Skootterini.com

Moposkootterit => Yleinen tekniikka ml. ongelmat ja niiden korjaus => Aiheen aloitti: Samppa - 26.04.08 - klo:22:10

Otsikko: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: Samppa - 26.04.08 - klo:22:10
(Tämä aihe on jaettu aiheesta "Kiinalaisten variaattorin säätöä. Terv. Valvoja)

Voisi kuvitella, että loivemmat rampit syövät myös vääntöä, koska vierintävastus on pienempi. Jyrkällä rampeilla tehoa pitää olla enemmän. Tämä ihan heittona.
Kierrosalueella pysyminen hmm... miksi loivempi ramppi toimisi paremmin? Eikö juuri silloin rullien liike olisi herkempää?

**********************************************

http://www.youtube.com/watch?v=3yRskb0BYwE&NR=1&feature=fvwp

Pannaan tänne alkuun nätti animaatio etuvarin toiminnasta.
Otsikko: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: openflow - 27.04.08 - klo:14:39
Ai ,että loivemmat rampit söisivät vääntöä ... hmmm... Ja sitä mäen kiipeämistä olen juuri hakemassa. Kuvittelin ,että loppua kohdin voimmakkasti jyrkkenevät rampit olisi tehty saasteiden/taloudellisuuden tms...

Oma ajatuksen kulku on jotenkin seuraava:
Loivalla rampilla moottorin kierrosten noustessa rullat etenevät ramppia pitkin vaikka pari milliä ==> "nostoa" ei olisi kun milli. jyrkillä rampeilla pari milliä etenemää ==>"nostoa" olisi myös pari milliä tai enemmän.

Eli siis jyrkillä rampeilla kierrosten muutos vaikkuttaa paljon nopeuden muutokeseen ja loivilla vähemmän. meniköhän oikein?
Otsikko: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: Samppa - 28.04.08 - klo:10:45
Siis kyllähän tuo hyvältä teorialta kuulostaa.. Mietin vaan sitä, että kun ramppi on loivempi, on vierintävastuskin pienempi. Toisin sanoen rulla vierii eteenpäin jo vähäisestä kaasukahvaan koskemissesta. Silloin ei välttämättä mopon kokoisessa vehkeessä vääntökäyrä juurikaan kasva (kaasun hidas portaaton käyttö vs. kaasun jyrkempi käyttö tilanteessa jossa ramppi olisi jyrkempi). Eli vähän sama kuin lähtisit autolla liikkelle antamalla kaasua 1000 rpm ja nostamalla hitaasti kytkintä vs. tilanne jossa kierrokset olisivat 2000 rpm ja nostaisit nopeammin kytkintä. Tämä teoria voi olla aivan romukoppatasoa ja odotellaan jos joku muukin ottaisi tähän kantaa.
Otsikko: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: Teme - 29.04.08 - klo:13:57
Mikäli rullien keventäminen ei auta siihen, että kierrokset ei nouse, pitäisi variaattorin jousta jäykentää.
Tämä siksi, ettei variaattori "syötä" liikaa ja päästä kytkintä kiinni, eli välitystä pitkäksi. Kelkkapuolella ainakin toimitaan näin. Toki siellä on varissa helix jonka ramppikulmaa voidaan vaihtaa., ei pelkkää jousipainetta.
Otsikko: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: Skodepaappa - 29.04.08 - klo:19:45
Ei hittolainen, aina menee hullummaksi. ;D Pitäisiköhän tätä hommaa lähteä tutkailemaan uudestaan ihan perustasolta lähtien? Minulle sen toiminta edustaa jotain sumeaa logiikkaa... ::)

Eli miten vari yleensäkin toimii (toimiihan se, eihän skodet muuten mihinkään liikkuisi)? Etu- ja taka varin tehtävät/toiminta? Mitä se vastapainejousi siellä takana tekee? Unohdetaan kytkin vielä tässä vaiheessa... Kun nämä perusteet olisivat selvillä, olisi kait helpompi ymmärtää rampinkulmien ja vp-jousen jäykkyyden vaikutuksia. Siis ihan suht. tavallisen skootteristinkin tasolla.

Jos joku asiaa tuntevampi viitsisi nähdä vaivaa ja tekisi tarinaa vaikka yksinkertaisilla kuvilla höystettynä, niin avot. Homma saattaisi avautua ihan tavan järjelläkin käsiteltäväksi.

Siis ymmärrettäisiin se "vaihda kevyemmät rullat ja valkoinen jousi" klisee.

Enpä tiedä oliko tässä avautumisessa mitään järkeä, mutta olen ollut havaitsevinani täällä himppasen taipumusta syvempäänkin pohdiskeluun juttujen tiimoilta.
Otsikko: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: Kenzy - 29.04.08 - klo:21:50
Variaattori on aika simppeli kalikka, perustuu siis ihan puhtaasti keskipakoisvoimaan kampiakselin päässä...

Variaattorissa on kaksi kipaletta hihnapyörän lautasia, jotka erkanevat kierrosten laskiessa ja lähenevät kierrosten noustessa. Kun lautasten välinen rako kapenee, hihna nousee lähemmäksi ulkokehää, ja taas raon suurentuessa hihna laskee lähemmäksi lautasen tyveä. Lautasia liikuttavat painorullat, joita keskipakoisvoima pakottaa ulospäin moottorin kierrosluvun noustessa. Painorullat siirtävät hihnapyörän puoliskon lähemmäksi toista puolikasta, elikkäs variaattorin kaksiosainen hihnapyörä säätää automaattisesti kiilahihnapyöräparin välityssuhdetta koneen käyntinopeuden mukaan, mopon nopeus kulkee käsi kädessä käytössä olevan välityssuhteen kanssa.
Otsikko: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: Kinkster - 29.04.08 - klo:22:07
Tässä hyvä kuvilla varustettu selitys varin toiminnasta:

http://www.teamcalamari.com/zuma/variator.html

Huom. teksti englanniksi
Otsikko: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: Partanen - 30.04.08 - klo:00:03
Walle tossa vähän raottikin sitä tosiasiaa, että variaattorin taaemmallakin hihnapyörällä ja sen toiminnalla on ratkaiseva osuus variaattorin toiminnassa. Vaikka onkin helpompi ymmärtää variaattorin toimintaa, jos on ajellut laitteella, jossa variaattori oikeasti toimii, niin kyllä moponkin variaattorissa kokonaisuus ratkaisee. Mopon vajailla tehoilla ei saada kovin hyvin variaattorin hyviä puolia esiin, mutta näillä on mentävä.

Yritän vähän jatkaa siitä mihin Walle jäi, helppoa se ei ole: variaattori kokonaisuutena pysyy pienillä välityksillä niin kauan, kun rullien keskipakovoima ei jaksa voittaa variaattorin jousen voimaa. Jousen "apuna" on myös taaemman hihnapyörän toisen lautasen liikerata, jonka ansiosta välitykset pysyvät pienempinä kiihdytyksen aikana, kuin mitä tasavauhtia pintakaasulla ajellessa. Eli kun hihnassa on paljon "vetovoimaa" kiihdytyksen aikana, niin se auttaa jousta pitämään välitykset pieninä.

Takahihnapyörän liikeradan huomaa siitä, kun yrittää painaa sitä auki, niin samalla lautasta pitää kääntää. Kiihdytyksessä hihnan toinen kylki vääntää lautasta siihen suuntaan, että välitykset pysyvät pienempinä pidempään.

Saikohan tosta tolkkua? Kyselkää lisää, niin mietitään.  ;)

Noita ramppejakin olen tässä mietiskellyt. Voi olla, että niiden muotoilussa on huomioitu se, että jousen voimahan lisääntyy sitä puristettaessa. Ehkä siksi rampit ovat jyrkkenevät. Virivarin loivempia ramppeja saisi ehkä hyödynnettyä, jos vaihtaisi myös takavariaattorin voimansiirtolevyn, eli hihnapyörän toisen puoliskon, joita myydään viriosana. Voimansiirtolevyjä en ole kokeillut vielä vaihtaa.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: Skodepaappa - 30.04.08 - klo:14:24
Tästahän se lähtee. ;D Eiköhän täältä löydy sen verta ukkoja, että jotain selvää saadaan. Pistetään vaan viisaat kuupat yhteen ja katsellaan tulosta. Ainoa vakio tässä yhtälössä on kaiteti hihna...
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: Partanen - 30.04.08 - klo:16:12
Itse olen päässyt tutustumaan variaattorin toimintaan leikkuupuimurissa, sekä 5-pyöräisessä "maansiirtomönkijässä", siis mopon lisäksi. Puimurissa hihnapyörien liikettä ohjataan yleensä manuaalisesti veivillä, tai hydraulisesti. Maansiirtomönkijässä oli automaattinen variaattori, kuten mopoissa, jonka toimintaa pääsi tutkimaan läheltä, kun ajeli lava ylhäällä.

Lisäksi olen ajellut parit kerrat kaverin 250 kuutioisella Vespalla, jossa kiihdytyksessä koneen kierrokset ovat ylempänä kuin tasakaasulla ajellessa. Eli niinkuin pitääkin.

Oma lukunsa on nykyautoissa olevat variaattorit, joissa kumisen hihnan tilalla on metallinen ketju, joka työntää, ei siis vedä. Tästä olen lueskellut TM-lehdestä, ja laite on minulle suuri kysymysmerkki.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: Coastside - 30.04.08 - klo:16:35
Se työntävän metallihihnan rakenne on  levyista koostuva pakka, joka on sidottu niin että se pystyy liukumaan toisiaan vasten ja voi siten kiertyä kiekon ympäri. Lisäksi varin ohjaukseen taidettiin käyttää hydrauliikkaa.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: openflow - 03.05.08 - klo:21:15
Rullien aiheuttama voima  on karkeesti ~ f = m*w*w
m=rullien paino ,w=rullan kulmanopeus(~moottorin pyörimisnopeus).
Kierrosluvun kaksikertaistaminen nelinkertaistaa rullien aiheuttaman voiman.

Jos sattuu vakiona skootterissa olemaan painavat(kiinalaiset) rullat ja moottorin kierrosluvun pystyy jotenkin arvioimaan ,niin ...
Uusien rullien painon voisi arpoa seuraavalla tavalla:
rullan uusi paino == nykyisen rullan paino * rpm * rpm /(rpm_uusi * rpm_uusi)
rpm          #nykyinen kierrosluku esim matkanopeudella
rpm_uusi  #on uusi haluttu kierrosluku.

esim. jos rullan paino on 8g ja moottorin kierrosluku matkanopeudella 5700 ja haluttu kierrosluku on 8000 ==>rullan painoksi tulee ~4g

8g * 5700*5700/(8000*8000) == 4g
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: Partanen - 05.05.08 - klo:19:16
Kaavat on karmeita. Olenkin ollut aina enemmän käytännön miehiä. Huomioiko tuo kaava muutaman käytännön muuttujan, eli rullaramppien jyrkkyyden muuttumisen, jousen jäykistymisen kun sitä puristetaan, tai jousen jäykkyyden?
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: openflow - 05.05.08 - klo:22:23
LainaaHuomioiko tuo kaava muutaman käytännön muuttujan, eli rullaramppien jyrkkyyden muuttumisen, jousen jäykistymisen kun sitä puristetaan, tai jousen jäykkyyden?
Jos tarkoitat kaavaa f = m*w*w ,niin ei. Kaava koskee pelkästään rullia ,sekin on vaan suunta antava. kaava on suoraviivaistettu keskihakuisvoiman kaava (f=m*v*v/r). Kaavan tarkoitus oli esittää ,että  kierrosluvun lisäys kasvattaa rullien aiheuttamaa voimaa paljon. Rullien etäisyys(r) akselin keskiöstä vaikuttaa myös voiman suuruuteen.

Ramppien liittäminen yhtälöön monimutkaistaa laskemia mahdottomasti. Yhdellä kaavalla ei päästä mihinkään. Rullien edetessä kupissa ,ei muutu pelkästään voiman suuruus vaan myös suunnat muuttuvat(johtuu ramppien muodoista).

Rullien uuden painon laskemisessa halutulle kierrosluvulle taas ei tarvitse jousesta tms... välittää. ulkoiset voimathan ovat samoja.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: Partanen - 07.05.08 - klo:21:09
Varmin keino mopoa säädellessä on valita jonkinlainen testirata. Helpoiten semmoisen saa, kun valitsee jonkin kadunkulman, tai tienhaaran, ja siitä sitten jokaisen säätötoimenpiteen jälkeen kiihdyttelee suojatien, kaivonkannen, tai kannon kohdalle ja katsoo saavutetun nopeuden. Vain tällä keinoin tietää onko muutos, tai säätö vaikuttanut oikeasti suorituskykyyn. Nopeuden tarkastuspisteitä voi olla useampikin, kunhan vaan aina muistaa mikä nopeus milläkin kohtaa oli alunalkaen. Ensimmäinen merkkipaikka vaikka 30km/h kohdalla, seuraava 40km/h kohdalla jne.

Tällä keinolla saadaan poistettua se vaikutelma, että laite vain tuntuu menevän niin pirusti, kun pitää meteliä, tai kiertää kovasti. Metelistä ja koneen huudosta ei ole hyötyä, jos testirata kuitenkin todistaa, että kiihtyvyys ja nopeus ei ole muuttunut, tai on jopa laskenut.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: openflow - 08.05.08 - klo:14:37
Testirata kuullostaa hyvältä idealta ,jos lähtee oikein tarkkoja säätöjä hakemaan.

Jos haluaa varin toimivan kaappeemmalla kierrosalueellla niin mihin suuntaan variattorin mitäkin osaan pitää säätää?

Varin toiminta on "yksinkertainen". sen  säätäminen on vaan hakusessa. Eri painosten rullien kokeileminen on helppoa, jousen kanssa puljaaaminen vastaavasti työlästä. hidas purkaa jne...
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: Partanen - 09.05.08 - klo:09:07
Mulla on enää kokeilematta se voimansiirtolevy, vai mikä sen osuva suomennos nyt olikaan. Takahihnapyörän toinen puolikas kuitenkin. Niitä on myynnissä erilaisia, erialisilla liikeradoilla, ja uskoisin se vaikuttavan kierrosten muutokseen sen mukaan ajetaanko pintakaasulla, vai tuppi nurin.

Omasta mielestäni mopon variaattori toimii nytkin liian kapealla kierrosalueella. Nyt kun on tuo kierroslukumittari kiinni, niin sen huomaa vielä paremmin. Kiihdyttämisen ja tasakaasuajon kierroslukuero on alle 1000 kierrosta minuutissa. Tavoitehan olisi, että kiihdytyksessä kone kävisi siellä 8000 kierroksen paikkeilla, jossa muistaakseni huipputeho on, ja kun haluttu nopeus on saavutettu, niin kierrokset olisivat 5000-5500 kierrosta minuutissa. Tällä hetkellä mopon vajaista tehoista, tai huonosti toimivasta variaattorista johtuen ollaan kaukana tavoitteesta.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: openflow - 09.05.08 - klo:18:34
Ootko kokeillut säätää painejousen esijännitystä korokeprikoilla tms... Esijännityshän vaikuttaa myös kierroslukuun jolla takavari lähtee aukeamaan. Jousen jäykkyys vaikuttaa (voimansiirtolevyn ohella) lautasten muutos nopeuteen ja ainakin kierroslukuun jolla saavutetaan maksimi välitykset.

Esijännitys on se "alkujäykkyys" . se jäykkyys on  jousen "jyrkkyys tekijä". Suuremmalla esijännityksellä voisi käyttää löysempää jousta jolloin alkujäykkyys olisi suhteellisesti suurempi ja loppujäykkyys taas suhteellisesti pienempi.
(vähän sekavasti selitetty, kaipa tosta jotain tolkkua ottaa....)
Taisi löytyä yksi säätokohde lisää :)

härvelini kierrosalue soutaa korvakuulolta 5000-8000 rpm (valitettavasti tuntee myös).

---
Täytyy myös hommata kierroslukumittari,korvakuulolta on arpomista. kunhan jostain löytäisi sopivan.

Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: Hemmo - 09.05.08 - klo:21:57
Mikäs se olisi sopivasti löysempi vastapainejousi väriltään jos päämääränä on variaattorikopan kuumuuden vähentäminen ?
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: Coastside - 10.05.08 - klo:12:15
http://www.autozine.org/technical_school/gearbox/tech_gear_cvt.htm

http://www.gizmology.net/cvt.htm

Löysin pari havainnollista sivua CVT:stä englanniksi.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: Partanen - 10.05.08 - klo:20:40
Lainaus käyttäjältä: openflow - 09.05.08 - klo:18:34
---
Täytyy myös hommata kierroslukumittari,korvakuulolta on arpomista. kunhan jostain löytäisi sopivan.

http://www.skootterini.com/foorumi/index.php?topic=422.0

Tuolta löytyy eräs vaihtoehto, johon olen itse ollut tyytyväinen.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: Coastside - 11.05.08 - klo:13:32
Jouset on ilmeisesti joidenkin valmistajien toimesta koodattu väreillä? Tavallisempi jousien luokitus on N, joka muistaakseni on se arvo millä sen pituus puolittuu tai tuplautuu.
Oletteko nähneet valmistajien specsejä niistä?
Asiaa voisi jollain menetelmällä mitatakin jos eri jousia olisi käytettävissä. Saada mittatietoa että saa laskelmille pohjaa.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: openflow - 11.05.08 - klo:16:26
Tulipa eilen pohdiskeltua painejousta ,oishan aikasemminkin voinut yhtäläisyyksiä vetää minkä tahansa jousituksen kanssa. Ei vaan tullut mieleen. Samanlailla se kierrejousi toimii onko se enduro pyörän etupäässä tai skootterin painejousena.

Painejousen jäykkyys käyrän voi piirtää seuraavalla kaavalla
y=e +k*x ;e=esijännitys ,k=jousivakio ,x=puristusmatka.
esijännitys = jousivakio * (vapaa_pituus - asennettu_pituus)

jousivakion laskeminen (tiedot ikivanhasta ammatikoulun fysiikan kirjasta):
jousivakio = G * d^4 / (8 *n * D^3 )  #yksikkö N/mm
G = liukumoduli N/mm^2 (jousiteräs 78000-85000)
d = langan halkaisija mm
D = jousen halkaisija (keskeltä keskelle) mm
n = kierteiden lukumäärä

esim malossin valkoinen
d = 3.8, D=54 ,n=4 , G=85000
jousivakio ~3.5N/mm

esim malossin vihreä
d = 3.9, D=54 ,n=4 , G=85000
jousivakio ~3.9 N/mm

esim malossin violetti
d = 4.0 ,D =54 ,n= 4 ,G=85000
jousivakio ~4.3N/mm (yhden millin puristamiseen tarvitaan siis 4.3N voima)

esim malossin sininen
d = 4.1 ,D =54 ,n= 4 ,G=85000
jousivakio on ~4.8N/mm

85000 ~oma arvaus ,85000 on jämäkkä jousiteräs. Materiaali taitaa olla kaikissa malossin jousissa sama (arvaus).

Yllä olevat siis omia mittauksia & laskelmia.
Malossin violetti jousi on merkattu +82% jäykempi.
Yllä olevista arvoista voisi päätellä malossin jousen 0%:n jäykkyydeen olevan  ~ 2.3 - 2.5 N/mm

Mutta ,mutta... malossin esitteestä: esim keltaista jousta näyttää löytyvän 3.9,4.0,4.1& 4.3mm langalla.
Ovatko kaikki malossin keltaiset yhtä jäykkiä (sama jousivakio)?
Jousia löytyy myös eri halkaisijalla & pituudella.

Soppaa sekoittaa vielä ,että jousen pituus on myös yhtä tärkeä tieto kun jousen jäykkyys(oma mielipide);pituushan vaikuttaa esijännitykseen. Sisä ja ulkohalkaisija pitää myös huomioda ,että jousi mahtuu paikalleen.

esimerkki esijännityksen muuttamisesta:
otetaan valkoinen 3.5N/mm & sininen 4.8N/mm (olkoot jousien pituudet samat).
Oletetaan ,että asennettuna jousi puristuu kasaan 20mm ja olkoot lautasten liike vaikka 40mm.
esijännitys: valkoinen 20*3.5=70N ,sininen 2*4.8=96N.
jäykkyys lautaset auki: valkoinen 40*3.5 + 70 = 210N  ja sininen 40*4.8 +96 = 288N

Kiristetään valkoista jousta koroke prikalla olkoot 20mm paksu.
saadaan valkoisen esijännitys (20+20)*3.5 = 140N ja loppujäykyys 140+40*3.5 = 280N.
Valkoisesta jousesta tuli "alkujäykkä" ,loppu jäykkyys lähes sama sinisen kanssa.

Esijännityksen kanssa täytyy myös huomoida ,ettei kiristä jousta liikaa; saattaa jousi mennä pilalle.

ps. meni muuten jousen valinta aikasta monimutkaiseksi :)

--
jousivakio ==jousen jäykkyys
esijännitys == jousen voima asennettuna(lautaset kiinni). vrt vapaa pituus eli täysin puristamaton jousi.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: Partanen - 11.05.08 - klo:20:56
Kiinalaiseen käyvät Malossin jouset väreiltään sininen, violetti ja vihreä ovat pituudeltaan hyvin lähellä alkuperäistä jousta. Valkoinen oli vapaana pidempi. Pitää myös huomioida, että Malossi ei tee varsinaisesti jousia kiinalaisiin, mutta sattumalta nämä muutamat sinne sopivat. Se että Malossi kertoo jonkun jousen olevan prosenttuaalisesti jäykempi kuin vakio, ei päde kiinalaisessa ollenkaan, sillä jousi ei alkujaan ollut kiinalaiseen tehty.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: sale111 - 22.05.08 - klo:23:44
itselläni oli paikalla 5.5g rullat jotka viime kesänä vaihdoin... kiihdyttäessä kierrokset nousi pikkasen rapiat 7000.. toissapäivänä vaihdoin uuden variaattorin remmin ihan varmuuden vuoksi vain koska alkaa 3000km olla mittarissa...

samalla vilkaisin rullia "kaasalaisen" kamaa.. olivat aivan kantikkaat... joten laitoin alkuperäiset rullat takaisin paikalleen.. joilla oli ajettu noin 1000km mutta ei kulumaa missään...

täysi kiidytyksessä kierrokset eivät nouseet enään kuin hiukka yli 6000...
eli 1000 kierroksen vaikutus oli kevyemmillä rullilla.. 3,5g kevyemmillä siiis..

ylämäessä tuntui aika ikävältä kun ei enään niin keposesti noussutkaan..

mistä niitä koppia sais tilattua missä olisi loiva nousu rullille loppua kohden..?

eli tuollaisen http://i151.photobucket.com/albums/s140/MR_kuvat/IMG_1666.jpg
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: Partanen - 23.05.08 - klo:15:54
En ole satavarma, mutta luulisin, että Moposportinkin myymä Malossi Multivar hoitaa saman homman kuin tuo minun kuvaamani Koso variaattori. Kosoa saa ulkomailta, Malossia Suomesta vaikkapa täältä: http://www.mc-scatter.com/catalog/product_info.php?products_id=3035
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: openflow - 03.06.08 - klo:22:34
9->5.5g muutos rullan laskenta kaavalla nostaa kierroksia ~1500. Joten on kaavat ainakin sinne päin.

5.5g rullat on vielä liian painavat jotta kiihdytyksessä pääsisi huipputehon korville ,pitäisi vielä 1g ottaa pois. Tosin 4.5g rulilla ei varmaan ole mukava körötellä matkavauhtia.

Jos "liian" kevyet rullat pääse hyvin mäet ylös ,kiihtyy, "huuta" matka-ajossa ja tietysti huiput jää vajaaksi.
Jos "liian" painavat, matka vauhdissa on hiljanen ja kulkee myötätuulen hyvin ,mutta ei  pääse mäkiä ylös eikä kiihdy mihinkään.

Ja puolesta välistä kun yrittää valita , saa kärsiä  sekä painavien että kevyiden rullien huonoista puolista ;D
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: Samppa - 05.06.08 - klo:15:07
En tiedä mitä mieltä muut ovat, mutta monissa ajamissani 2-tahtisissa rullien paino on ollut vakiona melko optimaalinen. Tämä vain niille tiedoksi, jotka täällä rullista lukevat ja omistavat 2-tahtisen. Kiihtyvät vakiona melko hyvin. Nelareissa ehkä sitten enemmän voi kikkailla ja rullakeskusteluahan meillä oli jo toisessakin aiheessa.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: Partanen - 06.06.08 - klo:14:48
Lainaus käyttäjältä: openflow - 08.05.08 - klo:14:37
Testirata kuullostaa hyvältä idealta ,jos lähtee oikein tarkkoja säätöjä hakemaan.

Testirata on hyvä olla olemassa joka tapauksessa. Se helpottaa huomattavasti suorituskyvyn arvioimista, sillä kuten tiedettyä, perstuntumaan ei ole luottamista. Mopossa tehon ja suorituskyvyn muutokset ovat erittäin pieniä aina, jolloin testirata kertoo mitä muutosta on oikeasti saatu aikaan. Pelkkä äänekkäämmän putken vaihtaminen saattaa luoda harhakuvan, että nyt mennään ja kovaa, vaikka todellisuudessa suorituskyky on saattanut heikentyä. Sama juttu se on rullien vaihdon kanssa. Enemmän meteliä saattaa aiheuttaa harhakuvan parantuneesta suorituskyvystä. Myös vian etsinnässä mittarata on hyvä apu. Jos alkaa tuntua, että mopo ei enää kulje niinkuin ennen, niin radalla asian voi testata.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: openflow - 17.06.08 - klo:23:02
Jatketaan himppusen varin teorialla.

voimansiirtolevyn urista.
http://www.munkuvat.org/kuva/105160
Kuvassa vasemalla on takavarin lautasten vakio malli ja oikealla  "torque/speed drive". Takavarin lautaset liikkuvat urissa ==>kiertyvät http://www.munkuvat.org/kuva/105164. Mitä suurempi kiertoliike sitä enemmän tehostaa jousivoimaa.

Voimansiirtolevy ei pelkästään lisää vaan sillä voidaan myös "pienentää" jousivoimaa. Suoralla vinottaisella uralla(torque/speed) on tasaisesti jousta jäykentävä vaikutus. vastaa siis jäykempää jousta. Jos tälläisen uran kulmaa kasvatetaan  esim uran puolen välin jälkeen ,sillä on jousivoimaa lisäävä vaikutus. Kulman pienentäminen vastaavasti vähentää jousivoiman kiristävää vaikutusta.

Voimansiirtolevyjä näyttäisi olevan ainankin kolmenlaisia. Loppua kohti loivenevat,kaltevat täysin suorat(torque/speed) & loppua kohden jyrkkenevät(race). race malli on siis ~ylösalasin käännetty vakio malli. Loivenevalla uralla(lähes akselin suuntainen) saadaan taloudellisempi ja vinolla uralla sporttisempi (kierrokset korkeammalla) & jyrkkenevät ilmeisesti todella agressiiviseen ajoon. http://www.munkuvat.org/kuva/105236

Jousivoiman kiristävä vaikutus suora ura vs loiveneva ura http://www.munkuvat.org/kuva/105165.
Kuvassa kohta A-->B jousivoima pienenee lautasten auetessa. vrt  suora ura C-->D  jousi voima kasvaa. Ilmeisesti nämä vakio voimansiirtolevyt suunnitellan siten ,että matkavauhdissa lautaset on auenneet B kohtaa hieman enemmän. Ylämäessä Jo pienikin kierrosten notkahtaminen työntää lautaset kohti A:ta =>jousivoima kasvaa =>kierrokset nousee. Näin ei tapahdu suoralla uralla(D-->C) vaan nopuden aleminen myös tiputtaa kierroksia. Takavarin puoleenväliin asti kummatkin uritukset toimivat jokseekin samalla tavalla.

Jos esim loivenevalla urituksella moottorin kierrosluku on 20 vauhdissa 7500rpm ,se voi olla 40 vauhdissa 6500rpm. Suoralla uralla vastaavasti 20@7500 voi tarkoittaa 40@8000. Tästä siis johtuu suoralla uralla parempi kiihtyvyys 20->40 nopeuteen. Toisaalta suoralla uralla tarvitaan selkeesti enemmän kierroksia ,jotta voitetaan jousivoima kokonaan (saavutetaan maksimi välitykset). Race versiolla ei ilmeisesti koskaan ole tarkoitus saavuttaa max välityksiä vaan pitää takavaria kokoajan "toiminallisella" alueella.

Voimansiirtolevyt on valitettavasti pirun kalliita. Epäilen etteivät ole hintansa arvoisia.

---
ps. kiinanihmeessä voimansiironlevyn vaikutus kääntyy laskuun ~25 vauhdissa.
yllä olevat käppyrät on havaintokuvia, niistä saa vain karkean kuvan miten eri vääntölevyt vaikuttavat. ei sen enempää.

Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: Partanen - 18.06.08 - klo:17:10
Tuosta sinänsä kattavasta jutusta on nyt jäänyt pois hihnan aiheuttama voima. Hihnan toinen kylkihän hidastaa/jäykistää voimansiirtolevyn kautta noiden urien avulla variaattorin aukeamista, eli välitysten pidentymistä, silloin kun hihnassa on vetovoimaa, eli kiihdytyksessä. Kun tavoitenopeus on saavutettu ja kaasua kevennetään, niin hihnan vetovoima vähenee, jolloin variaattori pääsee pidentämään välityksiä.

Oikein toimiva variaattorihan pitää koneen kierrokset kiihdytyksessä kovempina. Ja kun kaasua päästetään pois, niin koneen kierrokset putoavat, mutta vauhti pysyy samana. Kun kaasua taas väännetään lisää, pitäisi kierrosten taas nousta. Eli periaatteessa aivan samoin kuin automaattivaihteilla. Eli variaattorin pitäisi tunnistaa moottorin voima, sekä erilaiset ajovastukset, ja muutella sitä mukaa välityksiä. Ja näihin vaikuttaa juuri nuo urat ja niiden kulma. En vaan ole vielä saanut aikaiseksi tutkia, että mitä eroa käytännössä on "torque" ja "speed" voimansiirtolevyillä. Nehän ovat kaksi eri asiaa. Molempia en viitsisi kokeilua varten tilata, mutta yhteen pystyisin ehkä venymään.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: openflow - 18.06.08 - klo:18:37
torque & speed levyt on omasta mielestäni lähes samanlaisia(kuvien perusteella). Ne ovat käsittääkseni vain eri valmistajien kauppanimiä. malossi oli muistaakseni "torque" ja polini taisi käyttää speed nimeä. En tosin ole ihan varma. Kummasakin on täysin suorat urat. kulmissa saattaa olla jonkilainen pieno ero. Race versio on vastaavasti tosi radikaali verrattuna torque/speed malliin. sen valmistajaa en nyt muista.

Jätin tarkoituksella hihnat+rullakupin rampit ymm vaikutukset pois.  Menee muuten liian monimutkaiseksi yhteen tekstiin. enkä itsekkään ymmärä kokonaisvaikutusta, niin on aika vaikee kirjoittaa  :)

Lainaa
Oikein toimiva variaattorihan pitää koneen kierrokset kiihdytyksessä kovempina. Ja kun kaasua päästetään pois, niin koneen kierrokset putoavat
Näin teoriassa. Käytönnässä ei kovinkaan hyvin toimi. ei ainankaan kiinalaisessa.

Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: Partanen - 18.06.08 - klo:19:07
Lainaus käyttäjältä: openflow - 18.06.08 - klo:18:37
torque & speed levyt on omasta mielestäni lähes samanlaisia(kuvien perusteella). Ne ovat käsittääkseni vain eri valmistajien kauppanimiä. malossi oli muistaakseni "torque" ja polini taisi käyttää speed nimeä. En tosin ole ihan varma. Kummasakin on täysin suorat urat.

Noinhan se olikin. Nyt mennään hataran muistin varassa, mutta: Noissa levyissä näkyy järjestään olevan kuusi uraa, vaikka ohjaintappeja on vain kolme. Olikohan niin, että siitä voi sitten itse valita mitä uria käyttää, loivempia, vai jyrkempiä. Joka toinen ura on siis eri kulmassa.


Lainaus käyttäjältä: openflow - 18.06.08 - klo:18:37
Näin teoriassa. Käytönnässä ei kovinkaan hyvin toimi. ei ainankaan kiinalaisessa.



En ole merkkimopoilla ajellut, eli en tiedä miten niiden variaattorin toimii. Voihan olla, että mopon tehoilla on vaikea saada oikein toimivaa variaattoria.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: A_sentaja - 18.06.08 - klo:23:07
"Merkkimopon" variaattorin toiminnasta sen verran, että itselläni oli kerran malossin multivari + jäykempi vp jousi, sekä säädettävä kisakytkin ja racingvälitykset. pyttynä porattu teho 50cc vakiokaasarilla, pintakaasulta kiihdytettäessä teki mustaa juovaa hiekkatiellä ja kiihtyvyys oli täydellistä. Haittapuolena oli hihnan  ja rullien nopea kuluminen. Käsittääkseni tuo torque levy ei vaikuta kuin vääntömomenttiin, joten säädöissään oleva vari ei välttämättä sitä tarvitse, ainakaan mopokäytössä..
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: Juha - 18.06.08 - klo:23:50
Lainaus käyttäjältä: E Partanen - 18.06.08 - klo:19:07
En ole merkkimopoilla ajellut, eli en tiedä miten niiden variaattorin toimii. Voihan olla, että mopon tehoilla on vaikea saada oikein toimivaa variaattoria.
Itselläni kun on merkki mopo, ja sillä tulee kaasun kanssa leikiteltyä kotoisalla soratiellä, jota joutuu ajamaan vähintään 2.3km että saa asvaltia renkaan alle.
Kun siis tuolla lähtee kiihdyttämään nousee kierrokset melkein heti 8000 rpm tuntumaan ja kun nopeus on esim. 30km/h ja laskee kaasun tasaisempaa menoa varten tippuu kierrokset siihen 5000rpm päälle. Ja tästä kun nappaa kaasun pohjaan ottaaksen lisää vauhtia nousevat kierrokset nopeasti taas 8000 rpm tuntumaan.

Kyseessä siis lähes täysin vakiona(hieman prikkaa hiottu) oleva Aprilia SR 50 Factory -05

Ja tämä openflowin teksti valaisi kyllä jonkin verran, miksi skootterini käyttäytyy juuri noin ;)
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: Partanen - 19.06.08 - klo:09:22
Mitäs olet Juha mieltä, että pystytkö kierroslukumittarista katsomaan nopeuden? (Liittyen toisen aiheen alla käytyyn vääntöön nopeusmittarin tarpeellisuudesta.  ;))

Eli mopoonkin on siis mahdollista saada toimiva variaattori. Kiinalaisessa semmoista ei silti ole, vakiona. Kone vaan mölisee samalla tavalla rasituksista välittämättä. Kinkin variaattori vaihtaa välityksiä oikeastaan vain nopeuden mukaan. Johtuuko sitten vanhasta tekniikasta, vai siitä, että vari on mitoitettu tehokkaammalle moottorille, eli isommalle sylinterille.

Vielä kun saisi päässään väännettyä sen, että miten jyrkkenevät rullakupit toimivat suhteessa kaareviin voimansiirtolevyn uriin. Kumoavatko ne toistensa voimia, vai vahvistavatko. Pitäs varmaan taas purkaa tuo vari, kun en muista mitenpäin kinkin varin urat kaareutuvat. Olisi kiva nähdä myös semmoisen mopon vari purettuna, jossa variaattori oikeasti toimii. Onko rullarampit tasaisesti nousevat ja urat suorat, vai miten. Kiinalaiseen myytävän Koso virivariaattorin rampit ovat suorat. Myös virivoimansiirtolevyn urat ovat suorat. Saisiko virivarilla ja virivoimansiirtolevyllä oikealla tavalla toimivan variaattorin.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: Juha - 19.06.08 - klo:11:40
Kierroslukumittarin ja moottorin äänen kanssa pystyy jo arvioimaan nopeutta. Mutta vasta kiihdytyksen jälkeen.
Joutunen tässä piakkoin avaamaan taas varin, kun tuntuu siltä, että olen saanut ostettua sekunda hihnan siihen. Silloin voisin ehkä vähän tutkia enemmänkin ja räpsäistä muutaman kuvankin siitä.
Voi silti olla hyvin samanlainen variaattori, mutta kun kyseessä on suoraruiskutuksella toimiva kone, niin tehoa on vakiona jo sellaiset 5-6hv
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: A_sentaja - 19.06.08 - klo:11:44
Enpä ole itsekkään pahemmin miettinyt sitä ,mitä vaikutuksia on eri ramppien jyrkkyyksillä tahi levyn urilla.. ??? Muistelen, että aeroxin takavarin levy aukeaa oikealle päin, kun sitä katsotaan suoraan kopan suunnasta, mielestäni vakiotakavari+kytkinsatsi riitti pitkälle. Kisaetuvarin kanssahan tuli jousi mukana, johtuen siitä että siinä lautaset oli hieman suurempia, kuin vakiossa siksi varmaan jäykempi jousi.. Mutta kuten sanottua, niin 2T pelin variaattori on helppo säätää, johtuen siitä että niitä on valmistettu jo maailman aikojen alusta.. :) Ehkäpä jokin firma vielä kehittelee kinuskeihinkin toimivan paketin, kun kysyntä lisääntyy... ;D
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: airbus - 13.07.08 - klo:00:34
Lainaus käyttäjältä: Skodepaappa - 30.04.08 - klo:14:24
Tästahän se lähtee. ;D Eiköhän täältä löydy sen verta ukkoja, että jotain selvää saadaan. Pistetään vaan viisaat kuupat yhteen ja katsellaan tulosta. Ainoa vakio tässä yhtälössä on kaiteti hihna...

tässä käytännössä variaattorin toiminta.
http://www.youtube.com/watch?v=9TnkUIecRE4&feature=related
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: Area 51 - 10.08.08 - klo:11:40
Lainaus käyttäjältä: Kenzy - 29.04.08 - klo:21:50
Variaattori on aika simppeli kalikka, perustuu siis ihan puhtaasti keskipakoisvoimaan kampiakselin päässä...

Variaattorissa on kaksi kipaletta hihnapyörän lautasia, jotka erkanevat kierrosten laskiessa ja lähenevät kierrosten noustessa. Kun lautasten välinen rako kapenee, hihna nousee lähemmäksi ulkokehää, ja taas raon suurentuessa hihna laskee lähemmäksi lautasen tyveä. Lautasia liikuttavat painorullat, joita keskipakoisvoima pakottaa ulospäin moottorin kierrosluvun noustessa. Painorullat siirtävät hihnapyörän puoliskon lähemmäksi toista puolikasta, elikkäs variaattorin kaksiosainen hihnapyörä säätää automaattisesti kiilahihnapyöräparin välityssuhdetta koneen käyntinopeuden mukaan, mopon nopeus kulkee käsi kädessä käytössä olevan välityssuhteen kanssa.

Vahingoittaako se variaattoria mahdollisesti kun joudun liikennevaloissa antamaan koneelle paikallaan pieniä kierroksia jotta se pysyisi käynissä?
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: A_sentaja - 14.08.08 - klo:08:27
Eipä siellä vahinkoa pääse tapahtumaan, jos kytkin ei ota kiinni.. kovaa ajoa vaan.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: Coastside - 17.08.08 - klo:23:37
Zoner temputtaa käsittämättömästi. Hihnan vetäessä viimmeisiään siihen tulee viidenkympin paikkeille kuin sähköinen rajoitin, jolle ei tosin ole mitään anturia. Hihnanvaihdon jälkeen mennään taas rajoittimitta.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: Area 51 - 06.09.08 - klo:10:26
Kun skootteri käy tyhjäkäyntiä niin pyöriikö hinha siellä sisällä`?
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: kekra - 06.09.08 - klo:11:10
Kyllä se pyörii siellä aina kun kone on käynnissä.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: Coastside - 08.09.08 - klo:18:19
Avasin uuden ketjun tärinästä:http://www.skootterini.com/foorumi/index.php?PHPSESSID=ebda4607e152c2831107ed7526c03ff2&topic=900.0
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: skandinaavi - 11.09.08 - klo:16:44
Joo elikkäs pohdiskelimpa tuossa että mistä mahtaa johtua se, että varinhihna vaihdon jälkeen kiihtyvyys laski ( junnaa ikään kuin ykkösellä 0-30) ja taas nopeus nousi yli 60 vaikka prikka on paikallaan ???
Ei oikein käy järkeen, mutta jospa fiksummilla olisi mietteitä.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: kekra - 11.09.08 - klo:18:17
Ei välttämättä johdu hihnasta lainkaan. Tulikohan vari varmasti oikein kasattua?
Lähteekö verkkaisesti paikaltaan? Vai huutaako kovilla kierroksilla heti lähtiessä?

Jos hihna luistaisi niin huomaisit varmaan itsekin, sen voi ilmeisesti sulkea pois.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: skandinaavi - 11.09.08 - klo:20:27
Lainaus käyttäjältä: kekra - 11.09.08 - klo:18:17
Ei välttämättä johdu hihnasta lainkaan. Tulikohan vari varmasti oikein kasattua?
Lähteekö verkkaisesti paikaltaan? Vai huutaako kovilla kierroksilla heti lähtiessä?

Jos hihna luistaisi niin huomaisit varmaan itsekin, sen voi ilmeisesti sulkea pois.

Tai siis n. 0-10km/h kiihtyy hyvin sen jälkeen "junnaa" jaa huuttaa, pitänee varmaan viikonloppuna avata vari...
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: Coastside - 15.01.09 - klo:20:19
Narakun hihna ja Motoforce rullat (5g) entisten "Three five ..." hihnan ja vitosten tilalle eivät muuttaneet suoritusarvoja, mutta jotenkin hitaan jurraavat  lähdöt. Kone 139QM.

Muutaman tonnin verran ajettu oireeton rullakoppa oli , osin mustaa ja osin punaruskeaa mujua "täysi", eli likainen, vaikkei rullien punnitus antanut grammaa enempää eroa uusiin kaikilla rullilla yhteensä. Väriero on ilmeisesti pronssiholkin ja alum. kopan tuotosta, joissa on selvä raja. Uudet mustat rullat olivat millin verran pitemmät mutta viistetyt. Sai miettimään, sopiiko vanhaan uraan.
Sen ruuvit saa kiinni hylsyllä, josta on viilattu pois se viiste, joka ei anna tartuntaa matalaan kantaan.

Edit:
Päivän parit ajot ja se tosiaan jurraa lähdöissä häritsevän paljon. Kun vauhtiin saa niin sitten ei mitään erikoista. Rullat eivät wörki vanhan kopan urissa?
Kone on muutoin vakio paitsi virinokka ja kanavia oijottu.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: openflow - 17.01.09 - klo:18:38
Kokeile vanhoilla rulilla uudestaan. selviää ainankin onko hihnan vai rullien syy.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: VariJari - 29.04.09 - klo:13:21
Olen nyt lueskellut tätä ketjua ja vähän muitakin ja tutustunut joihinkin variaattoriteoria kuviin.. vielä on vähän hakusessa miten mikin muutos vaikuttaa joten pikkasen selvennystä kaipaisin.

Eli vakio "rajoittamaton" kiinalainen 50cc skootteri kyseessä ja alun alkain variaattorin toiminta oli jokseenkin tälläista:
- kiihdytys sujui hyvin (ja kiekat nousi suht ylös) jonnekin 25km/h asti jonka jälkeen koneen kiekat alkoi laskea ja kiihtyvyys myös hidastui, huiput n. 55km/h n.1-200m matkalla. Koneessa kiekat tuolloin missälie, kuitenkin huomattavasti huippu kiekkojen alapuolella joten "matkaajo" miellyttävää.

No tästä olisi tietty hyvä parantaa eli kiekat pitää saada pysymään korkealla koko kiihdytyksen ajan.

Noh, nyt olen lukenut että ainakin tämä "takavarin" lautasen vastajousi vaikuttaisi tuohon osin... vaihdoin keltaisen jousen joka tuli nokka akselin mukana (nokkaa ei vielä vaihdettu) ja nyt tuntuu että ehkä korkeammat kierrokset jatkuvat jonnekin 30-35km/h tienoille jonka jälkeen taas kiekat alemmas ja köröttelyä sinne 55km/h asti.  Eli käsittääkseni vastajousi nyt vastusti pikkasen pidemmälle rullien välityksen vaihtoa?

No nyt jos vaihtaisin  kevyemmät rullat niin välitys ei vaihtuisi ihan niin herkkään isommalle ja kiihdytys jatkuisi korkeilla kierroksilla pidempään... ok.. mutta jos en vaihtaisi rullia vaan lisäisin koneen tehoa ja vääntöä niin vaikuttaisiko se variaattorin toimintaan samalla tavalla... eli kun vääntöä/tehoa tulisi lisää niin auttaisko se pitämään "takavaria" kiihtyvyys asennossa vai onko variaattorin koko välitys suhteen muutos vain moottorin kierroksista kiinni?? eli x kiekkaa niin rullat on laittaa välityksen asentoon y??? Eli miksi kiekat edes laskevat tuossa minun tapauksessa tuolla 25-30km/h kohilla, loppuuko koneeta vääntö vai eikö vastajousi vain saa pidettyä tiheämpää välitystä??

Mietin vaan että riippuuko kaikki kaikesta, jos vaihdan ensin rullat kevyemmiksi ja saan kiihtyvyyden ja loppu kiekat tasapainoon niin mitä käy kun lisään tehoja, joudunko vaihtamaan rullia ehkä  takaisin painavemmiksi että teho-vääntö-vastajousi-rullat balanssi säilyy optimaalisena?

Optimi tietty olis että kiihdytyksessä olisi aina kiekat teho alueella ja kaasua löysätessä päästäisiin rauhallisempaan matka ajo välitykseen.. tiedän toki että kokeilemalla selviää mutta kiinostaisi teoria että miksi ja miten :)
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: karkulainen - 29.04.09 - klo:15:11
Variaattori "vaihtaa isommalle" siinä kohdilla ja kiihtyvyys sillä alueella laskee. Lääke on virivari; Malossin Multivar tai Narakun 50cc:lle tarkoitettu.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: ilborg - 29.04.09 - klo:16:28
Eikös noillakin molemmilla valmistajilla ole ihan normaaleja vareja(ainakin olemassa). Noissa perusvareissa on nuo rullaradat muotoiltu niin, että kierrokset laskee tietyn nopeuden jälkeen, eli millään muulla, kuin variaattorin vaihdolla et saa nopeasti kiihtyvää vehjettä. Noissa sportti-malleissa taitaapi olla aika suorat rullaradat, jolloin kierrokset pysyy suhteellisen samoina koko ajan.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: karkulainen - 29.04.09 - klo:17:15
Voi olla että Malossi tekee kiinalaisiin vakion oloisia vareja, en kyllä usko. Naraku ainakin tekee vakionkaltaisia vareja kuten myös 72cc (ja yli) sekä tavallisille 50cc sporttivareja.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: openflow - 29.04.09 - klo:21:34
Lainaa...mutta jos en vaihtaisi rullia vaan lisäisin koneen tehoa ja vääntöä niin vaikuttaisiko se variaattorin toimintaan samalla tavalla...
Ei vaikuta. Välitys määräytyy pääosin kierrosten mukaan.

LainaaEli miksi kiekat edes laskevat tuossa minun tapauksessa tuolla 25-30km/h kohilla, loppuuko koneeta vääntö vai eikö vastajousi vain saa pidettyä tiheämpää välitystä??
Johtuu pääosin rullakupin muodosta sekä takavarin "vääntölevyn" uran kaarevuudesta; tämä on suunniteltu ominaisuus.

LainaaOptimi tietty olis että kiihdytyksessä olisi aina kiekat teho alueella ja kaasua löysätessä päästäisiin rauhallisempaan matka ajo välitykseen..
Niin olisi ,tälläisten säätöjen löytäminen on vaan tavattoman vaikeeta puhtaasti mekaanisin keinoin...

Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: Coastside - 29.04.09 - klo:21:45
Traktoreissa on jopa hydraulisesti ohjattuja vareja, joilla säädetään ratasvaihteen kanssa. Mopoon liian kallis ja hankala.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: VariJari - 30.04.09 - klo:08:47
Lainaus käyttäjältä: openflow - 29.04.09 - klo:21:34
Lainaa...mutta jos en vaihtaisi rullia vaan lisäisin koneen tehoa ja vääntöä niin vaikuttaisiko se variaattorin toimintaan samalla tavalla...
Ei vaikuta. Välitys määräytyy pääosin kierrosten mukaan.

LainaaEli miksi kiekat edes laskevat tuossa minun tapauksessa tuolla 25-30km/h kohilla, loppuuko koneeta vääntö vai eikö vastajousi vain saa pidettyä tiheämpää välitystä??
Johtuu pääosin rullakupin muodosta sekä takavarin "vääntölevyn" uran kaarevuudesta; tämä on suunniteltu ominaisuus.

LainaaOptimi tietty olis että kiihdytyksessä olisi aina kiekat teho alueella ja kaasua löysätessä päästäisiin rauhallisempaan matka ajo välitykseen..
Niin olisi ,tälläisten säätöjen löytäminen on vaan tavattoman vaikeeta puhtaasti mekaanisin keinoin...



Nonnii, kiitokset, asia tuli varsin selväksi.... nyt vaan hyvillä mielin näppejä likaamaan :)
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: ilborg - 30.04.09 - klo:16:15
Lainaus käyttäjältä: Coastside - 29.04.09 - klo:21:45
Traktoreissa on jopa hydraulisesti ohjattuja vareja, joilla säädetään ratasvaihteen kanssa. Mopoon liian kallis ja hankala.

Itse ihmetellyt, etteikö mopossa voisi tehdä vastaavaa sähkömekaanisesti? Ei tarvitsisi rullien kanssa enää leikkiä. Vai onkohan noilla valmistajilla edes ketään suunnittelemassa moottoria...
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: -Zone- - 28.05.10 - klo:18:07
Lainaus käyttäjältä: Skodepaappa - 30.04.08 - klo:14:24
...Ainoa vakio tässä yhtälössä on kaiketi hihna...
Lainaan tätä alkupään kirjoitusta ja viilaan ajankulukseni vähän pilkkua..
Hihnalla on myös oma massansa ja aivan samoin keskipakovoima vaikuttaa myös siihen. Käytännössä asialla kokonaisuudessa on varmasti minimaalinen merkitys, joskaan ihan vakioksi en hihnaakaan sopassa väittäisi. ;)

Toisaalta jossain variaattorissa hihnan vaikutus variaattrorin toimintaan voisi olla jopa yllättävän suurikin, kun asiaa hiukan vielä mietin. Keskipakovoima pyrkii tekemään ovaalista hihnasta pyöreämmän, mutta voimansiirron rakennehan ei sille anna tätä mahdollisuutta. Näin ollen keskipakovoima voisi asiaa ajateltuna saada hihnan värähtelemään ominaistaajuudellaan ja saada sen vaikeuttamaan jollain kierrosluvulla ehkä jopa pahastikin etu- ja takavariaattorin toimintaa. Eli käytäntö voisi hyvinkin poiketa ennusteesta, jollainen on variaattorin toiminta periaatetasolla.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: Coastside - 28.05.10 - klo:18:16
Varin voisi toteuttaa keinuvivulla, jossa toisen kavetessa toinen levenee. Ohjaus taas servoilla ja lokiikalla.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: JaakkoFagerlund - 21.06.10 - klo:00:30
Lainaus käyttäjältä: Coastside - 28.05.10 - klo:18:16
Varin voisi toteuttaa keinuvivulla, jossa toisen kavetessa toinen levenee. Ohjaus taas servoilla ja lokiikalla.
Hullumpi idea: Vasempaan kahvaan "vaihdekahva", eli kuten kaasukahvakin, mutta vaijeri ohjaisi etuvariaattorin lautasta, ts. saisi valittua välityssuhteen. Siinähän ois sitten portaaton vaihteisto ja portaaton kierrosnopeuden säätö, saa vääntöä ja nopeutta säädeltyä jokaiseen tarpeeseen :)

Muutamia metallisorveja tiedän, joissa on vaijeriohjattu variaattori muuttamassa pyörimisnopeutta, oikein varmatoimisia ja hyviä ovat.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: Samppa - 21.06.10 - klo:11:25
Mutta taitaisi mennä ajamisen kannalta turhan työlääksi ainakin nopeasti muuttuvassa kaupunkiympäristössä.  ;D
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: JaakkoFagerlund - 21.06.10 - klo:21:53
Lainaus käyttäjältä: Samppa - 21.06.10 - klo:11:25
Mutta taitaisi mennä ajamisen kannalta turhan työlääksi ainakin nopeasti muuttuvassa kaupunkiympäristössä.  ;D
Sopiva asento variin ja sit kaasulla säädöt :) Tai sit ruohonleikkuriasetus, eli kaasu tappiin ja varilla säädetään :D
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: Pyrres - 21.06.10 - klo:23:00
Mitä turhia, tekee suoraan tuplavaijerikahvan eli samalla kahvalla menee kaasun mukaan sopivasti kierrosalueella pitäen. Pientä insinöörityötä jotta sopivat välitykset molemmille löytyisi mutta eiköhän siihen jotain keksisi.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: pekpel - 21.06.10 - klo:23:19
Lainaus käyttäjältä: Pyrres - 21.06.10 - klo:23:00
Mitä turhia, tekee suoraan tuplavaijerikahvan eli samalla kahvalla menee kaasun mukaan sopivasti kierrosalueella pitäen. Pientä insinöörityötä jotta sopivat välitykset molemmille löytyisi mutta eiköhän siihen jotain keksisi.
Tuohan ei muuttaisi nykytilannetta miksikään, paitsi huonommaksi.
Vähän kaasua>varin vältykset pienellä, enemmän kaasua>varin välitykset nousevat riippumatta nopeudesta eli ei toivottu tilanne.

Toisaalta taas vaikka varille tekisi pikasäädön tyyliin kiihtyy / matka-ajo, olisi jo jotain.
Antaa olla kaiken muun kuten ennen, mutta laittaa kiinteään etuvarin lautaseen säädön jolla saa etulautasten väliä hienosäädettyä. Liikkeen ei varmaan tarvitsisi olla kuin muutama milli. Voisi vaikka peukulla kääntää vipua ja välitykset muuttuisivat haluttuun suuntaan. Ei varmaan tarttis kuin painelaakerin ja kiilan jolla säätää väliä. Olisi vielä mekaanisesti aika yksinkertainen laite.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: Pyrres - 21.06.10 - klo:23:25
Totta, enpä ajatellut loppuun asti. Olishan tuo kyllä mielenkiintoinen idea viritellä jokin puoliautomaattinen tai jopa täysin automaatiinen härveli. Ottaisi pari servoa, nopeusanturin johonkin ja sitä kautta saisi nopeuden mukaan muuttumaan, vetäisi jonkin boxin kautta jonka voisi ohjelmoida ohjaamaan servoa halutulla tavalla.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: JaakkoFagerlund - 21.06.10 - klo:23:41
Lainaus käyttäjältä: Pyrres - 21.06.10 - klo:23:25
Totta, enpä ajatellut loppuun asti. Olishan tuo kyllä mielenkiintoinen idea viritellä jokin puoliautomaattinen tai jopa täysin automaatiinen härveli. Ottaisi pari servoa, nopeusanturin johonkin ja sitä kautta saisi nopeuden mukaan muuttumaan, vetäisi jonkin boxin kautta jonka voisi ohjelmoida ohjaamaan servoa halutulla tavalla.
Pistät vielä fly-by-wire kaasun tai jonkin kaasun asentoanturin ja tuon varin logiikan seuraamaan kaasukahvan kääntönopeutta. Eli jos kaasu latastaan nopeasti täysille, pitäisi vari pienet välit ja yrittäisi maksimoida kiihtyvyyden, muussa tapauksessa mentäisiin rennommilla :) Ns. sporttikahvahan tuosta tulisi :)
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: Pyrres - 21.06.10 - klo:23:49
No periaatteessa tuossa itse servo+boxi+nopeusanturi+kaasun asennontunnistin yhdistelmässä ei pitäisi itsessään olla mitään ongelmaa. Ongelmana enemmänkin se miten luotettavasti toteuttaa mekaniikka variaattorin päässä ja sitten vielä löytää säädöt.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: openflow - 22.06.10 - klo:00:42
Periaatteessa ajossa säädettävä vari on yksinkertainen, mutta yllättävän hankalaa on käytännön toteutus. Ongelmana on mm se, että hihna on aika tiukalla siellä varissa ja tilaa on todella vähän ylimääräiselle mekaniikalle. Hihnan kireydestä voi päätellä jotain, kun ajattelee sitä vastapainjousen voimaa ~30 kp(kg).
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: Coastside - 22.06.10 - klo:07:55
Mekaanisesti paras olisi hydraulisesti akselien pituutta muuttava, jossa kampiakselilta veto olisi välitetty ketjulla. Hihnan linjaus pysyisi suorana koko ajan. Vaikka siirto tapahtuisi muilla tavoin, vaatii tuo että kampiakseli on pois tieltä. Vari ei tarvitse olla akseleiden tasossa muutenkaan. Sillä saisi vivustolle tilaa.

