Iso pytty (vai ei?) + isot venat ja kaasarit (GY6 , 139QM*)

[konenikkari]

"Mäntä ei väljisty eikä tiivistä mitään, männänrenkaat on se mikä pitää paineet oikealla puolella, mäntä on männänrenkaiden pidike ja vähän tulppaa sitä pytyn halkaisijan kokoista reikää."
Tuosta olen täysin samaa mieltä.
Männän merkitys teholle korostuu vasta kun mäntä ei pidä renkaita oikeassa asennossa.
Toisessa ketjussa jossa keskustellaan gts250 öljyn loppumisesta, ehkä,
ongelman on aiheuttanut runsaat kierrokset, jolloin renkaat kääntyilee urissaan.

[joni_k]

Noniin nyt tuli asiaa. Kansan kielessä jos sanotaan mäntä on väljä, mielestäni se käsittää myös sen että Männänrenkaat ovat kuluneet. Kai mulla renkaat on oikeassa järjestyksessä ja oikeinpäin ollu. Musta männänrengas alimpana ja kirkas ylin. Jos kirjoituksia ne ylöspäin. Toihan ei takaa mitään.  Ilmeisesti renkaat voi olla eri kulmassa ja tulla väärin asennetuksi.  Tiivistesarjana sama mikä viimeksi.  Virivarasta  tilattu.

Öljyä on aina koneessa ollu ja vaihdeltu tiuhaan. Ei oo pahemmin huudateltu liian kovilla kierroksilla mielestäni.  Kiekkamittaria ei ole mutta korvakuulolla ajetaan.   

[Nuukailija]

Se männänrenkaiden välys kannattaa tarkastaa, jos liian vähän välystä, niin sehän kuluu tietty nopeasti ja liian paljon välystä ei taas tiivistä niin hyvin.

49cc scoot sivun bbk tutoriaalissa oli ohjeita miten tuo tehdään, sitä en tiedä kuinka usein tulee ongelmia jos renkaat vaan heittää paikoilleen, mutta ainakin omassa kitissä sai männänrenkaiden päistä ottaa vähäsen.

[joni_k]

tänään se sit tapahtu meikäläiselle ekaa kertaa. siis pari päivää skootteri seissy tallissa. rupesin starttaamaan niin ei ollu puristuksia ollenkaan. kokeilin poljinta niin meni pohjaan samantien..  sai oikeesti startata pirun pitkään ennen kun hörähti tulille.  mitään sivuääniä ei kuulu ja vedot tuntuis olevan kohillaan. ennen ja jälkeen ajon oon antanu hetken aikaa tyhjäkäynnillä römpöttää. ei oikein toi pytty remppa nyt kiinnostas vastahan tuota oli yläkerta auki. tavallaan pelottava tilanne jos toi tapahtuu tuolla kylillä..

lisätään vielä se että lähtee tuo näköjään ihan normaalista käymään. mystisiä vehkeitä.

[Nuukailija]

tänään se sit tapahtu meikäläiselle ekaa kertaa. siis pari päivää skootteri seissy tallissa. rupesin starttaamaan niin ei ollu puristuksia ollenkaan. kokeilin poljinta niin meni pohjaan samantien..  sai oikeesti startata pirun pitkään ennen kun hörähti tulille.  mitään sivuääniä ei kuulu ja vedot tuntuis olevan kohillaan. ennen ja jälkeen ajon oon antanu hetken aikaa tyhjäkäynnillä römpöttää. ei oikein toi pytty remppa nyt kiinnostas vastahan tuota oli yläkerta auki. tavallaan pelottava tilanne jos toi tapahtuu tuolla kylillä..

lisätään vielä se että lähtee tuo näköjään ihan normaalista käymään. mystisiä vehkeitä.

Mulla ruohonleikkurissa joskus jäätyi vähän paikat ja venttiili mokoma jäätyi sitten vähän rakoselleen, venajousi ei jaksanut vetää venaa kiinni tai jäätä välissä, oli kuin tulpatonta konetta olisi nykinyt kun yritti käyntiin.

