Uutiset:

Varsinaisen skootterini.com sivuston etusivulle pääsee takaisin tästä: www.skootterini.com
Osa keskustelualueista näkyy vain rekisteröityneille jäsenille.

Main Menu

Takajousituksen säädöt

Aloittaja Partanen, 23.05.12 - klo:23:49

« edellinen - seuraava »

lehtijussi

Lainaus käyttäjältä: Partanen - 15.10.12 - klo:19:07
Lainaus käyttäjältä: konenikkari - 15.10.12 - klo:18:00
Tee esim. ehdotus miten korkeudensäätö toteutetaan
esijännitystä säätämättä ::)

Sitä säätörengasta kääntämällä, jota harhaanjohtavasti esijännityksen säädöksi kutsutaan. Jousen jännitys/puristuma ei muutu säätörengasta kääntelemällä miksikään, silloin kun jousta painaa kasaan kuorma. Vain perän korkeus muuttuu.

Nyt kun sulla nimim. "lehtijussi" on puitteet kohdallaan, niin pyydä joku istumaan satulaan, ja mittaa uudelleen korkeudet. Jos viitsit, tai ehdit.

Se, että tässä välillä mennään kisapeleihin vertailemaan, on välttämätöntä. Ilman esimerkkejä asia ei avaudu.

Mutta eipä mitään, edistystä on selvästi tapahtunut, kun verrataan lähtökohtaa tälle keskustelulle. Uskon, että ainakin joku on jo kokenut sen ahaa!-elämyksen. Hyvä hyvä. ;)

Tarvii kokeilla kuskin kanssa vielä... huomenna.

Partanen

Kuvissa näkyvä ero pieni, eikä se välttämättä suurene, vaikka joku satulaan istuukin. Se portaallinen säätö on halpa kompromissi, mutta parempi kuin ei mitään. Ei mene skootteri ihan niin pahasti "plaanissa" kuorman kanssa, kun säädöllä saa perän korkeutta/maavaraa edes hiukan korjattua.

Autoissa samaa säätöä voisi sanoa, tai sanotaan maavaran säädöksi. Tarkoituksella en sitä ole tähän mennessä tuonut esiin, koska skootterissa sillä maavaralla ei ole niin väliä.
Vespa HPE 2021
Vespa PX200 E 2003

Juissi

Joo, Partanen on ihan oikeassa.
Eli:
Kun jousi on ilman kuormaa, voidaan jousen puristusta lisätä esijännityksen säätörenkaalla.

Kun joku istuu penkille ja jousi painuu kasaan, on säätörengas enää jousen tukipiste, aivan sama mihin korkeuteen se on säädetty.

Vertaa jouseen jonka päälle laitetaan iso prikka + mutteri + kierretanko.
Jos jousta painaa on se aina yhtä jäykkä, mutta kierretankoa voidaan säätää eri korkeuksille.

Tää on samanlainen kompa kuin se, että lähteekö lentokone ilmaan liukuhihnalta.
Lähtee se koska lentokone ei vedä pyörillä.

Koittakaa kaverin kanssa seuraavasti.
Toinen istuu skootterin päälle ja toinen mittaa paljonko jousi painuu + maavaran.
Säädätte iskaria ja toinen istuu skootterin päälle, mittaatte paljonko jousi painuu + maavaran.
Yllttäen jousi painuu saman verran, mutta maavara on eri.

Meillä teoria ja käytäntö ovat sekoittuneet siten, että mikään ei toimi ja kukaan ei tiedä miksi.

ko2610

Lainaus käyttäjältä: lehtijussi - 15.10.12 - klo:19:17
Tarvii kokeilla kuskin kanssa vielä... huomenna.
Kokeilepa vielä sekin mikä on tilanne löysimmällä säädöllä yhden (mahdollisesti kevyen) istuessa satulassa ja kireämmällä säädöllä kaksi päällä. Silloin ehkä valkenee tuon säädön tarkoitus...
Niissä Partasen kisapirsseissä, joissa jousitus on melko kova ja kuskien välinen painoero kokonaismassaan nähden suorastaan olematon, tarkoitus on todellakin säätää korkeutta alustan mukaan. Skoottereissa sen sijaan on tarkoitus saada jousitus pysymään samalla toiminta-alueella eri kuormilla.

InsOmnia

#94
Lainaus käyttäjältä: Juissi - 15.10.12 - klo:23:24
Vertaa jouseen jonka päälle laitetaan iso prikka + mutteri + kierretanko.
Jos jousta painaa on se aina yhtä jäykkä, mutta kierretankoa voidaan säätää eri korkeuksille.

Tää on samanlainen kompa kuin se, että lähteekö lentokone ilmaan liukuhihnalta.
Lähtee se koska lentokone ei vedä pyörillä.

