Polkeminen muuten edesauttaa kylmäkäynnistystä, koska puristus lämmittää hieman sylinteriä ja bensa syttyy silloin helpommin.
Miten polkeminen eroaa tuossa tapauksessa startilla pyörittämisestä? Sama kai se on mikä sitä konetta pyörittää, sähkö, vai lihasvoima. Tärkeintä on saada syttymäkelpoinen seos sylinteriin, seos jonka pitää olla kylmässä koneessa huomattavan rikas, koska kylmässä koneessa polttoaine pisaroituu, eikä pysy sumuna ilman seassa.
Millaiset ovat kunnossa olevan skoden moottorin puristuspaineet?Onko mittauksen antamilla arvoilla mitään merkitystä arvioitaessa sylinterin kuntoa?
Puristuspaineiden mittaus antaa yleensä aika luotettavan kuvan sylinterin kunnosta, etenkin 2 T pelissä. Maahantuojalta yleensä saa tuon tiedon, mitkä ovat terveen pytyn paineiden raja-arvot. Arvioita ei voi tässä heittää, koska mopoissa on eri puristussuhteet, riippuen onko kone ilma, vai vesijäähdytteinen.
Ja puristuspaineen omatoiminen arvioiminen on vaikeaa yksisylinterisessä skootterissa, koska vertailulähtökohtana ei ole niitä kolmea muuta sylinteriä, mitkä esim. tavallisesti nelisylinterisestä autosta löytyy. Puristuspaineet on ilmoitettu korjaamomanuskoissa.
Osattaisko me silti sanoa joku varovainen arvio siitä, että paljonko paineiden olisi hyvä olla vähintään? Ehkä 6bar? Sillä vaan, että jos joku haluaa tutkia ja etsiä jotain vikaa, niin kyllähän puristuspaine jotain kertoo, vaikka ei oikeita arvoja tietäisikään. Tärkeää olisi paineita mitatessa pitää kaasu kokonaan auki, ja akussa pitää olla hyvin jännitettä. Noin niinkuin yleisohjeena, jos valmistaja ei muuta kerro.
Nelitahtisessa huonot puristuspaineet saattavat kertoa venttiiliviastakin.
Puristussuhde sen kertoo. Zonerin kirja sanoo 10,5, eli sillä kerrotaan atmosfaarin paine, joka tietenkin riippuu korkeudesta merenpintaan. Se on noin 1 bar parhaimmillaan.
Moottori täytyy tietenkin mitata lämpimänä, koska lämpölaajeneminen vaikuttaa tiiviyteen. Vanha tekijä, jolle kone on tuttu kokeilee paineet sormellaan tai polkimen vastuksella, mutta mittarikin on varsin simppeli rengaspainemittarin kaltainen, jonka tulpasta ja sopivasta mittarista voi tehdä. Ei ne muistaakseni ole kalliita, paitsi ne piirtävät Peltzerit.
Biltemassa ne puristuspainemittarit ei paljoa maksa. En silti ihan suorilta usko, että 10.5 puristussuhteella puristuspaineet olisivat 10.5 edes uudessa moottorissa. Ohivirtaustakin on jokaisessa moottorissa. Siinä mittaamisessakin on kuitenkin melko monta tekijää, ja siksi varmaan valmistaja antaa jonkin alarajan puristuspaineille.
Biltemasta ostin itse takavuosina tuon kierreliittimellä olevan puristuspainemittarin. Hyvin on ainakin autokäytössä näyttänyt oikeita lukemia.
Lainaus käyttäjältä: E Partanen - 21.04.08 - klo:19:35
Miten polkeminen eroaa tuossa tapauksessa startilla pyörittämisestä?
Kyllähän sinne polkemalla saa paljon suuremmat paineet, kun startilla pyörittelemällä.
Nyt en enää ymmärrä ollenkaan. Miten ihmeessä polkeminen nostaa puristuspaineita?? (ei mitenkään)
Koska polkimesta starttaaminen on ainakin omalla kohdallani nopeampitempoista kuin stratilla lutkuttaminen, jolloin mäntä tekee nopeamman liikkeen ja näin ollen paine kasvaa sylinterissä männän liikkuessa nopeampaa ylhäälle. Vertaapa vaikkapa polkupyörän pumppuun, enemmän vastapainetta ja lämpöä saat aikaseksi nopeasti hinkkaamalla kuin hitaasti puristamalla, hitaasti puristamalla ilmaa vain liikkuu enemmän.
Ilma on kokoonpuristuvaa ja lämmetessään sen tilavuus kasvaa, nopea liike saa aikaan ilman lämpenemisen, joka saa aikaan ilman tilavuuden kasvun, josta aiheutuu hetkellisesti suurempi paine sylinteriin verrattuna tilanteeseen, jossa pidemmässä ajassa tuotaisiin sama määrä ilmaa sylinteriin.
Ei toimi tuo teoria kovin hyvin. Samalla periaatteella 10 000 kierrosta kiertävässä koneessa olisi jo aivan tolkuttomat puristuspaineet. Tunnustan samalla, että en ole osannut asiaa ennen noin edes miettiä, joten mun täytyy asiaa hetki pureskella. Tällä hetkellä kuulostaa kuitenkin aika hurjalta.
On myös todennäköistä, että startilla tasaisesti pyörittäminen aiheuttaa tasaisemmat virtaukset ja on siten tehokkaampaa käynnistymisen kannalta, kuin polkimella nylkyttäminen.
Yhdellä polkaisulla kone ei nimittäin kovin montaa kierrosta pyörähdä.
