Merkkikohtainen moposkootterikeskustelu > Suzuki

Suzuki Love

<< < (3/70) > >>

Coastside:
http://www.suzukicycles.org/photos/suzuki-history/1984/1984_Love3_red_500.jpg

CX 50 D Love III 1984
Overall Length: 1,580 mm (62.2 in)
Overall Width: 645 mm (25.4 in)
Overall Height: 1,020 mm (40.2 in)
Wheelbase: 1,115 mm (43.9 in)
Dry weight: 48 kg (106 lbs)
Engine type: Air-cooled 49 cc 1-cylinder 2-stroke. V-belt automatic transmission. 6.0 hp/ 6,500 rpm, 0.69 kg-m/ 6,000 rpm.


http://www.suzukicycles.org/Love/Love_CL50-CX50D.shtml

Tuolla on suomimallin tiedot

Samppa:
Ensiksikin tervetuloa mukaan foorumille. Suzuki Loven pitäisi kyllä kulkea jopa vakionakin kovempaa kuin 32 km/h. Olethan nyt aivan varma, ettei automaattiryyppy makaa kokoajan päällä? Tämä oli aikoinaan yleinen vika lovessa. Tunnistat mm. siitä, että kone röpöttää lämpimänä ja tuntuu ettei vedä. Jos ryyppy makaa päällä, on mopo  myös kulutukseltaan melko janoinen. 2-tahtisissa myös tulpan väri kertoo em. ongelman ja tulpan pitäisikin olla väriltään paahdetun kahvin ruskea. Jos on kuiva ja musta, niin kone käy liian rikkaalla ja ryyppy makaa päällä (ks. kuvat tuolta etusivustolta). Tietysti seoksista puhuttaessa oletamme nyt, että seokset ovat muuten säädetty kaasarista kohdalleen.

Toisena tukkoisuuteen vaikuttavana tekijänä voi olla tukkeutunut pakoputki. Jos putkea ei ole koskaan puhdistettu, on putki todennäköisesti täynnä karstaa ja se vie tehoja pois. Putken puhdistusohjeet löytyvät myös tältä foorumilta hakua käyttäen. Yksinkertaisimmillaan sen saa puhtaaksi kunnolla polttamalla ja koputtelemalla.

Lovea on muuten melko hankalaa virittää nykyskoottereihin verrattuna. Vaikean virittämisestä tekee Loven 2pykäläinen automaattivaihteisto, joka on melko uniikki osineen. Siihen ei parana koskea.  Pullonkaulana Lovessa on myös ahdas hengittämätön pakoputki. Pakoaukkoa viilaamalla saa jonkin verran lisää potkua ja se on tässä mopossa ehkä järkevin ratkaisu. Kaasarinahan noissa oli muistaakseni "peräti" 14 millinen Mikuni (voin olla väärässäkin, eli saattoi olla vain 12 millinen), johon voi myös vaihaa pakoaukon viilauksen yhteydessä isomman pääsuuttimen. Kannattaa myös huolehtia, ettei ilmanputsari vaan ole tukossa. En nyt muista yhtään minkälainen tuo ilmanputsari oli ja oliko siinä joku kuristus (epäilen ettei ollut).

Katteita on melko vaikea löytää. Tiedän sen, koska olen etsinyt yhdeksi projektiksi 80-luvun alun Lovea kohtuuhintaisena jo pari vuotta. Alakatteet tuntuvat puuttuvan suuresta osasta, kuten myös muita katteita. Yksi kauppa meni ohitse juurikin tämän vuoksi kesällä. Puuttui tuo alakate ja en uskaltanut ostaa kun etsin yksilöä jossa kaikki katteet ovat mukana. Koneosiahan saa melko hyvin E-baystakin.

PS. Laitahan blogisi osoite näkyviin myös tänne foorumille, vaikka tuonne omat projektit osioon. Ovat sen verran kiinnostavia nämä vanhemmat laitokset.

Coastside:
http://www.suzukicycles.org/photos/Love/Love_CL50-articles/1984_Love-CL50_TM10-84_650.jpg

Tuossa on TM:n juttu kuvana. Oli kiihtynyt sportteja ripeämmin 12,9 s. 100 m.

Muille maille olivat tehneet ripeitä 6 hp tehoilla. Kaasari oli suomimallissa 14 mm.

Minulla oli kaksivaihteinen solikka, joka kiihtyi hyvin, joten ei tuo ole suuri este. Keveys on myös selvä plussa. Jos tuon Loven saisi viritettynä, se olisi minunkin valintani.

Coastside:
Katteesta voisi tehdä valumuotin ja tehdä se lasikuituisena, jos niitä alkuperäisi on kadonnut. Pellistäkin sen tekee, ellei ole entistämishanke.

Kiinassa taisi olla Qingqi-Suzuki, niiden eka skodemalli?

Samppa:

--- Lainaus käyttäjältä: Coastside - 19.10.08 - klo:22:48 ---Katteesta voisi tehdä valumuotin ja tehdä se lasikuituisena, jos niitä alkuperäisi on kadonnut. Pellistäkin sen tekee, ellei ole entistämishanke.

--- Lainaus päättyy ---
Näiden ns. ohutmuovikatteiden tekeminen onnistuu tosiaan myös valumuotilla ja lasikuidusta, kuitenkin ongelmana ehkä alakatteen osalta nuo kiinnikepaikat, jotka on vaikea tehdä siten, että ne myös kestävät. Tilaa kiinnikkeille on melko vähän ja itse katteesta joutuu tekemään sen verran ohuen, että metallivahvisteiden värkkääminen valun sisään on melko hankalaa. Olen joskus joutunut valamaan joitakin yksittäisiä katteita ja olen ratkaissut tuon ongelman asentamalla ns. kiinnikekohtiin lasikuituvalun sekaan metalliprikat. Kuitenkin, varsinaista vääntörasitusta tuo kiinnike ei kestä, koska siitä ei saa riittävän joustavaa. Käytännössä siis herkkä hajoamana ja en suosittele paikkoihin, joissa rasitusta on. Lisäksi muotin teko on vaikeaa, jos alkuperäisestä ei ole mitään jäljellä.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

[*] Edellinen sivu

Siirry pois tekstitilasta