Koittakaa kaverin kanssa seuraavasti.
Toinen istuu skootterin päälle ja toinen mittaa paljonko jousi painuu + maavaran.
Säädätte iskaria ja toinen istuu skootterin päälle, mittaatte paljonko jousi painuu + maavaran.
Yllttäen jousi painuu saman verran, mutta maavara on eri.
Teidän teoria ontuu pahasti. Iskunvaimennin /jousen liikerata on vaikka 10 cm:ä jousen esijännitys nollassa, eli säätörengas hädin tuskin osuu jouseen. Ymmärtääkseni jousi on silloin vapaa. Säädetään esijännitystä esimerkiksi 3cm:ä jolloin iskunvaimentimen liikevara ei ole kuin 7 cm:ä samalla kuormalla ja jousi painaa säätörengasta x määrän jota sanotaan esijännitykseksi. Toimiva jousitus vaatii sekä sisään että ulosjoustoa. Tämä ei ole mahdollista, jos esijännityksen säädöllä säädetään maavaraa/jousituksen korkeutta vaan esijännityksen säädöllä kompensoidaan kannettavan kuorman painoa.

Juissi

#95
Muotoillaan asia vaikka niin, että esijännitys muuttaa jousituksen alkamiskohtaa, niin että jousituksen alkaminen vaatii enemmän voimaa, itse lineaarista jousta se ei jäykennä.
(ja koska jousta puristetaan ylhäältä kasaan, säätää se samalla maavaraa ylöspäin.)

Toisekseen jos iskarissa oli alunperin 10 cm liikevaraa ja säädät esijännitystä sen 3 cm, on sitä liikevaraa (ainakin mun iskareissa) edelleen se 10 cm, koska jousessa on painumavaraa vielä, vaikka esijännitys olisi täysillä ja jousi pohjassa.
Ainoastaan jousituksen alkamisajankohta vaatii enemmän painoa, kun paino on jousen päällä on jousitustapahtuma yhtä jäykkä kuin aina.. (Jousi on edelleen yhtäjäykkä, kun se on sama jousi ja painon ollessa jousen päällä, esijännitysrengas säätää vain jousen yläpään sijaintia).

Pohjaamista se estää koska jousta säädetään suhteessa iskariin. (tästä voi tulla tuntu, että jousitus olisi jäykempi(jousi on enemmän kasassa, kun iskari on pohjaamassa)).

Olisiko sama jousi yhtä jäykkä esijännitys poissa ja jousitus lähes pohjassa tai esijännitys lähes täysillä jousitus ylhäällä?
Kummassa tapauksessa jousitus pohjaa helpommin?
Ja kummassa maavara on ylempänä?
Meillä teoria ja käytäntö ovat sekoittuneet siten, että mikään ei toimi ja kukaan ei tiedä miksi.

InsOmnia

Jännä teoria, tuon mukaan esijännityksen voi kiertää 9,9cm:ä? Ja sillä millimetrin matkalla iskunvaimennin liikkuu 10 cm:ä ja jousi on yhtä löysällä kuin vapaana ollessa, koska jousivoima on vakio? :o

Juissi

#97
Niissä ei oo koskaan kierrettä niin paljoa että sen jousen saisi niin kireälle, että jousi menisi kasaan ennen iskarin jouston loppua ja pohjauskumeja.
Yleensä säätö on luokkaa 5-35 mm.

EDIT:

Ja ei jousi ei ole yhtä löysä, kuin vapaana ollessa, esijännitys säätää jousen puristusta vain siihen asti että paino saa jousen vapaaksi esijännityksestä.

Sama kun auton iskaria vaihtaessa jousipuristimilla puristetaan jousi kasaan, niin esijännityssäätö ei enää vaikuta.
Kuljettaja on tavallaan se jousipuristin, mutta ilman kuljettajaa (painoa) esijännitys pitää toki jousen puristuksissa.

Tosi sekavaa tekstiä jo tulee, vaikka asia on aika selvä.

EDIT:

http://www.youtube.com/watch?v=keInRV2N6-w&feature=related

Kohdasta 2.30 eteenpäin kaveri kertoo hetken esijännityksestä.
Lisää löyty hakusanoilla spring preload ja suspension sag.
Meillä teoria ja käytäntö ovat sekoittuneet siten, että mikään ei toimi ja kukaan ei tiedä miksi.

InsOmnia

Lainaus käyttäjältä: Juissi - 15.10.12 - klo:23:24
Jos jousta painaa on se aina yhtä jäykkä, mutta kierretankoa voidaan säätää eri korkeuksille.
Joten jos 20 kilon kuormalla jousi painuu sentin, niin 20 kilon kuormallaa se painuu myös pohjaan? No ei!
Ehkä ulkoisten tekijöiden johdosta? :o Mutta vakiopaineella jousi painuu johonkin ja painoa lisätessä jousi painuu lisää? 