Mikäli imuilman määrä on vakio / tahti, eli sen saantia ei rajoiteta mitenkään, on tosiaankin niin, että sama ilmamäärä pumpattuna sylinteriin nopeaa aiheuttaa suuremman paineen kaasun laajenemisen takia verrattuna hitaaseen liikkeeseen. Tuo on ihan perinteistä pneumatiikkateoriaa, ja pätee myös mopon syliterissä tietenkin aina siihen asti, kunnes jokin venttiili päästää paineet pihalle. Oletko koskaan päässyt mittaamaan puristuspaineita sylinteristä, kun moottori on käynyt 9000 kierrosta minuutissa? ;)
Enpä ole en. Mutta tiedän, että aikamoista nakutusta aiheuttaisi se, että koneen puristus nousisi kierrosten myötä. Tai jos koneen puristuspaineet olisi mitoitettu kymppitonnin mukaan, niin sama moottori ei voisi käydä tonnin tyhjäkäyntiä, koska puristukset ei riitä. Laittelevat ahtimiakin vielä, että saisivat enemmän ilmaa sylinteriin. Nyt täytyy muistaa, että sylinteriin imetään ilman ja polttoaineen seosta, ei pumpata. Ahdin pumppaa, mutta ei sekoiteta sitä tähän vielä. Eli kyllä sen täytyy olla vakio sen ilmamäärän mitä sylinteriin mahtuu ja imetään, vapaasti hengittävässä moottorissa. Puristusten muuttuminen vaatisi muuttuvan puristussuhteen, jollaista ei ainakaan vielä ole sarjatuotantomoottoreissa. Saab sellaista kehitteli, mutta se on tainnut sittemmin jäädä.
Polkupyörän pumppuun verrattaessa pumpun sisään mahtuu saman verran ilmaa vedetään pumpun mäntä ääriasentoonsa nopeasti, tai hitaasti.
Eikä nelitahdin puristustahdilla voida vielä venttiilillä paineita pihalle päästää. Sehän tapahtuu vasta työtahdin jälkeen se pakokaasujen poisto.
Kyllä se puristuspaine kasvaa kun kierroksia nostetaan ,tiettyyn rajaan asti. esm männänrenkaat eivät tiivistä kovinkaan hyvin alhaisilla kierroksilla,ilma karkaa kanavien kautta.. jne...
Kovilla kierroksilla ,hyvin viilatussa kiinalaisesssa ,puristusuhteella 1:12 purstuspaineet on luokkaa ~30 bar ,mutta kädellä hitaasti pyöritettäessä ei siellä ole painetta paljon mitään.
koululaisen painekaava:
Ideaalikaasu pV = nRT
p = paine (pascal)
V = tilavuus m^3
n = ainemäärä mol
R = kaasuvakio
T = lämpö (kelvin)
Jos tilavuus ja ainemäärä ei muutu mihinkään, lämpötilan noustessa paineen on pakko kasvaa.
Jepjep, nimeltänsä kaasujen tilanyhtälö ideaalikaasulle :P On tuota pneumatiikkaa sen verran tullut koneinssiopintojen aikana tahkottua, etten ihan heti anna periksi tässä asiassa ;) kiitoksia openflow teoriapaketista, itse en jaksanut..
Mun järjenjuoksu kertoisi semmoista, että kaasuläppä kiinni käynnistellessä kaasuttimeen vaikuttava alipaine kasvaa kierrosten myötä. Eli ryyppy päällä ja kaasuläppä kiinni, niin kaasuttimesta imetään enemmän polttoainetta.
Mutta tärkeintä on se, että saatiin vähän pohtimista. Kiitokset siitä. ;)
Mittasen viikonlopun aikana nuo puristuspaineet ihan piruuttain ja katson tuleeko eroja... ;D
Hyvä homma, sillähän siitä selvitään.
Pyörän pumppu on siinäkin mielessä huono vertailukohde, että siinä männän ja sylinterin välinen kitka lämmittää sylinteriä varmaankin enemmän kuin ilmanpaineen aikaansaama lämmönmuutos.
Mittaan samalla nelarista ja 2-tahtisesta... Heti jahka täältä töistä pääsen.
Jos energiaa riittää polkea, niin kokeile myös kaasu auki, sekä kaasu kiinni. Teoriassa kaasun pitäisi olla testin ajan auki.
Noniin.. Ensinnäkin, 4-tahtista piikkistä en saanut mitattua koska tulpan kierre oli eri kuin 2-tahtisessa (D8EA) ja en löytänyt mittariin sovitepalaa (kas kummaa kun on kadoksissa).
Kuitenkin 2-tahtisen mittailusta (huom! Ei Kiinalainen vaikka täällä osiossa, vaan Piaggio NRG).
Kone mitattiin kylmänä ja mittailuhan olikin sitten melkos hankalaa. Ensinnäkin puristuspaineet eivät polkemalla kokeiltuna olleet kovinkaan tasaisia, vaan heittelivät jonkin verran. Apinan raivolla polkien (aina yksi polkaisu, jonka jälkeen mittarin nollaus) 10 polkaisun keskiarvo oli 3,5bar.
Sähköstartilla ongelmaa teetti se, että koska mäntä tekee jatkuvaa liikettä ja mittaria ei ehdi nollata iskun välillä, niin paineet kasvavat jonkin verran. Kuitenkin, sellaisella yhden sekunnin starttaamisella (ja uudella akulla) keskiarvopaineet olivat 3,2bar (eli polkeminen +7%). Mikäli startataan yli 2 sekunttia jää mittari asentoon 3.8 bar (jalalla saa nopeasti polkien mittaria nollaamatta noin neljään).
Molemmat mittaukset tehty ristiin, eli välillä mitattu sähköstartilla, jonka jälkeen taas polkien ja sitten taas sähköllä. Kaasukahvan asennolla ei tuntunut olevan mitään havaittavaa merkitystä. Toisaalta kaasun merkitystä ei voida sulkea pois, koska tulokset eivät alun alkaenkaan olleet kovin tasaisia (voi mahtua heittelyn piikkiin).
Mittasin myös lämpimällä koneelle, jolloin puristuspaineet olivat jonkin verran korkeampia (samassa suhteessa sähkö / poljin).
Muuta mielenkiintoista. Aluksi, Ennen kuin sylinteriin pääsee seosta oli puristuspaineet jonkin verran keskiarvoja alhaisempia. Öljyisessä sylinterissä tiiviys kasvaa.
Sivuaa vähän aihetta mutta kun tänään hain skoden talviteloilta niin ei lähtenyt käyntiin sähköstartilla. Kaksi akullista sahasin turhaan. Ei yrittänytkään.
Sitten kun polkaisin muutamia kertoja vihaisesti niin hörähti käyntiin? Mihinkäs teoriaan tämä perustuu? Itse mietin että juurikin polkaisemalla saa enemmän "jytyä" koneeseen elikkäs juurikin kovemmat paineet pyttyyn. Olenkohan ihan väärässä?
