Kuinkas nopeasti tuota ajaa kuin vanha tekijä? töissä tullut puksuteltua minitrukeilla ja ihan kämmäri en ole kyllä mutta hiukan jännittää että tuleeko sitä kirottua siellä penkillä alussa useastikin vai kulkeeko ihan kiltisti minne sitten tahdonkin sitten skootterilla pöpötellä ???
Ekat sata kilometriä kun on Skootterilla ajanut, niin on tottunut jo aika hyvin.
Ollaanhan me toki yksilöitä , mutta noin oman kokemukseni mukaan kävi.
Aluksi tuntui hieman huteralta, ekat kilometrit, kun oli tottunut isopyöräisempään menopeliin. Parin työmakan jälkeen alkoi olla jo melko hyvä tuntuma. Satakunta kilometriä, tosiaan.
Minullakin oli aikanaan totutusvaihe skobaan, kun oli ennen ajellut vain isolla endurolla, niin skootteri tuntui kyllä aika rimpulalta. Kyllä siihen äkkiä tottuu, ja sitten ei muuta haluakkaan.... ;D ;D
Rippuu paljon skootteristakin. Toisilla kevyemmillä vehkeillä ajo tuntuu aluksi aika huteralta. Toisilla vähän painavimmilla vehkeillä ajo tuntuu heti jotenkin vankemmalta.
Kauttaaltaan, kyllähän se harjoittelua vaatii, jotta oppii tuntemaan oman kulkupelinsä niksit. Hiljaa hyvää tulee, eli ei muuta kuin aktiivista ajoa vaan, niin alkaa tulemaan sitä varmuutta. Kannattaa lisäksi pyrkiä ajamaan erilaisilla alustoilla (hiekkatiet, asfaltit jne.), jotta oppii tuntemaan skootterin käyttäytymistä eri pinnoilla. Tietysti kannattaa myös jatkuvasti kiinnittää huomiota siihen ympäröivään liikenteeseen. :D
Täällä on tosiaan jo tullut saman suuntaisia ajatuksia julki mitä itselläkin. Eli itsekin tuota noin 100 kilometriä laittaisin sellaiseksi että sen jälkeen tosiaan se ajo muuttuu varmemmaksi kun tietää miten se skoba menee.
Itse ajelin ensin lähes vallan erilaisilla sorateillä ja mies totesikin että sieltä saa ainakin sitä tasapainoa helpommin kun sora hiukan vie alta kumminkin. Joku minulle sanoi että skootterit on melko levottomia soralla mutta en minä nyt oikein tiedä. Fillarilla paljon ajelleena se on ainakin paljon vakaampi kuin fillari :)
Asfaltilla hiukan jänskättää vielä ajaa sellaiseen rikkinäiseen kohtaan, kun takaraivossa on edelleen se että fillarilla ei sovi ajaa ollenkaan sellaisiin murtumiin.
Vaikka aluksi hiukan tosiaan mietitytti menopelin paino 97kg niin tuntuu että se on ihan hyvä vaan että on painoa niin menee vakaammin. Eikä ne tuuletkaan ota ihan niin kovasti.
Alussa suosittelen ihan iisisti ja vähitellen kun saa tuntumaa nii lisää vauhtia 8) Ja sitten vaan nauttii täysillä vauhdin hurmasta ja kivoista retkistä skootterin kanssa :D Kerro meille sitten minkä ostit meinaan tuo merkki aina kiinostaa ainakin minua :P
Joo, itekin painotin naapurin tädille, kun ovat lapselleen joskus mopoa hankkimassa, niin kannattaa todellakin harjoitella hallintaa, käntymisiä, pysähdyksiä ja muita mieluiten suljetulla alueella ja ihan omaan tahtiin, niin saa siinä sitä käsittelyvarmuutta. Ite en muista kuinka kauan meni tottua.. Kuitenkin tollanen 87kg metallia ja muuta alla on jo oma lukunsa hallita suuremmista puhumattakaan. Pitää hallita kaikki niksit tuolla liikenteessä pärjätäkseen. Tässä vaiheessa sitä tuntee tuon omansa jo niin hyvin, että osaa kuunnella jo kaikki moottorin epänormaalit sivuäänetkin läpi ja tietää niistä jo mitä voi tapahtua matkalla.
Kävin tänään ajamassa skootterilla hiekkakentällä, ja aika töksähtelevää menoa oli ja jännitti kauheesti. Jalat sivuilla kun pelotti ja käsivarret kipeenä ku jännitin käsiäkin :( mahdankohan oppia edes tuollasella ajamaan, paremmin meni kun tajusin katsoa kauemmas eteen enkä etupyöriä hiukan edemmäs :-[
Hiekalla onkin paljon liukkaampaa ja ajotuntuma poikkeaa asfaltilla ajelusta oikein reilusti.
Rohkeasti vaan seuraavaksi pois hiekalta sopivan hiljaiseen ajopaikkaan.
Olipa tuossa hiekkakentässä se huonopuoli myös, että oli kuin jättiläisen näkkileivällä olisi mennyt :-\ mutta liikenteeseen en kyllä uskalla
Taitaapi olla ns. kortittoman ja kaikilla vehkeillä vähän ajaneen suurin ongelma juurikin se, että katse on liian edessä. Silloin ajosta tulee herkästi sitä "hakemista". Kun katsoo kauemmaksi, myös suuntavakavuus on parempi.
Jalkoja ei kannata pidemmän päälle roikottaa sivussa, vaan opetella nostamaan ne heti kyytiin. Joskus moottoripyörällä roikottelin jalkoja ja ne toinen jalka osui kanttariin. Sattui ja pirusti.
Mielestäni harjoiteltaessa nollanopeuksilla pinnalla (asfaltti / sora) ei juurikaan ole vaikutusta muuta kuin täristämisessä. Sitten kun mennään yli 10 km/h on asfaltti tietysti parempi. Kannattaa myös muistaa jo moottoripyörräillessä opittu totuus, että usein se hitaasti ajaminen on huomattavasti vaikeampaa kuin nopea-ajo...
... ja kaikkein vaikeinta on olla paikallaan ilman että jalka on maassa. ;D
Näin se on, ei siihen eturenkaaseen kyllä kannata pahemmin luurata vaan katse eteen ja hartiat alas ja kyynärpäistä koukistus tai pikemminkin kulma sinne ettei jäykkänä mennä. Hih, minäpä käytän ratsastusopettajani neuvoa että kun laulaa lurittelee ei voi hartioita pahemmin jännittää :)
Tänään kun olin ajelemassa huomasin oikein että kylläpä minä olen reipastunut ja varmentunut ajamaan skoballani. Se vaan alkaa tosiaankin sujua paremmin ja se luottamus syntyy siihen skootteriin ihan hissuksiin.
Liian pehmeällä on tosiaan vaikea hitaalla nopeudella saada kunnon tuntumaa ja ajo on melko töksähtelevää ja jurnutusta. Kovempi alusta antaa mukavammat kyydit hitaammallakin nopeudella.
Se tasapaino syntyy siihen kun vaan kokeilee rohkeasti ja ajaa. Rauhassa silti pitää saada harjoitella eikä hermoilla vaan rennosti ja nauttia sillä hienoahan tämä on :P
Hiekalla ajaminen tuo kyllä oikeasti ajovarmuutta ja otteitakin hallitsee, kun ajelee hiekalla ensin.. Kokeilee erilaisilla hiekoilla miten luistaa ja käyttäytyy.. Kyllä ne kivet, varsinkin suurisoraiselal tiellä on riski, että luistaa alta, mutta kun hallitsee koneen ja tien, niin ei hätää..
Oman kokemukseni mukaan soratiellä ajo ei sinänsä ole ongelma. Siellä voi ajaa hyvinkin kaasu pohjassa. Ongelmia seuraa pian, jos skootteri alkaa kiemurrella irtosoran päällä. Silloin on syytä hiljentää vauhtia.
Mutkia kannattaa varoa, sillä niissä on ulkoreunassa aina irtokiviä ja -hiekkaa. Sen tuntee takapuolessaan kun pito alkaa heikentyä. Jarruun ei juuri parane koskea, vaan pitää hellittää kaasua ja yrittää hakea mahdollisuuksien mukaan loivempaa ajolinjaa. Asvalttitiellä varottavia kohtia on irtokivet, kuopat, asvaltin pitkittäiset halkeamat ja jyrsitty asvaltti. Samoin reunaviivoja kannattaa varoa sateella.
Kaupungissa varon sateella erityisesti maalattuja suojatien viivoja, kaivonkansia ja ratakiskoja. Mukulakivipinta voi olla myös liukas.
Mutkassa jarruttamista tulisi muutenkin välttää. Varsinkin hätätilanteessa etu, tai takarenkaan lukitsee helposti ja se on sitten menoa. Pyörä pitäisi saada ensin pystyyn ja jarrutus tehdä vasta sitten.
