Iso pytty (vai ei?) + isot venat ja kaasarit (GY6 , 139QM*)

[joni_k]

narakun mäntä kiinni. käy ja kukkuu mut kuuluu mekaanista nakutusta..ei oo venttiilien nakutus, vaan joku muu.. mietin että eiks toi mäntä sit olekaan halppis pyttyyn yhteensopiva. ääni kuuluu kannesta kaikista koviten. hakkaisko venttiiliin.. mut tehoja tuntuu olevan.

[jwalk]

narakun mäntä kiinni. käy ja kukkuu mut kuuluu mekaanista nakutusta..ei oo venttiilien nakutus, vaan joku muu.. mietin että eiks toi mäntä sit olekaan halppis pyttyyn yhteensopiva. ääni kuuluu kannesta kaikista koviten. hakkaisko venttiiliin.. mut tehoja tuntuu olevan.

AINA pitäisi tarkistaa välykset, ennekuin kone tulille. Todenäköisesti mäntä ottaa kattoon. On kyllä käyny itelläkin sama.

[joni_k]

kyl mä sitä tiirailin ja pyörittelin ei tuntunu ottavan kiinni. paska mikä paska..  huomenna kansi auki taas kattotaan mikä vaivaa. mä oon tämmönen ensin testataan sitten puretaan uusiksi ja taas testataan.

[jwalk]

kyl mä sitä tiirailin ja pyörittelin ei tuntunu ottavan kiinni. paska mikä paska..  huomenna kansi auki taas kattotaan mikä vaivaa. mä oon tämmönen ensin testataan sitten puretaan uusiksi ja taas testataan.

Ihan samanlaista se kuule täälläkin välillä  Kuulunee asiaan näiden vehkeiden kanssa. Eiku kone auki, ihmettelyä, kuntoon ja hanaa....

[Nuukailija]

oishan tuossa ideaa. tarttis vaan perehtyä paremmin asiaan.

muistan jostain, että mersu teki jo joskus 80 luvulla pensamoottoreihin sellasia imusarjoja, mitkä resonoitti sillätavalla, että moottoreihin saatiin ylitäytöstä tietyillä kierroksillä. se oli siihen aikaan hienoa tekniikkaa vapaasti hengittävien moottoreiden keskuudessa. sittenhän tuo systeemi yleistyi ja monissa autoissa alkoi oleen "muuttuvia" imusarjoja. eli matalilla kierrosluvuilla ilma kulki pidempää reittiä ja kovemmilla kierroksilla sitten jotkut läpät tms vastaavat aukes ja ilma pääsikin lyhempää reittiä. näin saatiin koko kierroslukualueelle hyvät väännöt.

kait se pakarikin 4 tahdissa jossainmäärin samalla tavalla vaikuttaa. ei siis sillä, että se mitään ylitäytöstä tekisi, mutta että se resonointi ja sitä kautta parempi kaasujen vaihto. tai edes pakokaasujen poisto. jos overlappia olisi nokassa, niin sitten tuo ilmiö varmasti korostuu pakoputken ja imusarjan osalta. ne kun osaisi rakentaa pelaamaan hyvin yhteen, niin saisi varmasti paljonkin potkua koneesta pihalle. mutta kun ei osaa. tarvii vaan jatkaa samalla linjalla, kun tähänkin asti, eli ensin tiedon keruu ja sen jälkeen yritys/erehdys ja sitä kautta oppiminen, jos on jotain oppiakseen.

Jollain tuollaisellakin saisi varmaan jo jotain suuntaa, sama asiahan se on mistä kirjoitin kuin tuo 'resonointi':
http://wallaceracing.com/intake-runner-length.php

Joskus 90-luvulla ja varmaan osin 80-luvullakin jo alkoi imusarjojen pituudet kasvamaan, kun alettiin hakemaan tuota taloudellisuutta ja vääntöä, sitten alkoi tulemaan noita muuttuvapituuksisiakin yms. ihan perheautoihinkin.

Kiinanskootterissahan on kai jotain 70-80 lukulaista suunnittelua se kone, siitä vähän parantaminen ei ole kovinkaan vaikeaa, se kun on jotenkin toimii ja välttää eli menee kaupaksi, mitään viimeisenpäälle optimointeja ei ole haettu.

Enimmäkseen taita pakoputki tehdä alitäytöstä (onkohan sellaista termiä edes olemassa?), siis vakioissa vekottimissa, vastapainetta niin ettei kaasut kerkeä vaihtumaan sinä aikana kun pakovena on auki.