Pitänee antaa periksi. Onneksi meillä on rakentava foorumi. Ehkä munkin olis pitänyt käydä niitä kouluja enemmän.. EI. ;D
Silti voidaan jatkaa vähäsen: Otto-moottori on kuitenkin hyvin puutteellinen, eikä siksi kaikki teoriassa opittu, tai todistettu toimi. Sylinteriin ei saada helpolla saada täydellistä täytöstä imutahdin aikana, vaan sinne jää aina alipainetta. Tästä syystä puristuspaineet ei varmaankaan nouse ihan samassa tahdissa kierrosten kanssa.
Mietiskelin ahtamatonta diesel-konettakin. Siinähän ei rajoiteta ilmansaantia, ainakaan vanhemmissa moottoreissa, vaan kierroksia ja tehoa säädellään polttoaineen määrällä. Silti teho ei nouse kierrosten mukaan, vaan teho on melko tasaista koko kierrosalueen.
en ota tähän sen enempää kantaa, kuin mitä olen omalla kokemuksella saanut aikaan. Siis startilla pyörittämällä kylmän koneen käynnistys on toosi nihkeää, mutta kun antaa muutaman vihaisen polkaisun, niin lähtee yleensä käyntiin. :)
Esim vanha aeroxini, joka joskus seisoi parikin kuukautta talvella, ei lähtenyt startilla käyntiin, mutta muutama polkaisu sai sen heräämään henkiin. Joten veikkaan että mäntä saa kovemman alkuvauhdin polkemalla, kuin startilla.. Mutta sitä vartenhan tämä foorumi on olemassa, että voidan kiistellä asioista.. ;D ;D
Tuli semmoinenkin mieleen, että kun käynnistyspoljinta painaa todella hitaasti alas, niin paineethan häviää jonnekin pikkuhiljaa. Mitä hiljempaa poljinta painaa, niin sitä kevyemmin poljin menee alas ja suhina vaan kuuluu. Ehkä ne männänrenkaat vuotaa pienillä paineilla. Kun painetta on enemmän (nopeampi liike), puristuu männänrengaskin paremmin sylinterin seinämää vasten, ja ohivirtaus vähenee.
Eipä silti, lähteehän autokin käyntiin joskus paremmin hinaamalla kuin starttaamalla. Oma Taunukseni silloin joskus ennen antautumistaan oli niin väljä, että startilla pyöri niinkuin ei olisi puristuksia ollenkaan, mutta hinaamalla sen sai pari kertaa tekohengitettyä käyntiin.
Eli myönnetään, puristuspaineet ovat riippuvaisia kierrosnopeudesta, vaikka en kaavoista ymmärrä. Mutta tuskin samassa suhteessa läpi kierrosalueen, johtuen mäntämoottorin huonoista ominaisuuksista. Voisi kuvitella, että ihanteellista olisi se, että sylinteri täytettäisiin hitaasti, niin että sinne ei jää alipainetta venttiilin sulkeutuessa, mutta seos puristettaisiin nopeasti. Nykymoottorissahan se ei ole mahdollista.
Lainaus käyttäjältä: A_sentaja - 26.04.08 - klo:00:04
veikkaan että mäntä saa kovemman alkuvauhdin polkemalla, kuin startilla..
Juuri tästä lienee kyse. Ei tuota oikein voi muutenkaan selittää.
Lämmin konehan lähtee yhtä hyvin käyntiin sekä polkaisemalla että sähköstartilla. Mutta kun sylinteri on kylmä niin seos syttyy silloin paljon huonommin. Siinä tapauksessa mitä kovemmat paineet niin sen paremmin seos syttyy. Ihan loogista.
Varsinkin pitkän talviseisonnan jälkeen bensan seassa saattaa olla tiivistynyttä kosteutta . Lisäksi bensa menettää kait syttymisherkkyyttä ihan luonnostaankin usean kuukauden seisomisen jälkeen. Ihan lämpimässäkin.
Joskus käynyt mielessä tosin sekin mahdollisuus että sähköstartti vie kaiken virran akusta startatessa eikä virtaa enää riitä tarpeeksi kipinän tuottamiseen. Nimenomaan kylmään sylinteriin. Maalaisjärjellä ajatellen mitä voimakkaampi kipinä sen parempi syttyvyys. Näissä kinuskeissa on tunnetusti todella mitätön kipinä. Päiväsaikaan ei edes erota kunnolla.
Sitä en tiedä onko se kipinä yhtään sen voimakkaampi polkaisemalla kuin sähköstartilla. Joku viisaampi vastatkoon.
Se on tosiasia, että jos akku on huonossa kunnossa, tai latauksessa, niin kinkkiä startilla käynnistellessä ei virta riitä enää kipinään. Käyttöohjekirjassakin neuvotaan tämmöisissä tapauksissa käyttämään poljinkäynnistystä. Olikohan kerrottu vielä niin, että jos jännite on alle 9V, käytä poljinkäynnistintä. No mistäs sen tietää käynnistellessä paljonko jännitettä on, ei mistään. Itselläni on hankittuna, mutta asentamatta suurtehopuola. Saa nähä onko siitä minkälaista apua. Virranpuutetta mulla ei ole tosin vielä ollutkaan, sillä latailen akkua verkkovirralla myös jossain vaiheessa ajokautta.
Sitä minen vieläkään usko, että koneen kierroksilla olisi kovin suurta vaikutusta seoksen lämpötilaan käynnistettäessä. Olosuhteissa saattaa olla 50 asteen lämpötilaero kelistä riippuen, ja kunnossa oleva laite lähtee silti käyntiin. Ei siinä 7% puristuspaine-erot tee vielä kesää. Suurin vaikutus käynnistyskierroksilla on varmastikin virtauksilla. Eli jos poljinta painaa hiiitaasti, niin varmastikaan ei imaise yhtään polttoainetta kaasuttimesta. Jos taas kone saataisiin pyörimään 5000 kierrosta minuutissa käynnistimellä, niin kaasuläpän ollessa kiinni imisi kaasuttimesta paaljon bensaa.