Täällä soratiellä vakiolenkilläni ongelmana ovat montut ja kuopat , jotka on ajettava tosi varovasti. Sillä osuudella ajan korkeintaan kolmeakymppiä, muutenkin sora/hiekkatie on haasteellisempi juuri tuon pidon vaihtelun vuoksi.
Tänään oli mulla uusi ongelma edessä, nämä pelloilta tulevat traktorit ja hieman märkä asfaltti, kiva oli väistellä niitä multakasoja :)
Muuten oli hienot ajokelit!
Ahaa, minä taas ohitin yhden crossimopon, jossa oli kaksi päällä ja moposkoden, olisko ollut Kymco. Ajoivat sen ratkaisevan pari kilometriä tunnissa hiljempaa kuin mitä omani kulki.
Multakasan yli kannattaa ajaa jos vaihtoehtona liian tiukka väistö.
Totta, ei niitä tosiaan kannata liiaksi alkaa väistelemään muuten käy siinä jo kylmät. Mutta jos baana on vapaa niin edestä kun takaakin niin sitte väistellen ja tulee hyvää treeniä kun pujottelee multakokkareilla : ;D
Kallistamalla skootteria saa pujoteltua aika hyvin, ainakin vauhdissa. ;D
Lainaus käyttäjältä: Kappas Vaan - 10.09.07 - klo:17:41
Kallistamalla skootteria saa pujoteltua aika hyvin, ainakin vauhdissa. ;D
Ja isommilla skoottereilla (siis kun vauhtia on yli 50) vastaohjaus toimii tietysti parhaiten. Näinhän olemme oppineet jo mp-puolelta.
http://www.bajahill.net/mpohjaus.html
Ja tuossa teoriaa itse vastaohjauksesta, kun joku sitä kuitenkin kohta kysyy ;)
Juu, vastaohjaus ei toimi alle 50:n nopeuksissa ainakaan omassa skootterissani. ( ja kovempaahan se ei kuljekaan)
Meikäläisellä tuolla 12" renkailla varustetussa vekottimessa toimii vastaohjaus hienosti jo jostakin 35 km/h ylöspäin. Tuo vastaohjaushan nyt vähän tehostuu isommilla renkailla, kun hyrrävoima on pikkasen suurempi ø50mm suuremmalla "hyrrällä"..
Just, kokeilin tänään vastaohjausta enkä omasta mielestäni havainnut mitään, täytynee vielä tarkistaa seuraavalla ajokerralla. 12" tuuman kiinalaiset renkaat siis omassani.
Kyllähän tuo vastaohjaus toimii teoriassa myös alhaisissa nopeuksissa, mutta alhaisen nopeuden johdosta kallistus on vähän kiikkerää. Vastaavasti kallistaminen noin pienessä nopeudessa tuntuu itsemurhalta. ::)
Se on se perstuntuma, joka kehittyy tuhansista ajokilometreistä. Silloin selkäytimeen jää rajoitin joka lyö tietyissä tilanteissa päälle, vert mutkaan ajo tai jarrutus mutkaan sisälle mentäessä. Ei sitä oikein osaa selittää erkkikään, vaan se tulee ihan alitajunnasta ne korjausliikkeet, ja myöhemmin sitten ojan pohjalta rojuja kerätessään miettii missä menikään vikaan... ;D
Mäpä kokeilin tota teoriaa tänää ajaessa ja kyllä, kyllä se vaa kallistuu oikeellee ku työntää tai vetää vasemmalta.. :o No, nytpä osaan senkin sitten.. Voi tulla tarpeeseen.. Aiemmin oon käyttäny vaa painoa ja käsiäni painon kanssa..
Lainaus käyttäjältä: FrozenCorpse - 12.09.07 - klo:14:19
Mäpä kokeilin tota teoriaa tänää ajaessa ja kyllä, kyllä se vaa kallistuu oikeellee ku työntää tai vetää vasemmalta.. :o No, nytpä osaan senkin sitten.. Voi tulla tarpeeseen.. Aiemmin oon käyttäny vaa painoa ja käsiäni painon kanssa..
Vastaohjaus vaatii mielestäni paljon taitoa, eli ihan kylmiltään sillä ei kannata lähteä tekemään mitään hurjia väistämanööverejä. Kaikista parasta olisi, kun pääsisi radalla harjoittelemaan vaikkapa oikealla MP-llä vähän aikaa vastaohjausta, niin huomaa tuon toimivuuden. Vastaohjaus on tosiaankin huomattavasti tehokkaampi tapa kuin perinteinen painopistekallistus esim tilanteessa, jossa pyörä pitää saada mutkassa nopeasti pystyyn ennen äkkijarrutusta, tai ajoradalle ponkasee yhtäkkiä vaikkapa hirvi. Vastaohjauksen käytön huomaa hyvin mm. katsomalla teeveestä neloselta moto-kisoja.
Näin se muuten on että monikin asia tehdään juuri selkäytimestä eikä sitä tule ajatelleeksi.
Tuo linkki vastaohjauksesta oli hyvä, se on hyvä lukaista ja sisäistää näin aloittelijana.
Painon käytön olen omaksunut jo hyvin aikaisemmista harrastuksita tähän mopoiluun. Kokeilinkin rauhallisella paikalla juuri noita kallistuksia että kuinka uskaltaa korjata esim jos liikenteessä menee pyörä alta että miten tuo käyttäytyy. Minusta on hyvä että on tuntumaa siten uskaltaa ja voi paremmin toimia yllättävissäkin tilanteissa kun on käsitystä asiasta. Eikä vain laita silmiä kiinni ja toivo parasta 8)
Tänään ajoin omalla skootterilla tai ei se oo vielä mun mutta oon ostamassa sitä ja koeajoin ;D
mun kotisivuilla kuva kans. Oli muuten tosi paljon helpompaa ajaa tuolla "omalla" kun naapurin skootterilla vaik molemmat on Piaggioita, mut munon ainaki 50 kertaa helpompi, vilkkua kätevä käyttää ja peilistä saa katottua mut mikään noista ei sujunu sillä millä ajoin ekaa kertaa ja täään menin isoissakin risteyksissä autoilijoiden riesaksi, mitään liikennesäännöistä tajuamatta tai no tiiän paljonki mut en oikeestaan mitään :D
Jospa siinä oli sitä jännitystä vaan vähemmän.. ;D
Hiljaa hyvä tulee, eli muistutan turvallisesta harjoittelusta ja totuttelusta rauhallisemmilla teillä ja sitä malttia. Kukaan ei ole seppä syntyessään ja kaikille meille tuo ajaminen on joskus ollut uutta. Ja mikäli puutteita liikennesäännöistä on, niin ei muuta kuin kertaamaan. 2-pyöräinen kun jää yleensä aina kakkoseksi onnettomuustilanteissa, eli pyritään karsimaan ainakin ne itsestä johtuvat töppäilyt.
Kiva juttu Hillevi, Katosin sivujasi, kivat sivut itekin eläinystävä :) Olen itse kanssa vasta noviisi tässä hommassa mutta täytyy sanoa että rakkaus leiskuu jo aivan kybällä tähän skootterihommaan. Tänäänkin ajelemassa noin 19 kilsaa.
Joo, toi on totta...täytyy jostain katsoa netistä vaikka liikennesääntöjä, villkua käytän ihan hyvin ja tiiän että oikeelta tulevaa pitää väistää :-[
Kiva Irkku muutes kuulla että muitakin eläinrakkaita täällä ;D
Lainaus käyttäjältä: Hillevi - 14.09.07 - klo:21:15
... ja tiiän että oikeelta tulevaa pitää väistää :-[
Kannattaa väistää tarvittaessa ihan kaikista suunnista tulevia, ei hyödytä olla oikeassa jos makaa teho-osastolla. ;D
Lainaus käyttäjältä: Kappas Vaan - 15.09.07 - klo:02:28
Lainaus käyttäjältä: Hillevi - 14.09.07 - klo:21:15
... ja tiiän että oikeelta tulevaa pitää väistää :-[
Kannattaa väistää tarvittaessa ihan kaikista suunnista tulevia, ei hyödytä olla oikeassa jos makaa teho-osastolla. ;D
Jep. Kaikkeen kannattaa suhtautua epäillen ja ennakoida, että etäpä jos se ei pysähdykkään tuohon kolmioon, tai Stop-merkkiin. Varsin usein autoilijat nimittäin kiihdyttävät hirveällä vauhdilla risteyksestä suoraan eteen, ettei niiden tarvitsisi perässä roikkua / ohittaa..