Siksi se mitta putkessa olisi tärkeä, että kaasut kerkeäisivät pois ja kun nopeasti liikkuva kaasu putkessa sitten omalla massallaan tekee sitä imua venan ollessa kiinni, uudestaan pakovenan avautuessa pitäisi olla sellainen tilanne, että siellä putkessa ei ole tavaraa jarruna, vaan että se edellinen kuuma kaasu on juuri poistumaisillaan. Käytännön syistä tosin pitää olla vähän pisempi sen putken, joten siksi yleensä mitoitetaan noille kerrannaisille, siitä sitten se mielikuva resonoinnista, vaikkei siellä oikeasti mikään resonoi, putken mitta on vaan tehty tietylle pakovenan aukeamisvälille.

Voithan rakentaa putken sitten niin, että on suhteellisen helppo kokeilla vähän erilaisia pituuksia ja mitä ne vaikuttavat käytännössä, sitten sulla on pian muuttuvapituuksinen pakoputki mopossa

Suuremmalla overlapilla efekti on suurempi, koska kaasuläpältä pakoputken päähän kaikki kaasu liikkuu yhteispelissä, kun imupuoli ja pakopuoli on samalle kierrosluvulle tehty ja putkihan tehdään tietylle kierrosluvulle mielestäni sitä pituutta muuttamalla.

Periaatteeltaan siis hirveän yksinkertainen asia, käytännössä sitten on vähän enemmän muuttujia, poikkipintala, pakokaasujen lämpötila eli paljonko tilaa kaasu vaatii ja sitä kautta paljonko sitä poikkipintaa, johon taitaa se putken pituuskin vaikuttaa.

Paljon saa aikaan kuitenkin jo sillä, että saa tuon pituuden kohdalleen ja ettei putkessa paine nouse kovin paljoa eli ettei se paljoa ahdista. Melu on sitten toinen ongelma ja hyvä virtaus on vähäisen melun vastakohta hyvinkin helposti.

[viisnelonen]

narakun mäntä kiinni. käy ja kukkuu mut kuuluu mekaanista nakutusta..ei oo venttiilien nakutus, vaan joku muu.. mietin että eiks toi mäntä sit olekaan halppis pyttyyn yhteensopiva. ääni kuuluu kannesta kaikista koviten. hakkaisko venttiiliin.. mut tehoja tuntuu olevan.

Saattais olla myös ns palamisnakutusta, liian korkea puristussuhde esim. Jos voimaa on ja puristukset tuntuu kovilta niin voit kokeilla hiukan myöhäistää sytytystä. Parempi olis ollut tietty mitata ja laskea puristussuhde jo kun kon kone oli osina.
Palamisnakutus voi olla myös semmoista ikäänkuin ritinää.. Ilmenee herkimmin kiihdytyksissä ja tilanteissa joissa seos menee laihalle.
Myös seoksen rikastaminen saattaa auttaa mutta jos puristussuhde on vaan liian raju niin ei taida sekään auttaa.
Zone ja jotku muut osaa varmaan neuvoa paremmin aiheesta.

[jwalk]

kyl mä sitä tiirailin ja pyörittelin ei tuntunu ottavan kiinni. paska mikä paska..  huomenna kansi auki taas kattotaan mikä vaivaa. mä oon tämmönen ensin testataan sitten puretaan uusiksi ja taas testataan.

Tosta aiemmin laittamasta kuvastakin näkee, että narakussa enempi materiaalia ylimmän männänrenkaan ja laen välissä...Tosin sehän ei välttämättä merkitse mitään, vaan männäntapin ja laen etäisyys.
Mutta epäilyksiä senkin luulisi tuovan.
Niin, ja siellähän on kolme laakerointia välissä,joissa jokaisessa jonkinlainen pieni välys. Käsin pyöritettäessä voi tuntuu hyvältä, mutta käyntikierroksilla männän massa paukkaa ykk:ssa välykset ns. kantta kohti. Tähän vielä lisäksi lämpölaajenemiset. Kiinan tiivisteetkin varsin painuvaista sorttia.
Jos sullakin taipumus ylimomentteihin, niinku mulla, voipi laskut mennä sekasin siinäkin.

[joni_k]

moottori toimii taas. siis kansi on ehjä, ei oo osunu siihen ja mäntä ei tule yli mutta ehkä millin ylemmäs mitä toi vakiona tullut mäntä ton pytyn mukana. tossa narakun männän kyljessä on mukavat naarmut jo parin minuutin käynnissä olon jälkeen..? aika holon tuntunen..voisko männän alaosa heilua niin paljon että osuessaan pyttyyn pitää sellasta ihme ääntä?

[openflow]

vähän tässä pähkäillyt, että laittaisko vaan läpivirtaavan reikäputkipöntön, missä villat ympärillä. se olis simppeli ja helppo tehdä, mutta pitää mekkalaa. toinen vaihtoehto, että tekis kammiovaimentimen.

Melutasoon vaikuttaa paljon pöntön ja perpillin halkaisijan suhde. Halkaisijaltaan suuri vaimennin pienellä ulostulolla on yleensä hiljainen. Kammiovaimentimen suunnittelu on hyvin työlästä, pienet asiat vaikuttaa vaimennustaajuuteen paljon. Perinteinen reikäputkivaimennin villoilla on hyvin anteeksiantava mitoituksen suhteen.

