Palstalla on jo keskustelua kipinän metsätysksestä mutta haluisin vielä tarkempaa tietoa siitä. Kipinä on ko. skootterissa hyvin heikko jos ollenkaan. Onkohan kellään tietoa paljonko on jännitepiikki CDI-boxin ja puolan välisessä johtimessa. Mittari minulta löytyy jolla saan sen mitattua. Nyt se näyttää n. 12V. CDI-boxeissa on hakkurit jotka nostavat jännitteen korkealle. Onkohan tässä Keewayn CDI-boxissa sama homma ja jännite jää nyt tässätapauksessa liian alhaiseksi. CPI-euro2 poxi, sopii moneen muuhunkin. Myös muut CDI-boxin navoissa olevat jännitteet kiinnostaa.
Eikös puolalle mene ihan 12v? Maadoitukset kannattaa ekana kattoa kuntoon ja mielellään lisääkin maata akun miinuksesta moottoriin johonkin pultin alle. Cdi-boksille menee kanssa ihan maa ja plus. Se plussa saattaa tulla vaihtovirtana suoraan magneetolta.
Yleensä mopoissa jännitteet CDI:ltä puolalle on muutamasta kymmenestä pariin sataan volttiin, moposta riippuen. Tasavirta(DC) CDI-laatikoissa usein 100 - 200 V, voi olla enemmänkin. Vaihtovirta(AC) CDI-laatikoissa jännite muuttuu kierrosten myötä ja tyhjäkäynnillä muutaman kymmenen volttia ja suurimmilla kierroksilla ~60 - 200 V hujakoilla.
Tämän piikki jännitteen mittaaminen, CDI:n ja puolan väliltä, ei onnistu ilman oskiloskooppia. Magneeton ja CDI(AC):n välisen jännitteen pystyy mittamaan hyvin yleismittarillakin.
Okei. Jotain tällaista vastausta hainkin. Kiitos kovasti :) 12V ei siis riitä.. CDI-boxi on uusittu joten siinä tuksin on vikaa..vielä on jäljellä staattori...
"Tämän piikki jännitteen mittaaminen, CDI:n ja puolan väliltä, ei onnistu ilman oskiloskooppia. "
Jos tuntuu tarpeelliselta, noita jännitteitä voi mitata peak voltage adapterilla.
Myös picupin jännitteen voi mitata ko. kapineella.
Syttypuolalle tulevan jännitteen mittaamisessa on syytä olla varovainen.
"~60 - 200 V hujakoilla."
Niitä kaikkinaisten maadoitusten merkitystä korostan minäkin.
Ilman hyvää maadoitusta ei syttylaitteet toimi.
Ja n. 80% vikaantumisista johtuu, puutteellisista maadoituksista.
ok. Mitkähän osat olisi tärkeintä maadoittaa. Akun "-" napa, cdi poxi, puola, staattorin maajohdin. Onko vielä jotain ? Jos teen yhden pitkän maadoitus johtimen ja kaikki samaan sarjaan ja runkoon kiinni?
Lainaus käyttäjältä: j_jakke - 22.04.14 - klo:19:23
ok. Mitkähän osat olisi tärkeintä maadoittaa. Akun "-" napa, cdi poxi, puola, staattorin maajohdin. Onko vielä jotain ? Jos teen yhden pitkän maadoitus johtimen ja kaikki samaan sarjaan ja runkoon kiinni?
Ensimmäiseksi kannattaa laittaa perusta kuntoon eli akun miinukselta moottorin runkoon ja koko vekottimen runkoon kunnon piuhalla. Vähintään 6mm2 ja erittäin notkeaa johtoa, ettei tärinä väsytä poikki. Vaseliini ja tähtiprikat liitoksissa auttavat kontaktin säilymistä kosteissa oloissa. Monasti tuo jo riittääkin ja maadoituspisteitä on sen jälkeen käytettävissä joka puolella. Kaikki maadoitusta tarvitsevat osat on kyllä maadoitettu eikä joka paikkaan tarvitse vetää lisämaadoituksia, kunhan liitokset ovat kunnossa... hiomapaperi, contact cleaner, vaseliini ja tähtiprikat ovat kavereita, kun liitoksia fiksaillaan, mutta niitä kaikkia ei käytetä samassa paikassa. :)
Maadoitettu nyt joka osa yhdessä ja erikseen. Kipinä on edelleen heikko eikä käynnisty. Hiljaseksi vetää. Mikä ihme vielä voi olla pielessä. CDI-poxi saa käyttöjännitteen ja liipaisupulssin. Ulostulo puolalle on vain tosi heikko. CDI-poxia on kokeiltu toimivassa skootterissa. Myös CDI on maadoitettu uudelleen.
CDI-poxi on :
https://sparewheel.fi/product_info.php/products_id/7210
Sopii CPI Hussar Euro2, Oliver Euro2, Popcorn Euro2, Aragon ja Formula sekä Keeway F-Act, Hurricane ja Matrix.
