Tuolta löytyy kuva:
http://www.dekni.com/production/produ_moto2.php
Seoksiin vaikuttavassa ruuvissa loppuu säätövara kesken, tipahtaa ulos juuri kun alkaa löytymään se sopiva käynti, kun kiertää sisäänpäin niin seos rikastuu ja ulospäin laihenee.
Tehtyjä asioita:
-Imuvuodot tutkittu ja poistettu
-Kaasari putsattu, purettu osiin ja putsattu, paineilmaa, kaasuttimenputsauslientä jne.
-Jokainen kalvo ja liikkuva osa tarkastettu ja ovat kunnossa sekä liikkuvat hyvin
-Ryypyn toiminta tarkastettu, toimii ja asennettu jopa oikein, mitä se ei alunperin ollut, kun laitteen sain.
-Hanan tarkastin ja ei saa imettyä bensaa alipaineletkusta, eikä tuo muutoinkaan tiputtele eli toimii oikein
-Tankin huohotusreikä ja letku on auki ja pelaa kuten kuuluukin
-Kaasariin tehty perussäädöt, joilla käy julman rikkaalla, niin kitkerää on pakokaasukin että meinaa pyörtyä
-Ilmanputsari on uusi, puhdas ja kuiva, ei sillä kyllä mitään vaikutusta ole vaikka ilmanputsarin ilmanoton tukkisikin, kotelo kai vuotaa niin pahasti.
Minkä huomasin kun laitteen sain, kaasarin imupuolella oli hienoa hiekkaa, sitä oli myös kaasarissakin, ei sitä paljoa ollut, mutta että juuri sormiin tuntui, tyhjäkäynti seilasi, mutta laihentamalla seosta se korjautui. Toki koneeseen vaihdoin öljyt ja pitää se muutenkin käyttää palasina ennen kuin isommin ajelee.
Ongelma on nyt siinä, ettei seosta saa tarpeeksi laihalle, pakkasestakin hörähtää heti tulille kun hipaiseekin starttia ja kylmänä pelaa oikein hyvin, toki myös lämpimänä kohtuullisesti, mutta tämähän ei tietenkään riitä, pitäisi se nyt saada säädettyä seokset kodalleenkin.
Mitenkään ei tyhjäkäynnillä saa laihalle säädettyä.
Helppo olisi epäillä, että ryyppy olisi ongelma, mutta kyllä se ainakin heiluu ja vaikuttaa se myös käyntiin siten, että kierrokset laskee kun ryyppy lämpenee, eikä mitään takertelua ollut havaittavissa, kun sitä yritin etsiä.
Jos kyseisessä kaasarissa pitäisi sitten seoksen rikastua, kun ruuvia pyörittää kiinnippäin, niin voisi kuvitella, että vetää bensaa ilman sijaan, mutten tiedä onko tuollainen kuinka mahdollista tai edes todennäköistä?
Läppärunko, ruiskusuutin ja sopiva bensapumppu jos löytyisi niin laittaisin tuon ohjelmoitavan ruiskun heti kiinni, sentään se on täsmällinen ja jopa helppo, mutta yritetään nyt vielä jotain tuon kaasarin kanssa.
Mitähän itselle ei ole mieleen tullut, ehkä teillä olisi jotain edes arvalla heittää, mitä tuolle vielä tekisi?
Tilasin tuossa ultraäänipesurinkin, sille nyt muutenkin käyttöä melkein joka päivä, mutta kunhan se tulee, niin pitää siinä uittaa mokomaa, ellei sitten tässä keksitä jotain ihmettä sillä välin.
Minkä koon tyhjäkäyntisuutin ?
Lainaus käyttäjältä: -Zone- - 27.02.15 - klo:22:11
Minkä koon tyhjäkäyntisuutin ?
Siitä en ole saanut tolkkua, pääsuutin oli 82, mutta tyhjäkäyntisuuttimesta ei näillä silmin ja apuvälinein voinut edes arvata.
Tuon voisin tosin käydä tuttavan makrokameralla kuvauttamassa, niin näkisi mitä siinä sanotaan.
Mikä koko sieltä noin suurinpiirtein pitäisi löytyä?
Oliskohan 34 ollu vakio.
Kaikkiin ei ole kyllä kokoa merkitty edes. Se läpireikä on ihan hiton pieni. Valoa vasten katsomalla näkee onko se tukossa vai ei.
Toinen mahdollinen on roska tyhjäkäyntipiirissä. Se alkaa ilmasuuttimelta ja jatkuu kaasuläpän etupuolelle. Ilmasuutin on kiinteä sijaiten siellä ilmanputsarin liitoksessa. Siellä pitäisi olla myös pääsuutinpiirin ilmasuutin alhaalla keskellä.
Siellä oli sellainen numero kuin 30, tosi himmeästi naapurin makrokameran kuvassa erottui teksti.
En ymmärrä, noin pieni ja silti käy niin rikkaalla ja toisaalta en minä oikein sitäkään ymmärrä, että seoksiin vaikuttava ruuvi toimii kuten 2 tahtisissa, että ulospäin laihenee, kun senhän pitäisi rikastua ulospäin 4-tahtisissa yleensä.
Zonerin tyhjäkäyntikyvyttömässä kaasarissa olisi 35 suutin, sillä pitäisi käynnin olla entistä rikkaampaa, täytyy kokeilla tuota vielä.
Onkohan kukaan kyhännyt jonkinlaista kumista nokkaa paineilmapistooliin, että saa paremmin noihin pieniin epämääräisiin muotoihin tiivistymään, jos se olisi vaan voimanpuutetta ja kanvat eivät aivan täysin olisi auki vaikka ilma läpi jotenkin tuleekin? :D
Taidan mennä saksimaan polkupyörän sisukumia...
edit: 76 pääsuutin löytyi Zonerin CVK pd19J kaasarista, sain sen sopimaan, kun otin vähän muutakin, kas kun tottahantoki erikokoiset kierteet, Deni kaasarissa on pienemmät kierteet, mutta siinä jet tube mihin siis se pääsuutin ruuvataan kiinni, oli samanlaiset kierteet, joten otin sen CVK kaasarista ja siirsin Deni kaasariin, jotta sain CVK kaasarin 76 jetin siihen Deni kaasariin.
Se tyhjäkäyntisuutin ei käynyt kyllä mitenkään, enkä tiedä saako tuolla pääsuuttimen muutoksella yhtään mitään aikaiseksi, kaiken järjen mukaan sen pitäisi käydä jo 82 suuttimella laihalla kun mennään isoilla kierroksilla ja voimaa varmaankin entistä vähemmän, lisäksi pääsuuttimen ei pitäisi isommin vaikuttaa tyhjäkäynnille mitään.
3/4-tankkia mennyt bensaa ja olen sillä päässyt ajamaan jopa 30km, lämpimäksi käyttäminen sekä joutokäynti tuntuu vievän bensaa aika reippaasti.