Jokatoinen kierros kun pakovena aukeaa, niin 10 000 kierroksella se olisi 5000 hertsiä, eli 1/5000s, eli 343m/s / 5000 = 0,0686 metriä ko. ajassa, joka on äänennopeudella matkatessa 6,86cm.
Olisi vähän lyhyt putki, mutta tuo kertaa 6 olisi 41,16cm, pakoventtiilistä, pakoputken päähän, se pitää vaan laskea mikä olisi se optimaalinen mitta.

Laskelmasi on kyllä ihan pielessä, mutta ei välttämättä lopputuloksesi. 400 - 500 mm saattaa olla käypä alkukäyrän pituudeksi ~10000 rpm koneella. karkeasti putken mitoituksesta

Siksi se mitta putkessa olisi tärkeä, että kaasut kerkeäisivät pois ja kun nopeasti liikkuva kaasu putkessa sitten omalla massallaan tekee sitä imua venan ollessa kiinni, uudestaan pakovenan avautuessa pitäisi olla sellainen tilanne, että siellä putkessa ei ole tavaraa jarruna, vaan että se edellinen kuuma kaasu on juuri poistumaisillaan.

Pakokaasu liikkuu äänennopeuteen(~600 m/s) verrattuna hyvin hitaasti. Yhden moottorikierroksen aikana pakokaasut ei kerkeä alkukäyrää pitemmälle. Pakoputki mitoitetaan ääniaaltoja varten, ja näillä voidaan lisätä tai vähentää putkessa olevaa painetta.

Voiskohan boost bottlea soveltaa tuohon vaimennukseen ??
RC 2T autoissahan me noita käytettiin ja kun sai sopivan kokoiseksi niin tehoa tuli lisää kun imuilma resonoi sopivasti kiekkojen kans

Jos haluat kumoavia ääniaaltoja rakenna kammioäänenvaimennin.

[jwalk]

Äänennopeus on n.340m/s merenpinnantasolla keskimäärin, oli sillä tässä merkitystä tai ei

[openflow]

Äänennopeus esim. vedessä, ilmassa ja raudassa on hyvin erilaiset. Nopeuteen vaikuttaa merkittävästi lämpötila ja pakokaasut ovat hyvin kuumia täten myös äänennopeus on korkea.

[jwalk]

Äänennopeus esim. vedessä, ilmassa ja raudassa on hyvin erilaiset. Nopeuteen vaikuttaa merkittävästi lämpötila ja pakokaasut ovat hyvin kuumia täten myös äänennopeus on korkea.

Pitää paikkansa. Tuo 600m/s toteutuu n. 800 celsiusasteessa

[Nuukailija]

Pakokaasu liikkuu äänennopeuteen(~600 m/s) verrattuna hyvin hitaasti. Yhden moottorikierroksen aikana pakokaasut ei kerkeä alkukäyrää pitemmälle. Pakoputki mitoitetaan ääniaaltoja varten, ja näillä voidaan lisätä tai vähentää putkessa olevaa painetta.

Tuota pakokaasujen lämpötilan vaikutusta äänennopeuteen en osannutkaan ajatella. Tuossa linkkisi postauksessa onkin oikein hyvät tiedot putken mitan pähkäilyyn, kiitokset oikaisuista!


Jossain oli muuten linkki saksalaiselle sivulle, josta pystyi lataamaan softan, millä äänenvaimennusta pystyi arvioimaan, se oli tosin tehty 2 tahtisille R/C vehkeille, joten en tiedä miten se sopii 4 tahtiselle, äänihän on hieman erilainen, taajuus poikkeaa paljonkin jne.

Tosi mahdoton löytää, kun en muista yhtään mokoman nimeä tai että missä se tuli vastaan.

[-Zone-]

Tosi mahdoton löytää, kun en muista yhtään mokoman nimeä tai että missä se tuli vastaan.

Tuossa se  http://www.mediafire.com/download/cdflvpo4p9544tb/silencer.msi

[pera8x]

meinasin ittekkin tarkertua tuohon äänen nopeuteen, mutten viittinyt, kun en tiennyt mitenkä siihen vaikuttaa pakokaasu. lämpötilaa en edes hoksannut, että sekin vaikuttaa. materiaalin tiesin vaikuttavan äänen nopeuteen ja myös sen, että äänen nopeus ilmassa on tuon n.340m/s. kaikki aliääniset piakkarin kuulatkin on alle tuon, siitä jäänyt hyvin mieleen.

mikähän ton pakokaasun nopeus on maksimissaan? ei se taida missään kohtaa niin kovaa kulkea, että ylittäisi äänennopeuden missään kohtaa matkalla pakokanavasta pakarin kautta pihalle. noita ääniä lähinnä tässä mietiskelin.