehtyä. Menestystä. ;)
Siis ymmärrän ja olen vaihtanut kevyemmät rullat ja jäykemmän vp jousen ja toimii ja kiihtyy ja kulkee,mutta lähdössä kytkin ei nappaa lähdössä tarpeeksi nopsaan ja apu olis ne kevyemmät kytkinjouset,mutta mistä helkatista niitä saa ku tuntuu olevan vain jäykempää tarjolla ja kytkin on se 107mm?
Vakioja löysempiä et löydä kuin tuurilla jostain toisesta mallista.
Ja kyllä niistä kytkinjousistakin on ollut aiemminkin jo puhetta.
Lainaus käyttäjältä: -Zone- - 21.07.15 - klo:14:41
Lainaus käyttäjältä: kymco2003 - 20.07.15 - klo:21:15
No miten sen kytkimen saa nappaamaan nopeemmin/kovemmin ku kestää se lähtö,pitääkö ostaa joku kisakytkin vai vaihtaa sinne niitä jousia?
Ja kuten partanen tuossa mainitsikin, jos maksimaalista kiihtyvyyttä haetaan, sen kytkimen pitääkin luistaa jos koneesta tehot tulee ylhäällä ulos. Eli haluatko nyt sen kytkimen nyt sitten purevan napakammin kiinni vai et ?
Ajatttele asiaa näin, niin ehkä ymmärrät: Mopoahan vie eteenpäin se energia joka saadaan renkaasta välitettyä tiehen.
Oletetaan että moottori antaa esim vaikka 1hv 5000rpm ja 8hv 11000rpm. Jos mitataan takapyörältä tehot ja oletetaan nyt että me saataisiin 5000rpm ilman kytkimen luistamistakin lähes kaikki ulos eli se 1hv joka siis kiihdyttää sitä mopoa eteenpäin. Ymmärretty?
Noh jos mittaamme 11krpm ja ajatellaan että saisimme renkaalta ulos vaikkapa 5hv. Vaikka kytkin siis nyt luistaakin loppuosan mennessä kytkimessä lämmön kautta harakoille, vie 5hv mopoa rivakammin kuin se 1hv, eli mopo siis kiihtyy ripeämmin. Jotta moottori sitten hiljaisessa nopeudessa pysyisi siellä 11krpm tuntumassa kokoajan kun kiihdytetään, on kytkimen pakko luistaa sillä kytkimen ja kellon kierrosluku ei voi olla vielä samat.
PS: Kuten pera8x jo sanoi; kertaus on opintojen äti, siispä lue ylläoleva vielä 12 kertaa ajatuksen kanssa.
Jouset.com näyttäs olevan valikoimaa
EDIT:
Omalta paikkakunnalta löytyi liike mikä tekee jousia mittojen mukaan huomenna tulee uunista,toivottavasti en ottanut liian keveitä no otetaan jäykemmät sitten :-*
Rasvailin ja putsasin kytkimen samalla....
Jotenkin se lannistaa. kun kysyjä ei lue vastauksia, tai huomioi niitä. Se on oikeastaan epäkohteliasta, eikä ainakaan kannusta auttamaan.
Yritetään nyt vielä: Sun viritysasteella ei pitäisi olla mitään syytä vaihdella kytkimen jousia. Kytkimen kuuluu luistaa lähdössä. Vasta sitten kun kone on viritetty niin, ettei vedä yhtään pienillä kierroksilla, pitää kytkin vaihtaa sellaiseen, joka luistaa pidempään liikkeellelähdössä.
Varmaan niitä on skoottereihinkin semmoisia kytkimiä, jotka tarraavat luistamatta kiinni isoilla kierroksilla. Ei kovin käytännöllinen katukäytössä, kun tapauksesta riippuen kone sammuu, tai mopo keulii.
Mullakin on noita jäykkiä kytkinjousia laatikossa, ostin niitä aikoinaan, kun luulin niiden olevan "pakollisia" ku vähä piristää...
Vakiojouset kiinni ja jaksaa tuo isompimukinen nelitahti tämän tomumajan riittävän ripeästi liikkeelle.
Naapuritkin tykkää, kun aamuvarhaisella lähtee sivistyneesti, ilman vingutteluja.
Onhan kakstahti vähän eri juttu, mutta ei tuossa kiinannelarissakaan suurempia alavääntöjä ole.
Oon nähnyt semmoisenkin skootterin (virityksen), että liikkeelle lähdössä kone huusi viimeistä päivää. Sitten kun sai vähän vauhtia, alkoi kierrokset laskemaan, kun kytkin alkaa ottamaan kiinni. Ei kovin käytännöllinen.