Kierretangolla voi tosiaan säätää korkeutta, mutta silloin pitää olla prikat ja mutteri kummassakin päässä jousta.

Juissi

Mutta vakiopaineella jousi painuu johonkin ja painoa lisätessä jousi painuu lisää?

Näin aina.

Esijännitys säätää jousituksen alkamisajankohtaa, toisinsanoen sitä millä  massalla jousitus alkaa toimimaan, mutta kun se jousi alkaa painua, ei se ole sen jäykempi kuin ennenkään.

Vai meinaatko että sama jousi muuttuu toiseksi jouseksi? :o
Meillä teoria ja käytäntö ovat sekoittuneet siten, että mikään ei toimi ja kukaan ei tiedä miksi.

InsOmnia

Noup, vaan siihen jousen vakioon puutuin. Se muuttuu kuorman kasvaessa ja jousen puristuessa. Kyseessä on kuitenkin jousi, ei kuminauha. ;D

Juissi

#101
http://aijaa.com/BI8kHW
Tässä kun aikamme väännetään, niin joudun ettimään vannetta muualta.... ;D

RC palstalta:

Maavaraa muutetaan lisäämällä iskunvaimentimien C-profiilien kiinnikkeiden jännitystä. Ne
eivät muuta jousien jäykkyyttä, sillä jousien jäykkyys määräytyy tuotantovaiheessa, eikä sitä voi
muuttaa. Esijännitetyt jouset vaikuttavat vain rungon korkeuteen (maavaraan). Mitä enemmän
jousia on esijännitetty, sitä suurempi on kyseisen akselin maavara.

Lisää:

Monet säätävät jousten painetta lisäämällä klemmareita iskunvaimentajan varteen tai asentamalla puristettava kaulus alemmaksi iskunvaimentajan varteen. Tällä säädetään ainoastaan auton korkeutta. Monilla on sellainen käsitys, että tällä säädettäisiin jousituksen jäykkyyttä. Tämä ei pidä siis paikkaansa. Jousten jäykkyyttä muutetaan vaihtamalla jousia jäykempiin tai löysempiin. Eli varastossa kannattaa pitää kunnollista kokoelmaa eri jäykkyisiä jousia. Jousen progressiivisuuteen tällä voidaan kuitenkin jonkin verran vaikuttaa.
Meillä teoria ja käytäntö ovat sekoittuneet siten, että mikään ei toimi ja kukaan ei tiedä miksi.

khaosaming

"Myyttejä ja harhaluuloja":

http://www.promecha.com.au/myths_misconceptions.htm

LainaaMore Preload makes the spring stiffer?
Preload makes the bike sit higher, or lower - it does NOT make the spring stiffer.
     
"So if someone tells you that you should reduce your preload to make the bike feel less harsh, they probably don't have a clue" (GB).
Four wheels move the body, two wheels move the soul.

PappaSkootteri

olisiko aiheellista jos lainaa muun kuin suomenkielistä tekstiä niin samaan hengenvetoon tekee siitä siitäisuomenkielisen käännöksen... kosks koska rtodennäköisesti lainaaja osaa kumpaakin kieltä...
Dacia Duster 4WD 1,5D
Harley-Davidson Dyna
Vespa LX 50 2T
Vespa PX 150
Vespa Sprint
Piaggio Fly 50 4T
Peugeot Elystar 50 2T

Partanen

#104
Google kääntää suurinpiirtein näin:

Enemmän esijännitystä tekee jousen jäykemmäksi? Esijännitys muuttaa pyörän korkeammaksi tai matalammaksi - se ei tee jousta jäykemmäksi. "Eli jos joku kertoo sinulle, että sinun pitäisi vähentää esijännitystä jotta pyörä tuntuisi vähemmän kovalta, hänellä ei luultavasti ole mitään käsitystä asiasta".

*************

Mä olen sitä mieltä, että netistä jokainen löytää itselleen mieleisiä sivuja, tukemaan omaa (väärääkin) näkemystä. Tässä tapauksessa olisi tärkeintä jokaisen itse oivaltaa se kokonaisuus, että miten jousitus toimii.

Taitaa olla ihan hyvä, että skoottereissa ei ole kovin suurta säätövaraa perän korkeuden muutoksiin. Sen perusteella miten vaikeaa tämä asia tuntuu olevan käsittää joillekin.

Kiitokset nimim. "Juissi":lle. Jos ei annetuilla esimerkeillä homma avaudu, niin sitten ei millään. Vahvistuu se näkemys, että useilla meistä loppuu luetun ymmärtäminen ensimmäisten kolmen lauseen jälkeen.
Vespa HPE 2021
Vespa PX200 E 2003