Miten ikinä ajattelenkin tätä asiaa, niin aina palaan ja päädyn siihen, että käynnistyksessä ratkaisevampaa on se oikea seos, ei niinkään puristuksen mahdollisesti aiheuttama lämmön-, tai paineenmuutos. Sillä kyllähän sähkömoottorilla saataisiin moottori pyörimään vaikka miten kovaa, jos se olisi tarpeen. Ovat kuitenkin tehneet kompromissin toimivuuden ja hinnan suhteen mitoittaessaan starttimoottoria. Starttimoottori mitoitettaneen sen mukaan, että se riittää käynnistykseen, jos moottori on kunnossa ja säädöt kohdallaan. Jos mopossa on sähköstartti, niin poljinkäynnistys on vain varalla, näin ainakin kiinalaisissa.
Eli jos jossain tapauksessa polkimella lähtee paremmin käyntiin, niin syynä on varmaankin se, että mäntä vaan imaisee äkäisemmin seosta kaasuttimesta, joka saattaa joissain olosuhteissa olla ratkaisevaa käynnistymisen kannalta.
Dääm, täytyy yrittää löytää nuo teoriat esimerkkeineen vielä jostakin, luulen, että nuo paperit lymyää duunipaikalla hyllyssä, yritän muistaa alkuviikosta käydä ne läpi :P
En usko ,että kaasuläpän asennolla on paineisiin mitään merkitystä käynnistettäessä. Jos imukaulasta ei mene tarpeeksi ilmaa kone hörppii tarvittavan ilman pakoputken kautta(seos on tosin sillon pielessä).
Bensan & öljyn määrä koneessa vaikuttaa todella paljon puristuksiin. esim moottorisahassa jos löyräyttää kaasuttimen korkillisen öljyä puristukset on niin pirun korkeat hyvä ,että jaksaa narusta vetää; sama ilmiö jos moottori tulvii bensasta.
Startilla pyörittäessä mottorihan pyörii kokoajan samalla nopeudella ,kun taas polkemalla keskinopeus voi olla sama kun startilla ,mutta huippunopeus männällä saattaa olla suurempi; tässä saattaisi olla myös syy parempaa käynnistyvyyten.
Itse kyllä kuvittelin ,että polkemalla rivakasti useamman kerrän peräkkäin vs startilla ~10s olisi paine ero ollut reilusti suurempi polkemisen eduksi. Samppa voisi testata pyörittämällä startilla niin kauan kunnes mittari lakkaa nousemasta;sama juttu polkemalla.
Toi mittaamasi 7% paine-ero ei taida ole ratkaiseva.
-----
Purituspaineet kasvaa koneen kierrosten myötä paremman sylinterin täytöksen takia.
Pyöritin tossa aikaisemmassa testissä moottoria jo niin kauan, kuin puristuspaineet jatkoi nousuaan. Nousi sähköllä tonne 3.8 baariin ja jalalla kun tiuhaan sotki sai neljään, tai aavistuksen yli. Itsekkin yllätyin tuosta pienestä (vain 7 %) erosta. Ehkä tuo 7 prosenttia kuitenkin saa imua sen verran enemmän aikaiseksi, että bensaa saadaan paremmin koneelle. Varsinkin tällaisissa mopo-luokan vehkeissä, joissa imu on muutenkin onneton. Voisin mitata ton imunkin, mutta sitten pitäisi tehdä sovitepala imukaulan eteen, jotta saisi imumittarin liittimen siihen tiiviisti kiinni.
Ja vielä. Ainakin Piaggiossa kipinä kyllä tulee, vaikka akku olisi lähes tyhjä ja startti juuri ja juuri pyörittäisi moottoria. Kipinä on tosin heikko ja eihän moottori muutenkaan sellaisella "lossuttelulla" käynnisty.
Sylinterissä olevalla seoksella on tosiaankin merkitystä puristuspaineiden kasvuun. Seos tiivistää männän, männänrenkaiden ja sylinterin välisen pinnan. Väljässä vehkeessä kannattaisi varmaan teoriassa käyttää hieman öljyisempää bensaa ;D
Lainaus käyttäjältä: openflow - 26.04.08 - klo:15:44
En usko ,että kaasuläpän asennolla on paineisiin mitään merkitystä käynnistettäessä. Jos imukaulasta ei mene tarpeeksi ilmaa kone hörppii tarvittavan ilman pakoputken kautta(seos on tosin sillon pielessä).
Kaasua yleensä neuvotaan pitämään täysin auki puristuspaineita mitattaessa. Kai sillä halutaan varmistaa sylinterin täytös. Käytännössä en ole itsekään huomannut eroa niillä kerroilla kun olen mitannut. Mutta minä käytän vilkkua silloinkin, kun kukaan ei ole sitä näkemässä.
Tuo toinen lause, onko siinäkin jotain korkeampaa matematiikkaa? Miten ihmeessä 4-T moottori voisi imeä mitään pakoputkesta? Olen omasta mielestäni sisäistänyt melko hyvin eri moottorien toimintaperiaatteet, mutten silti ymmärrä. Voitko selventää miten pakoputkesta imetään mitään, jos kone pyörii oikeaan suuntaan?
Lainaus käyttäjältä: openflow - 26.04.08 - klo:15:44
-----
Purituspaineet kasvaa koneen kierrosten myötä paremman sylinterin täytöksen takia.
Imuventtiilin avautuma ja aukiolo aika rajoittavat erittäin tehokkaasti kunnon täytöstä. Siksi on olemassa erilaisia ahtimia.
Lainaus käyttäjältä: E Partanen - 26.04.08 - klo:20:55
Tuo toinen lause, onko siinäkin jotain korkeampaa matematiikkaa? Miten ihmeessä 4-T moottori voisi imeä mitään pakoputkesta?
Taisi ajatukseni pyöriä moottorisahan ympärillä ts. 2t pelissä.
Lainaa
Imuventtiilin avautuma ja aukiolo aika rajoittavat erittäin tehokkaasti kunnon täytöstä.
Niin taitaa tehdä, kiinalaisessa max täytös lienee ~50% hujakoilla.
Ainakin täydellä akulla kipinä on startilla pyöritettäessä silmin nähden samanlainen kun polkemalla. parmpi käynnistyvyys ei taida kipinästäkään johtua. Olisiko moottori hieman tiivimpi polkaisemmalla. Huippupaine hetkellisesti suurempi ,renkaat tiivistäisi paremmin?