Mikäli jollakin on tiedossa liikennekulttuuri Riihimäellä (kukaan ei noudata mitään sääntöjä, jokaisella on omansa, kolmiot tuntemattomia, tasa-arvoiset ajetaan sukkana läpi, liikenneympyrät ajetaan kiertoristeyksinä ja kiertoristeykset liikenneympyröinä), hän tajunnee tämän dialogin, jonka kävin työkaverin kanssa, kun kyyditsin häntä Riihimäen keskustaan ja takaisin, pysähdyin risteykseen, jossa MINULLA oli etuajo-oikeus:
Työkaveri: Mitä H*lvettiä sä tähän pysähdiyt, sullahan on etuajo-oikeus!
Minä: Nimenomaan, sen takia tähän pysähdyinkin
Tuota periaatetta kun soveltaa, niin pääsee pitkälle, mutta ei hengestään, ja välttäkää hyvät ihmiset Riihimäkeä henkeen ja vereenne asti :)
Lainaus käyttäjältä: Kenzy - 15.09.07 - klo:11:08
Tuota periaatetta kun soveltaa, niin pääsee pitkälle, mutta ei hengestään, ja välttäkää hyvät ihmiset Riihimäkeä henkeen ja vereenne asti :)
Minä olen ajanut intin kuorkki ja telakortit Riihimäellä. Ei se kyllä silloin niin kauhealta vaikuttanut, tai no ehkäpä ne kanssa-autoilijat ajattelivat, ettei sellaisten vehkeiden kanssa ole hyvä joutua onnettomuuksiin ;). Eksyin meinaan pyörimään myös keskustaan...
Jep, se on karua jälkeä kun pasilla ryntää hikisen micran selkään.. ;D
Joo, se on nykypäivänä melkoinen kaupunki. Itse ajoin intissä rekkakortin, tosin sen suoritin Lahdessa Hennalassa, ja palvelusajan sompailin myöskin Riksussa. Työt ja koulutkin sielä on, joten joka päivä sielä melkeinpä joutuu pyörimään :P
Mä otin heti kanssa sen asenteen kun lähdin tonne liikenteeseen että oma terveys ensin ja sitte vasta se oikeus mennä ensin. Eli malttia ja joustavuutta. Mopolla ei kannata oikeuksiaan lähteä pilkunpäälle peräämään ::)
Itsekin sompailin palvelusajan Riksussa ja kortin ajoin Hämeenlinnassa. ;D
Lainaus käyttäjältä: aeroxtuning - 15.09.07 - klo:11:19
Jep, se on karua jälkeä kun pasilla ryntää hikisen micran selkään.. ;D
;D ;D
Jospa riihimäelläkin on käytäntö, että isoimman talon isäntä menee ensin, ja intin ajoneuvot lasketaan isoimman talon kalustoksi.. ;D
Nyt pitäisi muistaa, että tietyissä oloissa mopo/2-pyöräinen voi olla todella pahasti kuolleessa kulmassa autoilijalle. Sen auton tuulilasin pilari (a-pilari) saattaa peittää melko pitkäänkin samaan aikaan risteystä lähestyvän mopoilijan. Pari kertaa kävi itselleni niin viime kesänä, että autoilija ei ilmeisesti huomannut minua ollenkaan, kun tulimme samaan aikaan risteykseen. En tätä ensialkuun tunteenpurkauksiltani tajunnut, mutta myöhemmin mietin asiaa itse auton penkillä istuen. Sattumalta molemmilla kerroilla kyseessä oli C-mersu, tietysti yleistin. ;) Mutta saattaahan olla, että mesen pilari on vielä sopivasti vinossa ja peittää vielä pahemmin näkyvyyttä. Kummassakaan tapauksessa mesekuski ei käyttänyt vilkkua, eikä risteyksessä ollut mitään muuta liikennettä. Jälkeenpäin ainakin halusin ajatella, että nuo autoilijat yksinkertaisesti eivät vain nähneet minua mopoineni.
Taas muuten yksi hyvä syy käyttää vilkkua, vaikka missään ei näkyisi ketään.
Lainaus käyttäjältä: Antti R - 08.09.07 - klo:07:15
Asvalttitiellä varottavia kohtia on irtokivet, kuopat, asvaltin pitkittäiset halkeamat ja jyrsitty asvaltti. Samoin reunaviivoja kannattaa varoa sateella.
Kaupungissa varon sateella erityisesti maalattuja suojatien viivoja, kaivonkansia ja ratakiskoja. Mukulakivipinta voi olla myös liukas.
Antin juttu kannattaa pitää mielessä. Nuo maalaukset jne ovat todella liukkaita sateella ja kosteina. Varsinkin näin syksy aamuisin kosteutta on ihan kiitettävästi, vaikka ei ole satanutkaan.
Itse myös paljon autoilevana olen pannut merkille, että skootteria ajaessa luulee että autoilijat näkevät sinut hyvin, mutta todellisuus on usein päinvastoin. Auton sisältä näkyvyys esim oikealle takaviistoon on todella huono. Tuota näkyvyyttä tarvittaisiin usein kun kääntyy oikealle pyörätien yli. Jos samaan aikaan pyörätietä pitkin takaapäin tulee skootteri "urku auki" on vaaranpaikka lähellä.
Kuten moni tässä on kirjoitellutkin, skootteria ajaessa kannattaa useimmiten luopua oikeuksistaan ja varoa varsinkin jos lähestyt pyörätien yli kääntyvää autoa takaapäin.
Itse olin pari vuotta sitten teilata yhden skootteristin juuri kyseisessä tilanteessa. Kaveri hurahti nokan ohi arviolta metrin päästä ja vauhtia oli reilusti yli 40kmh. Vaikka skootteristi olikin oikeassa, ei siitä olisi paljon ollut iloa kuskille, joka olisi aivan varmasti maannut sairaalassa, jos olisin ehtinyt hänen eteensä.
Olen myös kerran päässyt näkemään kyseisen kolarin. Siinä mopoilijan vauhti ei ollut erityisen kova, mutta kuski lensi kaaressa auton yli ja oli lähellä jäädä vielä toisella kaistalla ajaneen auton alle, joten varoivaisuuttaa tarvitaan.
Aivan, eikä pidä näin syksyllä unohtaa myöskään isäntien traktoreita. Sellainen yhdistelmä kun kääntyy tai tulee eteen on iso vaara paikka, varsinkin jos traktorissa on vielä etukuormaaja ja takana vaikka 6 siipinen kääntöaura. Parempi malttaa ja väistää kuin kokeilla teräksen kestävyyttä suhteessa omaan päähän.
Lainaus käyttäjältä: aeroxtuning - 19.09.07 - klo:13:49
Aivan, eikä pidä näin syksyllä unohtaa myöskään isäntien traktoreita. Sellainen yhdistelmä kun kääntyy tai tulee eteen on iso vaara paikka, varsinkin jos traktorissa on vielä etukuormaaja ja takana vaikka 6 siipinen kääntöaura. Parempi malttaa ja väistää kuin kokeilla teräksen kestävyyttä suhteessa omaan päähän.
Tiedän itse mitä sieltä traktorin hytistä näkee, kun alla on satoja kilometrejä tiellä eri traktoreilla kaityylisillä keleillä. Sieltä ylhäältä traktorista ei tahdo nähdä yhtikäs mitään, traktorit joissa on etukuormaaja, ovat kaikista vaarallisempia risteyksissä, pahimmillaan traktorin etupää on jo 2-3m tiellä ennen kuin itse näkee 20 metriä risteävälle tielle. Myöskin traktorit ovat hieman hidas liikkeisiä kiihdytyksessä ja myöskin jarrutuksessa.
Totta tuo traktorijuttu ja muutenkin olen ainakin itse yrittänyt pistää mieleeni että mitään ei saa pitää niin itsestään selvänä tuolla liikenteessäkään. Parempi hiukan katsoa ja varoa kuin lähteä kokeilemaan tuuriaan.
Tänään aamusella iski vastaan aika paha rasti kun oli märällä risteysalueella valtavasti perunoita maantiellä. Nopea vilkaisu peiliin ja keskemmälle tietä, nopeutta alas ja varovasti pujotellen perunat. Olis siinä ollut meikäläisen talviset potut sen verran paljon niitä siinä oli, melkoinen vaaratekijä tuokin. Varmaan oli kurvissa kuormasta luisunut nämä potut tai jossakin jarrutuksessa.
Jokaisella tielläliikkujalla on velvollisuus poistaa mahdollinen este ajoradalta. Tätä ei monet muista. Mutta milläs potut poistat, jos ei ole lapiota mukana. ;D
Viikonloppuna oli joltakulta tippunut pari melkein kuution kokoista pahvilaatikko kehä kolmoselle. Laatikot oli tosi pahasti kaistojen välissä katkoviivan päällä, ja heti mäennyppylän jälkeen. Pysähdyin tien sivuun, ja totesin laatikoiden pudottajan soittelevan puhelimella ojan pohjalta. Auto ja peräkärry olivat jonkin matkan päässä hätävilkut päällä. Sen verran oli kuitenkin liikennettä, etten henkeni uhalla lähtenyt estettä poistamaan. Laatikot sitomatta jättänyt ruudinkeksijäkin oli ollut juuri yhteydessä hätäkeskukseen, ja apua oli ilmeisesti tulossa. Tuntui häijyltä jättää lootat siihen muita vaarantamaan, mutta minkäs teet. Piennar oli niin kapea, ettei sitä pitkin päässyt peruuttamaan enää mäennyppylällekään.
