Pahat onnettomuudet.

[Baotian]

Oliko tuon edellä mainitsemani linkin sisällön kopypastetus nyt tarpeellista?

Aattelin että helpompi hahmottaa. 

[Samppa]

Niin, jos ajoi päin punaisia, ei muuta kuin paikalliseen poliisiin yhteyttä. Silloinhan hän syylistyi myös onnettomuuspaikalta pakenemiseen.

Samppa, tuossahan oli kyse aiemmin linkkaamastani videosta eikä käyttäjän "nelitahti" mopokolarista.

Jep.. Hokasin, mutta en jaksanut korjata. Nyt on poistettu.

[Hillevi]

Pelkään paljon 

Johtuu sellaisesta tapahtumasta, että ylä-aste ikäisenä ajoin ystäväni mopolla joka oli itse tehty ja mitään en tiennyt sillä ajamisesta ja ystäväni halusi välttämättä kertoa samalla kun istui takanani, se ainut kypärä oli omassa päässäni.

Ajoimme lenkkipolulla ja meni aika hyvin, kytkin ja kaasu pohjassa paineltiin menemään kunnes tuli eteen mutkainen iso ja jyrkkä alamäki...ystävä huusi että jarruta ja painoin vielä jarrunkin pohjaan sen lisäksi että kytkin ja kaasukin oli pohjassa ja ystävä tipahti kyydistä, sitten pomppasi tämä hirveä hökötys ilmaan ja itse lensin pää edellä 2 metriä ilmassa ja menin tajuttomaksi.
Havahduin siihen että eräs iäkäs pariskunta tuli katsomaan olinko hengissä.

Siksi nyt pelkäänkin joutuvani onnettomuuteen vaikka vielä ei sitä omaa skootteria olekaan ja aion ajaa sillä sitten todella varovasti, mieheni vakuutteli että hyvin se minulta sujuisi, mutta on tuo paha muisto vielä mielessä.

[Irkku]

Pelkään hiukan

Olen paljon liikkunut fillarilla liikenteessä mutta en aja autoa ja mopoillut nyt vähän aikaa vasta. aluksi se kyllä jännitti jonkin verran johtuen ihan siitä että en luottanut vielä skootterin hallintataitoihini.

Noudatin myyjän ja mieheni ohjeita että ensin ihan rauhassa pitää tutustua ilman liikenteen vaaroja pihalla miten ärhäkät on jarrut ja miten kaasu toimii sillä minä en ole koskaan ajanut mopolla ja nyt jo 3 viikon jälkeen kulku on likimain täysin jouhevaa. Se että en revittele mopolla edes neljääkymppiä
pahemmin sillä haluan vielä olla varmempi sen käsittelyssä ihan oman ja muidenkin turvallisuuden tähden. Minulla ei myöskään ole kiire ja jos on niin sitten tilaan taksin

Turvallisuus on välittämistä muista itsensä lisäksi ja se on hyvä syy mennä maltilla ja opetella hallitsemaan omaa ajokkia kaikessa rauhassa.

[nelitahti]

vaikka paha muisto mieleen jäikin,se voi olla opettavainenkin.
varttuneempana löytyy sitä malttiakin ja ajan kanssa opit sitten koko ajan varmemmaksi kuskiksi 
ei muuta kuin pikkuhiljaa (vaikka skootterilla lujempaa pääsisikin...  )

[FrozenCorpse]

Juu, tossa nähtii eräs päivä onnettumuus, kun 15v tyttö oli havainnointivirheestä joutunut pahaan onnettomuuteen, juttua siitä iltalehden sivuilla.

[Samppa]

Kyllähän sellainen terve pelko/itsesuojeluvaisto on toisaalta ainakin minusta ihan hyvä pitää yllä. Samalla tarkkaavaisuus erilaisia tilanteita ja omaa toimintaa kohtaan kasvaa, toki pelkoa ei saa olla niin paljoa, että alkaa tuo keskittyminen menemään sitten pelkkään pelon hallintaan.

[FrozenCorpse]

Jos pelkää niin paljon, niin on ihan tervettä siirtyä suljetulle alueelle uudelleenkouluttautmaan ja harjoitelemaan käsittelyä ja muita taitoja..Simulaattorit ovat kanssa hyviä..

[Samppa]

Jos pelkää niin paljon, niin on ihan tervettä siirtyä suljetulle alueelle uudelleenkouluttautmaan ja harjoitelemaan käsittelyä ja muita taitoja..

Tämä on täysin totta. Liikenteeseen ei ole asiaa, ennen kuin tietää miten vehje toimii ja kykenee sellaiseen "perushallittavuuteen". Maalla on helppo harjoitella pienillä hiekkateillä, tai omassa pihassa ja kaupungeista löytyy pysäköintialueita yms, jotka ovat iltaisin tyhjiä. Tällaisella perustreenillä voidaan kuitenkin välttää niitä onnettomuuksia ainakin jossain mittakaavassa. Toisten aiheuttamille onnettomuuksille ei kuitenkaan aina voi välttämättä yhtään mitään.

[FrozenCorpse]

Ei myöskään pidä lähteä ajamaan jossei osaa... Hullun hommaa ja vielä jos toinen painostaa... Ei näin.. Kaiken oppii viimeistään kantapäänsä kautta jossei muuten usko..