Lainaus käyttäjältä: keijopel - 22.04.08 - klo:07:09
Millaiset ovat kunnossa olevan skoden moottorin puristuspaineet?Onko mittauksen antamilla arvoilla mitään merkitystä arvioitaessa sylinterin kuntoa?
"Googlettamalla löytyy parhaiten tietoa siitä." ;D
Ostin puristuspainemittarin skaalalla 0 - 20 bar. Skaalaa ja liitintä lukuunottamatta se on samanlainen kuin rengaspainemittari.
Joo ja sovitteet oli autotulppaan ja isompaan, ei mopon kokoon.
Korjaus: Vanhasta tulpasta infernaalisin ::) iskuin ja rälläköiden eriste ja sydän pois. Löin eristeen poikki ja rälläköin sen supistuksen pois, jolloin oletin lopun tulevan pyytäen. Ei tullut vaan oli liimattu runkoon kiinni. Puuhun kolo tulpalle ja hakkaamaan moskalla ja tuurnalla sitä ulos kierrepäästä mieli hämmästystä täynnä sen uskomattomasta sitkeydestä. Sitten viilata mittarin pää sen kantaan sopimaan ja tiivistemassalla kiinni.
(https://skootterini.com/foorumi/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fi9.aijaa.com%2Ft%2F00983%2F5912033.t.jpg&hash=b7e46ebd5b87ab57bd507b8b849f0ae7e42d5c58) (http://www.aijaa.com/v.php?i=5912033.jpg) klik
Ratkaisu toimii vaikka mittaria ei enää ennallista autokäyttöön, mutta oli edullinen 20 ekellä hankittuna.
Vielä puristuspaineiden mittaamisesta.
Olen kahlannut lävite muutamien merkkien huoltokirjoja (Piaggio, Yamaha, Suzuki) ja kaikissa on sama ohje mittaukseen.
1. Kaasu täysin auki mittauksen ajan ja starttauksen pituus noin 3-5 sekuntia.
2. Mittauksen tulisi tapahtua lämpimällä koneella.
Tietysti lämpimällä koneella voi olla vaikea mitata jos laitos ei käynnisty, mutta näin niinkuin teoriassa.
CVK kaasarissa helpointa on irroittaa kaasari kurkkuineen jotta luisti ei jää läpän asennosta huolimatta eteen. Luistin saa poiskin, mutta sen kalvon asennus on yleensä työläs.
Puristukset on hyvä mitata kylmänä sekä kuumana jotta näkee eron niiden välillä ja jos ei saa käyntiin, näkee onko puristukset kylmänä poikkeavat.
Renkaisen urat voivat pikeentyä jumittaen renkaat, mutta ainoa tapa on purkaa ja putsata urat.
Kiinanihme pumppasi mittariin sähköllä startaten 11,2 bar kaasari irti huoneenlämpöiseen moottoriin. Eikös se ole sama suunnilleen mitä ne puristus-suhteeksi mainitsee?
Uusinnan tulos 11,8 bar
Joo on, mutta tämä on lähinnä sattumaa. Paine nousee sylinterissä ekpsonentaalisesti tilavuuden muutoksen myötä. Sylinterin paine 100% täytöksellä on ykk:ssa suunnillen puristussuhde potensiin 1.4.
ihmeessä siis 10^1.4 = 25bar. Eli sylinteri täyttyy noin puolilleen kun sitä startilla pyörittelee.
Tuossa tallentuu samoin kuin rengaspainemittarissa se tulos mitä se tuottaa painetta mittarin mittaosaan pullistellen aluksi letkun. Pytty pitää 12,8 bar paineen tuolla kierrosnopeudella huoneenlämmössä.
Pytyn lämpökin vaikuttaa suoraan paineeseen ohivirtauksen lisäksi niin että kuinka paljon puristetun ilman lämmöstä siirtyy pyttyyn. Kuumassa siirtymä olisi hitaampi.
No täytyy mittailla toistakin konetta ja tuota kuumanakin. Konevikaa hakiessa oiva apuväline se on.
Pitäisi hommata itsekin jostain puristuspainemittari kun kiinnostaa noi omat paineet tossa 82cc koneessa. Joka tapauksessa sitä on selvästi enemmän kuin vakio 49 kuutioisessa. Sitä jaksoi pyöritellä ihan kevyesti kädelläkin mutta tätä ei enää. Ero on huomattava. Tiedä sitten näkyykö se mittarissa.
Onko Custi jo kokeillut millaiset lukemat pamahtaa mittariin oikein vihaisella polkaisulla? Kyseessä ilmeisesti ihan vakio 49cc kone?
Mä huomasin tossa ennen ku toi meni rikki,kun vaihoin 63cc sylinterin skootteriin,siinä tuli mukana 1mm paksunen kannen tiiviste,vastaa varmaan 3-4 peltistä tavallista tiivistettä.Kun ton pistin kiinni,ja sain koottua,polkiessa oli aivan sairaan kovat puristukset.Kädellä ei mitään mahista saada alas.Sit parin polkasun jälkeen,löi todella kovaa takas vastaan,reiteen pamahti :D
Kyl se sit lopulta lähti käyntiin,söi vaan tehoja aika lailla.Vaihoin sit tavallisen tiivisteen tilalle,tuntuu et puristukset on ihan olemattomat,helposti lähtee kyl käyntiin,ja tehoja enemmän.
Mutta eikö sen pitäs olla juuri päinvastoin?paksumpi tiiviste-vähemmän puristuksia,ohuempi-enemmän?
http://www.4strokes.com/tech/others/QMB139maint/images/compession_test.jpg
Siinä erään huolto-ohjeen painemittauksen tulos.
Lainaus käyttäjältä: Timo - 22.03.10 - klo:08:42
Mä huomasin tossa ennen ku toi meni rikki,kun vaihoin 63cc sylinterin skootteriin,siinä tuli mukana 1mm paksunen kannen tiiviste,vastaa varmaan 3-4 peltistä tavallista tiivistettä.Kun ton pistin kiinni,ja sain koottua,polkiessa oli aivan sairaan kovat puristukset.Kädellä ei mitään mahista saada alas.Sit parin polkasun jälkeen,löi todella kovaa takas vastaan,reiteen pamahti :D
Kyl se sit lopulta lähti käyntiin,söi vaan tehoja aika lailla.Vaihoin sit tavallisen tiivisteen tilalle,tuntuu et puristukset on ihan olemattomat,helposti lähtee kyl käyntiin,ja tehoja enemmän.