Konsepti sähkömekaanisesti, jolla saisi liudan vaihteita: Sisemmät lautaset voisivat olla kiinteät. Ulompien kiinnitys keinuvipuun painelaakerilla ja hihnan kiristys vivun nivelpisteessä olevalla jousella. Solenoidi voisi säätää varia hammaslukituksella. Ohjaus voisi olla stongan alla läpsyillä kuten "formuloissa".
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: pekpel - 22.06.10 - klo:18:35
Tuo Coastsiden juttu olisi hydraulisesti ohjattu Formula automaatikytkin manuaalivaihteinen formula hihnavaihteisto.
Voisi saada aikas hienon nimen tuolle jos vääntäisi lontooksi ja käyttelisi mainosmiesten tyyliä lyhenteessä.
Hydraulic Switching F1 AutoClutch Manual Belt Drive, on tuossa varmasti pari kirotusvihrettäkin seassa.
HSF1NCMB Drive tai jotain tonne päin ja pari hyperiä tai superia johonkin väliin.

Openflow hei kuule, luulisin että se hihnan tiukkus ei ole ongelma, se hihna pyörii ja keskihakuisvoimat auttaa ja jos välitystä muutetaan silloin kun kaasusta löysää. Ja tilaa saa jos ei olekaan suoraan vipu lautasta säätämässä, vaan päästä vedettävä kiila jota vipu liikuttaa, mahtuisi nätisti varikotelon sivulle.
Systeemin saa rikki silloin jos hihna ei pyöri, pitää laittaa joku esto säätöön silloin kun kone ei käy.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: Coastside - 22.06.10 - klo:18:53
Lainaus käyttäjältä: pekpel - 22.06.10 - klo:18:35Tuo Coastsiden juttu olisi hydraulisesti ohjattu Formula automaatikytkin manuaalivaihteinen formula hihnavaihteisto.
Mutta toimisiko se? Keksitään sitten prosyyriin nimi ja maininta että Shumikin ajaisi tätä ...
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: pekpel - 22.06.10 - klo:19:09
Miksei toimisi?
Olisi vaan aika monimutkainen rakenteeltaan.
Jokaista vaihdetta edustava asento lautasissa pitäisi asettaa joko hydraulisilla venttiilinohjaimilla tai sähköisesti "muistiin".
Samalla olisi pidettävä huoli että lautasten asento pysyy ns. vakiona paineenvaihteluista huolimatta.
On siinä hieman ponnistelua ja kokeilemista, mutta en näe mitään syytä miksei toimisi.
Suurempana ongelmana näkisin hydraulipumpun apulaitteineen asentamisen skopaan..
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: Coastside - 22.06.10 - klo:19:19
Löytyisiköhän mallia auton ajonhallinnan hydrauliikasta? Siinähän annostellaan tarkasti painetta jarruille.

Siinä oli myös se toinen idea solenoidi/ hammaslikitus systeemistä, jossa pykälöidään varin liike.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: openflow - 22.06.10 - klo:22:21
Coastsiden kanssa samoilla linjoilla. Hydraulinen järjestelmä kuullostaa servo-ohjausta paremmalta.
Varin rullakupin takana olevaa taustalevyä liikuttamalla olisi houkutteleva hoitaa säätömekanismi, valitettavasti siellä on ahdasta.

Melkein helpompaa on suunitella ja rakentaa koko variaattori uusiksi säätömekanismia silmälläpitäen, kun muokata vakiovarista vastaava. Mikäli tämä olisi helppo projekti olisin tehnyt sen jo ajat sitten.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: pekpel - 22.06.10 - klo:23:17
Lainaus käyttäjältä: openflow - 22.06.10 - klo:22:21
Coastsiden kanssa samoilla linjoilla. Hydraulinen järjestelmä kuullostaa servo-ohjausta paremmalta.
Varin rullakupin takana olevaa taustalevyä liikuttamalla olisi houkutteleva hoitaa säätömekanismi, valitettavasti siellä on ahdasta.
Siinähän tuo vastaus on, ihan nenän edessä.
Tuonne etuvarin akviivipuolelle painelaakeri ja sopivasti porrastettu toimiakseliin suunnattu radiaalikiila.
Tilaa veisi vain painelaakeri ja kiilan liukulaakerointi.
Kiila vie max. 4mm, entäs laakeri?
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: Coastside - 23.06.10 - klo:11:26
Tilantarvetta ajatellen keinuvivunkin voisi tehdä kaksiosaiseksi, niiden ollessa varin ylä- ja alapuolella ja niitä yhdistävässä levyissä painelaakerit varin kuppeja siirtämään. Muoto kuin prässätyissä venttiilien keinuvivuissa, joita nykyisinkin käytetään. Tämän voisi rakentaa lähes normaalin lohkon kokoiseksi. Teräslevystä hitsaillen ja kampikammio siihen liittäen. Kytkinkin täytyisi saada toimimaan.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: Coastside - 13.07.10 - klo:11:34
http://www.karting1.co.uk/continuously-variable-transmission-for-karts-test.htm

Karting variaattorilla. Koeajaja "äimän käkenä", mutta kulkee. Se on skaalattavissa kaikkiin kulkineisiin.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: VariJari - 25.08.11 - klo:10:19
Lainaus käyttäjältä: openflow - 29.04.09 - klo:21:34
Lainaa...mutta jos en vaihtaisi rullia vaan lisäisin koneen tehoa ja vääntöä niin vaikuttaisiko se variaattorin toimintaan samalla tavalla...
Ei vaikuta. Välitys määräytyy pääosin kierrosten mukaan.

LainaaEli miksi kiekat edes laskevat tuossa minun tapauksessa tuolla 25-30km/h kohilla, loppuuko koneeta vääntö vai eikö vastajousi vain saa pidettyä tiheämpää välitystä??
Johtuu pääosin rullakupin muodosta sekä takavarin "vääntölevyn" uran kaarevuudesta; tämä on suunniteltu ominaisuus.

LainaaOptimi tietty olis että kiihdytyksessä olisi aina kiekat teho alueella ja kaasua löysätessä päästäisiin rauhallisempaan matka ajo välitykseen..
Niin olisi ,tälläisten säätöjen löytäminen on vaan tavattoman vaikeeta puhtaasti mekaanisin keinoin...

Jahas, nyt jonkinverran enemmän kertynyt kokemusta ja samalla taas hienosäätöön liittyvää uutta pohdintaa kun nykyisessä kevari skodessa on jopa kiekkamittari niin voi seurata variaattorin toimintaa.

Nykytilanne: ajettaessa tasakaasulla tasaista nopeutta vaikkapa 60km/h kierrokset on 5000 rpm, kun länttää kaasun pohjaan kierrokset nousee 6000rmp kohdalle, kun vapautan kaasun ja tulee ns moottorijarrutus niin kierrokset on 4000rpm. (huom: kierroksia hieman "pyöristelty", tilanne on siis melkein noin.

Itse asiassa kierrokset on +-joku sata RPM olipa vauhtia 30-70

Noh, päästään asiaan, olisi kiva jos tasakaasulla kierrokset ovat hyvät, se saa säilyä tai laskea hieman (ehkä max 500 rpm) Kaasu pohjaan kiekat saisi olla hieman suuremmat, 6500 tai jopa 7000.

Peruspatentti 1 "laita kevyemmät rullat"... ei, koska tällöin tasakaasu kierrokset kasvaa.. eli kun tuo täyskaasu muutos 5000->6000rpm on kiinni koneen väännön aiheuttamasta takalautasten lähentymisestä (välitys tihenee) niin onko se vaikutus enemmän kiinni siitä vääntölevyn uran kaarevuudesta vai VP jousen voimasta.. eli kuinka paljon voin edes vaikuttaa asiaan. VP jousta kun ei voi hirveästi voimistaa ilman että se vaikuttaisi rullien toimintakierroksiin, tai niin jos voimina aatellaan niin ne on 1:1 käsitteellisesti.
Kun käsittääkseni tasakaasu ajolla rullien paino + etuvarin rampin muoto on tasapainossa takavarin VP jousen voimaan (+ vääntölevyn uran jyrkkyys)

Patentti 2, "jäykempi VP jousi" no eikös tämä kilpaile tasakaasulla rullen kanssa eli  kiekat nousee tasakaasullakin, sitten jos kompensoin tilannetta raskaammilla rullilla niin onko käytös taas ihan sama kuin vakiotilanteessa?

Patentti 3, vääntölautasen vaihto erilaisella uralla olevaksi, miten nämä käyttäytyy, jyrkempi ura, jyrkemmin kaareutuva ura, suora ura.. näitä ei taida olla edes saatavilla moniin vehkeisiin?

Puuh, kaikki vaikuttaa kaikkeen, entäs sitten kun laitan vähän koneeseeen vääntöä lisää +20% (150cc sylinteri) niin tämähän vaikuttaa toki välitysten tiuhenemisen vääntölautasen kautta tasakaasulta täyskaasulle +20%?? Eli unohdanko variaattorin tuunaamisen nyt ja laitan hiukan koneeseen vääntöä lisää ja saan haaveilemani kierros käyttäytymisen?

Tai ehkä minun pitää tyytyä kovaan kompromissiin ja tehdä  simppelein perinteinen ratkaisu, rullilla +500-1000 lisää ja siinä sitten kärsii tasakaasu nautittavuus..

Ei hitsu, tulipa ajatusvirtaa taas, toivottavasti ei ollut liian sekavaa :)


Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: purgiaali - 25.08.11 - klo:16:47
Tälläinen on minun järkeilyni variaattorin toiminnasta.

Rullien paino painaa vastapainejousta kasaan, eli jos vaihtaa jäykemmän VP-jousen ja haluaa että kierrokset pysyy samana pitää laittaaa painavemmat rullat. Tällöin hihna on kireämmällä, ja moottorin vedon takavarin uriin vaikuttava voima on suhteessa pienempi. Se taas vaikuttaa niin että kierrokset muuttuu vähemmän kaasun asentoa vaihtaessa.

Tämän  järkeilyni mukaan saadaksesi kierrokset kasvamaan enemmän kaasua lisätessä pitäisi vp-jousen/rullien olla  löysempi/kevyemmät  tai sitten takavarin urat eri kulmassa.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: VariJari - 25.08.11 - klo:20:26
Paitsi että taitaa jokaisessa jäykemmän VP jousen mainoksessa olla että lisää kaasun vastetta/kierroksia paremmalle alueelle kiihdytyksessä, ja löysästä jousesta taas sanotaan että sillon häviää juuri tuo kaasu vaste kun takavari ei jaksa puristaa vaihdetta tiheämmäksi..

Se onkin vaikea hahmottaa että kun ajateltuna luulisi että kaasun lisäys pyrkisi vetämään hihnaa kireälle suhteessa taka lautasiin -> hihna menisi syvemmälle -> välitykset pidemmiksi mutta ilmeisesti tuo hihnan voima vaikuttaakin vääntölautasen kautta VP jousta auttavasti jolloin hihna menee takaa korkeammalle ja välitys tihenee!

Nyt tässä on se ongelma että en osaa nähdä eroa onko kevyet rullat ja löysä jousi vai raskaat rullat ja jäykkä jousi noin niinkuin kaasunvasteen suhteen tai kaasutustilaneessa... vrt 5:5 vai 8:8, suhde säilyy..
Jostain kyllä luin että jousen olisi syytä olla sopiva tehoille, että hihna ei luista eikä hirveästi siitä jäykempi, muuten hukkuu vaan tehoa hihnan puristamiseen jne. Eikä VP jousessa olisi sen suurempaa mystiikkaa..

Ja mitä enemmän tuota miettii niin sitä tyhmemmältä vaan tuntuu,... en edelleenkään saa päähäni millä ilveellä kevyesti kiihdyttäen kierrokset pysyy lähes vakiona (myös etuvarin kierrokset samoina) vaikka välitykset muuttuu ja vauhti kasvaa vaikka 40-70? Jotenkin hassu dynaaminen tapahtuma, joka varmaan selittyy pienillä voimatasapainon muutoksilla etulautasen, takalautasen, hihnan voiman jne. kautta.

Harvemmin teknisen asiat tuottaa näin kovaa päänvaivaa kuin variaattorin toiminnan syvempi olemus.. :)

Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: openflow - 30.08.11 - klo:22:22
Lainaus käyttäjältä: VariJAri - 25.08.11 - klo:10:19
Patentti 3, vääntölautasen vaihto erilaisella uralla olevaksi, miten nämä käyttäytyy, jyrkempi ura, jyrkemmin kaareutuva ura, suora ura.. näitä ei taida olla edes saatavilla moniin vehkeisiin?

Suora(vino) ura ja skootterin nopeus nousee kierrosluvun kasvaessa.
Kaareva loiveneva ura ja kierrokset kasvaa kun nopeus nousee tiettyyn pisteeseen. Uran kulman voimakkaasti loivetessa, tietyn nopeuden jälkeen, kierrokset lähtee laskuun. Lähellä max välityksiä uran kulma on lähes suora ja toiminta samanlaista kun suoralla(vino) uralla.  Uralla saadaan aikaseksi lautasen kiertoliike. Se toimii vipusuhteena(välityksenä) lautasen ja vp-jousen välillä.

Nämä ns. voimansiirtolevyt(urat) voisi niputtaa ryhmiin: suora(vinot) ja kaarevat urat.
Kaarevia on useampia erilaisia, mutta niistäkin löytyy pari pääryhmää: jyrkkenevät ja loivenevat. Kun ura on suora(vinottain), lautasen liikkuessa akselin suunnassa kiertonopeus on vakio. Tällöin lautasen ja jousen välinen vipusuhde on myös vakio. Kaarevilla urilla vipusuhde on asemariippuvainen. Se muuttuu riippuen ovatko lautaset yhdessä, erillään tai siltä väliltä. Mitä jyrkemmin ura on akseliin nähden sitä suurempi kiertoliike.

Kun keskihakuisvoima etulautasissa lisääntyy kierrosluvun myötä, kiristyy vastaavasti hihna.
Lautasen puristusvoima on jousivoima x vipusuhde. Vipusuhde riippuu kiertonopeudesta(uran muoto). Lautanen liikkuu, kun hihnan kiristysvoima ylittää tai alittaa puristusvoiman. Jousivoima on esijännitys + jäykkyys x lautasen avautuma. Jousivoima lisääntyy lautasen avautumisen myötä.

Suora(vino) ura.
Urasta johtuva lautasen kiertonopeus on vakio, täten vipusuhde on vakio.
Koska lautasen puristusvoima lisääntyy lautasten avautuessa, tarvitaan moottorista sitä enemmän kierroksia mitä enempi lautasia aukaistaan. Edelleen mitä suurempi kierrosluku sitä suurempi on skootterin nopeus. Kierrosluvun ja nopeuden kasvu menee käsikädessä suora(vino) uraisella voimansiirtolevyllä. Jyrkemmän uran vaikutus on sama kun pistäisi jäykemmän jousen.
Moottorin väännön muutoksella ei ole vaikutusta, hihnan asemaan lautasilla. Ainoastaan kierrosluvun muutos ratkaisee.

Kaareva loivenava ura -- vakio skoottereiden voimansiirtolevyjen urat.
Lautasen avautuessa, vipusuhde laskee.
Puristusvoima voi jopa vähentyä lautasten auetessa, jos vipusuhde laskee enemmän mitä jousivoima kasvaa.
Kun takalautaset ovat yhdessä, hihna ylhäällä, on vipusuhde suuri. Tästä seuraa, että tarvitaan paljon kierroksia jotta hihnan kireys liikuttaa lautasia. Kun skootteri on saavuttanut tietyn nopeuden alkukiihdytyksen jälkeen, ei ole enää tarvetta korkeille moottorin kierroksille. Tässä kohdassa uran kulma pienenee, kiertonopeus laskee ja puristusvoima laskee. Seuraa moottorin kierrosten lasku. Välitysten loppupuolella uran kulma on yleensä vakio, joten se käyttäytyy suurissa nopeuksissa tasan samalla tavalla kun täysin suora(vino) ura.

Kaareva jyrkkenevä ura.
Toimii alhaisissa nopeuksissa jokseenkin samoin, kun suora(vino) ura, mutta tietyn nopeuden jälkeen vipusuhde alkaa nousta. Moottorin kierrosluku nousee paljon, mutta nopeus nousee vähän.
Kuvitteellinen esimerkki:
30 km/t 5100 rpm
40 km/t 5200 rpm
50 km/t 8000 rpm
60 km/t 10000 rpm.

Kun ajelee pinta-kaasulla hihna on pikkaisen löysällä. Ketjuvetoissa näkee silmällä hyvin, kun kaasua höllää ketju lerpattaa ja kaasua lisätessä ketju kiristyy. Kun kaasua äkillisesti lisää, hihna lyö ruoskan tavoin ja pomppaa. Tässä tilanteessa saattaa vp-jousi hitusen työntää lautasia kiinni päin -- ehkä ~1 mm. Kierrokset saattaa hitusen lisääntyä. Tähän ilmiöön liittyy myös vp-jousen ja levyn kiertymisestä aiheutuva takertelu.

Mitä suuremmaksi tämän takertelun saa, sitä suuremman eron kierroksissa tasakaasun ja täyskaasun välillä voi saada. Takertelua voi lieventää, esim vp-jousen alle laitettavalla liuku-holkilla. Vähentää kitkaa, jousi liikkuu helpommin. En osaa sanoa miten tätä takertelua voisi lisätä, siten että se myös toimii halutulla tavalla. Tähän soppaan liittyy muutakin, kuten hihnan elastisuus.

Lopuksi. Mahdollisesti varia ei saa mitenkään säädettyä siten, että matka-ajossa kierrokset alhaiseti ja kaasun kun lyö pohjaan kierrokset hyppäisivät taivaisiin. Kaupan viriosilla tälläisiä säätöjä ei tule saamaan.

Rullakupin rampit ja vp-jousi on varin säätämisessä vielä oma tarinansa...
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: VariJari - 30.08.11 - klo:23:42
Hienosti kirjoitettu! Taas opin jotain lisää tästä aiheesta.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: VariJari - 01.09.11 - klo:07:45
Tulipa tuossa aukaistua Qingqi Zoner 125(GY6 sarjaa) variaattori.. aika jännä että hihna ei "levännyt" etuvariaattorin holkin päällä vaan aikalailla korkeammalla (vajaa sentti..) samoin takavarin uloin muutama milli oli käyttämättä. Eli ei sitten järjettömän tiheä välitys ole lähtiessä ja sen kyllä vähän huomaakin kierrokset on matalat ja eroa on paljon verrattuna 3 baotian moposkode variaattoreihin.  Eruvarin holkki oli sen verran lyhyt että eipä siinä olisi mahtunutkaan hihna lepäilemään mutta joo, tälläinen huomio tuli tehtyä :)
Voihan se toki olla että jos holkkiin laittaa millin lisää pituutta niin sitten etuvarin liikevara ei riittäisi nostamaan hihnaa täysin ylös..
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: viisnelonen - 12.04.12 - klo:19:29
Aiheuttaako vastapainejousen meltoutuminen (väsyminen) muuta havaittavaa kuin että "vari vaihtaa isommalle" hiukan aikaisemmin kautta koko kierroslukualueen ?  Mielestäni hihna on yhtä kireällä kuin ennenkin, koko ajan , koska rullia ei muuteta.  Olenko oikeassa ?
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: VariJari - 12.04.12 - klo:20:28
Lainaus käyttäjältä: viisnelonen - 12.04.12 - klo:19:29
Aiheuttaako vastapainejousen meltoutuminen (väsyminen) muuta havaittavaa kuin että "vari vaihtaa isommalle" hiukan aikaisemmin kautta koko kierroslukualueen ?  Mielestäni hihna on yhtä kireällä kuin ennenkin, koko ajan , koska rullia ei muuteta.  Olenko oikeassa ?

Käsittääkseni juu, rullien aiheuttama voima vs. vastapaine jousen voima määrää välityssuhteen. Ja vielä pieni hienosäätö, minun oma mielipide/käsitys, moottorin vääntö aiheuttaa vielä oman juttunsa välityksen muuttumiseen (kuten tasa kaasulta täyskaasulle tai päinvastoin) jota vastaan vastapainejousi kamppailee. jos on löysä jousi niin käsittääkseni myös kaasun kääntö aiheuttaa suuremman muutoksen välitykseen kuin tiukalla jousella..
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: ramba - 12.04.12 - klo:21:15
Löystyneestä vastapainejousesta johtuu myös se että vauhdista päästät kaasun ja lyöt uudelleen pohjaan niin ei ota heti kierroksia, tällöin on vastapainejousi löystynyt tai sitten on vain muuten säädöt perseillään...

Ainakin kaksitahdissa vastapainejousta saa vaihdella viritysten mukaan sillä liian löysällä ottaa ns. "piikin" liian myöhään. Rullilla taas säädetään paras kierrosalue millä moottorin teho on korkein ja tällöin on paras kiihtyvyys. Tehoputkella rullilla yritetään mitoittaa kierrokset piikin kohdille.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: Coastside - 13.04.12 - klo:00:29
Vaihdoin etuvarin kupin gramaa kevyimmin rullin ja tulos on että kytkin ottaa liian alhaalla, aiheuttaen lähtövaikeusia.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: InsOmnia - 13.04.12 - klo:01:02
Lainaus käyttäjältä: Coastside - 13.04.12 - klo:00:29
Vaihdoin etuvarin kupin gramaa kevyimmin rullin ja tulos on että kytkin ottaa liian alhaalla, aiheuttaen lähtövaikeusia.
Kevyemmät rullat ei sinällään pitäisi vaikuttaa kytkimen toimintaan. Tulikohan samalla laitettua uusi hihna, joka sitten aavistuksen leveämpänä muuttaa välitys-suhdetta?
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: viisnelonen - 13.04.12 - klo:09:00
Lainaus käyttäjältä: Coastside - 13.04.12 - klo:00:29
Vaihdoin etuvarin kupin gramaa kevyimmin rullin ja tulos on että kytkin ottaa liian alhaalla, aiheuttaen lähtövaikeusia.
Eli vaihdoit siis koko rullakupin(sisempi puolisko hihnapyörästä) + rullat ? Olisko ollut vanha jo niin kulunut rulla tiloista, tai sitten uusi on vaan vähän paksumpi.. niin. uusitko hihnan ?
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: Coastside - 13.04.12 - klo:09:06
Sama hihna ja sama takakannellinen rullakuppi omine holkkeineen joka toisessa koneessa toimi ongelmitta. Edellinen oli rajoittamaton kuppi eri valmistajalta.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: viisnelonen - 13.04.12 - klo:09:12
Lainaus käyttäjältä: Coastside - 13.04.12 - klo:09:06
Sama hihna ja sama takakannellinen rullakuppi omine holkkeineen joka toisessa koneessa toimi ongelmitta. Edellinen oli rajoittamaton kuppi eri valmistajalta.
Eri rullakuppi on vaan vähän erilainen.. onhan tää tullut jo monesti esille että näitä palikoita tehdään niin monessa pajassa ja monilla toleransseilla..
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: pekpel - 21.04.12 - klo:03:16
Onkos teillä rullakupin hihnapinta kuinka kiiltävä ?
Bellan nykyistä vois käyttää peilinä, eli taitaa olla hieman liiankin "ottava" hihnalle ja siksi värinöitä ropisee kun ei meinaa hihna päästää irti..
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: kani - 23.04.12 - klo:15:49
Ihmettelinkin sitä kun se ei ollu mikään peili. Eikös peilipinta merkkaa pikemminkin sitä että hihna luistaa ja kiillottaa pinnan ja varmaankin myös aiheuttaa ylimääräistä lämpöä? Eli ei hyvä juttu. Tuleeko sulla mujua paljon varikopan sisään? Mikä on hihnanvaihtoväli tai kestoväli?? Käytätkö laatuhihnaa gates/mitsuboshi vai jotain random peruskamaa?
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: -Zone- - 23.04.12 - klo:15:57
Lainaus käyttäjältä: kani - 23.04.12 - klo:15:49
Eikös peilipinta merkkaa pikemminkin sitä että hihna luistaa ja kiillottaa pinnan ja varmaankin myös aiheuttaa ylimääräistä lämpöä? Eli ei hyvä juttu.
Mutta taas toisaalta.. Hihna luistaa aina siitä ei pääse eroon, kun se liittyy osana variaattorin perusrakenteeseen. Jos nyt ei jossain tilanteessa ei muuten luista niin hankaavaa liikettä tulee silti aina kun hihna siirtyy ylemmäksi tai alemmaksi lautasissa (samalla tässä liikkeessä se kyllä luistaa aina hivenen myös pituussuunnassakin). Tuossa valossa pinnan tulisikin ollakin mahdollisimman sileä, sillä mitä karkeampi se on sitä enempi se toimii santapaperin tavoin ja heikompana materiaalina se on hihna joka antaa ensin periksi.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: pekpel - 23.04.12 - klo:18:57
Niin.. Bellahan sai uudet kalikat variaattoriin jokuaika sitten,, Oisko jotain 500 kilsaa nyt takana..
Oli jo silloin rullakuppi hihnan puolelta kuin koneella kiillotettu, ei muissa mopoissa sellaista ole näkynyt aiemmin ja siksipä hieman epäilin osasyyksi varin tärinään ja värinöihin..
Samanlainen on niin halpishihnalla kuin gatesillakin..
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: kani - 23.04.12 - klo:22:14
Lähtikö tärinät? Yikes, jouduit siis tekemään remppaa ennen 15tkm merkkipaalua? Mitenkäs hihnat on sulla kestäneet?? Montako km per hihna?
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: viisnelonen - 23.04.12 - klo:22:24
Lainaus käyttäjältä: pekpel - 23.04.12 - klo:18:57
Niin.. Bellahan sai uudet kalikat variaattoriin jokuaika sitten,, Oisko jotain 500 kilsaa nyt takana..
Oli jo silloin rullakuppi hihnan puolelta kuin koneella kiillotettu, ei muissa mopoissa sellaista ole näkynyt aiemmin ja siksipä hieman epäilin osasyyksi varin tärinään ja värinöihin..
Samanlainen on niin halpishihnalla kuin gatesillakin..

Eli 500 km sitten myös varikupin pusla ja se varin liukuholkki (keskiholki) uusittiin vai onko liukuholkki vanha?
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: pekpel - 24.04.12 - klo:18:58
Lainaus käyttäjältä: kani - 23.04.12 - klo:22:14
Lähtikö tärinät? Yikes, jouduit siis tekemään remppaa ennen 15tkm merkkipaalua? Mitenkäs hihnat on sulla kestäneet?? Montako km per hihna?
Ei ole tärinät mihinkään lähteneet.. En ole kyllä variakaan avannut viikkoon.. Jospa nyt tän viikon kerhoillassa sais aikaiseksi, rullakupi käteen ja 1200 vesihiomapaperilla hion sen mataksi..
Ja tosiaan ennen 15000 km merkkipaalua laitoin uutta palikkaa variaattoriin, ihan syystäkin, olivat kuluneet entiset jo liian väljiksi, tosimieshän olisi ajanut niillä vielä pitkään...
Konetta ei ole avattu kertaakaan.. Mitä nyt perushuoltoa on tehty..

Tuo on kyllä tosi ärsyttävää kun variaattori värisee rymikkäästi, niin tietyissä nopeuksissa tuntuu että skopa tärisee paloiksi ja meteli katteista on mahtava ei kuule moottoriääntäkään seasta..
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: konenikkari - 24.04.12 - klo:19:32
Tärinät ja värähtelyt ja sen myötä äänet
voivat myös johtua jommankumman varin laakeroinneista.
Takavarilla useinkin on sama laakerointi ns. perän kanssa.
Se huonompi vaihtoehto :-[ on etuvari
jonka laakeroinnin osana on runkolaakerit.
Mielenkiintoisia  ??? ääniä, ja värähtelyjä usein syntyy
kun laakeri on pesäänsä löysä
ja pyörii pesässään.
Jos runkoäänet nyt ihan älyttömiä on
on syytä tarkastella moottorin kiinnityksiä.
Esim. kumijousto kiinnitteisessä moottorissa
äänet lisääntyy, kun painaa takajarrua ;)
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: Coastside - 24.04.12 - klo:19:55
Rajoittamaton avoin varikuppi aiheuttaa jurrausta tietyssä nopeudessa. Sama vari eri kupilla ei täristä yhtään.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: konenikkari - 24.04.12 - klo:20:18
Etuvareissa on myös laakerointi joka usein jää huomiotta,
se on holkki jonka päällä rullakuppi liikkuu.
Tämä ääni/värähtelyjuttu taitaa nyt, tosin olla aivan jotain muuta.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: VariJari - 08.05.12 - klo:08:17
En muista että onko tullut jo kysyttyä mutta taas kerran askarrutti variattorin toimintaperiaate.. eli millä periaatteella se variattori kiihdytyksessä (tietyllä nopeusalueella)  pitää ne kierrokset samoina ja silti välitys muuttuu, mikä aiheuttaa sen välityksen muutoksen vaikka kiekat on "samat"??
Vai onko kyse silmänlumeesta eli kiekat oikeasti nousee pikkusen (vaikkapa 300rpm) ja variaattorin ramppi vaan on niin "jyrkkä" tuolla kierrosluku alueella että välitys muuttuu sallien nopeuden muuttua paljonkin vähällä rpm muutoksella?
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: InsOmnia - 08.05.12 - klo:08:59
Lainaus käyttäjältä: VariJAri - 08.05.12 - klo:08:17
En muista että onko tullut jo kysyttyä mutta taas kerran askarrutti variattorin toimintaperiaate.. eli millä periaatteella se variattori kiihdytyksessä (tietyllä nopeusalueella)  pitää ne kierrokset samoina ja silti välitys muuttuu, mikä aiheuttaa sen välityksen muutoksen vaikka kiekat on "samat"??
Vai onko kyse silmänlumeesta eli kiekat oikeasti nousee pikkusen (vaikkapa 300rpm) ja variaattorin ramppi vaan on niin "jyrkkä" tuolla kierrosluku alueella että välitys muuttuu sallien nopeuden muuttua paljonkin vähällä rpm muutoksella?
Etuvari muuttaa välityksiä koneen kierrosten muuttuessa ja takavari nopeuden muuttuessa.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: VariJari - 08.05.12 - klo:09:02
Lainaus käyttäjältä: InsOmnia - 08.05.12 - klo:08:59

Etuvari muuttaa välityksiä koneen kierrosten muuttuessa ja takavari nopeuden muuttuessa.