Nämä lastin putoamiset on kyllä pahoja. Silloin tällöin näkee tiellä vaikka mitä tavaraa. Esimerkiksi Tampereelta Helsinkkin johtavan moottoritien rampilla oli kerran sohva ja mies peräkärryineen ihmetteli vieressä, että "mites tässä nyt näin kävi". Joskus liikenteessä tulee vastaan myös autoilijoita, joiden lastista lentelee koko ajan kaikkea pientä irtokamaa ajoradalle. Siinä sitten yrittää ajella 2-pyöräisellä perässä ja vilkutella valoja >:(
Lastin sitomisessa tulisi käyttää tervettä maalaisjärkeä ja sitoa tavarat aina vähän liioitellen. Lisäksi esim. peräkärryä autolla vedettäessä tulisi ehdottomasti noudattaa ylänopeusrajoituksia ao. yhdistelmälle.
Myöskin kunnollinen peräkärry lastin painon ja koon suhteen olisi hyvä. Sillä pari viikkoa sitten minua lähti ohittamaan henkilöauto peräkärryn kanssa valtatiellä, ja ohituksen jälkeen kärry heilahteli auton takana pari metriä puolelta toiselle, ohjaten autoa, jotenka kuski joutui rajusti laskemaan nopeutta, ja itse joudun myös hiljentämään ja ajamaan ihan tien reunassa.
Noita rojujen putoamisia näkee kyllä täällä savossakin, toissa kesänäkin eräällä mäkisellä ja mutkaisella tiellä oli jonkun koko muuttokuorma.. Ajoin kaikessa rauhassa enskalla kohti harjoitusrataa, niin ensin alkoi tulla kaapistoja vastaan, sitten hyllyjä, tuoleja sun muuta pienempää mööpeliä. Soitin paikalliselle isännälle, joka kävi ne sitten traktorin ja kurmaajan kanssa työntämässä ojan pohjalle. Mahtoi kaverilla naama venähtää kun pääsi kuormansa kanssa perille..
AHAHHAHHAHAHHAHAHAHHAHAH ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D
tai sitten kyseessä oli uudentyyppinen sisustusohjelma nimeltään "keskellä luontoa"!! ;D
Joo, kyllähän se minuakin jälkikäteen nauratti makeasti. Vaan tosiasiassa jos vauhtia olisi ollut reilusti enemmän ja olisin pahki vetänyt, voisi ääni kellossa olla toinen. Kyllähän pienestä esteestä kisaenskalla vielä hyppää yli, mutta iso lipasto voisi jo sattuakkin.. :-\ En tänä päivänäkään tiedä kenen kalusteet siellä oli, mutta ne hävisi kyllä nopeasti sieltä ojan pohjalta. Taisi omistaja hakea ne yön pimeinä tunteina.. ;D
Nyt on haaste ajella Tuusulaan kovalla sateella ja vielä ku on kylmääki. Kastun aivan läpimäräksi tuolla, mutta sille en mahda yhtää mitää nyt. On vaa kastuttava. Jospa tältä reissulta oppiski jotain?
Vanha aihe, mutta.
Kyllä ainakin tuolla Aprilialla vastaohjaus toimii jo tosi alhaisista nopeuksista, tyyliin >20kmh parhaiten. En tiiä sitte auttaako tuossa nuo 13" rattaat, vai mikä mutta todella luonteva on kääntyillä sillä. Ei tulisi edes mieleen kammertaa tankoa "polkupyörätyylillä" kun tuolla mopolla ajelee. Poislukien todella hitaat nopeudet, eli 10kmh tai alle.
Tero
Uuden ajokin hallintaa täytyy aktiivisesti harjoitella niin monenlaisessa tilanteessa kun sen voi turvallisesti tehdä. Ajaminen metsäpoluilla on yllättävän kehittävää. Kaikkia ohjaustapoja joutuu käyttämään jotta etenee hyvin. Useissa malleissa vain on maavara täysin riittämätön tuohon.
Lumessa ja jäällä ajo myöskin, mutta siihenkin skode on toivoton.
Asfaltilla kannattaa omaksua peilejä vilkuileva asenne koska yllärit tulevat enimmäkseen sieltä. Nopea kaistanvaihto ja tehokas jarrutustekniikka pelastaa monelta. Perässä roikkujista kannattaa hankkiutua eroon heti.
Pelko että harjoitellessa kolhii itseään ja ajokkia, on sittenkin pientä verraten siihen että ylläritilanteissa osaamattomuuttaan joutuu auton kolhimaksi.
Skootteri on tilattu ja viime ajokerrasta taitaa olla 13 vuotta. Löytyisikö netistä/täältä ohjeita skootterin hallintaan jos toiminta ei enää tulekkaan takaraivosta...
Kun eritellään, siinä on asioita, jotka täytyy saada riittävälle tasolle.
1. Orientoitua liikenteeseen juuri mopon näkökulmasta, jossa hitaampana joutuu paljon ohitetuksi. Aluksi vältellä ja väistää muuta liikennettä mieluimmin liikaa kuin liian vähän. Harjoitella silloin kun on vähän liikenettä ja turvallisemmilla väylillä, joissa on pieni nopeus ja vähän risteyksiä. Pimeitä risteyksiä täytyy aina varoa. Yleisin ajoalusta on asfaltti märkänä ja kuivana. Normaalioloissa ero ei ole suuri. Hiekka ja roskat ovat vaarallisia risteyksissä.
Liikennesääntöjen ja merkkien opettelukin on hyvä tehdä, vaikkei noiden asioiden omaksuminen onnistu ilman liikkumista ja tilanteiden kohtaamista. Vasta tuolloin oikea toimintamalli selkiytyy.
2. Orientoitua henkisesti ja ruumiillisesti mopon hallintaan. Sopeutuminen vie satojen kilometrien ajon verran, vaikka hallintalaitteita on ohjaus, kaksi jarrua ja kaasu (jarruvalo, vilkut ja peilit). Etujarrulla pysähtyy, mutta se on joskus liiankin tehokas ja mopo luistaa alta. Ahkera harjoittelu auttaa. Joka reissulla kokeilla kovempaa jarrutusta.
3. Orientoitua mopon käyttöön yleensä. Suojautua kunnolla kylmältä, viimalta, sateelta ja kolhuilta sopivin varustein. Moottoripyörien ajoon on kehitetty hyviä erikoisvarusteita. Ne on oikeasti hyviä. Joskus halpakaupoissa on muitakin kuin kypäriä. Käytettynäkin niitä saa.
4. Oppia autoilijoiden ylimielisen, yllättävän ja joskus aggresiivisen käytöksen sulattaminen. Niiden käytökseen ei voi vaikuttaa, mutta omaansa kyllä. Ei näytetä sormea niille.
Autoilija voi pelkkää huomaamattomuuttaan aiheuttaa hankalan tai vaarallisen tilanteen. Joskus kyllä sattuu että eteen hyökätään aivan tietoisestikkin. Risteyksissä ollaan herkkiä ottamaan riskejä, luottaen toisen kykyyn väistää, jota sitten joskus ei ole tarpeeksi.
Muutenkaan en tykkää ylimielisistä ihmisistä, saatikka vielä liikenteessä. Väkisin on muutaman kerran "noussu" sormi pystyyn. Ei voinu mitään...
Joo, joillekin on vaa mahdoton pakko päästä eteen, oli edessä sitten jono tai jotain muuta.
Nuo ohjaustavat ovat tärkeitä ymmärtää. Yleensä se on tiedostamaton kombinaatio painonsiirtoa ja vastaohjausta. Molemmilla yksistään voi ohjata tai edetä suoraankin. Roikkumalla toisella kyljellä voi ohjauksella pitää kurssin suoraan, kunnes päättää kääntyä. Ohjausta voi käännellä samoin muuttamatta ajosuuntaa kuin kiemurtelevaksi. Tästä on käytännön hyötyä luistojen korjauksessa tai tahallisessa aiheuttamisessa. Se on ainoa keino korjata etupään luisto, kääntämällä luiston suuntaan sopiva määrä. Se miten se tehdään, tulee kokemuksen kautta.
Sekin vielä ratkaisee onko pito hyvä vai heikko. Hyvällä pidolla luistot ovat vaikeampia, koska ne ilmenevät suuremmissa nopeuksissa ja muuttavat renkaan muotoakin ja siten geometriaa.