Mutta ainakin tuolla pelkällä Keeway F-act mallille staattori oli väärä samasta kaupasta. voisko tässä nyt olla että tuo CDI-poxi on väärä että se toimii vain siksi osittain? Se ei siis ole Keeway f-act NKD:hen sopiva.
Oletko varma, että käynnistämättömyys johtuu heikosta kipinästä -- eli kaikki muut mahdolliset viat on suljettu pois. Vuotava läppäventtiili tai kampuran stefa, männän renkaat rikki, kansi vuotaa jne.
Voihan siellä olla myös magneetto/staattori viallinen, mutta AC-CDI systeemeissä se kipinä ei mopoissa aina mikään hirveän voimakas ole ja silti nämä saa käyntiin. Melkein kannatta etsiä muita vikoja välillä, ja palata kipinän metsästykseen jos ei muuta löydy...
No enhän varma ole muista vioista mutta väliin kun ei kipinää tule ollenkaan. Saa tarkasti katsoa jos sattuu kipinä tulemaan että oliko sitä vai ei ja kun cdi ja puolan välissä ei ole kuin pari volttia. Tää on kyllä semmonen mysteeri eikä ole ratkennut vaikka sitä muutkin katsoneet. Saattaapihan se olla vika muuallakin ihan hyvin. Siitä sulka hattuun ratkaisijalle :)
Lainaus käyttäjältä: j_jakke - 02.05.14 - klo:16:25
No enhän varma ole muista vioista mutta väliin kun ei kipinää tule ollenkaan. Saa tarkasti katsoa jos sattuu kipinä tulemaan että oliko sitä vai ei ja kun cdi ja puolan välissä ei ole kuin pari volttia. Tää on kyllä semmonen mysteeri eikä ole ratkennut vaikka sitä muutkin katsoneet. Saattaapihan se olla vika muuallakin ihan hyvin. Siitä sulka hattuun ratkaisijalle :)
Omassa romussa tulee erittäin huono kipinä, jonka juuri ja juuri näkee, mutta toimii silti.
Jos laitan tulpanhatun, jossa on 5 kilo-ohmin häiriönpoistovastus, poistuu samalla myös kipinä, eikä lähde käyntiin.
Käynnissä ollessahan magneetolta ja samalla CDI:ltä tulee korkeampi jännite ja kipinä on parempi.
Kokeile tulpanhatulla, jossa vastus on 0 tai teippaa hatuton johto lähelle runkoa, niin näet ainakin onko kipinä säännöllinen.
Vaihtovirta (AC) CDI:ltä pitäisi tulla yli 120 voltin jännitepiikki puolalle, sen mittaamiseen tarvitaan oskilloskooppi, yleismittari on liian hidas.
Piikkijännitteitä voi mitata mittarillakin keräämällä kondensaattoriin virtaa, mutta CDI:n ulostulo ei sitä välttämättä kestä.
Oskilloskoopilla olenkin mitannut. Kolmella eri puolalla kokeiltu. Niiden häiriönpoistovastuksista en osaa sanoa.
Ihan normi tasavirtavastus riittää häiriönpoiston mittaukseen. yleismittarin ohmi alue ja mittaileen.
Tulpanjohdosta mitattuna puolan puoleisesta päästä(siis tulpanjohto irti puolasta ja siitä johdon päästä mittaus) tulpan kärki elektrodille mitattuna riittää yleensä 3000 - 5000 ohmia.
Tuo riittää siihen että ei analogiset radiot saa sitä "pärinää" ja normi sähkölaitteet ei saa liikoja härövirtoja jotka sotkevat mittareita ja sytkäbokseja ja kännyköitä ja navigaattoreita yms..
Nykyään tuo häröilyn näkyminen on harvinaista kun kaikki sähkölaitteet pitää rakennella tietyn häiriönkeston sietäviksi, mutta silti sitä vastusta kaivataan, koska se pidentää mm. mopon omien elktronisten laitteiden kestoikää.
Tuo vastus myös lisää kipinän jännitettä, mitä suurempi vastus, sen suurempi jännite kipinällä ja pidemmän välin se hjuppaa tarkasti valitulla hetkellä.
Lainaus käyttäjältä: pekpel - 03.05.14 - klo:22:00
Tuo vastus myös lisää kipinän jännitettä, mitä suurempi vastus, sen suurempi jännite kipinällä ja pidemmän välin se hjuppaa tarkasti valitulla hetkellä.
Kuinka vastus lisää jännitettä?
Lainaus käyttäjältä: helkama sc-r - 03.05.14 - klo:22:25
Lainaus käyttäjältä: pekpel - 03.05.14 - klo:22:00
Tuo vastus myös lisää kipinän jännitettä, mitä suurempi vastus, sen suurempi jännite kipinällä ja pidemmän välin se hjuppaa tarkasti valitulla hetkellä.
Kuinka vastus lisää jännitettä?
Kysytkö ihan uteilaisuudesta vai ihan vain huvin vuoksi ?
Molempiin tapauksiin toimii sama vastaus, tutustu sähköön pikkasen lisää ..