Jätin sen nyt syksyllä sitten räystään alle, että saisi ostaa jo pian uuden, muttei se kai vieläkään talven rääkistä hajoa.

[joni_k]

Pakkasta ei oo ollu pariin päivään ettei se kyllä siitä
Voi johtua.

[Nuukailija]

Pakkasta ei oo ollu pariin päivään ettei se kyllä siitä
Voi johtua.

Jokin muu syy aiheuttanut venttiilin kantamista, sopiva metallisiru tai roska välissä jne.

[Coastside]

Näistä irtoaa karstaa ja se jää seetiin josta aikansa pyörittäminen sen poistaa.

[joni_k]

mikä lie mutta toimii taas. ihmettelen tota karstaakin koska kansi oli niin puhtaan näkönen.. about 300km ajettu männällä.

[-Zone-]

Kun kiinalaisista on kyse, aina välillä löytää jotain enempi-vähempi outoa. Kaasari 139QMB/QMA koneisiin. https://www.skutry-levne.cz/nahradni-dily-tuning/4899-karburator-kovovy-kryt-139qmbqma-4-takt-4250362416124.html
Tuolla lukee 101 Octane ja luistikammion korkea kansi kielii aika pitkästä luistin liikeradasta, mutta kaasuttimen läpiporaus ei taas vaikuta ilmanputsarin liitoksessa mitenkään poikkeukselliselta.. Mikähän lienee.. 

[jwalk]

Tommoseenkin törmäsin; https://www.youtube.com/watch?v=P6UN-gjadEY
5-10% lisää powerii? Nojaa, teoriassa kyl pikkasen

[-Zone-]

Tommoseenkin törmäsin; https://www.youtube.com/watch?v=P6UN-gjadEY
5-10% lisää powerii? Nojaa, teoriassa kyl pikkasen

Noissa vaan on sellanen juttu, että monesti pyritään pitämään kampikammion paine muuna kuin tasaamaan paine joka moottorin kierroksella aina samaksi ilmanpaineen kanssa. Jälkimmäisessähän se pumppaa ilmaa kuutiotilavuutensa verran ulos joka kierroksella ja vetää sitä sitten taas saman verran huohottimesta myös sisään. Tuo tarkoittaa että suodattimista huolimatta ilmassa olevia epäpuhtauksia kulkeutuu väistämättä aina öljyyn kun ilmaa liikkuu paljon kampikammioon ja sieltä pois. Tämä eteenkin suurilla pytyilä.

Jos kampiammiopaine olisi jatkuvasti hiukan postitiivinen eli ylipaineinen, joutuisi mäntä tekemään turhaa työtä työtahdissa alaspäin tullessaan. Hyötynä on se että huohottimen läpi virtaava ilmamäärä on melko pieni. Jos kampikammiopaine on kokoajan hiukan negatiivinen, ei ilma vastusta männän liikettä alaspäin työtahdissa kuten ylipaineisena, joskin se tietysti vastustaa sitä kyllä taas tietty männän ylösnoustessa. Rakenteella kuitenkin ilman liike huohottimen kautta edes-takas on vähäistä ja se selittääkin monien moottorien huohottimen suht pienen koon.

Sama asia voidaan siis toteuttaa monella tapaa, mutta kampikammion hengityksen parantaminen ei aina kaikilta osin ole ihan suoraviivainen juttu vaikka saattaa jokusen hevosvoiman vapauttaakin. Se kun saattaa yksistään lyhentää öljynvaihtoväliä aika paljonkin.