Kun kaasarin säädöt on kohdallaan, niin kyllä mopon pitäisi lähteä ihan nätisti ja kakistelematta heti kun tupista vääntää. Ja n. 15-25 nopeudessa kytkin ottaa kiinni niin, ettei enää luista. Käytännössä kone käy koko kiihdytyksen ajan lähes samoilla kierroksilla, kunnes pisin mahdollinen välitys saavutetaan, jolloin koneen kierrokset alkavat nousta.
Eikä väärin säädettyä kaasutinta pidä lähteä korjaamaan kytkimen jousia vaihtamalla.
Partasen kanssa yhtä mieltä,notta masentavaa lukea kun hyviä ohjeita ei noudateta.. Kokeilemalla kyllä oppii, mutta toivottavasti ei sitten jollakin toisella foorumilla haukuta apuja tarjonnutta foorumia syyttä suotta.. Täällä näkee liian usein kysymyksen "laitoin malossin kisakykän ja 15% pikkujouset ja 20% vp,n, sekä turpo kitin teharin. miksi mopo ei toimi.." Variaattoritekniikka on täälläkin jo aika kaluttu aihe ja mitään yllätyksiä ei pitäisi tulla,jos osaa sisäistää lukemansa.
Kannattaisi uskoa kauppamiehen sijaan konkaria joka on kauppasyötit jo maistanut. Virittäminen on yhä osaamista, ei ruuvaamista. Aikajänne mihin sijoittelee oppimis ja kokeiluvaiheet kannattaa miettiä. Voi jopa kipata kokeilut, saadessaan tietoa. Monien mopokausi on kuitenkin lyhyt eikä koviinkaan antoisa ainakaan kun virittely-yritykset vaivoineen johtaa vain sakkoihin ja mp-kortin saannin siirtymiseen.
Terve parhaita säätöjä kysyisin vakio agilityyn kiihtyvyyden kannalta.kokeilin rullia 5,5g ja vp jousta 82% kone huutaa vaan.vakiot oli 6,5g.
Kertokaa hyviä setuppia.
Koko hommassa vaikuttaa yllättävän paljon kuskin mieltymys. Siten musta on vähän huono heittää mitään valmista settiä. Tuosta rullista ja vp-jousesta, että ei kannata vaihtaa molempia kerralla. Muuta aina vain yksi tekijä ja kokeile miltä värkki tuntuu. Kevyemmät rullat+jäykempi jousi osoittautuu hyvin usein huonoksi vaihtoehdoksi. Muutoinkin olen sitä mieltä että vp-jousi kannattaa vaihtaa vasta jos on aivan pakko, eli tehoa on nostettu niin paljon että hihna luistaa piloille.
Lainaus käyttäjältä: -Zone- - 22.07.15 - klo:22:24
Itseasiassa se kulma ei voi koskaan ollakaan pidempi, mitä rullakupin liike kun tässä mietin (ellei sitten lautasten halkaisija ole ihan järjettömän pieni). Jos se viistottu osa on pidempi, ei hihna voisi koskaan nousta ylös saakka tollasila halkaisijoilla mitä mopoista löytyy. Eli jos A on pienempi mitta mitä B. http://aijaa.com/MqcWXy
E: Kirjoitin sikäli vähän huonosti, että jos me tuosta esimerkin variaattorista pienennämme lautasten halkaisijaa, mitta B tietysti pienenee, mutta en mä sitä tarkoittanutkaan, vaan että kun tuossa esimerkissä on tuota turhaa käyttämättömäksi jäävää halkaisijaa ja pienennämme sitä voimme sanoa että hihna nousee ylös saakka vaikka rullakuppi liikkuu saman matkan kuin ennenkin. Suhde A:n ja B:n välillä toki muuttuu.
Johtopäätelmä tuosta koko asiasta on, että lautaskulma kannattaa pitää niin pienenä kuin mahdollista jotta hihna liikkuisi ylös / alas suunnassa mahdollisimman paljon ja näin saataisiin variaattorista maksimaalinen hyöty välityssuhteen muuttumisena. Koska rullakupin maksimi liikerata akselin suuntaan määräytyy hihnan leveyden mukaan, kannattaa hihna olla riittävän leveä jotta liikerata mahdollistaa myös mahdollisimman suuren hihnan ylös / alas liikkeen.
Oikeesti on ikävä Zonea, ja hänen oivaltavia juttujaan :'(