Itse koen kysymyksen enämpi pottuiluna, johtuen osaksi kysyjän muualla täällä foorumilla oleviin kirjoituksiin.
Ei tuo nyt ihan täsmää siihen, mitä meille tekussa teoreettisen sähkötekniikan tunneilla opetettiin.
Olen siis väärässä kaiken suhteen... Pyydän anteeksi kaikesta..
Miksi sitten tapahtuu seraavaa ..
Tulpan kärkiväli on 0,4 mm ja jännite on 6000V kipinän syntyessä.
Tulpan kärkiväli on 0,7 mm ja jännite on 8000V kipinän syntyessä.
Sama kone, sama tulppa, vain kärkiväliä muutettu ---
Lainaus käyttäjältä: pekpel - 03.05.14 - klo:23:31
Lainaus käyttäjältä: helkama sc-r - 03.05.14 - klo:22:25
Lainaus käyttäjältä: pekpel - 03.05.14 - klo:22:00
Tuo vastus myös lisää kipinän jännitettä, mitä suurempi vastus, sen suurempi jännite kipinällä ja pidemmän välin se hjuppaa tarkasti valitulla hetkellä.
Kuinka vastus lisää jännitettä?
Kysytkö ihan uteilaisuudesta vai ihan vain huvin vuoksi ?
Molempiin tapauksiin toimii sama vastaus, tutustu sähköön pikkasen lisää ..
Itse koen kysymyksen enämpi pottuiluna, johtuen osaksi kysyjän muualla täällä foorumilla oleviin kirjoituksiin.
Jos joku esittää vääriä väitteitä, jonkun muun on hyvä niitä oikaista, tarkoitus olisi kuitenkin kai saada vehkeet toimimaan, eikä levittää vääriä käsityksiä muillekin.
Olen tutustunut sähköön ja elektroniikkaan 35 vuotta, toki tutustun siihen lisää jos/kun tekniikan kehittyessä jotain uutta tulee vastaan tai uusia tuotteita suunnitellessani jotain tietoa tarvitsen.
Ei kyseessä ollut pottuilu, halusin tietää kuinka perustelet väitteesi.
Täällä on paljon oikeaa tietoa asioista, mutta aika paljon myös hölynpölyä, mistä on enemmän haittaa kuin hyötyä.
Ei ole järkevää avautua, jos ei tiedä mitään käsiteltävästä asiasta, enkä tarkoita nyt sinua.
Tekussa nyt opetettiin mitä opetettiin... ei mitään sytytysjärjestelmiin liittyvää kuitenkaan sähkövoimatekniikan linjalla.
Ilmaväli on kuitenkin eriste ja isompi väli vaatii isomman jännitteen, että sähkö hyppää yli. Ennen kuin virta alkaa kulkea, ei vastuksen yli ole jännitettä! Se ei siis vaikuta hevonp... kipinän syntymiseen. Sen sijaan se rajoittaa virtaa kipinän sytyttyä, mikä puolestaan vaikuttaa radiohäiriöihin ja kipinän kestoon.
Mistä tuo jännite oli mitattu?
http://www.ngk.de/fi/tekniikkaa-yksityiskohtaisesti/sytytysjohdot/perusteet/saehkoemagneettinen-yhteensopivuus-emv/
Lainaus käyttäjältä: pekpel - 04.05.14 - klo:00:12
Olen siis väärässä kaiken suhteen... Pyydän anteeksi kaikesta..
Olet ennemminkin uhri kuin syyllinen, siksikin on hyvä oikaista vääriä käsityksiä.
Tällaisilla itsesyytöksillä voi olla traagisia seurauksia :o
Kaikenlaisia väitteitä löytyy netistä, täällä konenikkari on ainakin sellainen, jonka kertomuksiin voi luottaa.
Lainaus käyttäjältä: ko2610 - 04.05.14 - klo:01:37
Tekussa nyt opetettiin mitä opetettiin... ei mitään sytytysjärjestelmiin liittyvää kuitenkaan sähkövoimatekniikan linjalla.
Ilmaväli on kuitenkin eriste ja isompi väli vaatii isomman jännitteen, että sähkö hyppää yli. Ennen kuin virta alkaa kulkea, ei vastuksen yli ole jännitettä! Se ei siis vaikuta hevonp... kipinän syntymiseen. Sen sijaan se rajoittaa virtaa kipinän sytyttyä, mikä puolestaan vaikuttaa radiohäiriöihin ja kipinän kestoon.
Mistä tuo jännite oli mitattu?
Tulpanjohdosta induktiivisella anturilla mitä käytetään juurikin sytytysjännitteen mittaukseen.
Pitääkö magneetto vaihtaa myös jos staattorin käämien lukumäärä puolittuu puolella. Koska tässä uudessa staattorissa on puolta vähemmän käämejä ja liitin määräkin heittää yhdellä.
Nyt skoba toimii hyvin, niin toivotaan että se toimii jatkosakiin, ajelin varovasti ja kiitos kaikkille avusta, oli paljon hyviä neuvoja :D :D :D