Jos näin teoriassa kytket tyhjän 5Ah akun täyteen 65Ah akkuun, niin pienessä akussa kemiallinen reaktio on huomattavasti kiihkeämpi kuin siinä suuremmassa, ja se pienempi akku luovuttaa vetyä aikayksikköä kohden huomattavasti enemmän, josta seuraa suurempi vetypitoisuus sen pienen akun lähistöllä. Toki ne samansuuruisen kemiallisen reaktion käyvät läpi, mutta käänteisessä järjestyksessä.
Mopon ja auton akun yhteenkytkemisessä, jos siis kumpikin ovat ehjiä on ehkä parempi suorittaa se räjähdyksen laukaiseva kytkentä kuitenkin siellä missä sen seuraukset ovat pienemmät, kun kuitenkin molemmissa akuissa sille on olemassa mahdollisuudet. Toisessa on todennäköisyys suurempi ja toisessa taas pienempi, mutta tuho suurempi ja toisessa pienempi. Ja kyllä näitä aina välillä räjähtelee, eli varoittelu ei ole turhaa, mutta ei näitä kytkentöjä yleensä kannata liikaa pelätä, kunhan ei nyt kaapelia kytkiessä samaan aikaan toljota akun yläpuolella. Eli suorilta käsin kytketään. Itse en tyhjää kuorma-auton 200Ah akkua koskaan kytke suoraan napoihin, vaan kolme johtoa joista kaksi kytken akkukotelon ulkopuolella.
Se lyijyhyytelöakun huonompi virranantokyky kylmänä perustuu kai juuri siihen, ettei se hyytelö kierrä siellä akussa vaan se lämpö jää siihen kohtaan johon se muodostuu. Se tuhoutuu osittain kun siitä otetaan hetkellisesti ulos suuria virtoja.
ps. tää nyt meni teoreettiseksi jorinaksi, mutta apuvirran kanssa puuhailevat osanevat ottaa huomioon sen olennaisen.