[FrozenCorpse]

Onneksi en ikinä ole itse joutunut pahaan onnettomuuteen, paitsi kun viikonloppuna joku känniläinen ajoi päin pyörällä.. Helvetti..

[jesi]

Voi olla vähän OT, mutta en parempaakaan ketjua osannut löytää.

Tässä olisi ollut ainekset pahaankin hässäkkään... 


Tampereen kaukajärvellä tänään klo 1450 maisemissa olin yrjöläntielle liittyvässä risteyksessä tällä:
http://lh6.ggpht.com/_-PcqiBhuDMg/TJoSXO6bRUI/AAAAAAAACKs/5O819z806ok/s800/IMAG0108.jpg


Olin jo ehtinyt olemaan risteyksessä ns hyvän tovin, kun hervannan alppien suunalta pari "Emo"-tyylisesti pukeutunutta/kammattua jannua (voi olla tyttöjäki, ei noista pitkätukista tiedä  ) oli ko risteykseen kääntymässä semmosella kyykkärin näköisellä skootterilla.


En tiedä mihin hemmot oli keskittynyt, mutta kääntyessään asfaltilta tuolle hiekkatien alulle, 10cm päässä asfaltin reunasta, kuski sai jonkun heräämisen ja linttas etujarrun lukkoon.

Vauhtia ei ollut nimeksikään, mutta molemmat unohtivat laittaa jalat maahan, meinaan kopsahti kyljelleen noin 0kmh vauhdista siihen hiekkatien ja asfaltin rajamaille.
Jäin siihen katsomaan että molemmat pääs pystyyn, mahto mennä vähän katteet, peili ja kahvat huonoon happeen.



En tiedä mikä tosiaa oli homman juju, veikkaan todennäköisimpänä syynä sen, että tien varressa jossa olin, on vain meidän maavarasto plus koirien koulutuskenttä.
Siis risteys, jossa harvemmin ketään on ja kulkee, oiskohan pojat ollu menossa jemekseen tupakille kauheella kiireellä ja unehtu vähän tua ajaminen.


Enivei, en tosiaan jäänyt jutulle siihen jannujen kanssa, koska mitään vakavempaa ei tapahtunut ja en kokenut olevani syyllinen mihinkään.
Jos asianomaiset tän jutun saa käteensä, niin kertokaa ihmeessä miten tässä kävi näin ja googlessa on numeronikin jos halajaa soitella syystä X.

[voyager70]

Vuodesta 1988 asti ollut ABC-kortti ilman kolareita niiin ei sitä skodellakaan osaa mitään kolareita pelätä.
Eihän siitä ajamisesta tulis mitään jos olis koko ajan pelko persiissä.
Vaikkakin Kymco on eka kakspyöränen kortin saannin jälkeen, mutta sillä menee niin "sulavasti" liikenteen seassa.
Ja olen vuosien mittaan ennakoimaan ja seuraamaan muiden ajotapaa niin jotenkin vaan osaa välttää vaaratilanteet.
Mutta eihän sitä koskaan tiedä millon tulee vaikka rekka kolmion takaa päälle...

[Daywalker-75]

16 kesäisenä kloppina tööttäsin auton takapuskuriin. Ajoin silloisen tyttöystäväni kanssa "kaksipäällä" omalla pv:lläni kaupasta kotia ja hiukan enne kotia peruutti auto pihasta eteeni. Katseeni herpaantui hiukan ennen tuota törmäystä, joten minä olin se syyllinen..

Avopotta kypärä lensi törmäyksestä tommoset parikymmentä metriä ja mopo teki "linkkuliikkeen", joka katkaisi reisiluuni ja lisäksi jarrupoljin teki hitommoisen vekin akillesjänteen päälle(onneksi vain nahka rullalla).
Kolme kuukautta mentiin taksilla kouluun...

Yli vuosi meni, että osasin kunnolla kävellä. En suosittele tekemään perässä

[Coastside]

Onnettomuus on sattumien ryppään ikävä päätepiste. Rypäs kertyy sekunneissa, joten se tuntuu yllättävältä. Reakointitapa alkaa viedä tapahtumaa kohti onnettomuutta, kuten joskus muinoin hevosmies opetteli ajamaan autoa ja koetti pysäyttää sanomalla "pruu" ja vetämällä ratista.
Useimmiten kuljettaja on rentoutunut ja luottaa kaiken menevän niin kuin tuhat kertaa on on mennyt ilman kommelluksia ja kun jokin alkaa viedä kohti onnettomuutta, reakoidaan väärin tai liian myöhään. Annetaan jopa viimme hetkellä periksi ja ei tehdä enää mitään. Tulee selvä huomio että tilanne on hallitsematon, mutta vain sillä kokemus ja taitopohjalla.

Uhmakkaat riskinottajat, kilpailijat tai taistelijat ovat harvinainen vähemmistö vaikka jälki on sitten pahempaa ja pääsee otsikoihin. He ovat valppaita ja jos kokemusta ehtii kertyä, myös taitavampiakin.

Suurin uhka meille kaksipyöräkulkijoille on heikosti tilannetta hahmottavat ja hitaasti reagoivat autoilijat ja sen suhteen elämme vaarallista kautta, koska suuret ikäluokat alkavat olla vanhuksia jotka eivät aio luopua autostaan. Tuollainen kuski yleensä muuttuu hitaaksi ja epävarmaksi mutta liikkuu silti kykyjensä äärirajoilla, joten rauhallisuus on pettävää.