Akkukin tuli keitettyä, joten tämähän menee taas ihan mallikkaasti :)
Olen huomannut että toi paineilma ei ole niin luotettava keino kaasuttimen puhdistukseen. Kalastus siimaa/muuta samantyylistä mikä ei naarmuta. sen kun työnnät kanavista/suuttimista läpi ja näet että se todellakin tulee läpi.
Myöskin oletko varma ettei jokin osa puutu sieltä kaasuttimesta, kokoonpanokuvat jostain tai toinen kaasutin vertailtavaksi/makaako ryyppy päällä?
Jaa vai olisko sulla neula liian korkeella? Jumissa/säädetty väärin?
Suuttimet ovat varmaankin suunnilleen oikean kokoisia, joten kohokammion bensanpinta taitaa olla liian korkealle säädetty.
(https://skootterini.com/foorumi/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fpic.globalimporter.net%2Fupload6%2F2009-01-15%2F4498190915735633.jpg&hash=11287353255c9b6f6c8318919b40553191e0d833)
Tässä helkamastakin löytyvässä uudemmassa pd18j versiossa ei kuvassa näkyvä seosruuvi vaikuttanut säätöön mitenkään, ennen kun säädin bensan pinnan kohokammiossa pari milliä alaspäin kääntämällä kohon neulaa nostavaa lirpukkaa ylöspäin.
Joku on ehkä eri mieltä, mutta seosruuvin avaaminen tässä kaasarissa lisää bensan määrää tyhjäkäyntisuuttimella ja kun ruuvin kiertää kokonaan kiinni, pitäisi mopon sammua, koska tyhjäkäyntisuuttimelle ei mene bensaa.
Jos se saa bensaa pääsuuttimen kautta, kun neula on liian ylhäällä ja tyhjäkäynti säädetty liian suurelle, jatkuu käynti vaikka tyhjäkäyntisuutin olisi suljettu.
Rikkaalla käydessään tulppa nokeentuu nopeasti ja alkaa maadoittamaan kipinää, mikä lisää kulutusta.
Laske kohokammion bensanpintaa, avaa seosruuvia 1,5-2 kierrosta, puhdista tulppa, aja kone lämpimäksi ja säädä seosruuvista mahdollisimman kovat kierrokset ja lopuksi tyhjäkäyntiruuvista kierrokset sopiviksi.
Lainaus käyttäjältä: helkama sc-r - 01.03.15 - klo:09:38
Suuttimet ovat varmaankin suunnilleen oikean kokoisia, joten kohokammion bensanpinta taitaa olla liian korkealle säädetty.
(https://skootterini.com/foorumi/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fpic.globalimporter.net%2Fupload6%2F2009-01-15%2F4498190915735633.jpg&hash=11287353255c9b6f6c8318919b40553191e0d833)
Tässä helkamastakin löytyvässä uudemmassa pd18j versiossa ei kuvassa näkyvä seosruuvi vaikuttanut säätöön mitenkään, ennen kun säädin bensan pinnan kohokammiossa pari milliä alaspäin kääntämällä kohon neulaa nostavaa lirpukkaa ylöspäin.
Joku on ehkä eri mieltä, mutta seosruuvin avaaminen tässä kaasarissa lisää bensan määrää tyhjäkäyntisuuttimella ja kun ruuvin kiertää kokonaan kiinni, pitäisi mopon sammua, koska tyhjäkäyntisuuttimelle ei mene bensaa.
Jos se saa bensaa pääsuuttimen kautta, kun neula on liian ylhäällä ja tyhjäkäynti säädetty liian suurelle, jatkuu käynti vaikka tyhjäkäyntisuutin olisi suljettu.
Rikkaalla käydessään tulppa nokeentuu nopeasti ja alkaa maadoittamaan kipinää, mikä lisää kulutusta.
Laske kohokammion bensanpintaa, avaa seosruuvia 1,5-2 kierrosta, puhdista tulppa, aja kone lämpimäksi ja säädä seosruuvista mahdollisimman kovat kierrokset ja lopuksi tyhjäkäyntiruuvista kierrokset sopiviksi.
Helkama sc-r, tuo kuvasi kaasutin näyttää CVK kaasuttimelta, joka Zonerissani on, kun taas Soliferissani on sellainen ihan erilainen, esimerkiksi kohokammion kannen ja kaasarin välinen liitospinta on vaakasuorassa eikä viistossa, kuten tuossa kuvasi kaasarissa.
Tuoss on kaikki osat mitä Deni kaasarissani on, kaasuläppä-akseli en alkanut irroittamaan tosin, mutta muut irtoavat osat on kaikki tuossa, sitä en tiedä puuttuuko sieltä jotain.
(https://skootterini.com/foorumi/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fi.imgur.com%2FUuMykeu.jpg&hash=c1cf7b6b940f10ab66269f18d9eaecebf2858b4c)
(https://skootterini.com/foorumi/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fi.imgur.com%2FUY6oGtM.jpg&hash=5c7620bad0afcee1891c38609d0a1273474efad3)
Ryypyn mäntäkin siirtyy ihan oikein reiän tulpaksi, joten ei tuo siksikään ime sitä bensaa, neulaa ei voi säätää kuin ylöspäin, en tiedä erottuuko kuinka hyvin kuvista, mutta neulan päälle ruuvataan ruuvimeisselillä muovinen holkki, jossa on jousi, eli ei lainkaan sellainen kuin CVK kaasuttimen säädettävä neula.
Myös kaikki kanavat ovat vähän erilailla kuin siinä tyypillisemmässä CVK kaasarissa, ainakin yksi kanava on sellainen, että se ei johda mihinkään, ryyppykoteloon se tulee, mutta siinä ryyppykotelon kannessa ei ole mitään reikää, vain tasaista metallia vastassa ja tiiviste jokapuolella ympärillä, en keksinyt mikä äly moinen on tehdä.
Toki voihan se olla jotain toista kaasariversiota varten.
Siima saattaa toimia suorissa kanavissa, nuo lukuisat 90-asteen mutkat joita tuossa on ei onnistu siimalla, tai millään muullakaan rassilla, liuotinta ja riittävästi painetta.
No, tuon ja monen muun jutun takia tilasin tuossa ultraäänipesurin, jos sillä saisi paremmin puhtaaksi.
Enpä tiedä onko tuohon edes korjaussatsiakaan olemassa, CVK kaasariin olisi sellainenkin olemassa, joten jos tuo ei ultrapesusta kummene, niin pitää kunnostaa sitten tuo 1mm isompi kaasari ja ajaa sitten moottoripyörällä, kun eihän se enää mopo sitten ole.
Kiihdytyspumppu puuttuu vallan näemmä. CVK ei ole mikään laatuvärkki, mutta melkeimpä vaihtaisin tilalle silti cvk:n. Siitä kiihdytyspumpusta kun on myös kylmällä käynnistettäessä hyötyä.
