Iso pytty (vai ei?) + isot venat ja kaasarit (GY6 , 139QM*)

[Bussikuski]

Mitään ylimääräisiä ääniä kuitenkaan kuulu... eikä nakuta!! ihan 95 oon ajellut ja kokeilin tankillisen 98:a myös enkä huomannut mitään vaikutusta...  minkälainen kulutuksen tulisi olla n. 100kg alla..?? itsellä 100-150km ja tankki! tankki on varmaan 4-5 litraa!!

EDIT: Onko kenelläkään jolla on tuo 63cc pyttypaikallaan saanut säätöjä kohdalleen?? jos seosruuvin pistää kokonaan kiinni ni paljonko sitä pitäisi avata että olisi suurinpiirtein säädöt kohdallaan..!!

[-Zone-]

Pikkuhiljaa olisi tarkoitus heittää kansi pöydälle ja alkaa taikomaan kanteen vähän parempia virtausarvoja. Virtauspenkki pitää tehdä vielä valmiiksi. Pölynimurista ja yläjyrsimestä tulee siihen kierroslukusäätöinen (200 rpm - n.15 Krpm) imuri/puhallin ja mittaukset hoituu digitaalisella anemometrillä, jonka laitoin tänään tilaukseen. Suhteellisen halvalla tosin, mutta ainakin ilmoituksen mukaan specsit olis - Virtausnopeus: 0.40-45.0 m/s , Ilmamäärä: 0-9999m3/min , Lämpötila: 0-60C, 32-140F joista tosin viimeinen tässä yhteydessä aika tarpeeton.

Tavoite olisi irrottaa imupuolelta aika miedot n. 10% luokkaa paremmat virtausarvot vakionokalla maksiminostossa keskittymällä muotoiluun kanavassa, venttiilivarressa ja venttiililautasen yläpinnalla. Kanava- ja venttiilikoko pysyy vakiona. Toinen kansi uhrataan pako- ja imupuolelta kaikki-tai-ei-mitään periaatteella maksimivirtausjumalille. Siitä revitään kaikki mahdollinen virtauskyky, mitä vain saadaan vakiolla venttiilikoolla ja virinokalla. Käytännön testit näyttää sitten, onko se alakierroksilla sitten enää lainkaan ajettavissa.

[Bussikuski]

Onko Konkreettista haittaa koneen lämpenemiselle kun oman 63cc pytyn asennuksen yhteydessä otetut "Muovikuoret" otin pois mutta en asentanut takaisin?? Ajattelin että saisi paremmin ilmaa ja viilentäisi paremmin!!??

[jalat]

Onko Konkreettista haittaa koneen lämpenemiselle kun oman 63cc pytyn asennuksen yhteydessä otetut "Muovikuoret" otin pois mutta en asentanut takaisin?? Ajattelin että saisi paremmin ilmaa ja viilentäisi paremmin!!??

Taitaa olla enemmän haittaa. Ne muovikuoret toimii tuulitunnelina ulkoa saatavalle jäähdytysilmalle, jota magneeton puolella oleva iso tuuletin puhaltaa sylinteriä kohti. Jos muovikuoret jättää pois, ei ilmavirtaus osu sylinteriin. Muovikuorien kanssa jäähdytysilma täsmäkohdistetaan sylinteriin. Eli pistähän ne muovit ihan suosiolla paikalle, tai sinulla saattaa olla kohta kuumaleikannut sylinteri.

[openflow]

Pikkuhiljaa olisi tarkoitus heittää kansi pöydälle ja alkaa taikomaan kanteen vähän parempia virtausarvoja....

Kuullostaa ihan mielenkiintoiselta projektilta. Oma virtauspenkki on vähän yksinkertaisempi. Muovipönttö jossa kiinni sylinteri/kansi. Pöntössä kiinni pölynimurin letku. Paineen muutosta mitataan U-muotoon taitetulla letkulla ja tämä on teipattu seinään kiinni. Toinen U-mallinen letku on käännetty 60 asteen kulmaan ja sillä mitataan hyvin pieniä paineen muutoksia. Mitään absoluuttisia virtauslukemia ei saa mitattua, mutta suhteellisen muutoksen näkee.