Miten takavari aistii nopeuden ja millä voimalla se sen välityksen muuttaa?
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: Partanen - 08.05.12 - klo:09:58
Sanoisin jopa, ettei se taaempi hihnapyörä ymmärrä mitään nopeudesta. Sen sijaan se kyllä tunnistaa sen, että kiihdytetäänkö, ajetaanko pintakaasulla, vai jarrutetaanko moottorilla.

Niksi on niissä tapeissa ja urissa, joiden varassa taaemman hinhapyörä puolikas liikkuu liikkuessaan. Kun kiihdytetään, tulee jousen vastustavan voiman lisäksi tulee kaltevan tason aiheuttama vastustava voima. Hihnan veto vastaan tappien liike urissaan.

Eli kyllä sen täytyy mennä niin, että moottorin kierrokset nousevat jonkin verran kiihdytyksen aikana, vaikka tuntuukin siltä että kone käy samoilla kierroksilla. Kun koneen kierrokset nousevat, hiukankin, niin rullien "voima" kasvaa keskipakovoiman lisääntymisen johdosta, ja siten voittaa pikkuhiljaa jousen voimaa.

Malossihan myy ainakin joihinkin laitteisiin niitä taaemman hihnapyörän puolikkaita. Niissä on käsittääkseni juurikin ne tappien liikeurien kulmat erilaiset, joka aikaan saa, no, ainakin jotain muutosta.  ;)
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: VariJari - 08.05.12 - klo:10:20
Tuo on minunkin käsitykseni "takavarista", kierrosten lasku ja nousu on tullut havaittua kiihdytyksessä ja moottorijarrutuksessa.. en nyt muista oliko jossain myytävänä jopa ihan akselin suuntaisela uralla varustettuja "takavareja" kisakäyttöön, tuli sellainen käsitys että silloin ne ei niin paljon reagoisi kaasutuksiin eli hihnan aiheuttaman väännön vaihteluihin.

Ja tuosta etuvarista, samaa ajattelen, että kun se ns. stabiili vaihe alkaa niin rullat on sellaisessa kohdassa ramppia että pieni kierrosten lisäys aiheuttaa suuren välitysten/nopeuden muutoksen.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: Partanen - 08.05.12 - klo:10:39
Juu, ja oman hyvän lisänsä tuo arkikäyttöön tuo ne urat taaemman hihnapyörän sisällä. (Puhun tarkoituksella etummaisesta ja takimmaisesta hihnapyörästä, koska variaattoreita on vain yksi, ainakin Vespassa.  :) ) Kisakäytössä varmaankin kone saa räyhätä mieluummin jatkuvasti suurimman tehon kierroksilla nopeudesta riippumatta.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: viisnelonen - 08.05.12 - klo:10:45
Lainaus käyttäjältä: Partanen - 08.05.12 - klo:10:39
Juu, ja oman hyvän lisänsä tuo arkikäyttöön tuo ne urat taaemman hihnapyörän sisällä. (Puhun tarkoituksella etummaisesta ja takimmaisesta hihnapyörästä, koska variaattoreita on vain yksi, ainakin Vespassa.  :) ) Kisakäytössä varmaankin kone saa räyhätä mieluummin jatkuvasti suurimman tehon kierroksilla nopeudesta riippumatta.

Kyllä, tappi/urasysteemi reagoi vääntömomentin muutokseen, juuri tämän osalta nää eri skodujen variaattorit on kuin eri planeetalta.
Otsikko: Re: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: kani - 08.05.12 - klo:10:47
Eikö etuvari ole tehollinen ja takavari momentillinen. Säädöin nämä optimoidaan jotta saadaan paras suorituskyky.

Sent from my GT-I9000 using Tapatalk 2
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: Partanen - 08.05.12 - klo:11:13
En ole varma ymmärsinkö oikein mitä tarkoitat. Mutta teho ja vääntö tulee kampiakselilta, ja variaattori välittää ne kytkimelle. Miten variaattori sen tekee, on kiinni valinnoista, joita kompromisseiksikin sanotaan.
Otsikko: Vs: Re: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: viisnelonen - 08.05.12 - klo:11:19
Lainaus käyttäjältä: kani - 08.05.12 - klo:10:47
Eikö etuvari ole tehollinen ja takavari momentillinen. Säädöin nämä optimoidaan jotta saadaan paras suorituskyky.

Sent from my GT-I9000 using Tapatalk 2

Se ensiöpuoli säätyy ihan vaan kierrosluvun mukaan ja toisiopuoli vääntömomentin(torque control) sekä vastapainejousen mukaan. Skootterissa on vaan 1 variaattori..
(Kytkimn tarttumishetki on sitte ihan oma juttunsa mutta lyhyesti ja karkeasti sanottuna sekin perustuu lähinnä tietyn kierrosluvun saavuttamiseen)

Edit. Oikeastaan tuo ensiöpuolen ja toisiopuolen vaikutusten erittely on harhaanjohtavaa koska vasta ne yhdessä hihnan yhdistämänä, muodostavat toimivan variaattorin..
Ensiöpuolen toimintaan voidaan vaikuttaa toisiopuolen säädöllä(vastap.jousen jäykkyys) jne
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: Partanen - 08.05.12 - klo:11:48
Onko tuo "torque control" yleinenkin nimitys taaemmalle hihnapyörälle, vai sittenkin vain tuotemerkki, jota esim. Malossi käyttää?

Ei se kuitenkaan varsinaisesta moottorin väännöstä ymmärrä mitään, vaan säätyy hihnan aiheuttaman väännön mukaan. Toisinsanoen, taaemman hihnapyörän säätymiseen vaikuttaa siihen kohdistuva vääntö. Eli kuinka kovasti hihna sitä hihnapyörää vääntää, tai on vääntämättä.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: viisnelonen - 08.05.12 - klo:12:41
Lainaus käyttäjältä: Partanen - 08.05.12 - klo:11:48
Onko tuo "torque control" yleinenkin nimitys taaemmalle hihnapyörälle, vai sittenkin vain tuotemerkki, jota esim. Malossi käyttää?

Ei se kuitenkaan varsinaisesta moottorin väännöstä ymmärrä mitään, vaan säätyy hihnan aiheuttaman väännön mukaan. Toisinsanoen, taaemman hihnapyörän säätymiseen vaikuttaa siihen kohdistuva vääntö. Eli kuinka kovasti hihna sitä hihnapyörää vääntää, tai on vääntämättä.

Aivan, ja moottorihan sitä hihnaa vääntää..
Kyllä hyvin toimivan toisiohihnapyörän pitäisi tunnistaa vääntömomentin kasvu. tulkoon se sitten moottorin puolelta(avataan kaasua lisää) tai takapyörästä (ylämäki). Juuri siksi ne toision puoliskot pääsee pyörähtään toisiinsa nähden, ja tää liike tappi/vinourassa saa aikaan puoliskojen puristumisen tiekemmin toisiaan vasten jolloin välitys tihenee..

Luulen kyllä että tuo em torque control eli vääntömomentin tunnistus jää monessa skootterissa haaveeksi.. yleinen valitus että kun hyytyy mäkeen!  Mulla se toimii loistavasti ja toiminnan huomaa tasakaasulla ajaessa, kun avaa kaasun äkkiä kuin myös tasakaasulla ylämäkeen ajaessa..

Juuri tämä vääntömomentin tunnistus on erityispiirre mikä erottaa variaatorisovelluksen näissä skoottereissa muista yleisistä sovelluksista (esim sorvin voimansiirto)
Otsikko: Re: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: kani - 08.05.12 - klo:13:06
No milläs se takavari saadaan toimimaan? Tuntuis kytkin luistavan turhaan. Kannattaako orkkis kerralla vaihtaa kytkinpintoineen ja jousineen päivineen (toimiiko joku merkki erityisen hyvin kinkeissä?) ja sitten kun on saanut halutun lähtötiukkuuden säätää vastapainejousi ja rullat pelaamaan hyvin keskenään? Tykkään itse napakasta kytkimestä autossakin. Jääkö se skootterissa haaveeksi?

Mikä on paras "säätöprosessi" hyviin säätöihin?

Sent from my GT-I9000 using Tapatalk 2
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: Partanen - 08.05.12 - klo:14:02
Lainaus käyttäjältä: viisnelonen - 08.05.12 - klo:12:41
Aivan, ja moottorihan sitä hihnaa vääntää..
Kyllä hyvin toimivan toisiohihnapyörän pitäisi tunnistaa vääntömomentin kasvu. tulkoon se sitten moottorin puolelta(avataan kaasua lisää) tai takapyörästä (ylämäki). Juuri siksi ne toision puoliskot pääsee pyörähtään toisiinsa nähden, ja tää liike tappi/vinourassa saa aikaan puoliskojen puristumisen tiekemmin toisiaan vasten jolloin välitys tihenee..

Luulen kyllä että tuo em torque control eli vääntömomentin tunnistus jää monessa skootterissa haaveeksi.. yleinen valitus että kun hyytyy mäkeen!  Mulla se toimii loistavasti ja toiminnan huomaa tasakaasulla ajaessa, kun avaa kaasun äkkiä kuin myös tasakaasulla ylämäkeen ajaessa..

Juuri tämä vääntömomentin tunnistus on erityispiirre mikä erottaa variaatorisovelluksen näissä skoottereissa muista yleisistä sovelluksista (esim sorvin voimansiirto)

Se on aivan sama tuleeko sieltä koneelta vääntöä, vai tehoa, silti taaempi hihnapyörä ymmärtää vain sen mitä hihna tekee. Vetääkö hihna, onko vetämättä, vai hidastaako. Sen eron halusin tehdä selväksi, että moottorin suorituskyky (vääntö/teho) ei ole sama kuin takahihnapyörän kyky toimia siihen välitettävän voiman mukaan.

Se, että hyytyy mäkiin, johtuu siitä että moottorin suorituskyky loppuu kesken -> vauhti hidastuu. Tietysti hyvin toimiva variaattori osaa korjata tilannetta, muttei sekään mahdottomiin pysty, ainakaan mopossa.
Otsikko: Vs: Re: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: VariJari - 08.05.12 - klo:14:25
Lainaus käyttäjältä: kani - 08.05.12 - klo:13:06
No milläs se takavari saadaan toimimaan? Tuntuis kytkin luistavan turhaan. Kannattaako orkkis kerralla vaihtaa kytkinpintoineen ja jousineen päivineen (toimiiko joku merkki erityisen hyvin kinkeissä?) ja sitten kun on saanut halutun lähtötiukkuuden säätää vastapainejousi ja rullat pelaamaan hyvin keskenään? Tykkään itse napakasta kytkimestä autossakin. Jääkö se skootterissa haaveeksi?

Mikä on paras "säätöprosessi" hyviin säätöihin?


Sen kun joku kertoiskin :) Itselläni on vain kokeiltuja ja kokeilemattomia ideoita.. kokeiltuja jäykemmät kytkinjouset (ei toiminut, luisti vaan enemmän kun ei pureutunut), kytkin kellon karhennus (ei tuntunut vaikuttavan).
Kokeilemattomissa on se yksi sellainen että kun kytkimen pyörintänopeus riippuu motin nopeudesta välityksen suhteen niin olisi edullista saada tiuhempaa välitystä alussa -> kovemmat kiekat ennekuin kytkin aktivoituu ja samalla tiheillä välityksillä väännön kertautuminen. Yksinkertaistettuna, välitys suhteen maksimointi -> hihna olisi saatava lähdössä toisiohihnapyörälle niin ylös kuin käytännön kannalta mahdollista. (ensiöpuolella hihna on yleensä jo lähes kiinni holkissa..)

Muita ideoita: 125+cc kytkinkello+ kytkin modaus näihin pienempiin..  paremman jarrukenkä materiaalin liimaus alkuperäisten tilalle.. tai paremmat esim. naraku kytkinkengät ??

Dr Pulleylla tais olla tarjolla sikakallis lukkiutuva kytkin.. ?!


Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: kani - 08.05.12 - klo:17:39
Vaatiiko jäykät kytkinjouset erilaisen palamateriaalin ottaakseen kiinni pienemmällä voimalla? Onko kellään täällä kokemuksia noista virikytkimistä? Jos tuo vastapainejousi puristuu enemmän väännön kuin tehon vaikutuksesta, eikö se sillon ole hyvä olla löysempi 50cc koneessa ja jäykempi tehokkaammassa? Vai onko periaate nyt ihan hukassa??  ;D
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: konenikkari - 08.05.12 - klo:19:20

Etuvari muuttaa välityksiä koneen kierrosten muuttuessa ja takavari nopeuden muuttuessa.
Takavari, uriensa avulla muuttaa välitystä myös kuormituksensa mukaan.
Ne erilaiset tappiurat esim. 2T ja 4T ovat ratkaisevassa asemassa.
Samoja tarpeita tulee jos/kun 2T moottorista löytyy vääntöä ;)
myös pienillä kierroksilla.
Harkitsevan kaasunkäyttäjän tappiura on suora.
Optimit on usein  tehty kaikille käyttäjille
eivätkä enää toimi jos muutoksia on tehty paljon.
Me täällä suomessa voimme selvyyden vuoksi
puhua etu ja takavarista jotta ei kielemme köyhtyisi.
Onhan kyseessä laite jossa niin moni asia
on muuttuva eli variable tai jotain ;D
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: konenikkari - 08.05.12 - klo:19:38
Olen kuvaillut akun toimintaa
se on hyvinkin inhimillinen
1800 luvulla tehty keksintö
joka ei juurikaan ole kehittynyt.
Edelleen vuonna 2012 laatikossa
on lyijyä, ja rikkihappoa.
Kuitenkin toiminnoiltaan
voisi verrata sian porsaaseen.
Jos annat pienenä ruokaa voi aina hyvin
jos nälässä pidät, ei jaksa syödäkään.
Kuitenkin... on voimissaan :D
Variaattorin toimintaa voisin verrata
avioliitossa elävän pariskunnan
sukupuolielämään 8)
Kaikki jos osuu kohdilleen
saattaa toimia..
Ja on myös voimissaan ;D
Miksi siis se vari vaan toimii..ja toimii :o
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: konenikkari - 08.05.12 - klo:20:28
Lainaus käyttäjältä: kani - 08.05.12 - klo:17:39
Vaatiiko jäykät kytkinjouset erilaisen palamateriaalin ottaakseen kiinni pienemmällä voimalla? Onko kellään täällä kokemuksia noista virikytkimistä? Jos tuo vastapainejousi puristuu enemmän väännön kuin tehon vaikutuksesta, eikö se sillon ole hyvä olla löysempi 50cc koneessa ja jäykempi tehokkaammassa? Vai onko periaate nyt ihan hukassa??  ;D
Kytkinjousi itsessään määrittää
kytkinkengän, liikumisherkkyyden ja painon lisäksi
ainoastaan kytkeytymis kierrosluvun.
Mitä jäykempi jousi sitä hitaampi ja huonompi
on "kytkeytyminen" myös isoilla kierroksilla.
Kytkinkengän pintamateriaali ei ratkaisevasti vaikuta pitoon,
ainoastaan kestävyyteen.
Erikseen on tietenkin kisavehkeet.
Itse kytkinkenkä voi olla myös ns. tehostuva.
Eli kytkeydyttyään vetosuunnassa
lisää itse pitoaan.
Normikytkin on useinkin kompromissi
joka saattaa luistaa myös kytkeytymisensä jälkeen.
Lievä luistaminen korjaa varissa tapahtuvia muita virheitä.
Vastapainejousen jäykkyyttä ei ole mitään syytä vaihtaa
jos ei hihna luista ja kierrokset/ vääntö pysyy optimeina.
Minkä tahansa alkuperäisarvon muuttaminen
yli 10%:lla tarvitaan vain jos esim teho/vääntö,
on ratkaisevasti muuttunut. 
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: viisnelonen - 08.05.12 - klo:21:05
Näillä skopojen tehopainosuhteilla on aikas vaikeaa toteuttaa automaisen "napakasti" ottavaa kytkintä..
4 hv vs 200 kg (kuskeineen) vastaisi 1600kg(kuormineen) autossa n 32 hv tehoa...
Tarttis olla aika pieni ykkönen että pääsis napakasti liikkeelle.. Eli joko kytkimen luistatus tai koneen sammuminen.. Ja sitten on vielä suurimpana tekijänä 50 cc koneen (2t tai 4t) olematon vääntömomentti joka on suurin syy siihen että kytkimen on pakko luistaa jotta yleensäkään päästään liikkeelle.
Näissähän on maksimivääntö tyypillisesti muutaman newtonmetrin vs pikkuauton n 100Nm..
Alakierrosalueella suhde on skopolle vielä heikompi. On siis pakko luistaa..
Reippaan lähdön rakentamiseksi tarttis varin välityssuhde saada mahdollisimman suureksi
Jokainen joka on ajanut 4-5 vaihteisella mopolla tietää kuinka pieni se ykkönen on, mutta siksi sen saakin nyykähtämättä ja pahemmin kytkintä luistattamatta liikkeelle !
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: kani - 08.05.12 - klo:21:25
No joo, jotain vikaahan tossa tuntui olevan kun ei tahtonut lähteä liikkeelle ajoittain oikein mitenkään ja kytkin välillä tarttui lopullisesti vasta 20km/h paremmalla puolella (vai pahemmalla, riippuen miten ajattelee). Nyt kun olin muutaman päivän ajellut lyhyttä matkaa hissukseen toiminta tuntui paremmalta kuin viimeviikolla pidempiä reissuja ajaessa. Polkimen ratas ei ollut ihan kohdallaan viime kerran jäljiltä kun koppa oli auki ja samalla kun laitoin polkimen taas toimimaan ajattelin että tutkin tuon takavarin kun se ei oo koskaan ollut auki. Heh heh. Kytkinpinnat oli ihan rasvassa!! ja tarkempi tutkiskelu paljasti että oli melkoisesti rasvaa joka puolella takavaria. Putsailin Quikleenillä mitä sattui tallilla olemaan ja lähti rasvat pois tehokkaasti. Olisko takavarin laakerissa ollu turhan paljon vääränlaista rasvaa tms. joka lämmön seurauksena levinnyt jokapuolelle. Luisto kun tuntui aina lisääntyvän kun vari oli lämmennyt pidemmän reissun yhteydessä. Samalla hioin jonkin verran lasittuneet kytkinpinnat karheiksi ja aivan kiiltäväksi kuluneen kytkinkopan samoin karheaksi. Mittasin hihnankin mikä oli enää vajaa 16mm, 18.1mm oli alkuperäinen mitta merkintöjen mukaan (Gates powerlink) joten kulumisen puolesta tuo hihnakin olisi vaihtokuntoinen. Ilmankos ei hihna näyttänyt enää nousevan ihan ylös asti. Mutta ihmeen hyvin toi kytkin on toiminut rasvojen kanssa  ;D. Paikaltaan lähdöt terävöityi eniten ja käytös muutenkin jonkin verran. Nyt tarttuu kiinni jo vajaassa 10km/h eikä kytkeytymistä oikein edes huomaa.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: InsOmnia - 08.05.12 - klo:21:33
Ettei se rasva olisi peräöljyä? :o
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: viisnelonen - 08.05.12 - klo:21:46
Kanille:   Jos hihna on kaventunut jo 2 mm alkuperäisestä ( oikea orggis leveys 18,1 mm = oletus) niin alentuneen huippunopeuden lisäksi myös lähtövälitys on saattanut muuttua harvemmaksi..
Kun olet saanut sen rasvan tulon selvitettyä/siivottua niin laita uusi remmi ja kerro sitten vaikutelmasi tänne.. Nythän jo putsasit kytkimen ja koeajoit, muutoksen huomioiden joten huomannet mahdollisen eron uuden remmin asennuksen jälkeenkin.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: openflow - 08.05.12 - klo:22:14
Lainaus käyttäjältä: VariJAri - 08.05.12 - klo:08:17
En muista että onko tullut jo kysyttyä mutta taas kerran askarrutti variattorin toimintaperiaate.. eli millä periaatteella se variattori kiihdytyksessä (tietyllä nopeusalueella)  pitää ne kierrokset samoina ja silti välitys muuttuu, mikä aiheuttaa sen välityksen muutoksen vaikka kiekat on "samat"??
Vai onko kyse silmänlumeesta eli kiekat oikeasti nousee pikkusen...
Kierrokset nimenomaan nousee ensiksi, eli se huijaa silmää. Vari reagoi tähän kierrosten muutokseen välitystä muutamalla. Takarengas pyrkii sopeutumaan uusiin välityksiin ja nopeus kasvaa. Vastaavasti moottori sopeutuu takarenkaan nopeuteen ja sen kierrosluku laskee. Voimansiirtolevyn uran muodolla sekä rullakupin rampilla säädetään kyseistä ominaisuutta.

Lainaakokeiltuja jäykemmät kytkinjouset (ei toiminut, luisti vaan enemmän kun ei pureutunut), kytkin kellon karhennus (ei tuntunut vaikuttavan)...
Laita yhteen tai kahteen kenkään aavistuksen pehmeämpi jousi, jospa hitusen lyhentäisi luistamista.

LainaaMikä on paras "säätöprosessi" hyviin säätöihin?
Paljon aikaa ja vielä enemmän kärsivällisyyttä.

Kytkin on työläs säätää, syystä että säätöjä on hirvittävä määrä ja niiden vaikutukset eivät ole aina loogisia.  Säätäminen lähtee siitä, että joko hankitaan helposti(ruuvista) säädettävä kytkin tai kourallinen erilaisia jousia.

Suosittelen seuraavaa: ensiksi variin hyvin kevyet rullat ja kaikkiin kenkiin jäykimmät jouset mitä valikoimasta löytyy. Testi ajon jälkeen painavat rullat sisään ja uusi testi-ajo.
Vaihda löysimmät jouset kaikkiin kenkiin ja taas testi ajot eri rullilla. Nyt pitäisi olla kuva siitä miten kytkin toimii löysillä ja jäykillä säädöillä. Tässä vaiheessa voi valikoimasta karsia jousia pois, esim jos jäykemmillä ottaa kiinni 10000 rpm tms. tai jos löysimmät ottaa kiinni jo tyhjäkäynnillä.

Seuraavaksi aletaan kokeilemaan epäsymmetrisiä säätöjä kytkimeen, eli säädä/vaihda jäykimmät asetukset mitkä on kuitenkin järjen rajoissa. 2-kengään jäykin ja yhteen laita pehmein säätö, ja taas koe-ajoa. Tästä voi edetä vaihtamalla pehmeämpi jousi toisen jäykän tilalle tai vaihtaa pehmein keskijäykkään jne...
Kytkin pitää saada luistamaan riittävän pitkään, mutta oikeassa kohtaa purra terävästi. Varin "1-vaihde"  pitää olla riittävän lyhyt, muuten ei tule mitään -- säätää kytkimen miten tahansa.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: kani - 08.05.12 - klo:22:27
Kiitos vinkeistä! Ja tuo säätöproseduurikin vaikuttaa loogiselta. Joo, täytyy katella mistä sais fiksusti osaa. AV-motorin sivuilta lueskelin että Mitsuboshi vastaa Piaggion alkuperäistä hihnaa 20026 436864/6. Sellasen varmaan sais Tuusmotorilta tai SGN-Servicestä marmoritiskihintaan. Täytyy varmaan kysellä mitä kustantaa, varmaan taitaa tulla tuolta AV-motorilta kuitenkin tullee halvemmaksi tilata Mitsuboshi etelään kuin alkuperäinen Piaggio-hihna lähinurkilta. Ne koneen stefathan voisi kans tietty dementikko muistaa tilata samalla kun hihnan ja vaihtaa tonne peräänkin jos sieltä vuotaakin peräöljyä kytkimeen.. Miksei uudet ohjuritkin variin. Saako eri mittaisia etuvarin hylsyjä mistään? Tuo nykyinen aika sopivan kokoinen on vähän väljä, kalistaa tyhjäkäynnillä jonkin verran.

Mitenhän vaikuttais toi isompi hihna kokonaisuuteen, 805x18x30 näköjään JM-racingilla hintaa vähemmän maltilliset 42,30e + pk:t http://www.jm-racing.fi/product_details.php?p=840

Harmi ettei AV-motorilla ole tuota isompaa, sais kaikki samasta paikkaa. En kyllä rupea 42,30e maksamaan tosta 805 pitkästä hihnasta jos pariinkymppiin saa Mitsuboshin 788mm:n AV-motorilta.

Siltä se vaan näyttää että aina kun avaa jonkun uuden paikan (avaamattomia paikkoja mitä en olisi avannut ei taida enää olla kuin vaihteisto) löytyy jotain laitettavaa ;). Siellä vaihteistossahan on pidempi perävälitys, mikä ei välttämättä ole optimi liikkeellelähtöön 50 pytyn kanssa sääteli varia sitten miten vaan.  Minkähän välin Eki on sinne pistänyt? Noitahan taitaa olla muutamaa vaihtoehtoa saatavana. En muistanu tietenkään viimeks kysyä siltä kun muuta pöllöä kysyin ;D
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: Partanen - 09.05.12 - klo:10:59
Lainaus käyttäjältä: kani - 08.05.12 - klo:17:39
... Jos tuo vastapainejousi puristuu enemmän väännön kuin tehon vaikutuksesta, eikö se sillon ole hyvä olla löysempi 50cc koneessa ja jäykempi tehokkaammassa? Vai onko periaate nyt ihan hukassa??  ;D

Voi olla, että kannattaa yrittää unohtaa teho ja vääntö, kun pähkäilee taaemman hihnapyörän toimintaa. Helpompi hahmottaa, jos ajattelee vaikkapa hihnapyörää "pyörittävää voimaa", eli vetoa. Taaemman hihnapyörän liikkuva puolikas liikkuu niiden tappien ja urien varassa. Tässä taaemmassa hihnapyörässä periaate näkyy paremmin, kun on avoimempi: http://forestweb.ca/olympique-driven-pulley.jpg Toinen kuva: http://www.bulletlines.com/PhotoGallery.asp?ProductCode=57 Eli jos hinha vetää voimakkaammin (kiihdytys), kuvassa näkyvä kalteva taso vastustaa yhdessä vastapainejousen kanssa välityksen muuttumista, josta seuraa suuremmat koneen kierrokset. Kun kiihdytys on ohi, vähenee kaltevan tason vaikutus, ja välitykset harvenee, moottorin kierrokset laskee.

Yritän kiteyttää: Hihnan vetovoima yhdessä vastapainejousen kanssa taistelee rullien aiheuttamaa voimaa vastaan.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: viisnelonen - 09.05.12 - klo:11:06
Lainaus käyttäjältä: Partanen - 09.05.12 - klo:10:59
Lainaus käyttäjältä: kani - 08.05.12 - klo:17:39
... Jos tuo vastapainejousi puristuu enemmän väännön kuin tehon vaikutuksesta, eikö se sillon ole hyvä olla löysempi 50cc koneessa ja jäykempi tehokkaammassa? Vai onko periaate nyt ihan hukassa??  ;D

Voi olla, että kannattaa yrittää unohtaa teho ja vääntö, kun pähkäilee taaemman hihnapyörän toimintaa. Helpompi hahmottaa, jos ajattelee vaikkapa hihnapyörää "pyörittävää voimaa", eli vetoa. Taaemman hihnapyörän liikkuva puolikas liikkuu niiden tappien ja urien varassa. Tässä taaemmassa hihnapyörässä periaate näkyy paremmin, kun on avoimempi: http://forestweb.ca/olympique-driven-pulley.jpg Eli jos hinha vetää voimakkaammin (kiihdytys), kuvassa näkyvä kalteva taso vastustaa yhdessä vastapainejousen kanssa välityksen muuttumista, josta seuraa suuremmat koneen kierrokset. Kun kiihdytys on ohi, vähenee kaltevan tason vaikutus, ja välitykset harvenee, moottorin kierrokset laskee.