Lainaus käyttäjältä: -Zone- - 01.03.15 - klo:20:53
Kiihdytyspumppu puuttuu vallan näemmä. CVK ei ole mikään laatuvärkki, mutta melkeimpä vaihtaisin tilalle silti cvk:n. Siitä kiihdytyspumpusta kun on myös kylmällä käynnistettäessä hyötyä.
Vaan silti tuossa jonkinlainen kiihdytyspumppu tai sen korvike on, koska kahvasta vääntämällä saa sitä bensaa kurkkuun, mikä helpottaa käynnistymistä, en ole tosin löytänyt mitään sellaista enkä keksinyt miten se oikein toimii, kun mitään kalvoa joka painuisi kun läppää avaa ei löydy, eriskummallinen kikotin.
Tämä olisi ihan samannäköinen kuin se CVK joka mulla on, sama mallimerkintäkin, mutta onkos tuo Keihin jotenkin parempi sitten?
http://www.virijavara.fi/kauppa/product_details.php?p=285
Tosin katselin jo Piaggion varaosalistoja, on sillä pikkuisella ruiskusuuttimella vaan hintaa ja ruiskutusajan saaminen tontille voi olla haastavaa, 2t ruiskuvermeitä olisi paremmin oikeassa koossa, mutta ne ei oikein sovellu.
Opelin ruiskusuutin olisi sitten jo 10x turhan järeä, vaikka niitä olisikin hyllyssä, niin se ei auta, tietty aina voisi lisätä kuutiotuumia...
Kai se on vaan kärsittävä näistä kaasareista, CVK kaasarissa onkin sitten joku selvempi tukos, kun vain kiihdytyspumppu ruikkii bensaa, tyhjäkäyntisuutin siinä oli kumma, puuttui se pitkittäisuunnan läpireikä, messinki vaan paistaa kuin ei reikää olisi ikuna ollutkaan, en tiedä kuuluuko sen olla sellainen enkä ole kerennyt ihmettelemään sen sielua sen isommin, mutta pitää siihen korjaussatsi tilata niin olisi vähintään varakaasari, jos tuon toisen nyt saisinkin pelaamaan älyllisesti.
Lainaus käyttäjältä: Nuukailija - 01.03.15 - klo:21:17
puuttui se pitkittäisuunnan läpireikä, messinki vaan paistaa kuin ei reikää olisi ikuna ollutkaan, en tiedä kuuluuko sen olla sellainen enkä ole kerennyt ihmettelemään sen sielua sen isommin
Ei kuulu. Tyhjäkäyntisuuttimen kuuluu imeä kohokammiosta läpi polttoainetta aivan siinä missä pääsuuttimenkin läpi menee soppa.
Lainaus käyttäjältä: -Zone- - 01.03.15 - klo:21:29
Ei kuulu. Tyhjäkäyntisuuttimen kuuluu imeä kohokammiosta läpi polttoainetta aivan siinä missä pääsuuttimenkin läpi menee soppa.
Noin sen oletin olevan, mutta vahvistus aiheuttaa lisää harmaita (hyvin harvoja) hiuksia, ruuvin kannan päästä kun tehokkaalla lampulla katsoo, niin messinki vaan kiiluu, valoa vasten ei reikää eikä millään keinoin ole löytynytkään, eli odotamme ultrapesun tulosta tuohonkin, jolloin saamme tietää seikkailumme uudet vaiheet.
Tyhjäkäyntipiiriin tulee ilma sieltä putsarin liitoksesta omaa ohutta kavavaa pitkin ja jatkuu tyhjäkäyntisuuttimen yläpäähän ja jatkaa eteenpäin kohti seosruuvia. Suuttimen ohi virratessaan se vetää polttoainetta mukaansa kohokammiosta suuttimen läpi. Ennen ulospurkautumisaukkoaan läpän etupuolella kanavaan tulee seosruuvin pää, jolloin luonnollisesti se säätää tyhjäkäyntipiirin läpivirtauspinta-alaa kuten esim luisti kaasarin läpivirtausalaa.
Seosruuvia avaamalla soppaa saadaan enemmän mutta ilman määrä ei suurene kun sen määrää siellä ilmanputsarin liitoksessa oleva tyhjäkäyntipiirin alussa oleva kiinteä ilmasuutin. Avaaminen siis saa koneen rikkaamalle kiinnipäin kiertäminen laihemmalle.
Kaasareissa joissa on seosruuvin sijaan ilmaruuvi (eli ei ole siis sama asia) ilmaruuvi sijaitseekin siellä ilmanputsarin puoleisessa päässä ja niistä puuttuu kiinteä ilmasuutin ja ilmaruuvi hoitaa sen virkaa. Näin niissä kaasareissa avaaminen laihentaa ja kiinnipäin rikastuu.
Hitaana hoksasin tässä vasta yhden asian, Zoner on Qingqi valmistetta, kun taas Solifer on Baotianin tekele, Zonerin kaasarissa on päällä sininen BT tarra.
Eli, kun ostin nuo kaksi mopoa samalta myyjältä, oli se ilmeisesti vaihtanut kaasarit keskenään päikseen ja se oli se huolto, jonka mainosti tehdyn.
Solifer oli siis ilmeisesti heittäytynyt tyhjäkäynnittömäksi hänellä, syynä se, että tyhjäkäyntisuuttimen reikä oli kasvanut umpeen.
Ihmettelinkin kuinka muutoin siistissä mopossa on niin savinen kaasari ja muutoin niin savisessa mopossa on niin siisti kaasari.
Eipä tuohon kai muuta tarvitse kuin nostaa Deni kaasarin sievästi hyllyyn, tilaa korjaussarjan CVK kaasariin ja ajelee tyytyväisenä sitten, kun jos se muutoinkin on parempi kaasarina sen kiihdytyspumppunsa kanssa.
Sähköryypyt mielestäni on myös vaihdettu kaasarista toiseen, pitää tuotakin tutkia lähemmin, jos noissa on vähän eroja mitoissa, niin se voi osaltaan vaikuttaa kummallisuuksiin.
Deni kaasarissa tuo ohut ilmakanava menee pääsuuttimeen ja sitten ryypyn koteloon, jossa se ei mene mihinkään, eikä tee mitään, siihen pyöreään pieneen tiivistettyyn osaan ryyppykoteloa se päättyy.
Ekassa kuvassa kohon alapuolella on se ryyppykotelo ja siinä oikeassa reunassa on se tiivistetty ympyrä, siihen päättyy se ilmakanava, sama kai tuo olisi ollut jättää koko kanava tekemättä?
Joo, onhan näissä näitä kummallisuuksia tullut vastaan. Mulla PD19j tarvikekaasarissa oli ACV kalvo ja sen kansi ja jopa kannen tiivisteetkin paikallaan mutta kaikki siihen liittyvät kanavaporaukset tekemättä.
Mulla oli kerran korjattavana ja säädettävänä mopo jossa yksi harvinaisuus eli kiihdytyspumputon cvk malli ja en mä sitä järin rakastanut, mutta en mä ihan hirveästi ole rakastunut muihinkaan näiden kaasareista. Perinteisiin luistikaasareihin tottuneena tuo alipainetoiminen on aina ollut vähän kinkkinen säädeltävä kun luistin liikkeistä ei ole aina ihan täyttä varmuutta ja näissä tuntuu muutoinkin tulevan vastaan yllätyksiä.