Mutta eikö sen pitäs olla juuri päinvastoin?paksumpi tiiviste-vähemmän puristuksia,ohuempi-enemmän?
Kuulostaa todella oudolta. Jos sillä paksummalla tiivisteellä oli paljon kovemmat puristukset niin sehän tarkoittaa käytännössä sitä että se ohut tiiviste vuotaa. Itse en kyllä huomannut mitään eroa puristuksissa saatika tehoissa, oli sitten yksi tai useampi tiiviste päällekäin. Viime kesänä ajelin pitkään kolmella kannentiivisteellä kun yhdellä tuppasi nakuttamaan kone.
Jos sinulla on tehoja enemmän sillä yhdellä tiivisteellä ja mopo pelaa moitteettomasti niin sehän kannattaa jättää sitten paikalleen. Puristuksista viis.
Kiinankone käy 98 bensalla vielä kun painemittaus polkien näyttää 15,2 Bar (kaasu auki, kaikki varusteet kiinni +5 lämmössä). Startilla 13,2 bar.
Kone lämpimänä polkien 14,2 ja startilla 15 Bar.
Pitää tarkistaa tuo mittari, niin kovia tuloksia se antaa.
Tulipahan itsekkin ostettua puristuspaine mittari motonetistä 17e.Ei vain ole kuin 14 ja 18mm päät mukana,jostain pitäisi löytää 10mm pää joka tuohon kiinan kanteen käy,oliko se nyt 1mm nousulla. Kyllähän semmosen voisi itsekkin tehdä,mutta onko kukaan nähnyt sellaisia erikseen myytävänä?
Saisi mitattua nuo paineet,kun epäilen edelleen männän päästävän öljyt renkaitten ohitse,muutenkin laiskempi.Eikä nyt täydellisestä rampasta ole kuin 2200km,koneen sisuskalut kaikki uudet,hoonattua sylinteri,uusi mäntä jne jne...Ja ne venttiilivarren kumit vaihdettu 1000km sitten.
Jos on iso moska, tuurna ja rustuuki, niin tulpasta saa hakattua eristeen ulos ja sen rungon saa tiivistemassalla mittarin kierteisiin hieman niitä ohentaen. O-renkaalla se tiivistyy kanteen. Tein noin ja toimii.
(https://skootterini.com/foorumi/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fi7.aijaa.com%2Fb%2F00666%2F8649279.jpg&hash=5ad74abfe46efe16c6306ee16013de855b1922f4) (http://aijaa.com/v.php?i=006668649279.jpg)
Ratkaisu letkumittarin kiinnitykseen. Ilman välitiitintä kanteen kierteille saanti on hankalaa. Väliliittimen työjalujen tarve ratkesi O-renkaalla liittimessä niin että käsin kiristys riittää. Tulpan tiiviste näkyy.
Liitinosassa on messinkiin leivottu suuntaventtiili josta ei puhalla läpi (jos ihmettelee tukkoisuutta) ja roskien pääsy sinne on estettävä.
Kannattaa tehdä tuo systeemi, säästää verta-hikeä-tupakkia-kaljaa-kirosanoja ja on luotettavakin vielä.
Itellä samantapainen viritys.
Ohivirtausmittarin tekee tulpan rungosta ja liittimestä letkuun sekä renkaan venttiilistä jolla saa paineet letkuun, joka toimii säilönä. Kellottaa ajan missä letun tietty jäykkyys katoaa vaikka niin että se taipuu tietyn määrän. Lämpötila pitäisi olla suunnillen sama eri mittauksissa.
Lainaus käyttäjältä: Coastside - 06.10.11 - klo:16:32
Ohivirtausmittarin tekee tulpan rungosta ja liittimestä letkuun sekä renkaan venttiilistä jolla saa paineet letkuun, joka toimii säilönä. Kellottaa ajan missä letun tietty jäykkyys katoaa vaikka niin että se taipuu tietyn määrän. Lämpötila pitäisi olla suunnillen sama eri mittauksissa.
Turhan virhealtis mittaustapa. Ohivuotomittariin tarvitaan paineenalennin mittarilla (on kyllä jo useimmissa kompuroissa valmiina), jonka näyttämä säädetään 100 psi (noin 7 bar siis) joka on mittaus eli vertailupaine. Sitten tarvitaan toinen mittari paineenaltimen jälkeen ja mittareiden väliseen liitosputkeen tehdään tulppa jossa on 1mm reikä. 2's mittarin jälkeen (itseasiassa rinnanliitos) liitäntä tulpanreikään.
Ilmaa lasketaan palotilaan (kampura pitää olla lukittu ykk ja venat tietty kiinni) ja mittareiden välinen erotus on ohivuoto. Eli jos vertailupaine on 100 psi (eli siis 100%) ja 2's mittari näyttää 90 psi, on ohivuoto 10%. Ei tarvitse mittailla lainkaan aikaa.
Edit:
Kompuratarvikkeista tehtyjä ohivuotomittareita:
http://www.131abarth.com/ESaomat/IMG_0761.JPG
http://www.131abarth.com/ESaomat/IMG_0764.JPG
http://koti.mbnet.fi/cr250/sekalaisia%20kuvia/ohivuotomittari.jpg
Edellisen mittareiden välinen tulppa jossa siis 1mm reikä
http://koti.mbnet.fi/cr250/sekalaisia%20kuvia/ohivuotomittari2.jpg
Puristuspainemittarikin on pelkkä painemittari, jossa vain on takaiskuventtiili eli suurin arvo jää mittariin. Senkin tekee puoli ilmaiseksi, mutta eipä tehdastekoisetkaan juuri mitään maksa.
Editoin tänne nyt vielä, että ohivuotomittaus on vertailukelpoinen eri moottoreiden välillä. Puristuspainemittauksessahan mittausarvoa muuttaa esim nokka-akselin vaihtaminen toiseen. Ohivuotomittauksessa 10% ohivuotoa on 10% ohivuotoa, oli moottori mikä tahansa tai oli siihen nyt vaihdettu esim vaikka se nokka-akseli.