Aloin kokeilemaan miten suuntaa voi muutella. Hitaassa nopeudessa pelkkä lantion taivutus saa skoden kääntymään, mutta nopeuden kasvaessa se tapa ei tuotakkaan tulosta vaan joutuu painoaan siirtämään, jonka ansiosta ohjauskin kevenee. Tuo lantio-ohjaus on tuulikorjauksiin sopiva keino ja tottumuksen kautta tuuli ei tuotatkkaan suurta ongelmaa kun vastatoiminto automatisoituu. Pelkkä ohjausliike voimalla tehtynä kääntää skoden nykäisynomaisesti linjalta ja tuntuu oudolta. Normaali, pehmeä kanttaus ei tunnu missään. Siinä voi siirtää painoaan sivulle ja alkaa haluamassaan paikassa kaartamaan.
Joo, sivutuulen vaikutuksen voi jonkin verran kompensoida juuri tuolla nojaamisella ja se tapahtuu ihan vaistomaisesti kun jonkin verran on ajanut.
Tuo Filly-kopio on yllättävän helppo etupyörän luistoissa. Jouduin siihen kurvissa joka on jyrkkä ja ulospäin kallistuva. Ehdin hyvin vastaohjata ettei skode luistanut alta.
Jarrutin tänään etupyörän varassa kun parkkiksella auto ajoi eteen. Perä hieman heilui puolelta toiselle, niin että tilanne oli hieman uhkaavakin.
^ Mahtoiko olla mitkä renkaat skootterissa ?
http://www.aijaa.com/v.php?i=2436760.jpg
Duro on ja kuvion mallia hieman erottuu tuossa.
Pirellit pitävät täysin eleettömästi , Durossakin taitaa sitten olla sukulaisuutta kiinalaisten orkkisrenkaisiin. ::)
Tuo painonsiirto on omasta mielestä tosi tärkee tekijä mopon ohjauksessa. Pienellä nojaamisella sen saa kääntymään loivissa kaarteissa ja isommista tarvitaan lisäksi vain pieni ohajusliike ratista. helposti huomaa myös jossei istu ihan keskellä mopoa, niin tuntuu että mopo on jotenkin epätasapainossa heti. Ratsastustaustasta on paljon apua tässä. Olipa vaikee sana.
kyllä mun nitro vielä satasen vauhdissa ohjautuu erittäin hyvin, ja brembon 190mm jarrut pysäyttää todella nopeesti tarpeen tullen 8)
Kyllähän nuo ohjaantuvat. Toisaalta laitteen suhteellisen kevyt paino tekee ajosta joissakin olosuhteissa vähän rimpulamaista.
Skode kääntyy paikoillaankin. Nimittäin keskituen varassa hieman kallistettuna, jotta se on yhden pisteen varassa. Jos tulee paikka missä tuota tarvitaan, niin pieninkin voimin kääntyy. Lattioita täytyy varoa. Sanomalehtikin riittää suojaksi.
Lainaus käyttäjältä: Coastside - 24.11.08 - klo:21:10
Skode kääntyy paikoillaankin. Nimittäin keskituen varassa hieman kallistettuna, jotta se on yhden pisteen varassa. Jos tulee paikka missä tuota tarvitaan, niin pieninkin voimin kääntyy. Lattioita täytyy varoa. Sanomalehtikin riittää suojaksi.
Tuota taktiikkaa käytän aina jos en jaksa kääntää skootteria ulkona, vaan ajan sen suoraan talliin. Tallin lattia muutenkin niin röpelöinen, niin ei siinä muutama naarmu haittaa. ;D
Nyt lauhtuessa on kaupungin kaduilla jääpatteja keskellä ajoväylää. Ne voi näyttää loskalta mutta on kovia ja useita senttejä korkeita.
nuo jääpatit on kyllä sieltä minne aurinko ei paista, mut onneksi ne voi kiertää ;)
Lainaus käyttäjältä: tarbash - 28.11.08 - klo:23:44
nuo jääpatit on kyllä sieltä minne aurinko ei paista, mut onneksi ne voi kiertää ;)
Paitsi jos ajaa auton takana ja reagointiaikaa jää 0,2 s. Tarkoitin epäloogisia patteja, joita on muutoin yleisesti risteyksissä.
http://www.rontti.org/inc/Ajo_Hanskassa_kokonaan_s1-65.pdf
Norskien ajo-ohjeita 65 sivua. aika iso.
Monet ajo-oppaat painottavat sitä, että niiden opeilla parannetaan ajoturvallisuutta. Varmaan niin onkin, mutta useimmissa opetetaan paljon myös nopean ajon tekniikoita. Miksi? Ei kai nopeasti ajaminen lisää turvallisuutta?
Opetin tytärtäni ajamaan mopolla ja parin päivän harjoittelun jälkeen lähdimme yhdessä pienelle lenkille. Etsin mahdollisimman mutkaisen tienpätkän, jolla kuvittelin tytären saavan parhaiten ajo-oppia. Reissun päätteeksi käytiin palautekeskustelu. Likka kysyi heti, että "Miks sä kiemurtelit koko ajan kaistan laidasta laitaan. Näytti siltä, ettet sä tiedä miten pitää ajaa." Höh?
Hetken keskustelun jälkeen tajusin, että olin käyttänyt "aktiivisen kaarreajon" tekniikoita mopovauhtiin. Seuraavan kerran kun liikuin yksin, ajoin ihan normaalisti keskellä kaistaa ilman mitään optimointeja ja ... huomasin, että jos pysyy sallituissa vauhdeissa, ei tarvita mitään kummallista aktiivisuutta. Parasta turvallisuutta on sittenkin ennakointi ja jarrutustaidot.
Kovaa ajamalla oppii ajamaan kovaa. Kovaa mennään jo silloin kun tilanteessa on poikkeavaa niin että normaali nopeus on liikaa, kuten tiellä mutkassa ilmestyvä este.
Pojat rälläävät ja jäljittelevät kilvanajoa ja oppivat kolhujen kautta. Tytöt oppivat perustaidot, joissa näkemys ajamisesta on koulukirjamainen ja yllätyksistä selviämätöntä.
Kokemuksen kautta oppii ettei millään säännöstöllä selviä sillään. Tilanteet tulevat ja vain nopea ja nokkela toiminta kaikkia sääntöjäkin vastaan pelastaa tilanteen. Ajokin hallinta ja tien luenta on vain se perusta, millä toimia.
Lainaus käyttäjältä: pugt200 - 16.12.08 - klo:09:34
...Hetken keskustelun jälkeen tajusin, että olin käyttänyt "aktiivisen kaarreajon" tekniikoita mopovauhtiin.
Itse käytän ko. tekniikkaa joskus ajaessani mutkateitä pitkin maalle.
Ei haittaa liikennettäkään... kun menee vaÃn pari autoa sillointällöin. ;D
Tytöt ja pojat tosiaan oppivat eri tavoilla. Ensi keväänä on sitten pojan opettamisen vuoro mutta jo nyt tiedän, että esim mopon hallintaan ei minun tarvitse paljon puuttua. Sen näki jo viime kesänä kun kokeilimme ajoa suljetulla alueella. Jarrutuksia on kyllä harjoiteltava ;c)
Liikennesäännöt ovatkin sitten vähän eri juttu, samoin kuin maltti ja omien taitojen arviointi.
Tuosta kovaa ajamisesta vielä. Minkähän takia kaksipyöräisellä pitää ajaa ylinopeutta? Jos istun vaikkapa perhefarkun ratissa, joka kulkee 210 km/h, niin en halua vetää kuudenkympin mutkatiellä tuplavauhtia mutta jos alla on mp, ei tuplavahti aina edes riitä.
Miettikääpä sitä?
Lainaus käyttäjältä: pugt200 - 16.12.08 - klo:13:21
Tuosta kovaa ajamisesta vielä. Minkähän takia kaksipyöräisellä pitää ajaa ylinopeutta? Jos istun vaikkapa perhefarkun ratissa, joka kulkee 210 km/h, niin en halua vetää kuudenkympin mutkatiellä tuplavauhtia mutta jos alla on mp, ei tuplavahti aina edes riitä.
Miettikääpä sitä?
Itte oon kuullu tämmösen ''sanonnan'' kuin:''Four wheels to move body, two wheels to move soul.''
Mitähän moposta voisi keksiä ... moped to move your ... ???
Mopo tavoittelee sitä samaa kosketusta ajoon kuin fillari, mutta vaivoin se tuntuu. Apumoottorifillari pääsee lämimmäksi.
Parina viimepäivänä oli lämmintä ja lumet olivat sulaneet ja autoteillä pystyi ajamaan lähes turvallisesti. ;D
Nyt tuli pakkaset ja sulamisvedet jäätyivät muodostaen monen sentin paksuisen jääkerroksen, tänään satoi myös lunta joten tiet ovat liukkaita jälleen.