Luistit tuppaa joskus takerteleen ja näyttäisi että välillä lämpötilankin mukaan ja ilmeisesti kaasarin kalvokin vähän tykkää venyä lämpötilojenkin mukaan jolloin luistin liikehdintä ei ole aina samanlaista siihen vaikuttavaan alipaineeseen nähden. Noissa perinteisissä luistikaasareissa missä vaijeri vaikuttaa suoraan luistin asentoon, voi sanoa aina kaasukahvan asennosta missä kohtaa luisti luistikammiossa on ja että ollaanko esim jo enemmän pääsuuttimen alueella vai vielä neulan ja siten on helpompi tehdä niitä tarvittavia säätöjäkin.
Mutta on tuo pumpullinen cvk silti yhdessä parempi mitä se pumputon. Kylmillä keleillä saa pumpullisella annettua ekstraryyppyä kahvaa kääntelemällä ja siitä on huomannut olevan selvästi apua.
Jeps, jollekin kaasarien vaihtaminen päittäin voi olla suurikin huoltotoimenpide ja jos peukalot kasvaa kämmenissä selkäpuolella kyseessä voi jo olla täysi koneremonttikin :)
No nythän se alkoi hauskaksi, sain CVK kaasarin tyhjäkäyntisuuttimeen reiän aikaiseksi, mutta skootteri kulkee molemmilla kaasareilla vain 20 ja sitten rätisee putkenpäässä ja kaasu pohjassa sammuu, tämä on kai niitä korjaa yksi vika ja saa kaksi uutta tilalle -malleja?
Bensaa tulee, sitä on kohokammiossa riittävästi, suuttimen koolla ja neulan paikalla ei ole merkitystä, aivan kuten ei ole merkitystä kumpaa kaasaria käyttää, CVK kaasarilla menee vaan pirteämmin sinne noin 20 nopeuteen.
Kun alkaa rätisemään, niin tuppi nurin ja kone sammuu, mutta jos sitten päästää kahvasta irti, niin löytyy tyhjäkäynti, jotenkin vähän ikäänkuin alipaineet menisi sekaisin tai sitten hyvin omituinen heikko kipinä efekti.
On epätodennäköistä, että molemmissa kaasareissa olisi sama vika, kaksi tulppaa kokeiltu ja tekee sekin saman, joten jotain muuta tuossa on nyt tapahtunut.
Koska tulppa on hieman kostea kaasulla sammuttamisen jälkeen, niin bensaa se kyllä saa, mutta olisiko sitten kipinässä sanomista, yksi tulppa meni aiemmissa säädöissä ihan tummanruskeaksi, se toimii silti samoin kuin tuore yksilökin.
Voisi kokeilla laittaa alipainemittarin kiinni ja tutkia kipinää seuraavaksi, ehkä toisella puolallakin testailua, jos nyt jollain olisi tuohon jotain vaikutustakin.
Eipä pääse tekeminen loppumaan, se tosin harmittaa, että tankillinen bensaa palanut kolmeen kauppareissuun ja säätöön, säätöön tainnut tosin mennä se 90% bensasta.
Imukaulassa halkeemia ja bakeliitin kunto ?
Se bakeliitti halkee hyvin helpolla kiristettäessä. Monta olen itse rikkonut. Näin esim käy helpolla http://aijaa.com/EVUKev
Lainaus käyttäjältä: -Zone- - 04.03.15 - klo:15:08
Imukaulassa halkeemia ja bakeliitin kunto ?
Se bakeliitti halkee hyvin helpolla kiristettäessä. Monta olen itse rikkonut. Näin esim käy helpolla http://aijaa.com/EVUKev
Imukaulahan on rapea kuin armeijan näkkileipä, bakeliitti on ok, o-renkaan siihen tosin voisi uusia, mutta nyt kun mainitsit imukaulasta, niin sehän voi olla antautunut lukuisissa kaasarin irroitteluissa.
Uusia imukauloja on kylläkin tulossa lähipäivinä ja taidan kokeillakkin tuota toista rapeaa joka on käsillä.
Kuvasi bakeliitilla on noussut tatti otsaan.
Aikoinaan monia pultteja tuli katkottua, opettelin sitten kiristämään käsin niin että on kiinni ja avaimella korkeintaan vartti, mutta kyllähän niitä vahinkoja aina sattuu.
Samallahan tuon bakeliitin katsoo, kun ottaa imukaulan irti.
Mutta on tämä mun pää vaan tosi hauska, ihan teräväpiirtofilmiä mulla on muistissa siitä, että Deni kaasarissa olisi pieni ruikkiminen käynyt, kun kaasua liputti, mutta tämänpäivän todellisuusfiidi ei kohtaa muistikuvan kanssa, ilmeisesti CVK kaasarin kohokammion pohjasta kiihdytyspumpun ruikkima bensa oli yhdistynyt Deni kaasarin imupuoleen ja muistini jälleen sujuvasti valehteli mulle, kun muutoin ei tarpeeksi haasteita ole, niin tälläistä täällä :D
Deni kaasarin laitoinkin ultra-äänipesuun.
Imukaulasta ja bakeliitistä ei löytynyt mitään muutosta aikaan jolloin yläkierrokset ja reilummat kaasunasennot eivät aiheuttaneet tuota rätinää ja sammumisenkaltaista efektiä.
Halkeamia on ihan reilusti, muttei yksikään ole vielä läpi.
Parin päivän sisään tuonkin voi uudella imukaulalla testata, mutta jotenkin liian täsmällinen imuvuodoksi, tulee prikulleen samassa vaiheessa prikulleen samalla tavalla, eikä mikään kaasarin säätö tai toinen kaasarikaan sitä muuta, niin jotenkin sähköihin epäilisin liittyvän.
Totta samaan suuntaan kallistuisin. Monesti se vian haku onkin tämmöistä poissulkevaa jossa tarkistetaan yksi kohde ja kun sen on todettu olevan ok niin siirrytään seuraavaan. Nuo imukaulan ja bakeliitin viat on sen verran yleisiä ja jos vika ilmestyy kun niihin on koskettu niin silloin on järkevin tarkistaa ne ensin. Onhan myös bensahanan riittävä virtaavuus tarkistettu ? Oireet siinä ei kyllä yleensä ole järin täsmällisiä, mutta toiminta kannattaa silti tsekata. Varmuuden vuoksi.
Huonoimmalla tuurillahan se alkaa sohloomaan seuraavaksi mikäli ajattelee että siinä nyt ei ainakaan vika ole ;)
E: Tuli mieleen että useita vuosia sitten mulla oli mielestäni lähes tismalleen samat ongelma edellisen baotianin kanssa. Tulpanhattu oli lähes irti kun siinä oli sen verran nafti piuha että isommista montuista ajo tahtoi kiristää johtoa ja vähitellen repiä liitosta auki.