[-Zone-]

Pikkuhiljaa olisi tarkoitus heittää kansi pöydälle ja alkaa taikomaan kanteen vähän parempia virtausarvoja....

Kuullostaa ihan mielenkiintoiselta projektilta. Oma virtauspenkki on vähän yksinkertaisempi. Muovipönttö jossa kiinni sylinteri/kansi. Pöntössä kiinni pölynimurin letku. Paineen muutosta mitataan U-muotoon taitetulla letkulla ja tämä on teipattu seinään kiinni. Toinen U-mallinen letku on käännetty 60 asteen kulmaan ja sillä mitataan hyvin pieniä paineen muutoksia. Mitään absoluuttisia virtauslukemia ei saa mitattua, mutta suhteellisen muutoksen näkee.

Joo vesianemometri on kyllä halpa, hyvä ja tarkka, joskin sillä mitataan painetta ja se on sitten aina muutettava matematiikalla, jos haluaa tietää virtausmäärät. Noita käytetään vieläkin paljon ja tämä oma on lähinnä kokeilu, millaisiin mittaustarkkuuksiin pääsee mittaamalla suoraan virtausmääriä. En aseta alle 70 euron mittarille (AM-4836V) kauhean suuria odotuksia ja saattaa olla että vesipatsastuumina sitä joutuu lopulta kuitenkin mittaamaan.

Eteenkin, kun J-koukulla voi mitata paineita esim kanavan keskeltä ala- ja yläreunasta, joka taas ei onnistu tällä mittarilla. Se mittaa vain kanavan kokonaismäärää, mutta ei kerro jos esim kanavan alareunan muoto on huono. Siis hybriidiksi saattaa tämäkin penkki vielä tulla. AM-4836V mittaa kokonaisvirtausmääriä suoraan ja vesianemometri paineita.

Tietty tällä mittarillakin mitattu esim. virtausnopeus pitää vielä muuttamaan matemaattisesti kanavan todelliseksi virtausnopeudeksi, mutta se on helppoa kun kanavan keskimääräinen halkaisija on tiedossa. Kanavahan kun on koko paketissa se venturi, eli ahtain kohta.

Yläjyrsin pyörittää pölynimurin turbiinia. Olen vielä kahden vaiheilla, pitäisikö vielä sen kierroslukujakin mitata. Se ei ole kyllä välttämätöntä, mutta taas toisaalta mitä enemmän erilaista dataa mittauksesta on mahdollista saada ja vertailla niitä ennen ja jälkeen muutoksia, sitä hyödyllisempi koko penkki on loppupeleissä.

Sitten kun hommasta on enemmän kirjoitettavaa, niin tarkoitus olisi tekaista jutuntynkää kuvineen.

[Coastside]

Jättöpuolelle voi panna säkin jonka täyttymisaikaa voi mitata. Reed rele ja valo tms. ilmaisemaan haluttua pullistumaa.

[-Zone-]

AM-4836V saapui tänään. Vaikuttaisi olevan hintaansa nähden ihan kelpo kapistus. Hiukan muovisen oloinen, mutta asiansa tuntuisi ihan ajavan. Ilmastointiputkien toimivuutta testimielessä jo mittailin.

Mutta jotta ei menisi ihan ot, niin onkos isovenakansia erikseen missäänpäin suomessa myynnissä, vai onko maailmalta ainoa vaihtoehto?