Yritän kiteyttää: Hihnan vetovoima yhdessä vastapainejousen kanssa taistelee rullien aiheuttamaa voimaa vastaan.

Onko tää kuva jostain vanhasta mkelkasta?
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: Partanen - 09.05.12 - klo:11:13
Lainaus käyttäjältä: viisnelonen - 09.05.12 - klo:11:06
Onko tää kuva jostain vanhasta mkelkasta?

Googlen kuvahaulla etsiskelin. Noitahan on kelkoissa. Itse opiskelin variaattorin toimintaa pikkupoikana tämmöisen ajokin avulla: http://www.youtube.com/watch?v=IvFkjv1dM-Y

Tässä kuvassa näkyy ehkä vielä paremmin miten avoin pyöritettävä hihnapyörä laitteeseen sijoittuu: http://www.interschola.com/template/itemimages/22000s/22222/img_1648.jpg
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: Partanen - 09.05.12 - klo:11:25
Lainaus käyttäjältä: openflow - 08.05.12 - klo:22:14
...Voimansiirtolevyn uran muodolla sekä rullakupin rampilla säädetään kyseistä ominaisuutta. ...

Tuli semmoinenkin juttu mieleen, että kiihdytyksen aikana, hihnan painuessa pikkuhiljaa syvemmälle taaemmalla hihnapyörällä, vipuvarsi lyhenee. Jollain tapaa tätä "ongelmaa" korjataan uran muodolla, mutten tässä näyttöpäätteen edessä osaa hahmottaa, että miten. Pitäisi saada taas käsiin taaempi hihnapyörä, eli pyöritettävä hihnapyörä, niin eiköhän ajatus aukeaisi. Arkiajokissa luultavasti kuitenkin niinpäin, että moottorin kierrokset olisivat ajon aikana taloudellisimmillaan.

Heh, tässähän tulee jo ikävä vanhaa kunnon Baotianiani, jonka variaattorin säätely jäi aikoinaan kesken.  :) Silloin jäi sellainen tuntuma, että kiinalainen laittaa samat variaattorikilkkeet kaikkiin laitteisiinsa, olkoon moottori 50 tai 80 kuutioinen. Olisin seuraavaksi lähtenyt etsimään niin keveitä, ja niin löysää vastapainejousta, ettei remmi vielä luista, mutta variaattorin toiminta olisi herkistynyt. Vakionahan vastapainejousi oli jäykkyydeltään jäykimpiä mahdollisia, Malossin jäykkiin jousiin verrattuna.

Vespan tapauksessa olen toistaiseksi tyytyväinen Piaggion valintoihin. Moottorin kierrokset vaihtelevat sopivasti ajotilanteen mukaan.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: VariJari - 09.05.12 - klo:11:35
Miten suuret kierrosvaihtelut? Tasakaasu,kiihdytys, moottorijarrutus esim. 50 vauhdissa?
Otsikko: Re: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: kani - 09.05.12 - klo:12:16
Millaisia jousia olette kokeilleet. Kokeilin hetken paikallaan ilman koppaa ja liikkeet oli rajoittuneen oloiset kuinka paljon riippuu kuluneesta hihnasta en osaa sanoa. Selittäisi myös näiden hihnojen suuren kulumisen ja varin lämpenemisen tuo jousen jäykkyys.

Sent from my GT-I9000 using Tapatalk 2
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: Partanen - 09.05.12 - klo:13:03
Lainaus käyttäjältä: VariJAri - 09.05.12 - klo:11:35
Miten suuret kierrosvaihtelut? Tasakaasu,kiihdytys, moottorijarrutus esim. 50 vauhdissa?

Tarkoitatko Vespaa? Kiekkamittaria ei ole, kun ovat säästäneet kustannuksissa ja tehostaneet toimintaa yhtaikaa, mutta korvakuulolla kierrosluvun vaihtelua on olemassa. Toki moottorin käyntiäänikin vaihtelee rasituksen mukaan, mutta huomaa ajotilanteen mukaan vaihtelevan kierrosluvun värinöistäkin. Kaverillahan oli hiukan vanhempi Gts, jossa vielä oli kiekkamittari. Muistikuvat koeajosta on sen suuntaiset, että kierrosvaihtelu toimii aikalailla niinkuin pitääkin.

Baotianiinhan silloin hankin sen yhden ja ainoan jäykemmän vastapainejousen, joka Malossilta löytyy. Muistaakseni väriltään oli sininen, uutena. Hetken käytön jälkeen oli jo tummunut kuumuuden vuoksi. Kaveripiiristä löytyy hiukan päälle tonnin ajettu täysin vakio Baotian. Siinäkin on variaattorin tuuletusaukon kohdalta maali kupruillut, ilmeisesti kuumuuden takia.

En sano, että kiinalainen toimisi paremmin löysemmällä varijousella, mutta olisi pitänyt aikanaan kokeilla. Ei vakion tehoilla hihnakaan varmaan kovin herkästi alkaisi luistamaan.

Aiemmin tässä ketjussa taisi olla puhetta, että variremmi luistaisi aina vähäsen. Siihen en usko, sillä jos se alkaisi luistaa, ei luisto loppuisi ennen kaasun vähentämistä, vaan päinvastoin lisääntyisi entisestään. Liikekitka on pienempi kuin lepokitka.

Samoin en ymmärrä miksi kytkin alkaisi luistamaan vauhdin kasvaessa, ainakaan vakio kytkin. Kun kytkimen kierrokset nousee vauhdin lisääntyessä, on kytkin pian yhtä puuta kytkinkellon kanssa. Tosin jäykkä kytkin, mutta muuten vakio variaattori voisikin saada kytkimen luistamaan taas siinä vaiheessa, kun liian painavat varipainot alkavat painamaan moottorin kierroksia alas. Näin, tai oikeastaan kuulin jokin aika sitten semmoisen tapauksen. Liikkeelle lähtiessä mopo huusi kuin syötävä, ja kun alkoi olla sen verran vauhtia, että kytkimen pitäisi tarrata kiinni kokonaan, laskikin koneen kierrokset huomattavasti. Ei noin.
Otsikko: Vs: Re: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: viisnelonen - 09.05.12 - klo:13:13
Lainaus käyttäjältä: kani - 09.05.12 - klo:12:16
Millaisia jousia olette kokeilleet. Kokeilin hetken paikallaan ilman koppaa ja liikkeet oli rajoittuneen oloiset kuinka paljon riippuu kuluneesta hihnasta en osaa sanoa. Selittäisi myös näiden hihnojen suuren kulumisen ja varin lämpenemisen tuo jousen jäykkyys.

Sent from my GT-I9000 using Tapatalk 2

Pura se puhdista hyvin ja ohut voitelu sinne voimansiirtolevyn(torque control) holkin sisään ja aivan hiukan niihin tappeihin+uriin. Kuivuminen ja hihnan pöly+muu tomu takerruttaa ajan myötä niin että ei ole tietookaan mistään vääntömomentin tunnistuksesta..
Uusi samalla mahdolliset O-renkaat..
Tuossa mun Hexassa tää homma on huolto-ohjelmassa 8 tkm välein, niinpä, en ole itsekään tehnyt kun pelittää niin hienosti.. vielä 75-80 vauhdista vaihtaa pienemmälle kun avaa kaasun..
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: Partanen - 09.05.12 - klo:13:28
Mikä juttu tuo "torque control" oikein on, mistä tuommoisen termin olet keksinyt? Nettihaun perusteella olen entistä varmempi, että se on Malossin tuotemerkki, esimerkki: http://www.scooterkingz.pl/torque-control-malossi-mhr-overrange-2006

Lisäys: "secondary sliding sheave" olisi lähempänä totuutta, jos vieraalla kielellä pitää keskustella. http://www.google.fi/search?q=secondary+sliding+sheave&hl=fi&prmd=imvnsfd&source=lnms&tbm=isch&ei=GUeqT_-wCaep4gSzsoywCQ&sa=X&oi=mode_link&ct=mode&cd=2&ved=0CBEQ_AUoAQ&biw=1440&bih=776
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: viisnelonen - 09.05.12 - klo:16:37
Tuo sana voimansiirtolevy kuvaa kyllä aika hyvin ko osan tarkoitusta mutta tämä väännön tunnustelu ei siitä käy ilmi.. mun mielestä tuo torque control on napakymppi kuvaamaan sitä mitä tämä osa tekee sen lisäksi että se välittää koko ajan voimaa...  Jos tuo ura siellä keskellä olis suora akselin suuntainen niin mitään väännön(=hihnan veto) muutokseen perustuvaa säätöä ei olisi olemassakaan( edes teoriassa) ja kaikki välityksen muutos perustuisi pelkästään moottorin kierroslukuun ts edessä olevan rullakupin+rullien keskipakovoimasta tapahtuvaan säätöön... 
Tämän takia siellä vastapaine jousen alla olis hyvä olla teflon tms muu aluslevy mikä pienentäis kitkaa ja herkistäis tän osan kiertymistä jolloin systeemi paremmin tunnistais väännön eli vedon vaihtelun.
Tuo kiertymähän ei ole kuin muutamia kymmeniä asteita. Uskon että tämän heikko toiminta on yleinen ongelma kiinanskopoissa.
Mulla oli yhtäaikaa yhtävähän ajettu fude ja piaggio skopot ja juuri tältä osin oli ero huima.
Eli parhaimmillaan tuo vari toimii kiihdyttäessä kuin vanhanajan automaattilaatikon "kickdown" ts vaihtaa pienemmälle kun kaasu avataan, autossa se tunnustelu vaan oli liitetty kaasupolkmeen ja variaattorissa se tapahtuu tunnustelemalla "vääntömomenttia" ts hihnan tekemän vedon määrää..
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: pekpel - 09.05.12 - klo:17:22
Edellisen pohjalta voisi harkita hankkivansa sopivaa ohutta esim. 1,5 - 2 mm teflon yms. "liukasta" lämpöä ja painetta kestävää muovilevyä..
Leikata niistä kaksi samankokoista "prikkaa" vastapainejousen alle, jolloin ne muodostaisivat liukulaakerin..
Eli Etran teknisiä muoveja penkomaan pitänee alkaa..
Jos sopivaa tavaraa löytyy, niin voisi herkistää varipakettia aikas paljon..
Toisaalta jos laittaisi vaikka sopivan metalliparin sinne.. Olikos se nyt niin että pronssi ja jousiteräs oli aikas liukasta keskenään ilman erillistä voitelua.. Enpä nyt muista suoraan..
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: konenikkari - 09.05.12 - klo:18:33
Lainaus käyttäjältä: openflow - 17.06.08 - klo:23:02
Jatketaan himppusen varin teorialla.

voimansiirtolevyn urista.
http://www.munkuvat.org/kuva/105160
Kuvassa vasemalla on takavarin lautasten vakio malli ja oikealla  "torque/speed drive". Takavarin lautaset liikkuvat urissa ==>kiertyvät http://www.munkuvat.org/kuva/105164. Mitä suurempi kiertoliike sitä enemmän tehostaa jousivoimaa.

Voimansiirtolevy ei pelkästään lisää vaan sillä voidaan myös "pienentää" jousivoimaa. Suoralla vinottaisella uralla(torque/speed) on tasaisesti jousta jäykentävä vaikutus. vastaa siis jäykempää jousta. Jos tälläisen uran kulmaa kasvatetaan  esim uran puolen välin jälkeen ,sillä on jousivoimaa lisäävä vaikutus. Kulman pienentäminen vastaavasti vähentää jousivoiman kiristävää vaikutusta.

Voimansiirtolevyjä näyttäisi olevan ainankin kolmenlaisia. Loppua kohti loivenevat,kaltevat täysin suorat(torque/speed) & loppua kohden jyrkkenevät(race). race malli on siis ~ylösalasin käännetty vakio malli. Loivenevalla uralla(lähes akselin suuntainen) saadaan taloudellisempi ja vinolla uralla sporttisempi (kierrokset korkeammalla) & jyrkkenevät ilmeisesti todella agressiiviseen ajoon. http://www.munkuvat.org/kuva/105236

Jousivoiman kiristävä vaikutus suora ura vs loiveneva ura http://www.munkuvat.org/kuva/105165.
Kuvassa kohta A-->B jousivoima pienenee lautasten auetessa. vrt  suora ura C-->D  jousi voima kasvaa. Ilmeisesti nämä vakio voimansiirtolevyt suunnitellan siten ,että matkavauhdissa lautaset on auenneet B kohtaa hieman enemmän. Ylämäessä Jo pienikin kierrosten notkahtaminen työntää lautaset kohti A:ta =>jousivoima kasvaa =>kierrokset nousee. Näin ei tapahdu suoralla uralla(D-->C) vaan nopuden aleminen myös tiputtaa kierroksia. Takavarin puoleenväliin asti kummatkin uritukset toimivat jokseekin samalla tavalla.

Jos esim loivenevalla urituksella moottorin kierrosluku on 20 vauhdissa 7500rpm ,se voi olla 40 vauhdissa 6500rpm. Suoralla uralla vastaavasti 20@7500 voi tarkoittaa 40@8000. Tästä siis johtuu suoralla uralla parempi kiihtyvyys 20->40 nopeuteen. Toisaalta suoralla uralla tarvitaan selkeesti enemmän kierroksia ,jotta voitetaan jousivoima kokonaan (saavutetaan maksimi välitykset). Race versiolla ei ilmeisesti koskaan ole tarkoitus saavuttaa max välityksiä vaan pitää takavaria kokoajan "toiminallisella" alueella.

Voimansiirtolevyt on valitettavasti pirun kalliita. Epäilen etteivät ole hintansa arvoisia.

---
ps. kiinanihmeessä voimansiironlevyn vaikutus kääntyy laskuun ~25 vauhdissa.
yllä olevat käppyrät on havaintokuvia, niistä saa vain karkean kuvan miten eri vääntölevyt vaikuttavat. ei sen enempää.
Miten nuo munkuvat saa toimimaan
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: -Zone- - 09.05.12 - klo:18:47
Lainaus käyttäjältä: pekpel - 09.05.12 - klo:17:22
Edellisen pohjalta voisi harkita hankkivansa...
Kinkin vakio voimansiirtolevyä pystyy myös muokkaamaan. Tähän tapaan http://youtu.be/VckNFtrio38
Tätäkin kokeilin yhdellä vanhalla etuvarilla, kun ei mennyt lautaset koskaan yhteen http://youtu.be/c_LwHp0FlRw
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: konenikkari - 09.05.12 - klo:18:47
Lainaus käyttäjältä: -Zone- - 28.05.10 - klo:18:07
Lainaus käyttäjältä: Skodepaappa - 30.04.08 - klo:14:24
...Ainoa vakio tässä yhtälössä on kaiketi hihna...
Lainaan tätä alkupään kirjoitusta ja viilaan ajankulukseni vähän pilkkua..
Hihnalla on myös oma massansa ja aivan samoin keskipakovoima vaikuttaa myös siihen. Käytännössä asialla kokonaisuudessa on varmasti minimaalinen merkitys, joskaan ihan vakioksi en hihnaakaan sopassa väittäisi. ;)

Toisaalta jossain variaattorissa hihnan vaikutus variaattrorin toimintaan voisi olla jopa yllättävän suurikin, kun asiaa hiukan vielä mietin. Keskipakovoima pyrkii tekemään ovaalista hihnasta pyöreämmän, mutta voimansiirron rakennehan ei sille anna tätä mahdollisuutta. Näin ollen keskipakovoima voisi asiaa ajateltuna saada hihnan värähtelemään ominaistaajuudellaan ja saada sen vaikeuttamaan jollain kierrosluvulla ehkä jopa pahastikin etu- ja takavariaattorin toimintaa. Eli käytäntö voisi hyvinkin poiketa ennusteesta, jollainen on variaattorin toiminta periaatetasolla.
Joissain variaattoreissa on hihnan n. puolivälissä
rulla joka estää hihnan pyöristymisen
ja samalla värähtelyn.

EDIT:

Lainaus käyttäjältä: Partanen - 08.05.12 - klo:09:58
Sanoisin jopa, ettei se taaempi hihnapyörä ymmärrä mitään nopeudesta. Sen sijaan se kyllä tunnistaa sen, että kiihdytetäänkö, ajetaanko pintakaasulla, vai jarrutetaanko moottorilla.

Niksi on niissä tapeissa ja urissa, joiden varassa taaemman hinhapyörä puolikas liikkuu liikkuessaan. Kun kiihdytetään, tulee jousen vastustavan voiman lisäksi tulee kaltevan tason aiheuttama vastustava voima. Hihnan veto vastaan tappien liike urissaan.

Eli kyllä sen täytyy mennä niin, että moottorin kierrokset nousevat jonkin verran kiihdytyksen aikana, vaikka tuntuukin siltä että kone käy samoilla kierroksilla. Kun koneen kierrokset nousevat, hiukankin, niin rullien "voima" kasvaa keskipakovoiman lisääntymisen johdosta, ja siten voittaa pikkuhiljaa jousen voimaa.

Malossihan myy ainakin joihinkin laitteisiin niitä taaemman hihnapyörän puolikkaita. Niissä on käsittääkseni juurikin ne tappien liikeurien kulmat erilaiset, joka aikaan saa, no, ainakin jotain muutosta.  ;)
Mistähän noita puolikkaita voi ostaa, mieluummin suomesta.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: viisnelonen - 09.05.12 - klo:19:21
Lainaus käyttäjältä: -Zone- - 09.05.12 - klo:18:47
Lainaus käyttäjältä: pekpel - 09.05.12 - klo:17:22
Edellisen pohjalta voisi harkita hankkivansa...
Kinkin vakio voimansiirtolevyä pystyy myös muokkaamaan. Tähän tapaan http://youtu.be/VckNFtrio38
Tätäkin kokeilin yhdellä vanhalla etuvarilla, kun ei mennyt lautaset koskaan yhteen http://youtu.be/c_LwHp0FlRw
Kinkkien vp-jousi on tunnetusti hyvin jäykkä ja vanhemmissa fudeissa olikin painavat rullat..
Olen joskus funtsinu että olisko tuo vp-jousi niin jäykkä että pienen koneen hihnalle antama veto ei kiihdytyksessäkään riitä puristamaan hihnapyörää kasaan muutamaa  mm jotta välitys hiukan tihenis..
Tähän voimaan tietty vaikuttaa tuo urien kulma/profiili kuten openflow jo sanoi.
Jonku tarttis kai kokeilla hiukan löysempää Vp-jousta ja kevyempiä rullia..
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: -Zone- - 09.05.12 - klo:19:49
Lainaus käyttäjältä: viisnelonen - 09.05.12 - klo:19:21
Jonku tarttis kai kokeilla hiukan löysempää Vp-jousta ja kevyempiä rullia..
Kokeiltu on. Mulla se malossin violetti oli havaittavasti vakioo löysempi. Kuoleentuikin mokoma aika pian ja olihan sitten ihan paska ajettava. Pitkään on ollut jo vakiojousi kiinni.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: konenikkari - 09.05.12 - klo:20:00
Totta monikin asennettaessa jäykkä ja pidempi jousi
on lyhyenkin käytön jälkeen jousivoimaltaan pienempi
kuin alkuperäinen.
Jousen ominaisuuksiin kun kun kuuluu jäykkyyden lisäksi
myös palautuminen, ja toistuvasti.. kerta toisensa jälkeen.
Ja joissain tilanteissa myös nopeasti.
Yksinkertaisen käyttäjän jousivoimamittari:
Poraa puulevyyn reikä
vedä sen läpi jousi n. puoleen max mitastaan
tai asennustilan mittaan.
kalavaálla

Lue kalavaán lukema.
Älä lainaa tarkoitukseen naapurin vaakaa ;D
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: viisnelonen - 09.05.12 - klo:20:23
Lainaus käyttäjältä: -Zone- - 09.05.12 - klo:19:49
Lainaus käyttäjältä: viisnelonen - 09.05.12 - klo:19:21
Jonku tarttis kai kokeilla hiukan löysempää Vp-jousta ja kevyempiä rullia..
Kokeiltu on. Mulla se malossin violetti oli havaittavasti vakioo löysempi. Kuoleentuikin mokoma aika pian ja olihan sitten ihan paska ajettava. Pitkään on ollut jo vakiojousi kiinni.

Arvelinkin että muutama on jo testannut..
Sitte tulee mieleen se uran asento, eli vielä viistompi pitäisi olla että hento hihnan vedon kasvu sai jotain aikaan.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: purgiaali - 09.05.12 - klo:20:47
Minulla on gy6-motorilta ostettu suoraurainen takavari. Sillä tuli vakioon verrattuna muistaakseni hieman isommat kierrokset isommilla  nopeuksilla. Vaihdoin vakion takaisin, kun ei miellyttänyt.

EDIT
tälläinen:
http://www.gy6-motor.de/gy6-139qma-139qmb-152qmi-157qmj/Tuning-Torque-Driver-komplett-forextreme-GY6-Motor-50cc (http://www.gy6-motor.de/gy6-139qma-139qmb-152qmi-157qmj/Tuning-Torque-Driver-komplett-forextreme-GY6-Motor-50cc)
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: -Zone- - 09.05.12 - klo:20:48
Lainaus käyttäjältä: viisnelonen - 09.05.12 - klo:20:23
Sitte tulee mieleen se uran asento, eli vielä viistompi pitäisi olla että hento hihnan vedon kasvu sai jotain aikaan.
Joo. Se kinkin vakion levyn (kuten siitä linkittämästäni videostakin näkyy) ura on noin puoliksi suora (siis akselinsuuntaisesti) ja vino vain toisesta päästään. Kokeilin sitä videon tyylisesti työstettyä voimansiirtolevyä ja kyllä se ainakin itselle on noin parempi (sekä 72 ja 82cc:llä). Ajon aikana kaasun kääntökin suuremmalle saa sen nyt selvemmin vaihtamaan pienempää välitystä. Vakiomuodolla lähinnä ääni vain muuttui ja kiihtyi sitten kun kiihtyi. Sitä en osaa sanoa, kuinka paljon vaikutti myös se, että herkistin sitä takavaria samalla aikalailla kiillottamalla toisiaan vasten liukuvia pintoja.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: kani - 09.05.12 - klo:22:36
Lainaus käyttäjältä: -Zone- - 09.05.12 - klo:19:49
Lainaus käyttäjältä: viisnelonen - 09.05.12 - klo:19:21
Jonku tarttis kai kokeilla hiukan löysempää Vp-jousta ja kevyempiä rullia..
Kokeiltu on. Mulla se malossin violetti oli havaittavasti vakioo löysempi. Kuoleentuikin mokoma aika pian ja olihan sitten ihan paska ajettava. Pitkään on ollut jo vakiojousi kiinni.

Millainen se sitten oli löysemmällä jousella??

Lainaus käyttäjältä: purgiaali - 09.05.12 - klo:20:47
Minulla on gy6-motorilta ostettu suoraurainen takavari. Sillä tuli vakioon verrattuna muistaakseni hieman isommat kierrokset isommilla  nopeuksilla. Vaihdoin vakion takaisin, kun ei miellyttänyt.

Miten väännön tunnistus toimi suorauraisella varilla? Vaihteliko kierrokset sen mukaan kiihdyttikö vai ajoiko tasaista nopeutta? Pienillä/isommilla nopeuksilla?

Olisko avain tässä jousen vahvuus ja noiden urien muoto suhteessa toisiinsa?

Tein vähän hyväntekeväisyystyötä, otin kaverin tytön skopan huollettavaksi, 2 vuotta vanha Solifer SFR, ajettu 4000km vähän päälle. Mitään huoltoa sille ei ole tehty. Öljy oli pikimustaa. Irrotin koemielessä pinkin johdon CDI-liittimestä nähdäkseni miten se kulkee kun pelkkä rajoitin on kytketty pois käytöstä. Suhteellisen kivasti se meni, tässäkin tuntuu olevan kuitenkin vakiona turhan painavat rullat ja ilmeisesti siinä etuvarissa joku rajoitin, holkki, prikka tai mikä sitten onkaan. Kytkin ottaa tässä selvästi paremmin kuin omassa ja lähtökiihtyvyys parempi tosin omassahan on vielä pidempi perävälitys käytössä. Lyhytkin ajelu saa varinkopan ihan uskomattoman kuumaksi. Aika tukossa tuo tuntu olevan mutta kun sitä hapetti ilman rajoitinta kunnolla niin tuntui lähtevän pelaamaan vähän paremmin. Tarrat pois ja pitäis huomenna vielä siistiä maalipinta.

Vähän lisää pohdintaa: Jos kuumeneminen johtuu siitä että käytetään jäykkää jousta kun sama setti on käytössä isommissa skopissa, miten tuo vari sitten kestää isommissa senkään vertaa kun näissä pienemmissä kun lisää vauhtia/tehoa -> vielä enemmän lämpöä. Luulis että ne sitten sulaa ihan kokonaan..

Nyt kun poistin rasvat tuosta takavarin kytkinpakasta se selvästi lisää kierroksia kun kiihdyttää, aiemmin ei niinkään eli on varmaan kytkin luistanut eikä ole vääntöä välittynyt riittävästi.

Pitäis saada eri jäykkyyksisiä jousia ja erilaisilla urilla olevia takavareja kokeiluihin. Kävisköhän jonkun muun vimpaimen takavari tai tuo "torque control levy" kinkkiin? Nuo kytkimethän on kaikissa pitkälti samat.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: -Zone- - 09.05.12 - klo:22:55
Lainaus käyttäjältä: kani - 09.05.12 - klo:22:36
Millainen se sitten oli löysemmällä jousella??
Vaihdon jälkeen laiskemmin se kiihtyi, joskin tätä osasin kyllä epäilläkin kun selvisi että se on löysempi ja kun se sitten totaalikuoleentui, niin se oli jo jossain 2000-2500rpm suurimmalla vaihteella mihin variaattori ylipäätään menee. Rullinakin oli silloin 4,7g. Vakiorullilla ongelma olisi ollut vieläkin pahempi. Kuin täi tervassa jo niillä 4,7g.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: pekpel - 09.05.12 - klo:22:57
Isommissa varin jäähdytykseen on ohjattu osa koneen jäähdytyksen puhalluksesta..
Eli on poweria takana jopa tyhjäkäynnillä..
Jotenkin tuntuis ihan hyvältä idealta modata varikopalle isohko 8 - 12 cm vanha tietsikan tuuletin lämpötilakytkimellä, puhaltaan sinne "paineella"  jäähtytys ilmaa..
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: -Zone- - 09.05.12 - klo:23:01
Lainaus käyttäjältä: pekpel - 09.05.12 - klo:22:57
Jotenkin tuntuis ihan hyvältä idealta modata varikopalle isohko 8 - 12 cm vanha tietsikan tuuletin lämpötilakytkimellä, puhaltaan sinne "paineella"  jäähtytys ilmaa..
Tuolla yksi tollanen rakennelma http://www.netikka.net/phweb4/skooter/vari.php
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: kani - 09.05.12 - klo:23:18
Lainaus käyttäjältä: -Zone- - 09.05.12 - klo:22:55
Lainaus käyttäjältä: kani - 09.05.12 - klo:22:36
Millainen se sitten oli löysemmällä jousella??
Vaihdon jälkeen laiskemmin se kiihtyi, joskin tätä osasin kyllä epäilläkin kun selvisi että se on löysempi ja kun se sitten totaalikuoleentui, niin se oli jo jossain 2000-2500rpm suurimmalla vaihteella mihin variaattori ylipäätään menee. Rullinakin oli silloin 4,7g. Vakiorullilla ongelma olisi ollut vieläkin pahempi. Kuin täi tervassa jo niillä 4,7g.

Jotenkin se takavari pitäisi saada toimimaan herkemmin näissä 50cc nelitahdeissa. Sitten voisi käyttää kevyempää joustakin. Noitten urien muodon on oltava yksi avaimista ja toinen sitten että miten se saadaan pelaamaan herkästi kevyellä jousella..

EDIT:

Lainaus käyttäjältä: pekpel - 09.05.12 - klo:22:57
Isommissa varin jäähdytykseen on ohjattu osa koneen jäähdytyksen puhalluksesta..
Eli on poweria takana jopa tyhjäkäynnillä..
Jotenkin tuntuis ihan hyvältä idealta modata varikopalle isohko 8 - 12 cm vanha tietsikan tuuletin lämpötilakytkimellä, puhaltaan sinne "paineella"  jäähtytys ilmaa..