Lainaus käyttäjältä: -Zone- - 05.03.15 - klo:00:02
Totta samaan suuntaan kallistuisin. Monesti se vian haku onkin tämmöistä poissulkevaa jossa tarkistetaan yksi kohde ja kun sen on todettu olevan ok niin siirrytään seuraavaan. Nuo imukaulan ja bakeliitin viat on sen verran yleisiä ja jos vika ilmestyy kun niihin on koskettu niin silloin on järkevin tarkistaa ne ensin. Onhan myös bensahanan riittävä virtaavuus tarkistettu ? Oireet siinä ei kyllä yleensä ole järin täsmällisiä, mutta toiminta kannattaa silti tsekata. Varmuuden vuoksi.
Huonoimmalla tuurillahan se alkaa sohloomaan seuraavaksi mikäli ajattelee että siinä nyt ei ainakaan vika ole ;)
E: Tuli mieleen että useita vuosia sitten mulla oli mielestäni lähes tismalleen samat ongelma edellisen baotianin kanssa. Tulpanhattu oli lähes irti kun siinä oli sen verran nafti piuha että isommista montuista ajo tahtoi kiristää johtoa ja vähitellen repiä liitosta auki.
Tuo tulpanhattu mulla olikin mielessä aiemmin, mutta sitten unohtui, hyvä muistutus, sillä kyllähän sitä tulpanhattua on tullut kiskottua ja tulpan väriä ihmeteltyä!
Sopisi kyllä tosi hyvin muutenkin, kun voimaa pyydettäessä ja kierroksillahan sitä kipinään tarvitaan tehoa ja jos on huono kontakti syystä tai toisesta, niin osaa se oirehtia mielestäni juurikin noin.
Tuossahan on vielä se alkuperäinen peltinen hattu, jostain tältä palstalta taisin lukea ettei se olisi kovin hyvä ja kannattaisi vaihtaa parempaan.
Mitään isompaa löysyyttä en tulpanhatusta löytänyt, tuo peltikuori vaikuttaa olevan myös sellainen, että sitä ei saa ehjänä purettua, kiinnityskynnet katkeilee vähän ennen kuin alkavat olemaan riittävästi auki, että puoliskot saisi erilleen.
Suihkin CRC:tä liitoksiin ja laitoin nippusiteillä kasaan, nyt se toimii kuten pitää.
CVK kaasarilla meno on kyllä huimasti parempaa kuin Deni kaasarilla, pääsuutin 82 on itse-asiassa aavistuksen jopa pieni tähän kylmään keliin ja tulppakin taitaa olla kylmä, mutta pelaa tuo nyt oikein hyvin, käynnistyy ok, ei liian hyvin ja seosruuvin saa pitää melko pienesti auki, vetoja sekä kulkua on enemmän kuin näillä lahjoilla (siis niiden puuteella) voi hallita, lumella perä meinaa karata alta, kun oikein kääntää tupen nurin.
Kulkee mittarin mukaan noin 50 kohdalle, kun alkaa rajoitin rajoittamaan menoa, en tutkinut vielä tarkemmin tuota mittarin tarkkuutta, mutta mäki joka Deni kaasarilla mentiin 20-25km/h ylös menee nyt 40 ylös 1/2 - 3/4 kaasulla.
Deni kaasarista itse en ainakaan löydä mitään syytä miksi sen seosruuvi pitää säätää niin ulos, että seos laihenisi sopivalle tasolle, kaikki kanavat siinä vaikuttaisi olevan auki ja kalvot sekä tiivisteet ehjiä.
Ehkä se vaan on sellainen? Jos siinä on joku valuvika jo tehtaalta lähtiessä ollut ja joku kanava ei ole sellainen kuin pitäisi?
Näillä kokemuksin kuitenkin jos tuollainen pd18j Deni kaasari on skootterissa, niin vaihtamalla se pd19j kaasariin kulku paranee, murheet katoaa, veloistakin tulee saatavia, kannattaa siis ehdottomasti vaihtaa.
Jos ei ole saatavilla ketään Remontin korjaajaa tähän hätään niin koitappa tutkia onko se seosruuvi sopiva/ ehjä siinä kaasuttimessa?
Sen peltikuorisen tulpanhatun on useinkin todettu lyövän maihin.. eikä se kiinalaisuus sitä paremmaksi tee
Eli heti vaihtoon se ja kuinmyös mahdollinen kiinalainen sytytystulppa ( eikaitnytsentään semmosta ole)
Lainaus käyttäjältä: Nuukailija - 05.03.15 - klo:16:01
Deni kaasarista itse en ainakaan löydä mitään syytä miksi sen seosruuvi pitää säätää niin ulos, että seos laihenisi sopivalle tasolle, kaikki kanavat siinä vaikuttaisi olevan auki ja kalvot sekä tiivisteet ehjiä.
Hyvä että vika löytyi.
Tuosta kaasarin seosruuvista: Ei se oikeastaan mikään ihme ole alipainetoimisessa kaasarissa. Siihen säätöasentoon kun vaikuttaa jo luistin jousen jäykkyyskin. Perinteisessä kaasarissa missä varppi vaikuttaa luistiin tyhjäkäynti säädetään ruuvilla joka nostaa ja laskee luistia ja luisti palautuu aina millilleen samaan kohtaan sillä tyhjäkäyntiruuvi pysäyttää sen rakenteellisesti tähän kohtaan. Tästä varmaankin jokainen ymmärtää, että moottorin tyhjäkäynnillä käyttämä ilma koostuu lähes kokonaisuudessaan luistin alta virtaavasta ilmasta. Polttoaine vain tulee tyhjäkäyntisuuttimelta eikä vielä pääsuuttimelta.
Sen tyhjäkäyntisuuttimelle menevän ilmakanavan tarkoitus on ainoastaan imeä suuttimelta polttoainetta. Toki tätäkin kautta virtaa hivenen moottoriin ilmaa (A) mutta pääosin moottorin käyttämä ilma tulee luistin alta (B) jolloin moottorin käyttämä ilma on siis A+B ja jos luisti on yhdessä kaasarissa eri kohdassa kuin toisella kaasarilla seosruuvi pitää tietysti kääntää eri asentoon jotta seossuhde olisi sama.
Alipainetoimisessa kaasarissa tämä on selviö että pieniä tai joskus suurempiakin eroja kaasareissa ilman muuta luistissa on ja kun ymmärtää tämän tyhjäkäyntipiirin toiminnan, ymmärtää senkin miksi näille on yleisiä esim sellaiset ilmiöt että moottori saattaa pyrkiä sammumaan päästettäessä kone kaasukahvasta tyhjäkäynnille. Luisti laskeutuu alemmas kuin normaalisti tyhjäkäyntisäädössä jolloin moottorin saama ilmamäärä putoaa mutta polttoaineen säädetty määrä on edelleen sama.