Toisaalta, eipä vakiolle sitä hintaa tulisi kauheasti. Isommat seetit pitää tietty vaan koneistaa ja ehkä ohjuritkin vaihtaa (kun ei oikein löydy noita 125cc -> kinkkimoottoreiden venttiilivarren kokoja). Tuohon vakiosta muokkaamiseen muutes sellanen vinkki, että Storm Motor näemmä myy vakiokantta Todella halpaan 29 euron hintaan. Näkyy olevan suurin osa osista jopa halvempia, kuin viri ja varan hinnat. Kansi löytyy stormista tuotetunnuksella MOB-MB801002

[Coastside]

Jos seetit saa niin saa venatkin. Niiden varret voi sorvata sopiviksi.

[-Zone-]

Jos seetit saa niin saa venatkin. Niiden varret voi sorvata sopiviksi.

Onhan se asia tietty näinkin. Tuskin ne venat lyhyempiä noissa isommissa (jialing yms) koneissa on.

[Coastside]

Palotilojen tilavuuksia voisi mittailla vertailun vuoksi. Muotokin vaikuttaa mutta varsin hankala vertailla. Varsinkin suurien pyttyjen kanssa vakiokannet ei toimi liian suuren puristusuhteen vuoksi.
Niissä on aina muutenkin korjattavaa kuten tulpareijän rosoiset reunat kun tulppa ei yllä pintaan saakka.

Joko tiiviste malliksi tai sillä piirretty pahvisuojus kanteen, niin voi laajentaa palotilan sopivaksi.

Olen ihmetellyt palotiloissa olivia särmiä ja taitoksia. Onkohan niille suunniteltu jokin toiminto? Esimerkinsi venttiilin lautaset ovat teräväreunaisissa kaivoissa, joka varmasti vaikuttaa virtauksen suuntaan ja määräänkin. Ehkä on eduksi että venttiili on pinnan tasossa, ajatellen palamisen kulkua ja heijastusaaltoja?

Palotilan reunan viisteelle taitaa olla tekninen peruste; Se ei kiilaa karstaa männän ja kannen väliin? Tässä vakiokansi isossa pytyssä on hyvin huono yhdistelmä.

[-Zone-]

...Varsinkin suurien pyttyjen kanssa vakiokannet ei toimi liian suuren puristusuhteen vuoksi.
...Joko tiiviste malliksi tai sillä piirretty pahvisuojus kanteen, niin voi laajentaa palotilan sopivaksi.
Olen ihmetellyt palotiloissa olivia särmiä ja taitoksia. Onkohan niille suunniteltu jokin toiminto?...

Joo. Tolla 82cc:llä menee puristussuhde muuttelemattomana aika roimaksi. 82cc:n männässä on vielä keskellä aikamoinen koroke keskellä, eli pattipää mäntä kyseessä. 72cc oli taas sen vastakohta. Se oli keskeltä reunoja matalampi. Männän paino tapin kanssa on myös 82cc:ssa aika suuri. Itse otin ihan ensimmäisenä ainetta männästä pois. Koroketta matalammaksi ja venttiilitaskuja suuremmaksi eli ne on nyt avarammat venttiilin ympäriltä. Siihen on kaksi syytä.

Ensimmäinen on tietty, että vaikka männästä ei painoa montaa grammaa noin lähdekään, niin lähtee kumminkin. Liikkuvana massana rasitukset pienenee. Ventaskujen muoto vaikuttaa sisään ja ulosvirtaavaan seokseenkin lähellä YKK:ta. Toinen syy on tietty, että puristussuhde alenee kummallakin toimenpiteellä. Sitä 82cc:n koroketta ei kannata vetää kokonaan pois, kun männän pää käy äkkiä turhan ohkaiseksi, mutta hitusen madaltaa kannattaa.

Mulla se pinta oli lisäksi oikein roisi tartuntapinta karstalle. Enää ei ole, kun silottelin pinnan, niin ei karstalla ole enää niin paljoa tartuntapintaa. Vielä on tarkoitus hioo hiukan ainetta pois männäntapin sisältä sen päistä. Tiheämpää materiaalia kun on, niin sieltä lähtee grammoja helpommin pois, kuin jos sama määrä yritettäisiin saada pois männästä viilaamalla. Viimesilaus puristussuhteeseen tehdään sitten kannesta poistamalla, mutta ihan ensimmäiseksi otin käsittelyyn siis männän.