Kattelin vaan yhtä tällaista nettiprojektia niin siinä ainakin varin sisäilma oli aika lämmintä tuulettimista huolimatta. Omassa varikopassa johon on tehty kunnon reiät ja skoopilla ohjattu ilmaa varikoppaan on kopan lämpötila ihan mitättömän lämmin jos juuri lainkaan. Miksi tuollaista tuuletinviritelmää jos yksinkertaisemmat keinot toimivat? Lämpötilakytkinkin on vähän semiturha kun kaikki tietää että se lämpenee eniveis ajossa kylmälläkin ilmalla liikaa, eikä tuollainen tietokoneen propelli riitä pitämään sitä kylmänä jos ilma ei kierrä sisällä riittävän tehokkaasti.

Meinasin testata skooppi-ideaa tuohon magneton puhaltimeenkin, jos skoopilla ohjaisi sinne vielä kylmää ilmaa -> kone kävisi viileämpänä kuumallakin kelillä. Ylimääräisestä magneton muovisuojasta saisikin semmosen skoopin tehtyä tukkimalla tuuletusaukot ja laittamalla sen siihen päälle, en oo vaan ehtinyt patentoimaan mitään vielä ja testaamaan voisiko toimia.. ;)

Ekin Titanissa oli muuten joku viritelmä jossa ilmeisesti koneen jäähdytysilmaa ohjattiin varikoppaan, mutta kyllä siinä oli koppa kuuma edelleen.. Jäi tutkimatta tarkemmin kun oli sillon vähän kiire saada Ekin magneetto vaihdettua ja itse keskityin tekemään reikiä oman variaattorin koppaan  ;D.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: pekpel - 09.05.12 - klo:23:53
No ootpas sie oikee variporari.. En kyllä Bellalla tuu ihan heti sun työkalujen lähelle  :o

Näähän kiinalaiset on tehty ihan toisien mottien jämistä ja silloin on jäähdytyksetkin menny pyllylleen..
On lisätty jotain jonnekin ja jotain on jätetty jostain pois..

Normi ajossa toimii kiinamopotinihme ihan OK.
Ongelmat alkaa tulla kun vetaset kolme tankillista putkeen tuppi nurin Heinäkuussa.. Ilman tupakkia tai kusitaukoo, eli formulatyyliin..

Noi skoopit ja ram airit on muuten ihan kivoja mutta tuovat vaan helpommin sen hiekkapölyn ym, varin sisään..
Siksipä puhallin vois toimia paremmin kun sais ottaa ilman "puhtaammasta" paikasta kuin ajowiimasta eturenkaan takaa..
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: kani - 10.05.12 - klo:00:10
Lainaus käyttäjältä: pekpel - 09.05.12 - klo:23:53
No ootpas sie oikee variporari.. En kyllä Bellalla tuu ihan heti sun työkalujen lähelle  :o

Ai kuinka niin? Toistaiseksi ainakaan tuosta modista ei ole seurannut mitään ikävyyksiä ja silläkin ajettu jo useampi sata km. Onhan sellasia varejakin mistä on leikattu kytkinkellon kohdalta koppa kokonaan auki. Paremmin toi vari ja sen sisukset kestää kuitenkin säätä+kuraa kuin tietsikan tuuletin. Ajetaanhan autonmoottoreillakin silleen että jakohihnan koppa on poistettu syystä tai toisesta. Ei tuo ainakaan toistaiseksi näytä erikoisemmin likaa keräävän.

Lainaus käyttäjältä: pekpel - 09.05.12 - klo:23:53
Normi ajossa toimii kiinamopotinihme ihan OK.
Ongelmat alkaa tulla kun vetaset kolme tankillista putkeen tuppi nurin Heinäkuussa.. Ilman tupakkia tai kusitaukoo, eli formulatyyliin..

Noi skoopit ja ram airit on muuten ihan kivoja mutta tuovat vaan helpommin sen hiekkapölyn ym, varin sisään..
Siksipä puhallin vois toimia paremmin kun sais ottaa ilman "puhtaammasta" paikasta kuin ajowiimasta eturenkaan takaa..

No ihan järkyttävän kuumaksi toi vakio avaamaton ilman rajoitinpiuhaa oleva Solifer SFR kuumeni tälläkin kelillä varinkopaltaan, "normiajossa" mitä se sitten onkaan? 10 km matkaa tai muutama kilometri sen jälkeen pienen paussin jälkeen. Saatikka sitten kun ilmanlämpöä on 10-15 astetta enemmän kuin nyt. Tuski sen enää 20-30km jälkeen kuumenee yhtään enempää. Mä aion ajaa skopalla kuitenkin reilun 40km:n työmatkaa päivittäin. Olis kiva että palikat ja hihna kestäis ilman jatkuvaa remppaamista. Ja uskon että niillä lämmöillä jotka varikopassa oli ennen tuuletusreikien tekoa ei hihnat kauaan kestä.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: pekpel - 10.05.12 - klo:00:40
Oletpas jo jäljillä kani, Eli toimiva tuuletus toimii vaan, vaikka kukaan ei tidä miksi..
Bella on toiminut yli 15000 km ilman ylimääräisiä tuuletuksia, mitä nyt magneeton puolelle kesäksi saa sen "paremman " tuulettimen siiven..

Hauskinta on oikeasti mitata ne lämmöt varista..
Vertauskohtana vaikka kuuma hanavesi.. Laitas vesihana täpöille kuumalle.. Pidä handua alla ja miltä tuntuu..
Lämpötila on kuitenkin max 58 C tuolla vedellä..
Onhan joissain säikeissä mainittu "operative max. temperature 40 C " varille, mutta kukas nyt insinöörejä uskoo ?
Siis kun alkaa oikeesti vesi sihisemään varikopan kyljessä pitkän vedon (kesä helle ja tankki kerralla tuppi nurin) jälkeen niin alkaisin huolestua asiasta.
Itse kompensoin tuota vaihtamalla hihnan joka neljännellä öljynvaihdolla .. Jonka suoritan noin 1000 km välein.. Eli noin joka kolmas viikko..

Ja tuo paskan kertyminen on ihan skopa kohtaista..
Bellakin tykkää sotata moottritilan ja penkin alustan vaikka pinta pysyy puhtaana,, Miksi,, En tiedä,, Minä kysyn vaan..
Jotkin skopat imee ampiaisia ja jotkut hiekkaa, joku ongelmia ja harvemmat on vastakkaiselle sukupuollelle magneetteja  :o
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: kani - 10.05.12 - klo:01:12
Lainaus käyttäjältä: pekpel - 10.05.12 - klo:00:40
Oletpas jo jäljillä kani, Eli toimiva tuuletus toimii vaan, vaikka kukaan ei tidä miksi..
Bella on toiminut yli 15000 km ilman ylimääräisiä tuuletuksia, mitä nyt magneeton puolelle kesäksi saa sen "paremman " tuulettimen siiven..

Hauskinta on oikeasti mitata ne lämmöt varista..

Ootko koskaan mitannut. Tuo propelliviritys ei minusta toimi hyvin:
Lainaa
Koeajo kuumalla ilmalla

Sivutuuli 1 - 5m/s. Ilman lämpötila + 30° C, suhteellinen kosteus n 80-90%
Koeajolenkin pituus 25 km.
Termostaatti kytkeytyy päälle (+60° C ) n. 15 minuutin ajon jälkeen.
Puhalsi sen jälkeen ajaessakin.
Kotona moottori sammuksissa puhaltimet pyörivät n. 30 min jonka jälkeen lämpötila laski alle +45° C ja sammuivat.
Variaattorin jäähdytys toimiva ja tehokas. Olen tyytyväinen.

Jo 15 minuutin ajon jälkeen +60 rikki. Ja moottori sammuksissakin tuolle kestänyt 30 minuuttia tiputtaa lämpö alle 45. Kauankohan olisi mennyt ilman propellia? Kuulostaa minusta aika tehottomalta systeemiltä. Omassa varinkopan lämpöä hädintuskin tunsi vrt. ulkolämpötila. Todennäköisesti sisäilman lämpötila hyvin lähellä ulkoilman lämpötilaa.

Ongelman seuraus on just sen hihnan kesto, kyllä sen pitäisi minusta kestää 10-15tkm jos Piaggiossakin kestää laadukas hihna sen verran. Jokin aika sitten täällä puhuttiin että erityisesti lämpö syö hihnaa niin ajattelin kokeilla jäähdyttämällä saada hihnan kulumisen kuriin. Jokatapauksessa alhaisempi lämpötila on saanut varin toimimaan paremmin kuin kuumana. Hyötysuhde varmasti parempi. Vielä kun saisi sen kuumenemisen syyn eliminoitua niin vapautuisi lisää hyötysuhdetta mopottimen liikuttamiseen eikä tarvitsisi jäähdyttää niin paljon tuulena ilmaan :).

Tuon SFR:n varin koppa oli kuumempi kuin R50:n koppa enkä ollut ehtinyt sillä vielä edes töihin ajamaan, tallille ja takaisin pelkästään.

Lainaa
Ja tuo paskan kertyminen on ihan skopa kohtaista..
Bellakin tykkää sotata moottritilan ja penkin alustan vaikka pinta pysyy puhtaana,, Miksi,, En tiedä,, Minä kysyn vaan..
Jotkin skopat imee ampiaisia ja jotkut hiekkaa, joku ongelmia ja harvemmat on vastakkaiselle sukupuollelle magneetteja  :o

Riippuu käytöstä tietysti. Mutta vaikka varin ulkokoppa oli likainen ei siellä ollut vielä sisällä juurikaan likaa. Seuraillaan edelleen. Tietysti jos offroadia ajaa kunnon mutakeleillä ei homma varmaan toimi, mutta luulen että sekin on korjattavissa helposti laittamalla kopan reikiin verkkoa estämään pahimmat sköntsät menemästä sisään. Paras idea olisi kyllä korjata koko lämpeneminen jo sen syntyvaiheilla eikä korjata seurausta. Vahva vastapainejousi on selvä syy tähän seuraukseen, millä sen käyttö saataisiin eliminoitua??

Mietin kyllä tuon SFR:n kohdalla sitäkin että miten paljon ongelmia huolletuilla skoottereilla voi olla ja tuolla huoltamattomalla ei niitä ole ollut ollenkaan  ;D
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: Partanen - 10.05.12 - klo:09:33
Lainaus käyttäjältä: -Zone- - 09.05.12 - klo:22:55
Lainaus käyttäjältä: kani - 09.05.12 - klo:22:36
Millainen se sitten oli löysemmällä jousella??
Vaihdon jälkeen laiskemmin se kiihtyi, joskin tätä osasin kyllä epäilläkin kun selvisi että se on löysempi ja kun se sitten totaalikuoleentui, niin se oli jo jossain 2000-2500rpm suurimmalla vaihteella mihin variaattori ylipäätään menee. Rullinakin oli silloin 4,7g. Vakiorullilla ongelma olisi ollut vieläkin pahempi. Kuin täi tervassa jo niillä 4,7g.

Mun mielestä tossa vaiheessa olisi pitänyt vaihtaa entistä keveämpää rullaa, joilla olisi saatu koneen kierrokset taas ylös. Sillä oletuksella, että remmi ei vielä luistanut. Tämän hetken näkemykseni mukaan jousen tärkein tehtävä on pitää remmiä vain sen verran kireällä, ettei se vielä luista. Tehoihin nähden turhan jäykkä jousi lisää vain kitkaa, josta seuraa lämpöä, ja lämpö on hukkaan mennyttä energiaa, joka on juuri luotu hetkeä aiemmin bensaa polttamalla moottorissa. Tuuletusten parantelu on vain oireiden korjailua, sen sijaan että korjattaisiin vika. Vaikka ei se kiinalaisen varin tuuletus ole oikeasti mikään tuuletus. Taikka ainakin mun kinkissä ns. tuuletussiivekkeet korkeintaan pyörittivät ilmaa kopan sisällä, eivät vaihtaneet ilmaa.

EDIT:

Lainaus käyttäjältä: kani - 09.05.12 - klo:22:36
Vähän lisää pohdintaa: Jos kuumeneminen johtuu siitä että käytetään jäykkää jousta kun sama setti on käytössä isommissa skopissa, miten tuo vari sitten kestää isommissa senkään vertaa kun näissä pienemmissä kun lisää vauhtia/tehoa -> vielä enemmän lämpöä. Luulis että ne sitten sulaa ihan kokonaan..

Näen asian niin, että variaattoriin hukkuva energia on vakio, koska kitkakin on sama, koneen tehosta riippumatta. Aivan sama onko koneessa tehoa 1.5hv, vai 150 hv, energiaa jää variaattoriin aina saman verran.

Sopisi vaan niin hyvin kiinalaisen ajatusmalliin, että kustannussyistä laittavat sama varikilkkeet useamman kokoisiin moottoreihin. Säästää tuotantokuluja, ja tavallaan polttoainettakin, kun kone käy jatkuvasti tasakierroksilla.

Variaattorihan on parhaimmillaan silloin, kun koneen rajoitin tulee vastaan huippunopeuden paikkeilla. Olkoon mopossa vaikka sitten 60km/h. Silloin kone kävisi käytännön ajotilanteessa parhaimman tehon kierrosalueella, josta seuraisi paras vääntö takapyörälle.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: viisnelonen - 10.05.12 - klo:09:43
Ihan samaa ajattelin kuin partanen eli rullien keventämistä mutta kun siellä oli jo 4,7g rullat ! Alkaa olla kait vähissä se pienentäminen..
Tuosta hihnan kireydestä olen kyllä sitä mieltä että rullat/ramppi määrää kireyden koska jaksaa ylittää jousivoiman.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: Partanen - 10.05.12 - klo:09:49
Lainaus käyttäjältä: pekpel - 09.05.12 - klo:17:22
Edellisen pohjalta voisi harkita hankkivansa sopivaa ohutta esim. 1,5 - 2 mm teflon yms. "liukasta" lämpöä ja painetta kestävää muovilevyä.. ...

Malossi myy eräänlaista ratkaisua tuohon, nimittäin kitkarengasta (torsion controller): http://www.wandamotor.fi/product_info.php?products_id=3630 Moposportista aikoinaan tuommoisen ostin, kokeilin, mutta ei huomannut juurikaan mitään eroa. Otin pois. En valitettavasti muista minkä laitteen kitkarengas sopii kiinalaiseen. Taisin mennä oma jousi kädessä kaupan tiskille, ja pyytää jouseen sopivaa rengasta.

EDIT:

Lainaus käyttäjältä: viisnelonen - 10.05.12 - klo:09:43
Ihan samaa ajattelin kuin partanen eli rullien keventämistä mutta kun siellä oli jo 4,7g rullat ! Alkaa olla kait vähissä se pienentäminen..
Tuosta hihnan kireydestä olen kyllä sitä mieltä että rullat/ramppi määrää kireyden koska jaksaa ylittää jousivoiman.

Enhän mä enää jaksa muistaa minkä painoisia rullia kiinalaisiin on tarjolla. Kuvittelin/kuvittelen, että on olemassa keveämpiä kuin 4.7g, mutta jos ei ole, niin pitäisi tehdä itse. Vaikka keskireikää isommaksi poraamalla, jos ei muuten.  ;)

Jousen merkityksestä otetaan ääripään erimerkki: jos ei olisi jousta ollenkaan, niin ei ne rullat yksin saisi skootteria liikkeelle. Olen edelleen sitä mieltä, että jousi säätää hihnan kireyttä, ja siksi myyvät ns. kireämpää jousta, kun jossain vaiheessa konetta viritettäessä hihna alkaisi luistamaan vakiojousella. Kiinalainen vaan laittoi valmiiksi jäykän jousen, jotta matkan edetessä voi maalaistalosta varastetut kananmunat paistaa varikopan päällä.  ;D

EDIT:

Lainaus käyttäjältä: konenikkari - 09.05.12 - klo:19:02

Mistähän noita puolikkaita voi ostaa, mieluummin suomesta.

Moposport taitaa olla Malossin Suomen maahantuoja, vaikka ei ehkä uskoisi. Valikoima on mitä on, varastotilanteesta puhumattakaan.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: VariJari - 10.05.12 - klo:10:18
Niin kyllähän se jousi lautasten puristukseen ja kitkaan vaikuttaa, oletetaan tilanne että jäykkä ja löysä jousi mahdollistaa tietyn X välytyksen nopeudessa Y niin toki jäykällä jousella hihnaa puristetaan kovempaa -> kitka kovempi -> kuumenee enemmän. (olettaen että myös rullat suhteutettu painoltaa että saadaan nopeus-rpm vastaamaan molemmissa tapauksissa, jäykällä raskaat rullat, löysällä kevyemmät)
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: Partanen - 10.05.12 - klo:10:30
Kyllä.

Muistini mukaan myös niissä variaattoreissa, joissa ei ole rullia ollenkaan, on jousi toisio hihnapyörällä huolehtimassa hihnan kireydestä. Rullien sijaan variaattoria voi olla säätämässä esim. hydrauliikka, kuten leikkuupuimurissa on asian laita. Pitääkin tarkastella asiaa, kun seuraavan kerran menen maakuntiin.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: viisnelonen - 10.05.12 - klo:10:45
Jos jousi poistetaan ja hitsataan ne puoliskot nippuun niin silloinhan jousivoima on ääretön. Lähdetään ajamaan niin hihnan kireys ei ole ääretön vaan sen suuruinen mihin "etuvari" eli rullat/rampit sen kiristää ??  Vai olenko nyt ihan kadoksissa ?
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: VariJari - 10.05.12 - klo:10:52
Riippuu hitsattujen lautasten asennosta.. toki rullat sen jollain kierroksella kiristää mutta hihnan puristus voima kasvaa "loputtomasti" kierrosten kasvaessa kun vastassa "ääretöntä jousivoimaa" joka ei anna periksi.
Jollain kierrosalueella alkaa rullien voima olla sellainen että hihna jauhautuu atomeiksi tai katkeaa..
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: Partanen - 10.05.12 - klo:10:58
Rullien massa, johon vaikuttaa keskipakovoima, ja jousen voima taistelevat keskenään. Tai voi sanoa niinkin, että tekevät yhteistyötä. Jousi pitää hihna kireällä, ja painot sitten kierroluvun kasvaessa voittavat jousivoimaa.

Korostan, että tässä mennään nyt teoriatasolla, yleistäen. En siis ota vastuuta, jos ei jonkin ajokin kohdalla tämä löysemmän jousen vaihtamisen teoria toimi. Varsinkin, kun sopassa on sen verran monta maustetta kuitenkin, mm. ne rullarampit. Enkä aikoinani uskaltanut kokeilla muita mopoja ja niiden variaattorin toimintaa, koska olisi saattanut oma kiinalainen tuntua onnettomalta. Mutta tiedän miten variaattori voi toimia, kun toimii oikein. Siihen tosin vaikuttaa moottorin tehokin, tai sen olemattomuus. Ja tässäkin tieto lisää tuskaa, eikä mieleistään saa millään, ja lopulta se vakio saattaakin olla paras mahdollinen. Tästä syystä pyrin pidättäytyä koskemasta mahdollisimman pitkään oman Vespan variaattoriin.

EDIT:

Lainaus käyttäjältä: VariJAri - 10.05.12 - klo:10:52
Riippuu hitsattujen lautasten asennosta.. toki rullat sen jollain kierroksella kiristää mutta hihnan puristus voima kasvaa "loputtomasti" kierrosten kasvaessa kun vastassa "ääretöntä jousivoimaa" joka ei anna periksi.
Jollain kierrosalueella alkaa rullien voima olla sellainen että hihna jauhautuu atomeiksi tai katkeaa..

Ei ihan noinkaan. Jos ei jousi antaisi periksi, nousisi vain koneen kierrokset ylös, mahdolliseen rajoittajaan. Jos ei rajoittajaa olisi, kone vain huutaisi. Eli variaattorin sijaan meillä olisikin kiinteä vaihteisto, tai voisi sanoa että vain yksi vaihde.

Variaattorissahan normaalisti on ääretön määrä välityksiä.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: -Zone- - 10.05.12 - klo:11:10
Lainaus käyttäjältä: Partanen - 10.05.12 - klo:09:33
Lainaus käyttäjältä: -Zone- - 09.05.12 - klo:22:55
Lainaus käyttäjältä: kani - 09.05.12 - klo:22:36
Millainen se sitten oli löysemmällä jousella??
Vaihdon jälkeen laiskemmin se kiihtyi, joskin tätä osasin kyllä epäilläkin kun selvisi että se on löysempi ja kun se sitten totaalikuoleentui, niin se oli jo jossain 2000-2500rpm suurimmalla vaihteella mihin variaattori ylipäätään menee. Rullinakin oli silloin 4,7g. Vakiorullilla ongelma olisi ollut vieläkin pahempi. Kuin täi tervassa jo niillä 4,7g.

Mun mielestä tossa vaiheessa olisi pitänyt vaihtaa entistä keveämpää rullaa, joilla olisi saatu koneen kierrokset taas ylös..
Kyllä.., joskin pointti hommassa on se, että se jousi kuoleentui. Muuttui siis käyttökelvottomaksi. Oli sen jousen voima mikä tahansa, tulee sen silti toimia mahdollisimman pitkään työympäristössään. Itse hieman epäilen lämpötilaa syyksi, sillä violetista väristäkään ei ollut mitään merkkiäkään enää jäljellä, kun se kuoleentui. Jokin syy sillä on, miksi alkuperäinen jousi on valittu niin jäykäksi kuin on ja se syy ei välttämättä ole yksinään se jousivoima.

Esimerkiksi ex työkaverin jonwayssa (minarellin 2T vaakakopio) vastinjousi on todella löysä jo alkujaan. Hihnan saa painettua takavarin pohjaan ihan yhdellä kädellä, kun taas kinkin 4T koneissa vastaava on aika työläs.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: Partanen - 10.05.12 - klo:11:18
Saattaahan sen jousi hetken käytön jälkeen vähän löystyä, muttei se kai vielä kuoleentumista ole. Vai oliko sitten kyseessä jousen valmistusvirhe, mene ja tiedä. Ei nelitahdin leppoisilla tehoilla ja väännöillä pitäisi olla mitään perusteita niin jäykälle jouselle, ettei maalit kestä varikopassa.

Olisikin mielenkiintoista tietää kuinka jäykkä jousi oli aikoinaan 139 QM*- koneen mallina toimineen koneen variaattorissa. Arvaan, ettei niin jäykkä kuin kiinalaisen variaattorissa. Entä minkälainen jousi voisi olla niissä kiinalaisissa koneissa, joissa tehtaalta lähtiessä on jo 80 kuutioinen kone, jos ei enää jäykempää jousta voi olla kuin on 50 kuutioisessa. Jos kiinalaiseen mopoon laittaa alkuperäistä jäykemmän jousen, niin johan siellä palaa rasvat variaattorista.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: viisnelonen - 10.05.12 - klo:11:23
Lainaus käyttäjältä: Partanen - 10.05.12 - klo:11:01
Lainaus käyttäjältä: VariJAri - 10.05.12 - klo:10:52
Riippuu hitsattujen lautasten asennosta.. toki rullat sen jollain kierroksella kiristää mutta hihnan puristus voima kasvaa "loputtomasti" kierrosten kasvaessa kun vastassa "ääretöntä jousivoimaa" joka ei anna periksi.
Jollain kierrosalueella alkaa rullien voima olla sellainen että hihna jauhautuu atomeiksi tai katkeaa..

Ei ihan noinkaan. Jos ei jousi antaisi periksi, nousisi vain koneen kierrokset ylös, mahdolliseen rajoittajaan. Jos ei rajoittajaa olisi, kone vain huutaisi. Eli variaattorin sijaan meillä olisikin kiinteä vaihteisto, tai voisi sanoa että vain yksi vaihde.

Variaattorissahan normaalisti on ääretön määrä välityksiä.

Näin itsekin pohdin, eli toimisi mutta ei vaihtaisi..  Oma loppupäätelmäni on että jousi valitaan kireysalueeltaan sellaiseksi että hihna ei luista ja rullat/ramppi jousen mukaan siten että ne jaksavat vaihtaa koko välitysalueen läpi käytettävissä olevalla moottorin kierroslukualueella.
Elikäs jousi määrää kireysalueen ja rullat tekee hienosäädön..   
Hihnahan kiristyy koko ajan kierrosten noustessa kun vp-jousi puristuu kasaan..
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: kani - 10.05.12 - klo:11:46
Onhan noita rullia 3gr koossakin ilman porailua. Saattaa löytyä kevyempiäkin. Jospa jousen pitääkin olla tosi löysä, ettei kuumene ja löysty kuumentumisen jälkeen? Sitten riittävän kevyet rullat. Näissähän on paljon vähemmän tehoa kuin kaksitahtisissa. Myös ne urat ja niiden jyrkkyys vaikuttaa tarvittavaan jousen vahvuuteen. Uskon edelleen että ratkaisu on saada seltti toimimaan mahdollisimman kevyellä jousella niin lämmöt ja hihnan kuluminen pysyy kurissa.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: VariJari - 10.05.12 - klo:12:35
Lainaus käyttäjältä: Partanen - 10.05.12 - klo:10:58


Ei ihan noinkaan. Jos ei jousi antaisi periksi, nousisi vain koneen kierrokset ylös, mahdolliseen rajoittajaan. Jos ei rajoittajaa olisi, kone vain huutaisi. Eli variaattorin sijaan meillä olisikin kiinteä vaihteisto, tai voisi sanoa että vain yksi vaihde.


Yritin tuossa vain teoretisoida sitä että jos takavari on kiinteässä asennossa niin jollain kierroksilla vaikka 2000 rpm etuvari liikkuu kohtaa jossa hihna edes kytkeytyy/kiristyy, jonka jälkeen kierrosten kasvaessa välitys ei tietenkään muutu mutta rullien aiheuttama voima kasvaa koko ajan, jos teoriassa kierrätetään 100000rpm, niin etuvarin puristusvoimat on niin suuret että hihna menee atomeiksi.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: viisnelonen - 10.05.12 - klo:13:17
Lainaus käyttäjältä: VariJAri - 10.05.12 - klo:12:35
Lainaus käyttäjältä: Partanen - 10.05.12 - klo:10:58


Ei ihan noinkaan. Jos ei jousi antaisi periksi, nousisi vain koneen kierrokset ylös, mahdolliseen rajoittajaan. Jos ei rajoittajaa olisi, kone vain huutaisi. Eli variaattorin sijaan meillä olisikin kiinteä vaihteisto, tai voisi sanoa että vain yksi vaihde.


Yritin tuossa vain teoretisoida sitä että jos takavari on kiinteässä asennossa niin jollain kierroksilla vaikka 2000 rpm etuvari liikkuu kohtaa jossa hihna edes kytkeytyy/kiristyy, jonka jälkeen kierrosten kasvaessa välitys ei tietenkään muutu mutta rullien aiheuttama voima kasvaa koko ajan, jos teoriassa kierrätetään 100000rpm, niin etuvarin puristusvoimat on niin suuret että hihna menee atomeiksi.

Ajattelin lähinnä sitä lähtötilannetta missä missä hihna on toisiopyärän ulkokehällä eli ns liikkeellelähtö.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: Partanen - 10.05.12 - klo:13:53
Totta varmasti ne rullatkin kiristää remmiä, kun kierrokset nousee, jousta aletaan puristamaan kasaan, ja varsinkin kun toisio hihnapyörältä loppuu liikevara. Mutta sittenkin jousi voisi olla vain sen verran jäykkä, että remmi ei luista missään ajotilanteessa. Remmin luiston huomaa varmasti, kun kone huutaa, mutta mitään ei tapahdu. Siinä vaiheessa yleensä pääsee kyllä jo savukin, ja pahan hajuinen semmoinen. Ei liene mopoissa kovin yleinen ongelma?

Korjaus klo 14.01: Kun uudelleen mietin, niin kyllä se on jousi, joka huolehtii hihna kireydestä, niin pitkään kun toisio hihnapyörässä riittää säätövaraa. Säätövaran loputtua rullat alkavat kiristämään hihnaa.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: VariJari - 10.05.12 - klo:14:09
Lainaus käyttäjältä: Partanen - 10.05.12 - klo:13:53
Totta varmasti ne rullatkin kiristää remmiä, kun kierrokset nousee, jousta aletaan puristamaan kasaan, ja varsinkin kun toisio hihnapyörältä loppuu liikevara. Mutta sittenkin jousi voisi olla vain sen verran jäykkä, että remmi ei luista missään ajotilanteessa. Remmin luiston huomaa varmasti, kun kone huutaa, mutta mitään ei tapahdu. Siinä vaiheessa yleensä pääsee kyllä jo savukin, ja pahan hajuinen semmoinen. Ei liene mopoissa kovin yleinen ongelma?