Jos moottori ei sammu tyhjäkäynti tasaantuu kohta normaaliksi kun luisti asettuu oikeaan kohtaansa. Luistin liikkeet on aina myös tietty hivenen erilaisia riippuen lämpötilasta ja luistin kulloisesta kitkastakin joka vaikuttaa siihen että kaasari tuntuu olevan "aina vähän sinnepäin" säädetty. Alipainekaasari on periaatteessa keksintönä hyvä, käytännössä huomaa että näissä se toteutus ei ole niinkään hyvä. Kyllä kinkin alipainevitsinhässäkän kanssa pärjää kun antaa anteeksi osan sen oikkuja. ;)
Lainaus käyttäjältä: -Zone- - 05.03.15 - klo:16:59
Hyvä että vika löytyi.
Tuosta kaasarin seosruuvista: Ei se oikeastaan mikään ihme ole alipainetoimisessa kaasarissa. Siihen säätöasentoon kun vaikuttaa jo luistin jousen jäykkyyskin. Perinteisessä kaasarissa missä varppi vaikuttaa luistiin tyhjäkäynti säädetään ruuvilla joka nostaa ja laskee luistia ja luisti palautuu aina millilleen samaan kohtaan sillä tyhjäkäyntiruuvi pysäyttää sen rakenteellisesti tähän kohtaan. Tästä varmaankin jokainen ymmärtää, että moottorin tyhjäkäynnillä käyttämä ilma koostuu lähes kokonaisuudessaan luistin alta virtaavasta ilmasta. Polttoaine vain tulee tyhjäkäyntisuuttimelta eikä vielä pääsuuttimelta.
Sen tyhjäkäyntisuuttimelle menevän ilmakanavan tarkoitus on ainoastaan imeä suuttimelta polttoainetta. Toki tätäkin kautta virtaa hivenen moottoriin ilmaa (A) mutta pääosin moottorin käyttämä ilma tulee luistin alta (B) jolloin moottorin käyttämä ilma on siis A+B ja jos luisti on yhdessä kaasarissa eri kohdassa kuin toisella kaasarilla seosruuvi pitää tietysti kääntää eri asentoon jotta seossuhde olisi sama.
Alipainetoimisessa kaasarissa tämä on selviö että pieniä tai joskus suurempiakin eroja kaasareissa ilman muuta luistissa on ja kun ymmärtää tämän tyhjäkäyntipiirin toiminnan, ymmärtää senkin miksi näille on yleisiä esim sellaiset ilmiöt että moottori saattaa pyrkiä sammumaan päästettäessä kone kaasukahvasta tyhjäkäynnille. Luisti laskeutuu alemmas kuin normaalisti tyhjäkäyntisäädössä jolloin moottorin saama ilmamäärä putoaa mutta polttoaineen säädetty määrä on edelleen sama.
Jos moottori ei sammu tyhjäkäynti tasaantuu kohta normaaliksi kun luisti asettuu oikeaan kohtaansa. Luistin liikkeet on aina myös tietty hivenen erilaisia riippuen lämpötilasta ja luistin kulloisesta kitkastakin joka vaikuttaa siihen että kaasari tuntuu olevan "aina vähän sinnepäin" säädetty. Alipainekaasari on periaatteessa keksintönä hyvä, käytännössä huomaa että näissä se toteutus ei ole niinkään hyvä. Kyllä kinkin alipainevitsinhässäkän kanssa pärjää kun antaa anteeksi osan sen oikkuja. ;)
Ihmeen monimutkaisesti mun mielestäni näissä alipainehässäköissä suht yksinkertainen asia hoidetaan, kai sillä on haettu sitä, että ei tarvitseisi kapulasta käännellä pieniin mäkiin lisää voimaa, jos oikein olen käsittänyt tuon alipainehässäkän toiminnan, niin sillä yritetään pitää kierrokset suht samana kuormasta riippumatta.
Asia josta en ole pitänyt edes ruohonleikkurissa, kai se on joku pakkoneuroosi, kun pitäisi itse saada säätää lisää läppää auki, jos meinaa puutua.
Kylmä tuo tulppa näyttäisi olevan (talvitulppa voisi olla kuumempi kuin kesätulppa varmankin) ja hieman laihalla käy kaasu pohjassa etenkin, suutin pitää suurentaa ainakin näin kylmälle kelille, tyhjäkäynnillä oli vielä rikkaalla, taitaa olla vajaan kierroksen seosruuvi auki ja ei käryä kitkerästi lämmettyään. Neulaa voisi laskea yhden pykälän jos olisi isompi suutin ja polttoainetalous saattaisi hieman parantua. Hyvähän se nyt on hieroa ja säätää, kun säädöt piisaa ;)
Pitää hankkia uusi tulpanhattu ja eihän tuo haittaisi tulpan uusiminenkaan, kun näkyy olevan tuo herkästi pimenevä NGK, olen saanut rikkaalla seoksella kuolemaan lukemattoman monta NGK tulppaa aikoinaan, mutta Boschin nelikärkisiä en edes yrittämällä.
Eräänkin kerran ohjelmoitavan ruiskun kanssa vehdatessa jäi alipaineletku irti, no boksihan kuvitteli, että kaasu on pohjassa ja antoihan se bensaa, ihmettelin kuinka kulku meni niin onnettomaksi ja kävi kolmella, kaasu pohjassa veti ihan normaalisti tosin, ei siinä tarvinnut kuin letku laittaa kiinni.
8 NGK tulppaa sain pimenemään (2 satsia peräkkäin), kun kylmäkäynnistyksen asetuksia hain ja oli samalla tavalla rikkaalla pienen laskuhärön johdosta, ei ole koskaan oikeastaan tulppien kanssa ollut isompaa ongelmaa tuon lisäksi, paitsi Solifer SM tykkäsi tehdä piikkiä tulppaan aika herkästi pisemmässä ajossa.
Niin se seosruuvin ehjyys/sopivuus, mitään silmämääräistä vikaa siinä ruuvissa ei vaikuta olevan, sopii hyvin paikoilleen, mutta onko kärki sopiva, sitäpä on vaikea sanoa, kun pitäisi saada selville millainen alkuperäinen on Deni kaasarissa.
Siltikin kummallista on se että seos laihenee kun ruuvia avaa ja seos on aika hyvä juuri kun kierteet loppuu, koska ruuvi tulee selvästi ulos, ei kierteetkään voi olla väärinpäin, jotain muuta siinä mielestäni tulisi olla, mutta vähän mysteeri että mitä muuta.
Pääsee sen Deni kaasarin kanssa painimaan, kunhan rakennan Zoneriin koneen ja sähköt + monta muuta asiaa, mutta ehkä se mystisesti toimii ihan ok Zonerissa.
Lainaus käyttäjältä: Nuukailija - 05.03.15 - klo:18:28
Siltikin kummallista on se että seos laihenee kun ruuvia avaa ja seos on aika hyvä juuri kun kierteet loppuu, koska ruuvi tulee selvästi ulos, ei kierteetkään voi olla väärinpäin, jotain muuta siinä mielestäni tulisi olla, mutta vähän mysteeri että mitä muuta.