Palotilojen terävät särmät taitaa olla ihan pelkästään valmistuskustannus -kysymys. Ymmärtääkseni menee samaan kategoriaan, kuin kanavien ja muiden valuvirheet, eli varsinaista järkisyytä asiassa ei kait ole. Venttiileihin tuntuu pätevän sama juttu.

[Coastside]

Joissain vinguissa on mukana vihertäviä pehmeitä hiomakärkiä jotka puree alumiiniin kuin unelma. Siloitteluun hyviä. Santiksella kannattaa tehdä karkea työ ja silläkin hipoen ettei alumiini sula siihen kiinni.

Iso sarja on aina parempi kuin pikkusarja.

Hyvä tiedostaa:
Mittasin tilavuutta kahden eri kannen kesken. Lamppuöljyä ja punnitus. Kansista valui 3 g molemmista. Asian huono uutinen on että toinen on liki vakio ja toisesta työstin reilusti pois. Siis kansi voi käydä suurempaan pyttyyn suoraan tai ei ilman työstämistä.

Näyttää siltä että jo suuremmiksi suunitelluissa kansissa on enemmän varaa suurentaa palotilaa kuin pienemmäksi suunnitelluissa. Toisaalta kanavien suhteen on toisinpäin. Kaikissahan päämitat ovat samat. Mitä suuremmaksi haluaa, sitä hankalampaa työ on erityisesti venttiilien vuoksi.

On parempi sekä suurentaa palotilaa että korottaa kantta korotuspalalla. Tosin 2 mm on jo useimmiten liikaa ketjulle. Niitähän taisi olla kahta eri pituutta?

Palotilan muodon ja tilavuudenkin saa ruttaamalla alumiinifoliota siihen tiukasti täyteen ja kannen tasaan. Pieniä uria lukuunottamatta se kertoo paljonkin vertailtaessa kahta palotilaa.

Kanavien tilavuuden kansissa missä ei ole kuin imu- ja pakokanavat, voi mitata nesteellä.

Sain vinguteltua paineet 13,2 Bar (20 C). Puolen millin tiiviste lisäksi laski sen 12,2 Bar lukemaan. Ennen remppaa 15 Bar.

[tommi]

Sainpa tänään vihdoinkin toimimaan tuon 82cc pytyn haluamallani tavalla ja  niin ettei se nakuta. Eipä se ollut loppujen lopuksi muuta kuin isompaa suutinta vailla. Nakkasin 105 suuttimen niin nyt pystyy ajelemaan niin ettei tarvitse pitää sitä verkkoa ilmanputsarin putken päässä ja vaikka ylämäkeen ajaa kaasu pohjassa niin ei nakuta. 90 suuttimella ei pystynyt ajamaan ilman verkkoa nakuttamatta.

Olisipa vaan hoksannut aiemmin niin olisi säästynyt kolme pyttyä. Nyt siis 82cc pytty, VirijaVaran 19mm kaasari 105 suuttimella ja pelaa loistavasti. Kulutusta en ole päässyt vielä mittaamaan mutta veikkaisin että vie selvästi vähemmän kuin aiemmin (4L sataselle) kuin ei tarvitse enää tukkia sitä putkenpäätä.

Voisi ne pari ylimääräistä kannentiivistettäkin riisua pois jossain vaiheessa kun ne eivät auttaneet tuohon nakutusongelmaan lainkaan, syy olikin ihan toisaalla. Eipä se palotilan tilavuus sitten ollutkaan se ongelman ydin vaikka niin äkikseltään luulisi 

[elegance50]

Coastside
Mitähän luokkaa on puristussuhde tällä kokoonpanolla?