En enää muista tai tiedä mihin yritin tuossa "kiinteä takavari" jutussa edes vastata :) mutta ihan samaa miltä olen jousen jäykkyydestä :) Äkkiä kun mietin niin suurin riskikohta luistolle on silloin kun hihna on alhaalla etuvarilla, koneen vääntö suhteessa hihnan etäisyyteen variaattorin keskipisteestä -> vipuvarsi lyhyt ja pitopinta-ala pienimmillään. Tämän alkutilanteen jälkeenhän puristus hihnaan kasvaa ja hihnan pitopinta ja samalla vipuvarsikin kasvaa.

Oman 125cc kinkin variaattoria katselin viimeksi eilen ja siinä näkyikin aavistus luiston merkkiä etuvarilla, eli voisi kuvitella että jousen jäykkyys ei olisi ainakaan liian suuri. Variaattori ei myöskään 2-3km kiihdyttely lenkillä kuumennut paljoakaan, kädellä kokeiltuna koppa vain "lämmin". (vrt. 72cc + narakun sininen jousi -> koppa helkutin kuuma :) )
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: -Zone- - 10.05.12 - klo:14:47
Lainaus käyttäjältä: VariJAri - 10.05.12 - klo:14:09
Oman 125cc kinkin variaattoria katselin viimeksi eilen ja siinä näkyikin aavistus luiston merkkiä etuvarilla, eli voisi kuvitella että jousen jäykkyys ei olisi ainakaan liian suuri..
Jokainen variaattori luistaa aina hivenen (viimeistään, kun hihna ryömii ylös/alas lautasissa). Kelkoissa luistoa on sanalla sanoen paljonkin, sillä niissä ei käytetä samanlaista keskipakokytkintä vaan etuvariaattori aukeaa niin paljon että se ei ota hihnaan kiinni. Variaattori saa tyhjäkäynnillä pyöriä vapaasti hihnan ollessa paikallaan. Kierroksia lisättäessä löysät poistuu ja veto alkaa välittymään. Kuitenkin hihnavahinkoja ei juuri satu vaikka luisto kytkentävaiheessa on moninkertaista verrattuna skoottereihin.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: purgiaali - 10.05.12 - klo:14:50
Suorauraisesta tavavarista:
Muistelisin että ei merkittävästi vaikuttanut reagointiherkkyyteen kaasua lisätessä, mutta minulla oli silloinkin testaillessa käytössä vakiota jäykempi jousi.

Kirjoitin kait joskus aiemminkin tänne että uskoisin urien vaikutuksen ja kaasuun reagoimisen pienenevän jäykemmän  jousen kanssa.

Pitääkin tilailla vakiojousi tuohon soliferiin ja testailla taas joskus.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: kani - 10.05.12 - klo:14:52
Tilaa nyt samalla vielä joku vakiota löysempi edullinen jousi ja kevyet rullat 3-5gr kokeiluun, niin tuon homman saisi testattua.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: -Zone- - 10.05.12 - klo:14:59
Lainaus käyttäjältä: purgiaali - 10.05.12 - klo:14:50
Suorauraisesta tavavarista:
Mitäs muutes tämä "suorauraisuus" tahtoo sanoa? Urat akselin suuntaisia vai 45 asteen kulmassa akseliin nähden? Vakiossahan urasta noin puolet on kulmassa ja loput akselinsuuntaisesti. Akselinsuuntaisessa osuudessahan lisääntynyt veto ei pyri saamaan lautasia lähemmäksi ja siten välitystä pienentämään.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: VariJari - 10.05.12 - klo:15:01
Jos joku haluaa 4t kiinalaisessa kokeilla suunnitelmallisesti vastapaine jousia niin voin lainata sopivalla laina-ajalla kaksi jousta, narakun sininen ja "joku" punainen... mutta mittaustuloksia tulee esittää :)
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: Partanen - 10.05.12 - klo:15:02
Lainaus käyttäjältä: -Zone- - 10.05.12 - klo:14:47
Jokainen variaattori luistaa aina hivenen (viimeistään, kun hihna ryömii ylös/alas lautasissa). Kelkoissa luistoa on sanalla sanoen paljonkin, sillä niissä ei käytetä samanlaista keskipakokytkintä vaan etuvariaattori aukeaa niin paljon että se ei ota hihnaan kiinni. Variaattori saa tyhjäkäynnillä pyöriä vapaasti hihnan ollessa paikallaan. Kierroksia lisättäessä löysät poistuu ja veto alkaa välittymään. Kuitenkin hihnavahinkoja ei juuri satu vaikka luisto kytkentävaiheessa on moninkertaista verrattuna skoottereihin.

En ajattele noin.

Can-am mönkijöissä on samanlainen ratkaisu, että paikallaan ollessa remmi on löysällä. Kun sillä sitten aikansa könyää kannon päällä, niin remmiin tulee koloja, ja veto on sen jälkeen nytkyttävää. Johtunee remmivauriosta.

Viimeisillä lumilla koeajoin työkäyttöön tehtyä moottorikelkkaa, alkuun seisontajarru päällä. Ykkösellä meni hienosti, mutta nopeammalla vaihteella tuli se pahanhajuinen savu variaattorista. Se käry jäi vaatteisiin ja nokkaan pitkäksi aikaa.

Oma mönkijä hörppäsi kerran vettä variaattoriin. Lyhyellä puolella ei huomannut mitään eroa, mutta pitkällä puolella kone vai huusi, eikä laite liikkunut. Sitten liikkui, kun laskin vedet variaattorista.

Leikkuupuimurilla kun yrittää liian jyrkkään mäkeen, niin meno loppuu kuin seinään, jos remmi alkaa luistamaan. Siinä vaiheessa on jo kiire laittaa kytkin pohjaan, ettei se remmi pala pilalle.

Siinä pari esimerkkiä, joiden perusteella en usko variaattoriremmin luistavan, oikeastaan ollenkaan silloin kuin toimii oikealla tavalla.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: purgiaali - 10.05.12 - klo:15:09
Lainaus käyttäjältä: purgiaali - 09.05.12 - klo:20:47
Minulla on gy6-motorilta ostettu suoraurainen takavari. Sillä tuli vakioon verrattuna muistaakseni hieman isommat kierrokset isommilla  nopeuksilla. Vaihdoin vakion takaisin, kun ei miellyttänyt.

EDIT
tälläinen:
http://www.gy6-motor.de/gy6-139qma-139qmb-152qmi-157qmj/Tuning-Torque-Driver-komplett-forextreme-GY6-Motor-50cc (http://www.gy6-motor.de/gy6-139qma-139qmb-152qmi-157qmj/Tuning-Torque-Driver-komplett-forextreme-GY6-Motor-50cc)

noin 45 asteen kulmassa.
Tosta linkistä löytyy kuva.

Racing-planetista olin aikeissa seuraavaksi tilata osia, mutta ne ei tietääkseni myy vakiojousia erillään vaan takavaria kokonaisena. Narakun ja malossin jousia on, mutta mitä lie sitten jäykkyydet noissa.

gy6-motorilta sain joskus pari milliä halkaisijaltaan liian ison jousen jonka jäykkyskin on sitä luokkaa, että huh huh.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: Samppa - 10.05.12 - klo:15:10
Kyllä pojat tää teidän variaattorikeskustelu hipoo jo niin tiedettä, että yli menee ja suhisten.
Täytyy ajan kanssa (ja muutaman janojuoman) kantaa joku motti pöydälle ja ruveta oikein ajatuksella pyörittelemään. Mulle on aina riittänyt, että vehkeet toimii...
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: ramba - 10.05.12 - klo:15:15
Lainaus käyttäjältä: -Zone- - 10.05.12 - klo:14:47
Jokainen variaattori luistaa aina hivenen (viimeistään, kun hihna ryömii ylös/alas lautasissa). Kelkoissa luistoa on sanalla sanoen paljonkin, sillä niissä ei käytetä samanlaista keskipakokytkintä vaan etuvariaattori aukeaa niin paljon että se ei ota hihnaan kiinni. Variaattori saa tyhjäkäynnillä pyöriä vapaasti hihnan ollessa paikallaan. Kierroksia lisättäessä löysät poistuu ja veto alkaa välittymään. Kuitenkin hihnavahinkoja ei juuri satu vaikka luisto kytkentävaiheessa on moninkertaista verrattuna skoottereihin.

Kelkassa haisee kumi heti jos antaa reilummin kaasua. Talvella yksi hihna meni palasiksi kun antoi suoralla kyytiä.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: purgiaali - 10.05.12 - klo:15:16
Lainaus käyttäjältä: Samppa - 10.05.12 - klo:15:10
Kyllä pojat tää teidän variaattorikeskustelu hipoo jo niin tiedettä, että yli menee ja suhisten.
Täytyy ajan kanssa (ja muutaman janojuoman) kantaa joku motti pöydälle ja ruveta oikein ajatuksella pyörittelemään. Mulle on aina riittänyt, että vehkeet toimii...

Ropattua on tullut sen verran että omissa peleissä variaattorit toimii niin että on kiva ajaa. Aihe on kuitenkin sen verran mielenkiintoinen että aina on varaa hieman säätää, ja keskustella.  8)
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: kani - 10.05.12 - klo:15:27
Lainaus käyttäjältä: purgiaali - 10.05.12 - klo:15:09
Lainaus käyttäjältä: purgiaali - 09.05.12 - klo:20:47
Minulla on gy6-motorilta ostettu suoraurainen takavari. Sillä tuli vakioon verrattuna muistaakseni hieman isommat kierrokset isommilla  nopeuksilla. Vaihdoin vakion takaisin, kun ei miellyttänyt.

EDIT
tälläinen:
http://www.gy6-motor.de/gy6-139qma-139qmb-152qmi-157qmj/Tuning-Torque-Driver-komplett-forextreme-GY6-Motor-50cc (http://www.gy6-motor.de/gy6-139qma-139qmb-152qmi-157qmj/Tuning-Torque-Driver-komplett-forextreme-GY6-Motor-50cc)

noin 45 asteen kulmassa.
Tosta linkistä löytyy kuva.

Racing-planetista olin aikeissa seuraavaksi tilata osia, mutta ne ei tietääkseni myy vakiojousia erillään vaan takavaria kokonaisena. Narakun ja malossin jousia on, mutta mitä lie sitten jäykkyydet noissa.

gy6-motorilta sain joskus pari milliä halkaisijaltaan liian ison jousen jonka jäykkyskin on sitä luokkaa, että huh huh.

Niiltähän vois kysyä noista jousista, että minkä vahvuisia ne on verrattuna alkuperäiseen tai toisiinsa. Riskinä tietysti että ne vaan myy tavaraa eikä tiedä muuta kun mitä paketissa sanotaan, ja niissähän jousien jäykkyyksiä on verrattu mihin sattuu, minkä skootterin jousi siinä sitten onkaan ollut verrokkina  :P. Jos ei oo hajuakaan niin tilata löysiä ja vähemmän löysiä, sitten tutkia niitten jäykkyys itse ja kokeilla vertaillen toisiinsa. Loogista olis että löysemmät jouset vaatii kevyemmät rullatkin toimiakseen. Niitä on turha yrittää edes saamaan toimimaan jollain 6-7gr rullilla.

Olis kyllä kiva saada tosta varista semmonen oikeasti toimiva, mikä ei kuumene eikä syö hihnaa kuin kiimainen naaraslohikäärme uroksia kuten normaalisti tapahtuu.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: -Zone- - 10.05.12 - klo:15:42
Lainaus käyttäjältä: Partanen - 10.05.12 - klo:15:02
Siinä pari esimerkkiä, joiden perusteella en usko variaattoriremmin luistavan, oikeastaan ollenkaan silloin kuin toimii oikealla tavalla.
Nuo oli kyllä ihan selkeitä esimerkkejä hihnavaurioista, mutta kyllä variaattorissa se hihna aina hieman luistaa pituussuunnassa kun se nousee tai laskee lautasissa (tämäkin liikehän on jo myöskin luistoa). Luisto ei tietenkään ole yhdessä ja samassa kohtaa junnaamista kuin noissa esimerkeissäsi, mutta luistoa silti. Pientä, mutta silti luistoa.

Jos ajattelet yhtä pistettä hihnassa ja sen liikkumista lautasissa esim akselin tuntumasta ylös ei liikerata ole kohtisuoraan akseliin, vaan liikerata on kaareva kun variaattori pyörii samalla kokoajan eteenpäin. Termi tähän taitaa olla murtaminen, jota tapahtuu esim auton eturenkaissa (on mahdotonta saada täysin ideaalia kääntymiskulmaa eturenkaille joka tilanteeseen. Aina ne yrittävät vähän loitota toisistaan tai mennä lähemmäksi.)

Käsittääkseni tämä hienoinen luisto on sitä josta seuraa sitä hihnamujua ajanmittaan variaattorin koppaan. Tuon johdosta olen sitä mieltä että lautaset saisi olla ihan peilipintaisia, sillä mitä sileämpiä ne on sitä vähemmän ne toimii hihnalle "santapaperina".
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: kani - 10.05.12 - klo:16:14
Mä kiinnitin huomioni siihen että Piaggion varin sisään ei tule mujua mitä tähän kinkkiin tulee aika nopeastikin.

Onko näistä Daycon hihnoista kokemuksia. Onkohan 811mm jo liian pitkä gatesin 788 tilalle, tosin jossain luki että sekin on 81 senttinen oikealta pituudeltaan? Sitten olis vähän lyhyempi Malossi mopo sportissa kanssa, sais hyllystä noudettuna. Rulliakin näkyi olevan 2.5gr rullista eteenpäin :)

788x18.1 on se vakiomitta. Kuinka paljon heittoa tuohon saa olla normaalisti ja miten vähän paksumpi tai lyhyempi/pidempi hihna vaikuttaa?

Dayco (811x18.5):
http://www.moposport.fi:8080/workspace.client_moposport/PublishedService?pageID=9&itemcode=194-8101

Malossi (785x18.5):
http://www.moposport.fi:8080/workspace.client_moposport/PublishedService?pageID=9&itemcode=6111295
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: ramba - 10.05.12 - klo:16:49
Mulla on vakio hihna 17x788 ja nyt oli 3000km paikoillaan 18,5x812 ja huiput nousi 8km/h.. Alavääntö pieneni reilusti pidemmällä ja levyemmällä hihnalla sillä ei pääse laskeutumaan etuvariin ihan alas. Muuten ei ollut kuin hyötyä;D

Äsken vaihdoin lyhyemmän hihnan takaisin sillä verot ei houkuta.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: viisnelonen - 10.05.12 - klo:17:51
Lainaus käyttäjältä: kani - 10.05.12 - klo:16:14
Mä kiinnitin huomioni siihen että Piaggion varin sisään ei tule mujua mitä tähän kinkkiin tulee aika nopeastikin.

Onko näistä Daycon hihnoista kokemuksia. Onkohan 811mm jo liian pitkä gatesin 788 tilalle, tosin jossain luki että sekin on 81 senttinen oikealta pituudeltaan? Sitten olis vähän lyhyempi Malossi mopo sportissa kanssa, sais hyllystä noudettuna. Rulliakin näkyi olevan 2.5gr rullista eteenpäin :)

788x18.1 on se vakiomitta. Kuinka paljon heittoa tuohon saa olla normaalisti ja miten vähän paksumpi tai lyhyempi/pidempi hihna vaikuttaa?




Dayco (811x18.5):
http://www.moposport.fi:8080/workspace.client_moposport/PublishedService?pageID=9&itemcode=194-8101

Malossi (785x18.5):
http://www.moposport.fi:8080/workspace.client_moposport/PublishedService?pageID=9&itemcode=6111295

Tuo Gatesi 788 on luultavasti ns laskennallinen pituus(Ld) ja sen ulkomittaLa) on tuo 811 mm..
Näissä hammastetuissa hihnoissa voi olla kolmea eri pituusmittaa. Nuo kaksi edellämainittua ja sitten vielä selkäkudoksen pituus (Lw tai Lp), tätä selkäkudosmittaa taitaa esiintyä harvoin myyntitietona.

Joskus hihnan mitassa on kirjainyhdistelmä edessä:   La = ulkomitta,selkämitta.      Lw(Lp) = pituus selkäkudoksen kohdalla,    Ld = laskennallinen eli tehollinen mitta joka on lähimpänä hihnan kulkemaa laskennallista matkaa..    ja Li = sisämitta.   (Em. pituusjärjestyksessä)
No miksikö sitten hihnaan merkitään eri pituuksia..   Koska eri käyttötarkoituksissa on totuttu käyttämään jotain näistä neljästä aikojen saatossa. Valmistaja sitten painaa hihnaan  pituuden sen mukaan mihin he kuvittelevat ko hihnan pääasiallisen käyttöalueen olevan.  esim. ajoneuvot, variaattorit jne..   palaan tähän vielä kunhan varmistelen muistiani..
Perinteisesti on kiilahihnoissa käytetty sisämittaa(Li) mutta ajoneuvojen hihnoissa (laturit,vesipumput yms) ulkomittaa (La)
Variaattoreissa (esim maatalous,teollisuus) käytetään vielä tuota sisämittaa jos esim tilaa hihnan mittojen perusteella.
Jossain vaiheessa kun kiilahihnoihin keksittiin sisäpintaan se hammastus antamaa notkeutta(voi olla myös selkäpuolella) alettiin hihnoja myös valmistamaan leikkaamalla sivut, tällöin yleistyi ns laskennallisen eli tehollisen pituuden käyttö.
Tätä laskennallista pituutta käytetään vieläkin ja kun nämä hammastetut hihnat löysivät tiensä ajoneuvoihin olikin sotku valmis kun oli totuttu käyttämään ulkomittaa..(ajoneuvokäyttö)

Skodun varin remmissä oleva mitta on todennäköisesti laskennallinen (Ld) mutta voi olla myös ulkomitta (La) varsinkin jos ko hihna on valmistettu OEM hihnaksi tai muuten pääasiassa ajoneuvoon (esim varaosaksi)     
Niin ja nää mitathan voi olla valmistajasta riippuen myös tuumina ( B XX )

ps: Hammastettu hihna on siis eri asia kuin hammashihna( = esim auton jakopää
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: viisnelonen - 10.05.12 - klo:18:01
Lainaus käyttäjältä: purgiaali - 10.05.12 - klo:15:16
Lainaus käyttäjältä: Samppa - 10.05.12 - klo:15:10
Kyllä pojat tää teidän variaattorikeskustelu hipoo jo niin tiedettä, että yli menee ja suhisten.
Täytyy ajan kanssa (ja muutaman janojuoman) kantaa joku motti pöydälle ja ruveta oikein ajatuksella pyörittelemään. Mulle on aina riittänyt, että vehkeet toimii...

Ropattua on tullut sen verran että omissa peleissä variaattorit toimii niin että on kiva ajaa. Aihe on kuitenkin sen verran mielenkiintoinen että aina on varaa hieman säätää, ja keskustella.  8)

Joo, mielenkiintoinen vekotin.. Hyvin toimiessaan aivan ehdoton ja huonoimmillaan varsinainen hermoviila.  Säätöjä ja eri kombinaatioita suunnilleen yhtä paljon kuin kaasutin-ilmanpuhdistimessa. 
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: openflow - 10.05.12 - klo:23:37
Lainaus käyttäjältä: Partanen - 10.05.12 - klo:09:33
Näen asian niin, että variaattoriin hukkuva energia on vakio, koska kitkakin on sama, koneen tehosta riippumatta. Aivan sama onko koneessa tehoa 1.5hv, vai 150 hv, energiaa jää variaattoriin aina saman verran.
Ei ole vakio. Vari hukkaa energiaa sellaiset 20% eli 150 hv:sta ~30 hv.

Paras hyötysuhde saadaan kun hihna luistaa 1 - 5 %,  riippuen varin toteutuksesta/tilanteeesta. Alle 1% luistolla hyötysuhde on itse asiassa hyvin heikko. Muistaakseni 2% luistolla hyötysuhde 20% parempi, kun 0.5% luistolla. Kun varin luisto lähestyy 0%, lautasia pitää puristaa valtavasti, ja tähän hukkuu niin paljon energia että on parempi luistattaa hihnaa. Käsittääkseni alle 1% on muutenkin hankala päästä, vaikka yrittäisikin.

LainaaOnko näistä Daycon hihnoista kokemuksia. Onkohan 811mm jo liian pitkä gatesin 788 tilalle
Daycon hihnat taitaa olla ulkomitoiltaan sellaiset 5 mm lyhyempiä, kun ilmoitettu mitta. Luulen, että 811 hihna on ~805mm ulkohalkaisijaltaan.  Kestosta en osaa sanoa vielä mitään.
Lainaa
Kuinka paljon heittoa tuohon saa olla normaalisti ja miten vähän paksumpi tai lyhyempi/pidempi hihna vaikuttaa?
Jos uusi hihna on ~10 mm vakiota(oikean kokoista) lyhyempi, se vaikuttaa jo heikentävästi paikaltaan lähtöön. Ulkomitaltaan ~20 mm lyhyempi, ja vaikutus on sama, kun ottaisi 1 ja 5-vaihteen autosta pois. Liian pitkä hihna taas saattaa osua koppaan, startin rattaseen tms., hypätä takalautasen yli jne, myös "viimeinen vaihde" saattaa kadota. Sanoisin näin, että vakiota lyhemmästä hihnasta on haittaa ja hieman pitemmästä saattaa olla pikkaisen hyötyä.

Hihnan leveyden vaikutus on taas konstikkaampi, joskus välitykset(huippunopeus) lisääntyy ilman että alkukiihtyvyys kärsii. Pitäisi mitata kuinka leveä hihna mahtuu lautasten väliin, jotta voisi sanoa seurauksista yhtään mitään ilman kokeilemista.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: InsOmnia - 10.05.12 - klo:23:54
Lainaus käyttäjältä: openflow - 10.05.12 - klo:23:37
Hihnan leveyden vaikutus on taas konstikkaampi, joskus välitykset(huippunopeus) lisääntyy ilman että alkukiihtyvyys kärsii. Pitäisi mitata kuinka leveä hihna mahtuu lautasten väliin, jotta voisi sanoa seurauksista yhtään mitään ilman kokeilemista.
Hihnan kaventuessa kierrokset nousee kautta linjan. 18,5 millisellä oma skootteri nappaa sen 8000rpm ja 16,2 millisellä sen 10000rpm. Kiihtyvyys ja kulku parempi tuolla leveämmällä kun 72cc pytty ja kapeammalla hihnalla toimi paremmin 49cc pytyllä.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: Partanen - 11.05.12 - klo:10:03
Lainaus käyttäjältä: openflow - 10.05.12 - klo:23:37
Ei ole vakio. Vari hukkaa energiaa sellaiset 20% eli 150 hv:sta ~30 hv.

Paras hyötysuhde saadaan kun hihna luistaa 1 - 5 %,  riippuen varin toteutuksesta/tilanteeesta. Alle 1% luistolla hyötysuhde on itse asiassa hyvin heikko. Muistaakseni 2% luistolla hyötysuhde 20% parempi, kun 0.5% luistolla. Kun varin luisto lähestyy 0%, lautasia pitää puristaa valtavasti, ja tähän hukkuu niin paljon energia että on parempi luistattaa hihnaa. Käsittääkseni alle 1% on muutenkin hankala päästä, vaikka yrittäisikin.

Onko kyse sitten samasta asiasta, kun vetävän tai jarruttavan pyörän kitka on parhaimmillaan kun luistaa vähäsen? Taisin olla kipeänä silloin, kun koulussa noita kitkoja opeteltiin. Perussääntöhän on, että lepokitka on aina voimakkaampi kuin liikekitka. Jostain käsittämättömästä syystä pyörivässä pyörässä asia ei ole ihan niin yksinkertainen. Ja lisäksi homma on vielä tarkempaa kuin pärekaton kulottaminen, meinaa nimittäin riistäytyä aika herkästi käsistä.

Kumipyörä asvalttia vasten pitää parhaiten, kun lyö ihan hiukan joutavaa. Jos asvaltti on märkää, luiston määrä ei voi olla yhtä suuri. Ralliauton rengas hiekalla voi luistaa enemmän, mutta siinä homma perustuu osin siihen, että rengas kaivaa itseään kiinteämpään ajoalustaan. Silti hommaa säädellään jatkuvasti tehoa säätelemällä, kuskin tai sähkölaitteiden avulla.

Sillä hiukan vielä epäilenkin, josko 20% luisti variaattorissa olisi millään hallittavissa. Eli missä menee se raja, kun kitka menetetään kokonaan, kitkan muuttuessa liikekitkaksi? Eli mistä nuo variaattorin luiston prosenttimäärät on tarkastettu?

Hankaus sinänsä aiheuttaa sitä kumipurua sinne koppaan. Mutta 20% luisto hihnan ja hihnapyörän välillä kuulostaa hurjalta. Kai se edes jaetaan hihnapyörien kesken, eli enimmillään 10% hihnapyörää kohden?
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: viisnelonen - 11.05.12 - klo:10:11
20% on variaattorin tyypillinen(15-25) hyötysuhde.  Tuosta luisto % määrästä en muuta tiedä kuin että ei voi montaa % olla koska muuten tulis savua koko ajan varin kopasta..
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: Partanen - 11.05.12 - klo:10:25
Oho, olen pahoillani, luin tai ymmärsin väärin. Olihan selvästi kirjoitettu, että luistoa on 1 - 5 %. Ja suuremmat prosenttiluvut liittyivät hyötysuhteisiin.  :-[ No, onneksi jo tunnustin, etten aivan hahmota mihin se perustuu, että pienellä luistolla kitka on parempi. Vielä riittää siis opiskeltavaa.  ;)

Muttei se 20% voi käsittääkseni olla suoraan hyötysuhdekaan, koska variaattoriin katoaa energiaa kuitenkin. Tehohäviöstä ja sen suuruudesta lienee kyse.

Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: Coastside - 11.05.12 - klo:10:35
http://www.skootterini.com/foorumi/index.php?topic=2854.msg42147#msg42147
CVT ketju jossa kuluhtusvertailua.

Käyttöolosuhteet vaikuttavat kulutuseroihin. Maantiellä tietenkin ratasvaihteet kuluttavat vähemmän mutta kaupunirytmillä ero tasoittuu. Skootterit ovat nimenomaan kaupunki miljööseen tehtyjä, jossa myös nuo lämpöongelmat eivät niin nouse esille kun ajomatkat ovat lyhyitä ja ehtii jäähtyä välillä.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: viisnelonen - 11.05.12 - klo:10:37
Totta, joo se 20 % on tehohäviö kuten openflow sinne kirjoittikin, hyötysuhteeksi jää tällöin 80 %.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: Partanen - 11.05.12 - klo:11:28
Hyötysuhde on toisaalta hiukan laajempi käsite. Taisi juuri VTT tehdä tutkimuksen, jonka mukaan polttoaineesta saatava hyötysuhde nykyautossa on vain n. 20% luokkaa. Kun huomioidaan kaikki vastukset ja tehohäviöt. En pikaisella etsinnällä tosin löytänyt juttua asiasta, mutta radiosta taisin asiasta jokin aika sitten kuulla.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: viisnelonen - 16.05.12 - klo:14:39
Varin teoriaa,sekä metallihihnaa että remmiä.. tuosta luistosta sivulla 49 alkaen, näkyy olevan muutaman prosentin. Varoitus, tää on sitten varsinaista haitekkiä eli Di tason tutkimusta..
http://alexandria.tue.nl/extra2/200612241.pdf
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: pekpel - 16.05.12 - klo:17:40
Työntöhihna juttuu...

Eikös pikkuvolvoissa ollu tollasia joskus ??
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: Partanen - 16.05.12 - klo:22:04
Daf Volvossa oli variaattori, tai jos oikein muistan niin kaksi, molemmille puolille omansa. Sittemmin myös Volvon näköisessä pikkuVolvossa oli samanlaista tekniikkaa. Ajelivathan ne Keimolan moottoriradalla aikoinaan jonkinlaisen ennätyksen, takaperin, variaattori Volvolla.

Työkaverilla oli joskus 1990 luvulla Daf Volvo. Muistini mukaan valitteli kovaa kulutusta, vaikka ajotyyli ei ollut kovin rivakka. Mobilistin jutussa taisi olla mainintaa siitä, että huoltamattomana variaattorit aiheuttivat murheita. Ja kukas sitä halpaa autoa olisikaan huoltanut/huollattanut.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: pekpel - 16.05.12 - klo:22:57
Taishan ne mainostaa noita just sillä huollon pitkällä välillä, eli melkein huoltovapaana.. vastaavaan automaattilaatikkoon verrattuna..
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: kani - 17.05.12 - klo:00:04
Moni pelkäsi pitkään perinteistä automaattia osaksi turhaankin niiden aikanaan keräämän surkean maineen vuoksi :(. Nykyään onneksi automaatit on lisääntymään päin suomessakin.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: pekpel - 17.05.12 - klo:00:16
Lainaus käyttäjältä: kani - 17.05.12 - klo:00:04
Moni pelkäsi pitkään perinteistä automaattia osaksi turhaankin niiden aikanaan keräämän surkean maineen vuoksi :(. Nykyään onneksi automaatit on lisääntymään päin suomessakin.
Jos vaan oisivatkin perinteistä hydraulipaineeseen perustuvia.. Laatikkoon meni vain nopeuden mittarin anturi ja vaihdevipu ja kickdown vaijeri ja mahdollinen erillinen owerdrive..
Laatikon pultit motista veks j a nuo vermeet irki ja oli soma pieni loota kädessä..