Oikeastaan ei ole edes ihme, tuossa aiemmin vähän jo selittelin asian tiimoilta. Pääsääntöisesti se siis rikastaa seosta kun seosruuvia avaa, mutta ei se ole harvinaista että kone meneekin selvästi laihemmalle. Kaikki liittyy siihen luistiin. Kun säädät seosruuvia koneen kierrosluku muuttuu joka omalta osaltaan vaikuttaa helposti luistin asentoon ja joskus läpivirtausala kasvaa suhteessa enemmän mitä ruuvin auki kiertäminen vaikuttaa tyhjäkäyntipiirin virtauspinta-alaan joka luonnollisesti tekee sen että se meneekin laihemmalle huolimatta siitä että polttoaineen virtaavuutta itseasiassa lisättiin.
Vielä jos tyhjäkäyntisuutin on siinä rajalla, että onko se jo liian pieni, niin tietyn pisteen jälkeen seosruuvin avaaminenhan ei lisää yhtään polttoaineen virtausta kun pienin nimittäjä määrää eli läpivirtausala joka on jo se suuttimen koko. Tämän pisteen jälkeen seosruuvin avaaminen lisää tyhjäkäyntipiirin kautta kulkevaa ilmamäärää joka luonnollisesti laihentaa seosta. Loputtomiin ei tyhjäkäyntipiirin kautta ilmamäärä lisäänny. Siellä ilmanputsarin puoleisessa päässä on kiinteä ilmasuutin joka loppupeleissä määrää läpivirtausreijän koon.
Ilmanputsarikin vaikuttaa luistin liikkeisiin.
Tämmöistä se näiden kanssa on. Ei nää loppupeleissä niin mystisiä laitteita olekaan, mutta kun yrittää saada ne toimimaan halutulla tavalla sepä ei olekaan enää niin helppoa. Se luisti kun voi joskus alkaa sopivassa tilanteessa pumppaamaan itsekseen ylös-alas. Tavallisesti ilmiö ei jatku pitkään. http://youtu.be/fnJuGZl1vnQ
Lainaus käyttäjältä: Nuukailija - 05.03.15 - klo:18:28
Ihmeen monimutkaisesti mun mielestäni näissä alipainehässäköissä suht yksinkertainen asia hoidetaan
Kieltämättä kyllä totta. Sitä luistia kun voi liikutella suoraan vaijerillakin ilman turhaa alipaineella pelleilyä. Aika moni on lyönyt koneeseensa kiinni dellorto phbg 16 as kaasarin. Ainoa suurempi puute niissä on kiihdytyspumpun puute, mutta selvästi johdonmukaisempia säädettäviä ne on.
Kun tyhjäkäyntisuutin on 30, niin sehän voi olla liian pieni, sitten vaihtamalla 35 suuttimen se saattaisi mennä laihemmalle, ai kuinka ihanan loogista :D
Tuota ruiskua kun miettii, niin se on kyllä simppelimpi ja loogisempi, mutta tietty jonkun on pitänyt se softa vääntää ensin, kumminkin sitten asentaessa ja säätäessä se on niin mahdottoman helppo, kun asetat tietyn arvon, niin arvo on se eikä jotain sinneppäin.
Anturien tiedot näkee suoraan ruudulta reaaliajassa ja saa ajettua logitiedostoonkin.
Harmillisen heikosti on vain ruiskuhilppeitä kaupan kohtuullisella hintalapulla.
Katsoinkohan ihan väärin, mutta mielestäni Piaggion jossain suuttimessa oli integroituna regukin, ei tarvitseisi kuin sopivan läppärungon ja imukaulan, pumpun tankin kylkeen/pohjaan ja letkut suuttimelle, laajakaista putkeen sekä vähän sähkötöitä ja ei tarvitseisi edes sylkäistä kaasarien suuntaan. No, joku päivä, samalla kun olisi fiksua tehdä oikea 12V tasasähköistys.
Ensimmäiset Fudet kun tuli suomeen 2000-alussa ( 2003?) niin niissä oli liian pieni suutin ja muistaakseni johonkin 34:n sen vaihdoin ja kyllä käynnistyminen ja alakierroskäytös sekä ennenkaikkea kiihtyvyyden alkuosa parani aivan huimasti. Ja myös seosruuvi alkoi reagoimaan ruuvailuun. Mulla taitaa olla noita 34:a vieläkin jossain.. jos vaan löytää :D
Noi oli niitä ihan ekoja mitä se Raahelainen rautakauppa maahantoi.
Lainaus käyttäjältä: viisnelonen - 05.03.15 - klo:21:14
Ensimmäiset Fudet kun tuli suomeen 2000-alussa ( 2003?) niin niissä oli liian pieni suutin ja muistaakseni johonkin 34:n sen vaihdoin ja kyllä käynnistyminen ja alakierroskäytös sekä ennenkaikkea kiihtyvyyden alkuosa parani aivan huimasti. Ja myös seosruuvi alkoi reagoimaan ruuvailuun. Mulla taitaa olla noita 34:a vieläkin jossain.. jos vaan löytää :D
Noi oli niitä ihan ekoja mitä se Raahelainen rautakauppa maahantoi.
Tuo oma deni kaasari taitaa olla 2006 vuosimallin Zonerista, tai en minä tiedä onko se siinäkään alunperin ollut, mutta itse sellaisesta irroittelin.
30 tyhjäkäyntisuutin siinä kumminkin oli, mikä nyt varmaankin osuu tuohon liian pieni kategoriaan. Tyhjäkäyntisuutinhan tossa Deni kaasarissa oli muistaakseni pienemmällä kierteellä kuin yleisemmässä CVK kaasarissa, kumminkin 1mm erilaista kokoa, enää en muista niin varmasti oliko se suurempi vai pienempi, onhan siitä jo monta tuntia kun käsissäni hypistelin ja teflonilla päällystetty aivo ei ole hyvä tässä muistipelissä.
Jos satut 'törmäämään' moiseen suuttimeen, niin voin sen kohtuullisella summalla ostaa.
Tuossa kaverilla on 300km ajettu skootteri jossa on kyseinen kaasutin. Ei lähde käyntiin.
Kipinä ok
Tulppa ei kastu vaikka kaasu auki starttaa.
Polttoaine vaihdettu uuteen ja se tulee kaasuttimelle asti.
Kaasutin purettu osiin pääsuutin ok, tyhjäkäyntisuuttimesta ei näy valo läpi kuten pääsuuttimessa eli se ilmeisesti tukossa.
Kaasutinta ja suuttimia liuotettu ties vaikka missä sekä sorkittu neulalla ja paineilmalla mutta ei meinaa aueta.
Nyt haluankin varmistaa että kuuluuhan myös siinä tyhjäkäyntisuuttimessa olla reikä kskellä pituus suunnassa?