Suora lainaus sivuilta:
http://www.kam.fi/kkvk/Moottorin%20kuntotarkastus/ohivuotomittaus.htm
-pakoputkesta sihisee => pakoventtiili vuotaa paineet
-jäähdyttimessä kuplii => kannentiiviste vuotaa vesitilaan
-vuotaa imusarjaan= imuventtiili vuotaa
-vuotaa painetta öljyntäyttöaukosta = männänrenkaat kuluneet
Lainaus käyttäjältä: Coastside - 06.10.11 - klo:16:32
Ohivirtausmittarin tekee tulpan rungosta ja liittimestä letkuun sekä renkaan venttiilistä jolla saa paineet letkuun, joka toimii säilönä. Kellottaa ajan missä letun tietty jäykkyys katoaa vaikka niin että se taipuu tietyn määrän. Lämpötila pitäisi olla suunnillen sama eri mittauksissa.
Minkälaisen OHIVUOTO mittauksen tulla tavalla olet saanut aikaan? ???
Puristuspainemittariin kannattaa rakentaa rengasventtiili jonka voi kiertää pois kun käyttää samaa ohivirtausmittarin osana. Jokin sopiva säiliö (skoden rengaskin käy) T-liittimellä jonka paineen laskua tarkkailee kun se on kytketty sylinteriin.
Ohivuotomittariksi käy myös renkaantäyttömittarikin. Siinä kun on valmiina se painemittarikin. Se normi renkaantäyttöpää ei tosin ole kiinnipysymisen kannalta ihan kaikkein paras ja kuluneena myös harvoin enää järin tiiviskään, joten ei mikään ideaalein ohivuotomittaukseen.
Monissa täyttöpistooleissa on se täyttöletkun nippa kiinni samalla kierteellä kuin muutkin kompuroiden pikaliittimet ja näin voi pistää siihen naaras-paineilmaliittimen ja tulpan runko-osaan tietysti sopiva uros-vastakappale. Jos tekee vielä siihen ylitse jääneeseen renkaantäyttöletkuun myös pikaliittimen voi siihen täyttömittariin vaihtaa renkaantäyttöletkun kun mittaa rengasppaineita ja taas eri letkun kun mittaa koneen ohivuotoa.
Pikatestiksi käy pumpun liittäminen tulpan paikalla ja muovipussien tai ilmapallojen kiinnitys imu- pakoputkeen ja huohotusliittimeen. Ventiilit kiinni asentoon lukittuun moottoriin pumpataan ilmaa ja katsotaan mihin suuntaan ilmaa karkaa. Ventiilien kautta ei saisi vuotaa yhtään. Mittarista näkee kuinka suureksi paineen saa joka kertoo sylinterin tiiviydestä.
Ohjeita 2 -tahti koneen puristuspaine ja painetestaukseen.2-tahti koneen puristuspaineet pitäisi olla noin 90-110 psi, ei kuitenkaan yli 120 psi tai alle 70 psi.Kiinnitetään tulpanreikään ruuvattava puristuspainemittari.Ensin mitataan kuivana polkemalla voimakkaasti muutaman kerran tai startilla pyörittäen jolloin huippulukema jää mittariin.Seuraavaksi moottoriöljyä lusikallinen sylinteriin, pyöräytetään niin että öljy leviää ja sama uudelleen.Lukema on yleensä hieman korkeampi märkänä mutta jos lukemissa kuivana ja märkänä on kovin suuri ero kannattaa tutkia onko männänrenkaat kuluneet tai sylinteri muuten harva.Tähän testiin käy bilteman tai vastaavat halvat puristuspainemittarit jossa on sopiva tulpanreikään ruuvattava kierrepää.
Tämä on vain puristuspaine mittaus eikä kerro kaikkea moottrin kunnosta tai mahdollisista ilmavuodoista esim. kampiakselin stefoissa.Sitä varten pitää tehdã moottrin painetestaus johon tulee tehdä sopivat laipat tai vastaavat imu ja pakopuolen tiiviiksi tukkimista varten jonka jälkeen kampikammioon pumpataan sopivalla pumpulla tai kompuralla pieni 6-8 psi paine(ilmaliitos esim imupuolen laipassa) ja odotetaan muutamama minuutti.Jos kone on kunnossa se pitää paineet - jos ei niin jossain on ilmavuoto, luultavasti stefoissa tai alakerran tiivisteessä.Vuotokohtaa voi etsiä kuuntelemalla tai ruiskaamalla esim. WD-40 mahdollisiin vuotokohtiin.Tietysti kannattaa vain uusia kaikki jos kone on paljon ajettu koska stefat ovat myös kuluvia osia.2 -tahti koneenhan pitää olla tiivis joka paikasta toimiakseen kunnolla eikä ilmavuotoja saa olla missään.Ilmavuoto alakerrassa aiheuttaa tehon menetystä eikä konetta saa säätöihin tai käymään kunnolla.
2T kampiakselin tiivisteet(stefat) voi vuotaa myös vain alipaineella,eli siis sisäänpäin.
Ilmiö on hyvinkin tavallinen eikä näy esim öljy eikä painevuotona ulospäin.
Joo näin on jos vuoto on pieni mutta toimiva alipainepumppu on kalliimpi ostos, siihen ei käy mallia peniksenkehitin oleva.
Toimivan 2T moottorin max. kampikammion alipaine on moottorijarrussakin, yllättävän pieni.
Koska alipaine "täyttyy" moottorijarrussa pakoputken kautta.
Ja kuluneella männällä, männän ja pakoputken kautta.
Noista penistelylaitteista ei ole kokemuksia,
kun mulla toistai´seksi ilmenee, vain paineita 8)
Laitetaas yksi video ohivuotomittarin rakentamisesta http://youtu.be/WuLYDy0zkhw
Korjaamoon riittäisi pullo, venttiili ja mittari ja letku tulppakierteellä. Taulukoi mitä minkin kokoisen sylinterin normaali vuotonopeus tyhjäksi on ja vertaa siihen.
Tuo videon asentaja jaksoi selittää ::)
Ne huoltikoiden kannettavat pullot voisivat palvella köyhää mopomiestä ohivirtausmittarina. Jos muistan oikein niissä on asteikkoa tehdä vuotomittaus. Tulpan paikalle rengasvenan putki ja koneen lukitus ykk. Ehjään koneeseen vertaamalla saa tiiviyden selville ja suhinoita kuunnellen minne päin vuotaa. Etuna olisi se että matkallakin voi sattua sellainen tutkia vikaa.