E: Muistaakseni tuosta löytyi monen näköistä juttua aiheesta http://scholar.uwindsor.ca/cgi/viewcontent.cgi?article=6217&context=etd

[jwalk]

Niinno, tuommostakaan ei ole vaan tullu mietittyä. Tuohan nyt on oikeestaan ykspyttysten juttu. Useampimukisessahan pytyt kompensoi toisiaan.
Toisaalta paine, mikä vastustaa toiseen suuntaan, niin auttaa taas toiseen suuntaan.
ainakin letkun tilavuus pitäis olla isompi kuin iskun, niin jotta sama ilma pumppautuis edestakasin. Ja jopa pienoisen ohipuhalluksen myötä pikkuhiljaa ulospäin.
Tuskimpa tulen tuota kummiskaan toteuttamaan,,,vielä

[-Zone-]

Tuli tässä hullu ajatus..

Jos tekisi keinuvipujen akselit 0,5mm epäkeskeisiksi (pikemminkin väliholkit), saisi servomoottorilla akseleita kiertämällä keinuvipusuhdetta muutettua kierrosluvun mukaan. Vivun pituus oli muistaakseni (64 ja 69mm venaisessa) vivun akselista venttiilin painokohtaan 23mm, venttiilikulma huomioiden.. mitä tuo nyt taas mahtaisi tehdä lopullisena nostona.. En muista just nyt enkä jaksa geometriaakaan ajatella. Noh, kumminkin..

Pointti siis kuitenkin, että keinuvipua pystyisi hyvin tuomaan 0,5mm ulommas (ehkä jopa 0,8mm olis vielä mahdollinen) keinuvivun vielä painaessa venttiilin päätä ilman että säätöpultti lipsahtaa venttiilin päältä sen ulkopuolelle. Venttiilin varsihan on 5mm ja säätöpultin jättämää jälkeä vanhassa venassa ajatellen, siirtovaraa kyllä vähän olisi.

Koska muutos tapahtuisi epäkeskeisellä keinuvivun akselilla tuo tietysti tarkoittaisi muuttuvaa venavälystä joka ei ole kovin hyvä juttu kun hydraulinostajia ei koneessa ole, mutta jos taas ajatellaan että venavälys olisi alhaalle mitoitettu hiukan ylisuureksi, olisi se keinuvipua ulospäin siirtämällä taas tätä pienempi, joka myös osaltaan lisää venanostoa verrattuna niihin alakierroksiin.

Epäkeskeistä keinuvivun akselia pystyisi kiertämään aika hyvin matovaihteella ja askelmoottorilla, jolloin venttiili- tai jousikuormat ei pystyisi asetusta muuttamaan (eli kuten siinä mun virtauspenkissäkin). Toistaiseksi lähinnä ajattelin että imu- ja pakovenan akselit olisi yhdistetty reaktiotangolla, jolloin yksi servo liikuttaisi aina kumpaakin. Tää on siis nyt pelkkää teoreettista pohdiskelua,.. askelmoottorin vaatima ohjaus yms jätetään toistaiseksi sen ulkopuolelle, mutta heittäkää nyt jotain kommenttia olisiko teoriatasolla ihan mahdoton juttu..

E: Tajusin juuri, että tuossa ei ehkä venttiilivälys muuttuisikaan ihan niin paljoa.. Koska koko keinuvipu siirtyy sivusuunnassa nokasta poispäin kohtaisi myös nokan ja keinuvivun nokkaan nojaava osa hieman eri kohdassa kuin alkujaan jolloin nokan pyörimissuunta huomioiden ajoitus periaatteessa näin siirtyisi aikaisemmalle niin imu- kuin pakopuolella. Se mikä hommassa mietityttää, että se mun järkeni mukaan tekee nokan ja keinuvivun välisen välyksen samalla suuremmaksi, jolloin ehkä lisääntynyt ajoitus jää kuitenkin suuremmasta välyksestä johtuen saavuttamatta. Hmm...

[openflow]

Lainkaan laskematta/miettimättä epäilen, että 0,5 mm siirrolla ei vipusuhde muutu käytännössä mihinkään. Tapin keskeltä keinuvivun päähän on liian pitkä matka jotta 0,5 mm vaikuttaisi; mainitsemasi 23 mm ja siihen suhteutettuna 0,5 mm muutos vaikuttaa pieneltä.