Jos kaasu auki koetat käynnistää kylmänä,ei tulppa kastu koska.
"Automaatti ryyppy on itsenäinen kaasuttimen muusta toiminnasta riippumaton, ryyppypiiri.
Kylmänä autoryyppy pitää auki lisäilmakanavaa, johon sekoitetaan ryyppysuuttimelta tuleva polttoaine.
Lämmettyään sähköllä lämpiävä vahaklomppi sulkee sekä lisäilmakanavan että siihen tulevan lisäpolttoaineen.
Eli ryyppy menee pois päältä.
Jos kaasuttimen varsinainen luisti on liian ylhäällä, ilma virtaakin luistin alta, eikä siis ryyppypiirin kautta.
CVK kaasuttimessä jos kaasuläppä liikaa auki, käy samoin
Älä siis käännä kaasua äläkä säädä tyhjäkäyntiä liian suureksi, jos haluat ryyppypiirin toimivan.
Myös jos moottorissa on muuta alipainevuotoa, stefat tai esim kaasuttimen kiinnityskurkku,
ei toimi se ryyppypiiri.
Myös jos imuläpät raottaa, ei synny kaasuttimelle ja sen ryyppypiirille tarpeellista, alipainetta."
Älä siis kääntele kaasua, kylmänä käynnistellessäsi, varsinkin jos kaasuttimesi on Deni/dekni, jossa ei ole kiihdytyspumppua.
Myös tyhjäkäynti suuttimessa pitää olla näkyvä reikä.
Mikä skotu se on josta löytyi ko. kaasutin.
Lainaus käyttäjältä: konenikkari - 11.05.18 - klo:19:15
Jos kaasu auki koetat käynnistää kylmänä,ei tulppa kastu koska.
"Automaatti ryyppy on itsenäinen kaasuttimen muusta toiminnasta riippumaton, ryyppypiiri.
Kylmänä autoryyppy pitää auki lisäilmakanavaa, johon sekoitetaan ryyppysuuttimelta tuleva polttoaine.
Lämmettyään sähköllä lämpiävä vahaklomppi sulkee sekä lisäilmakanavan että siihen tulevan lisäpolttoaineen.
Eli ryyppy menee pois päältä.
Jos kaasuttimen varsinainen luisti on liian ylhäällä, ilma virtaakin luistin alta, eikä siis ryyppypiirin kautta.
CVK kaasuttimessä jos kaasuläppä liikaa auki, käy samoin
Älä siis käännä kaasua äläkä säädä tyhjäkäyntiä liian suureksi, jos haluat ryyppypiirin toimivan.
Myös jos moottorissa on muuta alipainevuotoa, stefat tai esim kaasuttimen kiinnityskurkku,
ei toimi se ryyppypiiri.
Myös jos imuläpät raottaa, ei synny kaasuttimelle ja sen ryyppypiirille tarpeellista, alipainetta."
Älä siis kääntele kaasua, kylmänä käynnistellessäsi, varsinkin jos kaasuttimesi on Deni/dekni, jossa ei ole kiihdytyspumppua.
Myös tyhjäkäynti suuttimessa pitää olla näkyvä reikä.
Mikä skotu se on josta löytyi ko. kaasutin.
Noniin. Kaasutin puhdistettu ja mopedi käynnistyi 5 polkaisulla ja kävi hyvin.
Seuraava ongelma ilmeni että moottori oli todella tehoton. 75 kiloisen kaverin alla se ei jaksanut lähteä liikkeelle nurmikolta kuin potkimalla. Asfaltilla sain kulkemaan 25-30km/h. Kun viimeksi sillä oli ajettu niin kulki n. 50km/h. Mistä lähtisin etsimään vikaa.
Mopo on Sym Cello retro.
Katso onko renkaissa ilmaa ja liikkuuko se muutenkin kevyesti.
Lainaus käyttäjältä: helkama sc-r - 15.05.18 - klo:01:11
Katso onko renkaissa ilmaa ja liikkuuko se muutenkin kevyesti.
Ilmaa on eikä jarrutkaan hiihdä. Kaasuttimen kalvoa pyörittelin käsissä ja se vaikutti ehjältä.
Mopolla tosiaan on ajettu viimeksi parivuotta sitten.
Lainaus käyttäjältä: viheik - 14.05.18 - klo:21:35Noniin. Kaasutin puhdistettu ja mopedi käynnistyi 5 polkaisulla ja kävi hyvin.
Seuraava ongelma ilmeni että moottori oli todella tehoton. 75 kiloisen kaverin alla se ei jaksanut lähteä liikkeelle nurmikolta kuin potkimalla. Asfaltilla sain kulkemaan 25-30km/h. Kun viimeksi sillä oli ajettu niin kulki n. 50km/h. Mistä lähtisin etsimään vikaa.
Mopo on Sym Cello retro.
Hei. Löytyikö vikaa kyseiseen ongelmaan? Minulla vähän samanlaisia ongelmia.
Eli kyseessä SYM Orbit 2 50cc.
Viime syksynä yhtäkkiä ei oikein jaksanu kulkea eli kulki n.40km/h ja meinas vähän nykiä ja sit se alkoi booaamaan.
Nyt keväällä kun yritin käyntiin niin ei lähtenyt ollenkaan.
Käytin kaasarin irti ja paineilmalla puhaltelin kaikki osat läpi.
Skootteri lähti hyvin käyntiin ja käy toi nätisti ja säädin mielestäni seokset ja tyhjäkäynnit kohdilleen.
Ongelma vain on, että kampe ei kulje kuin 20km/h kaasu pohjassa ja on tosi nuhainen.
Kaasua painaessa ei booaa eikä ryi ollenkaan. Ei vain kulje mihkään.
Meillä on toinen samanlainen skootteri ja vaihdoin sen kaasarin skootteriini testimielessä.
Skootteri kulki sillä kaasarilla normaalisti sen 50-55km/h.
Eli tuolla toimenpiteellä ongelma rajoittuu täysin kaasariin.
Säädin kohokammion kohonkin samalle tasolle kuin toimivassa kaasarissa, mut ei merkitystä.
Ostin isomman suuttimenkin niin ei merkitystä.
Kokeilin myös toimivan kaasarin suutinta kaasariini niin silläkään ei merkitystä...
Alkaa olla vaihtoehdot vähissä. Kalvot oon lampun kans käyny läpi ja on ehjät...
Onko se alipaineluistin stoppari poistettu? Omassa Orbitissa edellinen omistaja oli ajanut puolella kaasulla(luistin nousun esto) kaikki ajonsa.
Mun Kymcossa hävisi kerran tehot ihan totaalisti. Kävi kyllä mutta oli täysin voimaton. Olin muuttanut luistin neulassa olevan prikan korkeutta. 10 km:n ajon jälkeen teho hävisi yhtäkkiä. Syynä oli se, että prikka oli irronnut neulasta eikä neula sitten noussut luistin mukana lainkaan. Kone kävi siis vain tyhjäkäyntisuuttimella.