Tuolla on loskaa ja vaikka sitä kokemusta nyt vuosia jo onkin, niin enpä viitti turhaa lähtee leikkimään. Käy vielä huonosti.
Lainaus käyttäjältä: Coastside - 15.12.08 - klo:22:22
http://www.rontti.org/inc/Ajo_Hanskassa_kokonaan_s1-65.pdf
Norskien ajo-ohjeita 65 sivua. aika iso.
http://motoristisurvival.fi/index.php?sivu=ajo-hanskassa
Täähän onkin hyödyllinen ketju! :D
Tuossa loppuviikosta työmatkaa ajellessa huomasin että on taas opeteltava tätä ajamista uudelleen talven jälkeen. Talvella kun on tullut opeteltua ajamaan ilman kallisteluja jalat maassa ja pienillä kaarrenopeuksilla. Nyt pitäsi taas opetella toisenlaista ajotapaa.
Koko talvena vain yksi hädin tuskin hallittu piruetin tapainen sohjoituvassa spoorissa. Yksi lähes paikaltaan kaatuminen lumen peittämään kanttiin. Silti polvi kipuilee vieläkin. Luistoja ei juuri ollut ja ajoin osan kaarteista tarkoituksella sladissa.
Jarruttelu pitää taas harjoitella kun talvella se oli hyvin kevyttä.
Minulla on vielä enemmän muisteltavaa, viime ajokerrasta on jo kauan ja silloin asuttiin mestän keskellä, nyt keskellä isoa kaupunkia. :P Pitää kaivaa muistista skoden täysi hallinta ja liikennesäännöt, eiköhän se siellä ole. ;D
Mutta varokaahan sitä hiekoitushiekkaa siellä. Etenkin kun vaihtaa talvirenkaat kesärenkaisiin. Itsellä ainakaan nuo nappularenkaat eivät niin välittäneet tuosta hiekasta, mutta katunakeilla tuntuu että yksi hiekanjyvä ja luistaa jo. Itse tuossa kävin taas muistuttelemassa miten tuolla härvelillä ajetaan taas kesärenkailla. Avain on siinä että pitää kallistaa huomattavasti enemmän jotta kääntyy, ja sitä kun taas ei talvella juuri tullut tehtyä niin on pikkusen uskallus vielä poissa.
Hurjalta tuntuu nyt kun muistelee miten sitä kanttailtiin aikoinaan, oli tie mikä/missä kunnossa hyvänsä :D Vanhaks on vissiin tullut
Hiekoituksen ylläreitä tulee helpommin jos aloittaa keväällä ajamiset. Talviajaja oppii lukemaan tietä eri tavoin.
Pitäisi määrätä panemaan osan hiekasta valkoista kiveä että se erottuu selvemmin. Joissain paikoissa on hiekat vielä juhannuksenakin tiellä.
Juu no sen takia kummasti vielä jännittää noita kanttauksia ja jarruttelee ylihiljaisiin vauhteihin mutkiin joissa normaalioloissa mentäisiin tuppi nurin. Ei koskaan tiedä onko joku potkinut hiekat tielle, tai jotain muuta vastaavaa.
turun seudulla tuntuu paikotellen olevan sitä hiekka/sepeliä ihan kiitettäväst,eikä tuo terävä kivikään tee mitään edvarttia noille renkaille!
Joensuun seudullakin on vielä runsaasti hiekkaa varsinkin pyöräteillä. Nyt on kyllä näkynyt koneita puhdistamassa niitä, joten eiköhän tilanne tästä parane lähipäivinä.
Polkusinta saa käyttää jalat kipeiksi tuossa nyt jostain syystä. Minä poljin sitä kaupan pihassa seinustalla ja noin kolmannenkymmenen jälkeen se sitten pörähti, aluksi heikosti että väänsin kaasua täysille. Satuin nojaamaan yhä perään kun sitä pitää tukea samalla. Se hyökkäsi päin seinää, keula ylhäällä niin että vain pyörä törmäsi seinään eikä se kaatunut. Huh sanoin minä ja toistin saman ilman törmäilyä.
Lainaus käyttäjältä: vilkkuvalo - 12.04.10 - klo:16:08
Joensuun seudullakin on vielä runsaasti hiekkaa varsinkin pyöräteillä. Nyt on kyllä näkynyt koneita puhdistamassa niitä, joten eiköhän tilanne tästä parane lähipäivinä.
Taitaat viimesenä Hammaslahteen tulla ::)
Nyt on mullakin edessä käsittelyharjoituksia. On uutukainen ihan eri sarjassa tuon vanhan perusmenijän kanssa.
Menköön vaikka muistutuksena. Aina kypärä päähän..
http://forums.mtbr.com/showthread.php?t=111566
Yh, vaikka on niitä sellaisiakin, että naamaa ei ole enää, ihme kun edes hengissä.
http://www.tuusula.fi/liitetiedostot/materiaali_edit/4646.jpg
Lajeista se vaarallisempi eikä kypäriä juuri näe. Eipä silti ettei aina kun liikutaan jollakin.
Jacy on mahtavan vakaa. Siinä missä entisellä lähti risteyksissä hakemaan tasapainoa, tämä menee kuin itsekseen. Niin tasainen ja helppo käsitellä. Levyjarrujen tuntuma on todella miellyttävän pehmeä, kun siihen on yhdistetty erittäin tehokas jousitus.
Ei auta aina ajonopeus eikä taidot, vaan näkökyky.
Ajelin melko tarkkaan vuosi sitten risteykseen josta olin kääntymässä.
Oli jo hämärää, vettä satoi, enkä huomannut ajoissa öljyä tiellä.
Niin se lähti skopa alta eikä mitään voinut, vaikka hölkkävauhtia ajoin.
Öljyä oli tiellä niin paljon ettei siinä pysynyt edes seisaallaan, vaan kontaten piti raahata menopeliä pari metriä sivummalle että sen sai pystyyn.
Lopputuloksena ranteessa ruuvi, ajokauteen parin kuukauden katkos ja vielä leikkausremontti käteen loppuvuodesta 2010. Eli noin 1,5 vuoden projekti, jos riittääkään.
Nykyään on kypärän visiiriin pinnassa viisvedestä litku, hanskassa visiirinpyyhin ja silmälaseissa ja visiirin sisäpinnassa huurteenpoistoainetta. Ja julmasti epäluuloa matkassa aina kun tie on märkä.
JOs tohon on jotain lisättävää, niin se on tässä: tumpit korviin ja Paint it black soimaan. Ainakin omalla kohdalla kipu saa olla tod. kova jos paint it black ei toimi... Eikä tosiaankaan ole tarkoitus mollata mitään, Rolarit toimii itellä ihan kybällä.
Mikä vaan viivalle ni PIB tai MOP ryövää huomion.;)
Tänään huomasin itsessäni huomattavaa rauhallisuutta Jacylla ajaessani :D. Liikenteen seassa ei enää pelottanut eikä paniikki iskenyt, kun autoja tuli taakse. :)
Muutenkin Jacyn käsittely on varmempaa ja määrätietoisempaa sekä satulasta, että maasta käsin. Tosin tässä nyt on pari päivää ollut taukoa viime ajosta, liekö sillä vaikutusta asiaan?
Mittarissa meillä reippaat 200km. Sen verran näkyy ottaneen aikaa.
Itse en missään nimessä nappeja korviin tunge ajaessa. Kuulo kompensoi jonkinverran surkean pieniä peilejä ja kypärän hidasta kääntösädettä. autolla voin pistää biitblast death metallin puskee subbareista niin että korvista valuu verta, mutta mopolla se pelkkä ajo jo pitää hereillä.
Säätää peilit niin että joutuu kurkkimaan niin pään liike tulee pakosta. On hyvä kuikuilla risteyksessä kaikki suunnat ettei ylläri tule päälle niin helposti. Jarrutus selvästi ja muutama metri ennen risteystä. Jalkojen roikotus viestii myös pysähtymisaikeesta.
Liikenteessä tosiaan on tärkeintä melkeinpä olla ennalta arvattava, ja osin senkin uhalla että ajaisi hieman väärin. Toinen asia on rauhallisuus. En siis tarkoita että pitäisi ajaa todella hitaasti, vaan että yrittää välttää tilanteita joissa tarvitsee nopeaa reaktiokykyä ja nopeita jarrutuksia. Siihen riittää ihan yksinkertaisesti se, että jättää sopivasti turvaväliä(3-4s on minimisuositus) ja osaa hidastaa vaarallisissa kohdissa(tyypillisesti huono näkyvyys risteykseen) tarpeeksi.