Lainaus käyttäjältä: Coastside - 11.07.14 - klo:10:26
Etuna olisi se että matkallakin voi sattua sellainen tutkia vikaa.
Joo, itsekin keksin tuon saman ja tein yhdestä tulpasta adapterin jolla saa tarvittaessa huoltamolla renkaantäyttöpistoolilla pyttyyn painetta. Kulkee mukana työkalupussissa ja näin siis voi tarkistaa venttiilien tiiviyden tien päällä jos sitä epäilee. Kampiakselin saa lukittua kiintoavaimella samoin kuin variaattoria avatessakin ( http://www.mediafire.com/watch/yhbybjbdexdk1j0/139QMB-CVT_x264.mp4 ). Jättää männän esim. hiukan EYKK.
Limupullopaineillakin voisi [aikuinen ja vastuuntuntoinen ja valpas] kokeilla ohivirtauksen. Vahvistettuun (farkkukangassukka tai vieri viereen kierretty köysi teipillä varmistettuna) pulloon pohjaan rengasvena ja korkkiin letku jonka päässä on tulpan runko. Letku suljetaan lukkopihdeillä tai muulla puristimella. Tulpan kierteissä on eduksi olla O-rengas jotta se käsin kiristyy tiiviiksi. Pulloon käsipumpulla mittarilla mitattu paine ja virtausaikaa ja ääniä seuraamaan. Pullon täyttöventtiilistä voi seurata mittarilla paineen laskua. Kiinteä painemittari helpottaa käyttöä. Eduksi on ottaa vertailuaika kun kone on kunnossa. Käyntilämpöisenä ja kylmänä.
Ohivirtauksen seuraamiseen on keino: Huohottimesta, imukaulasta ja pakoputkesta letkut vesikippoihin joiden kuplimisesta vuotosuunnan näkee.
Yläkuolokohdassa männän ja kannen väliin jää muutaman millilitran tila, venttiilillä varustettu tulppa ja käsi-/ jalkapumppu painemittarilla ilman pullovirityksiä mielestäni riittää, vai miksi siinä tarvittaisiin pulloa?
Turvallisemman painesäiliön saisi vaikka vanhasta jauhesammuttimesta.
En epäile ettet löydä kaikkeen parempaa keinoa, enkä sitäkään että ryntäät ärhäkkäästi sen kiertomaan.
Minä kerroin jo aiemmin että pumpulla saa äänihavaintoja ja kun siihen liittää nuo letkut saa määräsuhteetkin näkyviin eri suunnista laskien kuplien määrät. Ison pumpun kahvaan voi kiinnittää painon ja mitata laskeutimisajat. Massan ja painovoiman suhde on vakio ja pumpun kitka tuskin muuttuu eri kerroilla. Tiiviys on tärkeää. Tarkkuus ei ole suuri mutta suuntaa antava. Kahden litran patjapumppu vastaisi pulloa ja sen mittaustarkkuus täyttää kaikki kriteerit.
Biltemalla on hyvä 2 litran pumppu jolla voi myös nostaa renkaan vanteelle koska se on kaksisuuntainen.
Kokeilin pumppua painon kanssa ja ilmeni se että sen tilavuus ei riitä esipaineistettuun säiliöön verraten. Se kyllä pumpaten toimii tuottaen virtausta jota tarkkailla, mutta mittariksi siitä ei ole.
(https://skootterini.com/foorumi/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fimages.biltema.com%2FPAXToImageService.svc%2Farticle%2Flarge%2F27515&hash=225eee648ec473b2f6e4ac64250cbe6b2279a619)
http://www.biltema.fi/fi/Vapaa-aika/Polkupyorat/Lisavarusteet/Pumput/Jalkapumppu-27514/
Mittarista näkee vuotonopeuden, tarkemman siitä saisi pullolisukkeella, mutta onko tieto tarpeellinen.
Puristuksien mittaus onnistuu samalla, jos pumpun venttiilit kestää.
Pumppuna skoden kanssa on kierreliittiminen letkumalli paras. Pumppuketjussa on keino saada sellainen mihin malliin tahansa.
Stefojen tiiviyttä voi koettaa pölynimurilla testata imukaulan kautta. Röökin tms. savulla voi kokeilla imeekö se sitä kampikammioon. Imurista tuleva savun hajukin vuodon ilmaisee. Nehän voivat pitää painetta mutteivät alipainetta. Tuo siis 2-tahtisiin joissa stefan vika voi haitata. Nelarissa ilmenee niissä öljyvuotoja.
Oho, täällähän on oikein Macgyverit päässy vauhtiin!Nuo halpis pumput mittareineen yleensä vuotaa joka paikasta niin ettei niillä mitään luotettavia mittauksia voi suorittaa.Nuo Macgyver viritelmät on kans semmosia että ei niistä hirveesti oo hyötyä muutako Macgyverille itelleen, joku muu kun yrittää luotettavasti toistaa niitä on eri asia.Noissa pullo viritelmissä on enemmän vaivaa saada ne itessään tiiviiksi kuin siinä mihin niitä varsinaisesti tarvii ja tulokset parhaillaankin epävarmoja.Kannattaa hommata kunnon työkalut esim. Echo tekee hyviä mittalaitteita tai vie jollekin osaavalle pienkonemekaanikolle jolta laitteet löytyvät.Ei tommonen mahdottomia maksa.
Metka juttu on että mun alle kympillä kompuratarvikkeista kyhätty ohivuotomittari näytti aivan samaa kuin 189.90 € maksava BGS mittarikin kun ihan testimielessä kerran verrattiin. Halvin myytävä ohivuotomittari taitaa olla Schnitz 95€ hinnallaan. Sekin on muutes koottu juurikin niistä samoista kompuratarvikkeista kuin tuo omani. http://www.dragrace.fi/product_info.php?products_id=11469&osCsid=evimg39f8vkds6pr96q13d59o2
Mittauksen ero kuumana ja kylmänä on noin 0,5 bar, kuumana vähemmän. Kokosin moottorin ja mittasin. Sitten toholla kuumaksi ja uusi mittaus.