Väittäisin että puute ajoneuvon hallinnassa ei juuri ikinä ole onnettomuuden ensisijainen syy, vaan arviointikyvyn pettäminen sekä keskittymisen herpaantuminen. Arviontikyvyn pettämiseen luen myös huonot ajotavat, sillä käytännössä se tarkoittaa sitä että ihminen arvioi kykenevänsä ajamaan jotenkin miten oikeasti riskit on varsin suuria.
Kyllä on paljon hyötyä kun mulkoilee julmasti aina sinne minne vilkulla vihjailee.
Olin pienellä maisema-ajelulla tänään päivällä ja ajoin rauhallisesti merenrantaa pitkin pyörätiellä missä oli myös paljon jalankulkijoita lenkillä. Yhtäkkiä joku 15 v mopoteini ilmestyi jostain ja ohitti ~80 km / h tuntivauhdilla crossimopollaan, ohjaustangosta piti tietenkin kiinni vain yhdellä kädellä! :o
Roikuin kaverin prätkän perässä nurmijärven mutkateillä. Mentiin välillä aivan törkeää kyytiä. En muista koska olisin ajanut sillätavoin pitkään aikaan. Hetken kuluttua vauhti ei enää tuntunut miltään ... silloin on onnettomuus lähellä. Ainakin minun ajotaidoillani.
Nyt kun totuttu kivoihin kesä keleihin ja on kiva ajella kevyillä vaatteilla.
Kokeilkaapas turvallisessa paikassa pysähtymistä.
Eli paniikkijarrutus ilman kaatamista, mukavasta normaalista matkanopeudesta.
Jos teki kokeen alkukaudesta, huomaa miten on tullut muutamia metrejä lisää ihan huomaamatta.
En halua olla se motkottaja, mutta ajattelen vain kaikkia kuskeja, keskinopeus nousee huomaamatta alkukaudesta, jolloin on viimeksi näitä juttuja harjoiteltu.
Päivitykset on paikallaan, itse kullekin.
Harjoittelupaikaksi sopii joskus hyvin joku risteys johon jokin hätähousu tai härnääjä työntää viimmetippaan jarruttaen auton keulaa. Jarruttaa sen eteen pysähdyksiin ja ihmettelee ääneen "mikä tähän tuli kun ei käynnisty stana ... moi urpo, tiedäksä jotain mopoista."
Toinen yleinen on valoista kiihdyttäjä jolta kiire sitten äkkiä loppuukin ja sen perä alkaa tulla vastaan.
Lainaus käyttäjältä: Coastside - 18.07.10 - klo:21:24
Harjoittelupaikaksi sopii joskus hyvin joku risteys johon jokin hätähousu tai härnääjä työntää viimmetippaan jarruttaen auton keulaa. Jarruttaa sen eteen pysähdyksiin ja ihmettelee ääneen "mikä tähän tuli kun ei käynnisty stana ... moi urpo, tiedäksä jotain mopoista."
Toinen yleinen on valoista kiihdyttäjä jolta kiire sitten äkkiä loppuukin ja sen perä alkaa tulla vastaan.
Noinhan ei sivistynyt kuski koskaan tee. ;)
Mutta on pakko tunnustaa että joskus vähän "lipsahtaa" itselläkin.
Torvia on niin monenlaisia, niin meissä kuin heissä.
Tänään meinasi käydä huonosti kun olin vaihtamassa kaistaa 2-kaistaisella tiellä keskellä kaupunkia. (Käytin vilkkua ja katsoin peilistä ja kaista oli tyhjä..?!)
Kun olin vaihtanut kaistaa niin kuuluu kuitenkin TÖÖT TÖÖT ääniä ja joku huonolla tuulella oleva +50v mies 90-luvun mersussa melkein ajaa skootterin yli, eli ilmeisesti ajoi ylinopeutta kun kerkesi siihen niin nopeasti?
Pysähdyn ekaan sopivaan paikkaan kun TÖÖT-TÖÖT äänet vaan jatkuu ja mersumies huutaa "KANNATTAISKO KÄYTTÄÄ NIITÄ PEILEJÄ!?!?!?" vaikka ajeli itse ilman ajovaloja... ??? >:( ;D
Ei se pelkkä peiliin katsominen riitä. Täytyy myös varmistaa hiukka päätä kääntämällä ettei sivulla ole ketään. Peili näyttää kapean sektorin ja vierellä olevaa autoa ei siitä välttämättä huomaa.
Nää on niitä kypärän huonoja puolia. Pitää opetella siihen että potta päässä ei kuule oikeestaan mitään. Pitää vaan katella joka suuntaan. Ei yleensä ole mitään havaintoa että mistä kuuluu jos kuuluu. Kyllä toi sivuille näkeminenkin vähän häiriintyy vaikka ei pitäis. Visiiri kiinni se sivuille näkeminen vääristyy aika paljon. Että ei silleen haittaa kuunnella kuullokkeilla musaa. Niitä mopon ääniä kuuluu enimmäkseen ainakin mun kypärään.
Lainaus käyttäjältä: solifermopo - 12.08.10 - klo:16:46
...eli ilmeisesti ajoi ylinopeutta kun kerkesi siihen niin nopeasti?
Vai olikohan ns. kuolleessa kulmassa.
E: Plom näemmä jo vastasikin.
Hommatkaa siihen vasemman peilin ulompaan yläkulmaan 3 cm kokoinen laajakulmapeili josta näkee sekä lähelle että pimeällä auton valot niin ettei ne häikäise.
Jutellaan tässä ketjussa omista ajamisista. Siirsin viestejä "Pienempien kunnioitus".
Talviajon erikoisuus on kapea pyöräura jossa edetään melko varmasti mutta siitä poikkeaminen on aina riski ajonopeudessa. Pysäkit ei tee mitään poikkeusta. Aina ei näe onko polannetta lumen alla. Autot on hyvä päästää ohi koska kaikki eivät ymmärrä lisätä turvaväliä riittävästi ja voivat yrittää ohitusta huonossa paikassakin.
On siis opeteltava etsimään sopivia paikkoja joissa voi poiketa tien reunaan jotta auto pääsee ohi. Vilkku päälle ajoissa ja jarrukahvaa ainakin niin paljon että jarruvalo syttyy ja jalkoja laahaten niin reunaan kuin pääsee. Tarkkaile peilistä mitä autoilija tekee ja varo sen takana tulijoitakin.
Heijastinliivi lisää turvaväliä selvästi. Se myös kertoo heijastimella että siinä on ihminen liikkeellä kaksipyöräisellä jota talvella ei odoteta.
Tai sitten voi vain ajaa nopeusrajoitusten mukaan ettei autojen tarvitse ohitella.. ;D Itse ainakin pääsen 60km/h rajoituksella autojen perässä ~65km/h aivan jäisillä ja uraisilla teillä ilman mitään ongelmaa. Nastat pitää todella hyvin ja mutkat mennään perä sivulla ;) ;)
Ei oteta itteensä mutta täälläpäin aikuiset jotka ajaa talvella ajaa aivan liian varovasti. Lumisilla pyöräteillä mitkä eivät ole edes jäässä niin jalat maassa. Itse en ikinä talvella heitä jalkoja maahan vaikka perä rinnalla mennään, jos pyörähtää niin sitten jalat maahan ja pyöritään :o
Kyllähän sitä saa harjoitella miten skootteri käyttäytyy luisussa ilman jalkoja maassa. Tänä talvena en ole kertaakaan kaatunut vaikka joka päiväistä ajoa vähintään 40km.. Ja kuitenkin tähän kuuluu kaikenmaailman pelleilyt, luisuttelut ja huippujen testaamiset aivan jäisillä teillä..
Lainaus käyttäjältä: ramba - 27.01.12 - klo:21:00
Tänä talvena en ole kertaakaan kaatunut vaikka joka päiväistä ajoa vähintään 40km.. Ja kuitenkin tähän kuuluu kaikenmaailman pelleilyt, luisuttelut ja huippujen testaamiset aivan jäisillä teillä..
Niin se aika kultaa muistot? http://www.skootterini.com/foorumi/index.php?topic=2657.msg48891#msg48891 8) ;D
Minäkin osaan kaikki vauhtikikat, mutta parin luunmurtuman parantelun jälkeen ja selvän ylipainon, en mieluusti ota riskejä, varsinkaan jos auto roikkuu takana. Jalkojen laahaaminen antaa ne sekunnin osat jotta ehtii potkaista vastaan alkanutta luisua. Minä laahaan vaikka kilometrejä jos pito on koko ajan lipsuttava jossain spoorissa ja kengissä ei tunnu yhtään kitkaa. On kuin luistimet jalassa.
Riskipaikat ovat risteykset ja keskikaupungin kadut ja parkkipaikat. Niisä tapahtuu. Maantie on yleensä rauhallinen jaa hyvin hoidettu ja tilanteita vähemmän.
Otetaan nyt tuo ikäjuttukin mukaan. Kollina kun kaaduin, nousin ylös, kurkin vaurioita ja keräsin ehkä sätkiä asfaltilta ja jatkoin matkaa ja onnuin kipeää jalkaa pari päivää ja eikun menoks vaan. Nyt se ei suju ehkä yhtä hyvin kun iso kaatuu kovempaa.
Jep, kuten Coasti kirjoitti. Kun ikää tulee lisää, niin ainakin minulle on ihan sama mitä muut ajattelevat, roikotin sitten jalkoja tai ajoin kahtakymppiä. Lisäksi kun tällainen virtahevon notkeudella varustettu rappuspuuskuttaja kaatuu vaikka nollavauhdista, niin jotain todennäköisesti hajoaa.
Samoilla mennään Sampan ja Coastsiden kanssa..
Oma turvallisuus on ekasijalla ja sitten vasta ne tyyli ja ulkonäkökysymykset..
On pakko sanoa että 10" Eturengas ei ole paras talven irtolumille, Kinroadin 12" oli paljon parempi sivuttaispidoltaan, vaikka molemmissa scwalben iceman nakit alla niin isompi on parempi talvella.
Lainaus käyttäjältä: InsOmnia - 27.01.12 - klo:21:43
Lainaus käyttäjältä: ramba - 27.01.12 - klo:21:00
Tänä talvena en ole kertaakaan kaatunut vaikka joka päiväistä ajoa vähintään 40km.. Ja kuitenkin tähän kuuluu kaikenmaailman pelleilyt, luisuttelut ja huippujen testaamiset aivan jäisillä teillä..
Niin se aika kultaa muistot? http://www.skootterini.com/foorumi/index.php?topic=2657.msg48891#msg48891 8) ;D
Tuo oli syksyä;)
Kyllä se talveksi lasketaan jääkelit marraskuussa. Vaikka saahan ne tilastot näyttämään paremmalta hieman rukaten. ;)
Yllärijuttuja on aina syksyisin ja keväisin suurten lämpövaihtelujen vuoksi kun välillä sulaa ja jäätyy ja jäätä on yllärinä jossain kaarteessa. Nopeus taas liittyy tähän niin että jää vähemmän aikaa toimia jos ehtii mitään.
Alkukeväästä alkaa lumipenkat jäätyä vaarallisen koviksi jolloin sekin pakosuunta häviää. Se yhdistyneenä äkkipaikkaan, ei lupaa hyvää.
Mutta eipä ollut kuukausi tuon jälkeekään lunta eikä nastoja ;D ;D
Yksi talvi sain nastat alle 22.1. Onneksi lumet tuli myöhään.
Nyt hyvällä kelillä (-12 C) vakiomopolla keskinopeus oli 36 eikä poikkea juuri kesän nopeuksista. Erittäin huonolla se on 25. Puolet matkasta on 40 rajoituksella. Voi hetken miettiä sitä kun kesäinen tie muuttuu kapeaksi uraksi jossa täytyy pysyä ajaen samaa nopeutta.
Yritin kaivella vastausta tai neuvoa, mutten sitä täältä palstalta tavoittanut. Siis kysynpä tässä ketjussa.
Niin mites muitten skootterit, kun tuo minun kiinanskootteri ei yhtään tykkää noista tien kulumista? Eli ne urat jotka syntyvät henkilöautojen talvirenkaiden syödessä tietä. Skodeni riuhtoo niissä urissa laidasta laitaan ja käyttäytyy muutenkin ihan levottomasti. Joudun aina valitsemaan sitten urien välin, tai ihan tien laidan, josta sitten tuleekin se maalattu viiva tai asfaltin reuna.
Onko muilla siis samallaista ongelmaa ja jos on, niin miten te ratkaisette ajolinjat?
Kiinalaisten suuntavakavuudessa on eroja. Zoner oli herkkä urille ja railoille jonkin verran. Baotian 49-9 on eri keulalla ja tunnoton urille, ne vain kuulee ja tuntee tärinänä.
Renkaat ja niiden paineet on myös yksi tekijä tässä. Onko puslat, iskunvaimentimet ja jouset kunnossa ja kaikki kireällä?
Minun rengaspaineet on se "peukku ei saa painua liian syvälle"-tyyli. Pitäisi vissiin huoltsikalla tarkistaa. Iskarit on hyvässä timmissä edessä, eikä tuo takaiskarikaan ole mikään lötkö. Renkaat eivät anna sivuttain yhtään, joten olettaisin laakereidenkin olevan kunnossa...
Ja oikea rengaspainehan 10" täytyi olla?
EDIT:
Eipäs skode enää vaeltele!
Paineet oli 1,5 molemmissa ja nostin ne hiukan yli 2 bariin. Vaeltelu loppui siihen paikkaan, mutta tuntuu siltä, että laitoin hieman liikaa painetta. Kaikki tärskyt tulee hiukan käsille ja pienet kivetkin tuntuu renkaan alla. Pitänee hitusen puottaa alaspäin.
Pääasia kuitenkin saavutettu, kiinanromu kulkee suoraan...
Niinpäs,, Kokonaispaino ratkaisee ja rengas kanssa..
http://www.retrothing.com/2010/01/british-motorcycle-safety-1960s-style.html
Hieno filkka ajoturvallisuudesta.
Kultaisella kuusikymmentäluvulla ei ollut vilkkuja (ainakaan Matchlesseissa) - siksi viittoiltiin ahkerasti. Kaasukahva ei palauta, kun oikealle kääntyessä päästellään pitkään lapa ojossa. Opetusleffassa neuvotaan kääntyessä ryhmittymään aivan vasempaan laitaan (Britteinsaarilla kun ollaan), mutta siellä näyttää olevan pysäköityjä autoja heti vastassa. Tarinan opetus: jos hölmöilet motukalla, kannattaa siirtyä skootterin sarviin.
Hienoja ajokuteita ala Marlon Brando. Kuriositeettina ajoharjoittelijan kilvet (http://en.wikipedia.org/wiki/L-plate), joissa iso punainen L-kirjain. L-kyltti on edessä kiinnitetty ajovaloon, joten olettaa sopii, että nöösillä ei ollut oikeutta ajaa pimeän tultua.
http://www.youtube.com/watch?v=Clw64ntcIVo&feature=related
Saksalaista tyyliä opettaa.
Yhden asian ne uniohtaa neuvoa eli välttää isoja autoja edessä näköesteenä.
Tänään seurasin tilannetta, jossa kootteri ajoi pääväylää suoraan, kun edessä oleva auto ryhmittyi ja aloitti kääntymään vasemmalle odottaen vastaantulevia. Kootteri luonnollisesti ajoi oikealta puolelta ohitse, mutta koska heti perään tulee oikealle toinen risteys, ei tästä risteyksestä pääväylälle tuleva huomannutkaan kootteria. Pirulainen kun pujahti sieltä vasemmalle kääntyvän auton takaa.
Jos kootterikuski ei olisi ollut hereillä, niin olisi tullut suoraan auton kylkeen. Väistö oli kyllä taitava, eikä kuskikaan ollut enää ihan mikään jannu...
Viikonloppuna sai eräs nainen autonsa kylkeen kivan naarmun skootterini tangosta kun ei kuulemma huomannut minua kaistaa vaihtaessaan. Täysin hänen syy oli eli selvittiin puhumalla, omalle menopalalle ei käynyt mitään. ::)
^Ei saa ajaa kuolleessa kulmassa! ???
Lainaus käyttäjältä: Samppa - 23.04.12 - klo:20:12
Tänään seurasin tilannetta, jossa kootteri ajoi pääväylää suoraan, kun edessä oleva auto ryhmittyi ja aloitti kääntymään vasemmalle odottaen vastaantulevia. Kootteri luonnollisesti ajoi oikealta puolelta ohitse, mutta koska heti perään tulee oikealle toinen risteys, ei tästä risteyksestä pääväylälle tuleva huomannutkaan kootteria. Pirulainen kun pujahti sieltä vasemmalle kääntyvän auton takaa.
Jos kootterikuski ei olisi ollut hereillä, niin olisi tullut suoraan auton kylkeen. Väistö oli kyllä taitava, eikä kuskikaan ollut enää ihan mikään jannu...
Niinpä..
Itekin tuota harrastan, ja tilanteessa on aina nakit valmiina jarrulla ja kypärä pyörii tavallista nopeammin etsien vaaratekijöitä..
Ja hauskinta kaikessa, ihan laillinen temppu on..
Jos ajatte viereistä kaistaa, ajakaa aina siinä kohtaa kotiloa, jossa näettä kuskin naaman auton sivupeilistä.
Muistakaa turvaväli ja pitäkää etäisyyttä autopelleihin, jotka kiusaavat tai yrittävät haastaa... Siitä ei koskaan tuu mitään.
Silmät auki ja hereillä siellä satulassa!