Mutta nuo helkutan sähköohjaussysteemit ja joka vaihteella omat märkälevykytkimet ym.. Ilman DI-tutkintoohan ei tuota enää saa edes purettua..
Pitää kaverin 3 vuotiaa poitsu pyytää kylään että paloiks menis.. Hitto että oon fossiili..

Nyt alko oikeesti masentaan.. Kiiti vaan kani.. Tästäkin hyvästä joudut kaffet juomaan ja isosta törpöstä..
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: InsOmnia - 17.05.12 - klo:00:19
Itselläni hyviä muistoja ja kokemuksia varivetoisesta Volvo 343:sta.
Tuli tahkottua yhden talven jäärata-ajot siviilirengasluokassa moisella vimpaimella voitokkaasti. :D
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: pekpel - 17.05.12 - klo:00:48
Ei taitais toimia tuo työntövari mopoissa ihan helposti..
Koppien rakenteista tulis liian raskaita ym.
Ja jotain muutakin pessimististä niinko mopon hinta kasvais, mutta eipä tarttis huolehtia hihnasta..
Eikä olis helposti sopivia rullia ja vp-jousia vaihtamalla kuskiin soviteltavissa ellei olis sähköstä ohjausta joka lisää virhemarginaalia ja.. Hmm Mitä Muuta Tulis Eteen ??
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: VariJari - 21.05.12 - klo:09:35
Tuli taas pähkäiltyä variaattorin "optimoinnista".. aiemmin mietin että varsinkin 125+ malleissa hihna ei pääse laskeutumaan etuvariaattorissa täysin alas joten lähtövälitys voi olla heikonlainen.
Ongelma oli se että jompaa kumpaa etulautasta pitäs sorvata tai siirtää ja uloimman lautasen siirron kanssa ongelma olisi se että etu-taka varin kohdistus kärsii (eli etu ja takavarin liikkumattomat lautase on ns. pari jotka pitäisi olla linjassa että hihna pysyy suorana) Eli jos vaikka 1-1.5mm siirtää niin voi aiheuttaa hihnan ylimääräistä kulumista.
Noh, sitten äsken pälkähti päähän että hihnan kuluessa tapahtuu ihan sama kohdistus ongelma, joten eipä kai lautasen siirto ihan katastrofi olisi.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: Partanen - 22.05.12 - klo:11:33
Englanninkiellä puhelevat "shim mod":ista, kun laittelevat prikkoja variaattorin holkin ja kiinteän hihnapyöränkappaleen väliin. Se pienentää välitystä, liikkeellelähdöissä. Ja toimii, on tullut kokeiltua mönkijässä. Tosin lupputulos ei ollut toivottu, kun hetken käytön jälkeen hihnapyörän puolikkaasta oli kadottu spoorit, eli urat. Säätöprikat holkin ja hihnapyörän välissä saattoivat toimia laakereina keskenään. Eli tarkkana saa olla minkälaisen prikan sinne väliin laittaa. Itse en toista kertaa kokeillut, kun varaosat maksoivat n. 120euroa.  :P Toinen huono puoli voisi olla se, että hihnan vähänkin kuluessa alkaa se mahdollisesti pohjaamaan holkkiin asti.

Googlen kuvahaulla löysin kuvia aiheeseen liittyen. Esimerkki: http://modernvespa.com/forum/topic56958
Otsikko: Re: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: purgiaali - 22.05.12 - klo:11:38
Tutkailiin eilen soliferin variaattoria, kun oli alkanut hieman takkuamaan. Takavari oli tullut tiensä päähän. Kosteutta ilmeisesti päässyt talvella, kun oli kulunut väljäksi. Vaihdoin tilalle gy6motorin viriosan, jossa suorat urat 45 asteen kulmassa.  Takkuaminen loppui, mutta mitään merkittävää eroa vakio-osaan en huomanut. Moottorin kierrokset tuntui pysyvän melko samana nopeudesta riippumatta.

Sent from my GT-N7000 using Tapatalk 2
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: kani - 22.05.12 - klo:14:42
Mitenkäs tasakaasu vaikka kun vauhtia on 50 mittarissa ja kiihdytät täysillä sen jälkeen, muuttuuko kierrokset aiempaan verrattuna jotenkin eri tavalla? Tai onko enemmän/vähemmän eroa kierroksilla kun on kaasu auki vs. osakaasulla. Onko vakio 6.5gr rullat ja vakio vastapainejousi?

Mulla on nyt uusi 811x18,5 dayco hihna käytössä, aiemmin oli 788x18,1 gates mikä oli kyllä jo kulunut mitattuna 16 milliseksi. Ihmeen vähän eroa käytännössä, yhtään tämän isompaa hihnaa en kyllä yrittäisi tunkea, aika löysä se on, kun skopan sammuttaa niin hihna taitaa jo luistaa rullilla. Saa nähdä kuluuko tai hajoaako ennen aikojaan. Toimii ihan pirteästi alhaalta lähtien kuin vanha, ehkä vähän nopeammin lähtee kytkin ottamaan (hyvä juttu, toimii) kovemmissa yli 40 nopeuksissa huomaa että kierrokset on alempana kuin ennen. Isolla pytyllä ja näillä +17% väleillä vois nyt tulla huippuja aika kivasti. Välityksiä on selvästi enemmän käytettävissä kuin aiemmin. 5gr rullat, joku tuning-variaattori, muuten vakio. Variaattorin rullien nousut on loivemmat ja pidemmät kuin noissa mitä vakioiksi luulen. Eri variaattoreissa näkyy olevan enemmän korkeutta kun ne pistää pöydälle vierekkäin rullapuoli tasoa kohti. Holkki on nyt 38.xx mm, löytyy lisäksi 36,00 millinen ja 37.xx millinen holkki. 36 millisellä holkilla ei riitä enää kampiakselin pultin kierteet kiristämään tätä varia mikä on nyt käytössä. Pitäis olla sopivia prikkoja pultin alle. Taitaa kyllä jo mennä aika aavikkovälityksiksi sillä holkilla ja +17% perällä.

Harmi että onnistuin kamoja ihmetellessäni, vaihdellessani ja kokeillessani hukkaamaan kaksi shimmiprikkaa jonnekin, mitä oli Skootterin mukana saamassani Ekin variaattoriosapussissa -noita shimmejä vois hommata lisääkin ja testata enemmän tussin kanssa että on etu ja takavarin koko alueet käytössä. Vois hommata kans lyhyemmän melkein saman levyisen daycon 782x18,4 ja vaikka uutta vakiota näihin eri kokooisiin uusiin verratakseni 788x18.1 hihnankin, eipä muutoksista nyt oikein tiedä kun toi vakio oli jo aika kulunut.. Onpahan sit varahihnaakin kyydissä sen optimisäädön lisäksi mikä se sitten onkaan..
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: kani - 22.05.12 - klo:20:53
Hain moposportista kevyemmät rullat, 4gr. Tein tussitestin ja etuvarissa on noin reilu milli tussinjälkeä jäljellä, takavarissa oli vähän enemmän, olisko ollut puolen sentin paikkeilla. Koska kiekat on aika kohdallaan ja pysyy tasaisina vois keventää aavistuksen vastapainejousta suhteessa rulliin. Onko joku täällä saanut tussitestillä koko alueen molemmista päistä käyttöön? Nyt ainakin on enemmän eroa kuin aiemmin kiihdytyskierroksilla ja tasaisen kaasun kierroksilla ja  välityksiä löytyy enemmän, vari toimii tasaisen tuntusesti, jää vaan vähän huipuista käyttämättä.

Variaattorin toiminnan perusteet yksinkertaisesti selitettynä:
http://49ccscoot.proboards.com/index.cgi?board=transtech&action=display&thread=951

Hyvä kokoelma artikkeleita:
http://49ccscoot.proboards.com/index.cgi?board=transtech
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: konenikkari - 22.05.12 - klo:21:07
Turha tarkkuus on aina teknistä tietämättömyyttä.
Variaattorin yksi ja oleellinen ominaisuus on
se että sen ominaisuudet muuttuvat,oleellisestikin
yhdenkin tekijän,monista, muuttuessa.
Ja variaattorin ominaisuudet muuttuvat
käyttäjän tahdosta riippumatta, päivittäin.
Esim. kytkimen kenkiin vaikuttaa ilmankosteus
moottorin tehoon, ilman happipitoisuus..jne.
Siksi variaattori on minullekin ikuinen haaste  ;)
Tosin arkipäivinä käytän vain sitä tuttua ja turvallista, variaatiota ;D
Joka ei muuten parhaimmillaan ollessaan
juurikaan paljon poikkea valmistajan alkuperäisestä.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: kani - 22.05.12 - klo:21:12
Jooh, siksihän nimikin on variaattori  ;D. Toi 49ccscootin 90GTVert tuntuu kyllä olevan aika velho säätämään variaattoreita kun on sen viestejä lukenut, ehkä joskus oppiikin jotain  ;D. Mutta kyllä se menee mulla eniten käytännössä oppimiseen yritys ja erehdys menetelmällä ja näköjään avaamalla ja kiristämällä variaattorikopan pultteja tiheään teorian lukemisen ohella.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: konenikkari - 22.05.12 - klo:21:27
Totta intohimoisen varisäätäjän kopassa
ei ole yhtään ehjää kierrereikää :o ;D ;D
Juups ja ehkä tärkeintä olisi, itsekullekin ::)
Muistaa joku fysiikan laki, esimerkiksi
mitään ei voi tyhjästä luoda, eikä täysin hävittää.
Monikin yrittää luoda tehoa tyhjästä
ja lopputulemana on useinkin
hölmöläisten peitto, jossa pituus riittää, mutta vain "toisessa päässä".
Täysin hävittäjiä tosin tapaan.
Mopo joka eilen vielä kulki, tänään, ei enää edes käynnisty. :'(
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: kani - 23.05.12 - klo:09:40
Variaattorin hihna pitää saada kulkemaan molemmat lautaset läpi kokonaan mahdollisimman kevyillä rullilla ja jousella, siten että kierrokset säilyy täyskaasulla tasaisena parhaalla tehon alueella, osakaasulla matalina. Sitten se pelaa hyvin. Olisko kellään vakiota löysempiä jousia pölyyntymässä pääkaupunkiseudulla joita lainata tai antaa hyvään tarkoitukseen :). Pientä hienosäätöä enää niin on löytynyt hyvä setuppi tälle ylipitkälle ja leveämmälle hihnalle.

Nyt on alkuperäinen tunti matka-aikaa tippunut alle 50 minuuttiin skootteri ja reittioptimoinnilla. Osui kyllä liikennevaloajastuksetkin kivasti. Tuli ajatuksissaan tehtyä pieni turha lenkkikin vielä. Matkaa Sports trackerin mukaan 38,51km, keskinopeus 46.1km/h, maksiminopeus 81.5km/h, ei mitenkään huonosti 50cc pytyltä työmatka-ajossa  ;D. Jäi mopopoika derbilläänkin mäkisellä seudulla imemään pölyä  8)
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: viisnelonen - 10.06.12 - klo:23:05
Lainaus käyttäjältä: viisnelonen - 09.05.12 - klo:16:37
Tuo sana voimansiirtolevy kuvaa kyllä aika hyvin ko osan tarkoitusta mutta tämä väännön tunnustelu ei siitä käy ilmi.. mun mielestä tuo torque control on napakymppi kuvaamaan sitä mitä tämä osa tekee sen lisäksi että se välittää koko ajan voimaa...  Jos tuo ura siellä keskellä olis suora akselin suuntainen niin mitään väännön(=hihnan veto) muutokseen perustuvaa säätöä ei olisi olemassakaan( edes teoriassa) ja kaikki välityksen muutos perustuisi pelkästään moottorin kierroslukuun ts edessä olevan rullakupin+rullien keskipakovoimasta tapahtuvaan säätöön... 
Tämän takia siellä vastapaine jousen alla olis hyvä olla teflon tms muu aluslevy mikä pienentäis kitkaa ja herkistäis tän osan kiertymistä jolloin systeemi paremmin tunnistais väännön eli vedon vaihtelun.
Tuo kiertymähän ei ole kuin muutamia kymmeniä asteita. Uskon että tämän heikko toiminta on yleinen ongelma kiinanskopoissa.

Mulla oli yhtäaikaa yhtävähän ajettu fude ja piaggio skopot ja juuri tältä osin oli ero huima.
Eli parhaimmillaan tuo vari toimii kiihdyttäessä kuin vanhanajan automaattilaatikon "kickdown" ts vaihtaa pienemmälle kun kaasu avataan, autossa se tunnustelu vaan oli liitetty kaasupolkmeen ja variaattorissa se tapahtuu tunnustelemalla "vääntömomenttia" ts hihnan tekemän vedon määrää..

Tähän, variaattorin herkkyyteen tunnistaa vääntömomentin muutos, liittyen kysyisin kuinka monessa laitteessa on nuo urien tapit joteski laakeroitu ? Huomasin että oli noitten tappien päässä teräspuslat jotka sitten pyörii uran reunoja vasten, toimien liukulaakereina. Kiinan 50 cc skodun rakenteessa taitaa olla pelkkä tappi ? Siinä olis yksi syy huonoon toimintaan jos asia näin on kuten epäilen.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: Partanen - 10.06.12 - klo:23:12
Tappien luona pitäisi olla vaseliinia voitelemassa. Muistaakseni omassani vaseliini oli muuttanut olemustaan huonompaan suuntaan lämmön vuoksi. Nyt en enää varmaksi muista, että jopa vakiolla jousella, vai sillä astetta jäykemmällä Malossin jousella.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: viisnelonen - 10.06.12 - klo:23:30
Lainaus käyttäjältä: Partanen - 10.06.12 - klo:23:12
Tappien luona pitäisi olla vaseliinia voitelemassa. Muistaakseni omassani vaseliini oli muuttanut olemustaan huonompaan suuntaan lämmön vuoksi. Nyt en enää varmaksi muista, että jopa vakiolla jousella, vai sillä astetta jäykemmällä Malossin jousella.

Kyllä, voitelua pitää olla oli liukuholkkeja tappien päällä tai ei. Tuo niin yleisesti "huoltovapaaksi" mielletty variaattori kaipaa tältä osin voitelua määrävälein.. (8000 km huolto-ohjelman mukaan) rasvat tosiaan kopottuu ja likaantuu.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: kani - 11.06.12 - klo:01:53
Näytti olevan puretussa takavarissa jonkun verran likaa öljyn seassa liukuholkissa. Ja naarmuja eli likaa on ollut välissä myös. Mitä rasvaa olette käyttäneet? Otin tarjoustalosta litium-rasvaa, luulis olevan ihan ok kamaa tuossa kohti?
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: viisnelonen - 11.06.12 - klo:09:38
Lainaus käyttäjältä: kani - 11.06.12 - klo:01:53
Näytti olevan puretussa takavarissa jonkun verran likaa öljyn seassa liukuholkissa. Ja naarmuja eli likaa on ollut välissä myös. Mitä rasvaa olette käyttäneet? Otin tarjoustalosta litium-rasvaa, luulis olevan ihan ok kamaa tuossa kohti?

Monet litium-soap rasvat on jo uutena semmosia tummia, vähän likaisen näköisiä..
Juurikin litium perusteista rasvaa monet huoltomanuskat sinne O-rinkuloiden väliin suosittaa, ominaisuutena korkea lämpötilan/paineen kesto...  varissa tärkeetä tietysti tuo lämmönkesto että pysyy riittävän paksuna jotta ei karkaa O-renkaiden välistä...   
Edit: tässä YHDEN litiumrasvan speksit...       http://www.mobil.fi/Finland-Finnish-LCW/heavydutyoils_products_greases_mobil-grease-xhp-222.aspx#   
   tippumislämpö 280 astetta.. 

Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: latromster - 12.06.12 - klo:16:41
Aiheuttaako millin ohuempi hihna luistoa kiihdytyksessä kevyillä rullilla? Kokeilin, niin hihna pyöri aika vapaasti etuvariaattorin ympäri. 6.5 g rullat toimivat hyvin, 5.5 g huonosti.
Otsikko: Re: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: kani - 12.06.12 - klo:16:54
Olisko vp jousi löystynyt? Omassa on 2mm kulumisvaraa hihnalle. Lyhyemmällä holkilla saa lisää käyttöikää kuluneelle hihnalle.

Sent from my GT-I9000 using Tapatalk 2
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: konenikkari - 12.06.12 - klo:17:33
Todella asiallista asiaa
"Variaattorin hihna pitää saada kulkemaan molemmat lautaset läpi kokonaan mahdollisimman kevyillä rullilla ja jousella, siten että kierrokset säilyy täyskaasulla tasaisena parhaalla tehon alueella, osakaasulla matalina."
Variaattorilla muodostuu suurikin tehonhukka
jos hihna on jollain kierroksilla liian tiukalla.
Kiilahihnan pito perustuu sen muotoon ja laatuun
ei siihen kuinka lujaa sitä esim jousivoimalla
sivuilta puristetaan.
Eli siis kuorma hihnalla lisää sen pitoa.
Liian pitkä ja löysä hihna taasen värähtelee
joka vähentää sen pitoa, ja särkee paikkoja.
Senverran varma olen asiastani
että toivon muisto kirjoitukseenikin
"Kevyet rullat ja jouset hänelle" 8)
Parhaalla tehollaan toimivan variaattorin
kaikki osat luistavat ja joustavat aina
enemmän tai vähemmän.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: VariJari - 13.06.12 - klo:08:00
Lainaus käyttäjältä: latromster - 12.06.12 - klo:16:41
Aiheuttaako millin ohuempi hihna luistoa kiihdytyksessä kevyillä rullilla? Kokeilin, niin hihna pyöri aika vapaasti etuvariaattorin ympäri. 6.5 g rullat toimivat hyvin, 5.5 g huonosti.

Hyvin mahdollista jos on vaan sopivat olosuhteet, eli hihna pääsee olemaan "irti" etuvarilla alussa ja kevyet rullat jotka ei mahdollisesti saa tarpeeksi voimaa matalilla kierroksilla laittamaan hihnaa puristuksiin. (normistihan hihna on jo alussa juuri sopivassa "puristuksessa" tai käyttökireydessä.. kiina mopojen variaattorissa harvoin on varaa hihnan kaventua kun se lähes pohjaa etuvarilla jo oletuksena. Tuon voi tutkailla kun ottaa etuvariaattorin ulommaisen lautasen pois ja tutkailee miten hihna asettuu holkin päälle, jos hihnan alaosa on kapeampi kuin holkin tila (eli hihna pääsee lepäämään holkilla) niin liikkeelle lähtiessä pieni luistaminen on todennäköistä.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: viisnelonen - 13.06.12 - klo:08:23
Lainaus käyttäjältä: konenikkari - 12.06.12 - klo:17:33
Todella asiallista asiaa
"Variaattorin hihna pitää saada kulkemaan molemmat lautaset läpi kokonaan mahdollisimman kevyillä rullilla ja jousella, siten että kierrokset säilyy täyskaasulla tasaisena parhaalla tehon alueella, osakaasulla matalina."
Variaattorilla muodostuu suurikin tehonhukka
jos hihna on jollain kierroksilla liian tiukalla.
Kiilahihnan pito perustuu sen muotoon ja laatuun
ei siihen kuinka lujaa sitä esim jousivoimalla
sivuilta puristetaan.
Eli siis kuorma hihnalla lisää sen pitoa.
Liian pitkä ja löysä hihna taasen värähtelee
joka vähentää sen pitoa, ja särkee paikkoja.
Senverran varma olen asiastani
että toivon muisto kirjoitukseenikin
"Kevyet rullat ja jouset hänelle" 8)
Parhaalla tehollaan toimivan variaattorin
kaikki osat luistavat ja joustavat aina
enemmän tai vähemmän.

"Kiilahihnan pito perustuu sen muotoon ja laatuun
ei siihen kuinka lujaa sitä esim jousivoimalla
sivuilta puristetaan."

Kyllähän kiilahihna vaatii toimiakseen(pito) tietyn kireyden, siitä riippumatta onko se variaattorissa tai niin yleisessä kiinteävälityksellisessä käytössä. Hyvin pienillä vääntömomenteilla (vs hihnan koko) saattaa kyllä löysäkin hihna toimia. Esim auton laturin hihna toimii täydellä akulla mutta kun laitetaan valot ym sähkölaitteita päälle niin remmi alkaa luistaa (vinkuu) .
Siis vaikka kuorma (vääntömomentti) lisääntyy ei pito lisäänny.
Hihna toimii variaattorissa ihan samalla lailla. V-hihnan ns pohjaaminen tarkoittaa aina pidon menetystä
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: -Zone- - 21.06.12 - klo:18:30
Kokemuksia tästä variaattorista 139qmb koneeseen? http://tinyurl.com/d8fdf7n
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: purgiaali - 21.06.12 - klo:19:01
Lainaus käyttäjältä: -Zone- - 21.06.12 - klo:18:30
Kokemuksia tästä variaattorista 139qmb koneeseen? http://tinyurl.com/d8fdf7n

Tuolla olevassa kuvassa taitaa olla  Naraku High Speed  variaattori. Racingplanetilla on  toisen näköinen kuva naraku  standard variaattorille.

Minulla on Narakun High speed ja sport variaattorit, jotka molemmat toimii hienosti, ja hinta/laatusuhde vaikuttaisi olevan kohdillaan.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: kani - 21.06.12 - klo:19:26
Nyt on alkuviikon ollut malossin multivar kiinni ja 3.7gr rullat, uudehkossa takavarissa vakio vp jousi, siniset +2000rpm kykäjouset ja ainakin mopo pysyy nyt parhaiten tehoalueellaan, kiekat 7500-8200 välillä,paitsi jyrkimmissä mäissä tippuu vähän alemmas. Kykä lähtee ottamaan 6000 jälkeen ja nousee kiekat nopeasti ylös siihen missä on ajossakin. Kulutuskin tuntuu jopa laskeneen kun kovemmilla kierroksilla voi ajella pintakaasullakin paikoissa missä ennen piti vääntää kahva pohjaan. VP jousia löytyy vielä kokeiltavaksi violetti, punainen ja valkoinen joka tuli multivarin mukana. Täytyy vielä katsoa jos variosista löytyisi sopivan lyhyt holkki malossin kaveriksi- nyt hihna jää vähän kapeaksi tai testata ton pidemmän hihnan kanssa jäykempiä vp jousia.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: konenikkari - 21.06.12 - klo:20:40
Net käyttää ko.säätöjä joilla korvat kestää :o

"Kykä lähtee ottamaan 6000 jälkeen ja nousee kiekat nopeasti ylös siihen missä on ajossakin"
En ymmärrä, selvennä vähän, esim. mikä on, kykä.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: kani - 21.06.12 - klo:20:49
Minusta paljon pahemmalta kuulostaa vedättää tuollaista pikkukonetta liian alhaisilla papatuskierroksilla :). Se on vähän kuin ajaisi autolla liian iso vaihde päällä hitaassa nopeudessa.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: konenikkari - 21.06.12 - klo:20:59
Jos kytkimesi kytkeytyy vasta kierrosluvulla 6k
se ei täysin pidä huippu kierroksillakaan
ennustan että kytkimesi on lyhytikäinen.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: InsOmnia - 21.06.12 - klo:21:30
Lainaus käyttäjältä: konenikkari - 21.06.12 - klo:20:59
Jos kytkimesi kytkeytyy vasta kierrosluvulla 6k
se ei täysin pidä huippu kierroksillakaan
ennustan että kytkimesi on lyhytikäinen.
Kiillottuu kitkapalat lasipintaisiksi parin päivän ajamisella, nimimerkillä "eilen vaihdoin vakio taka-varin takaisin".
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: kani - 21.06.12 - klo:21:47
Täytyy tsekata jossain vaihees miltä näyttää, nyt tulee kilsoja kivaa tahtia, 100-200km/päivä kun auto on ollut pajalla jo pidemmän aikaa eli kaikki ajot skootterilla satoi tai paistoi. Pitää noita vp jousia vielä kokeilla jos löytäis löysän ja sitten sen päälle latois kevyttä rullaa että saa kiekat tehoalueelle. 2.5 ja 3 gr rullat löytyy kans, nyt eri rullia yhdistelemällä saa oikeastaan melkein mitä vain 2.5-6.5gr väliltä. Mennään ja antaa vehkeiden valittaa, uusia osia saa kaupasta tai purkumopon markolta. Kone ja skopa toimii vaan paremmin kun on kierroksia annettu kunnolla, eipähän pitäis karstaa tulla ainakaan. Noi +2000rpm kykäjouset on kyllä sillä rajalla että pitääkö vaihtaa kytkinmateriaali pitävämpään. Alkuun se vähän luistikin mutta nyt pitää, sisäänajoa se vaan vaati. Ja kyllä ne pinnat kiillottuu ja lasittuu kilometrien myötä aina. Sen huomasi jo aiemmilla seteillä kun tulee ajettua liki päivittäin 40km/suunta matkaa. Eikä niin yllättäen- skopa tuntuu toimivan paremmin kun sillä ajetaan kunnolla. On muuten tiukat toleranssit malossin varissa kinkkiosiin verrattuna, ei hölsky eikä heilu vaan on jämpti. Pitäis varmaan hommata malossin  holkki tai kaksi ja sorvauttaa se sopivan mittaiseksi kuluneelle hihnalle ja yksi holkkikoko siihen väliin. Öljynvaihdon yhteydessä voi vaikka vaihtaa noita varin osia kulumisen mukaan. 1000km tulee nyt mittariin viikossa-kahdessa riippuen miten paljon tulee liikuttua ja ajo on halvempaa kuin dieselillä ;D.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: -Zone- - 21.06.12 - klo:21:53
Lainaus käyttäjältä: purgiaali - 21.06.12 - klo:19:01
Tuolla olevassa kuvassa taitaa olla  Naraku High Speed  variaattori. Racingplanetilla on  toisen näköinen kuva naraku  standard variaattorille.
Niinpä taitaakin olla. Stantardissa näyttäisi olevan vakion malliset rampit. Noiden ramppien muodon takia tuosta kiinnostuinkin, mutta saa sittenkin olla.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: pekpel - 21.06.12 - klo:22:03
Lainaus käyttäjältä: -Zone- - 21.06.12 - klo:21:53
Lainaus käyttäjältä: purgiaali - 21.06.12 - klo:19:01
Tuolla olevassa kuvassa taitaa olla  Naraku High Speed  variaattori. Racingplanetilla on  toisen näköinen kuva naraku  standard variaattorille.
Niinpä taitaakin olla. Stantardissa näyttäisi olevan vakion malliset rampit. Noiden ramppien muodon takia tuosta kiinnostuinkin, mutta saa sittenkin olla.
Koitan huomenna ottaa profiilikammalla Narakun HS rullakupista profiilin ulos ja verrokiksi ihan vakiosta kans.. Jos vaan kameran muistan aamulla ottaa mukaan..
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: kani - 21.06.12 - klo:22:07
Otahan samalla Insomnialta malossin multivar ja laita sekin verrokiksi. Tämän multivarin rampit muistuttaa aika paljon Piaggion vakivarin ramppeja, eli tuskin se huono ainakaan voi olla ;)
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: pekpel - 21.06.12 - klo:22:12
Otanpa toki jos vaan InsOmnia sellasen tuo ja jos tulee piipahtamaan huomenissa..
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: kani - 21.06.12 - klo:22:15
Koitappa houkutella se vastarannan kiiski paikalle :)
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: InsOmnia - 21.06.12 - klo:22:21
Lainaus käyttäjältä: kani - 21.06.12 - klo:22:15
Koitappa houkutella se vastarannan kiiski paikalle :)
Ihan samalla rannalla ruikutan. 8)
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: pekpel - 21.06.12 - klo:22:22
Lainaus käyttäjältä: kani - 21.06.12 - klo:22:15
Koitappa houkutella se vastarannan kiiski paikalle :)
On jo houkuteltu..
Vohveleita ja muuta kivaa on jääkaapissa
ja pytynhoonaus vehkeet valmiina odottelemassa sylintereitä, jotka kaipaa hiukan elvytystä..
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: kani - 21.06.12 - klo:22:49
Himputti kun on huomenna jo ohjelmaa, oltaishan me sinne mielellään skopailtu meidän malossin lehtipuhaltimella :). Samalla olis väyliltä puhallettu pölyt penkkaan..  ;D
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: megaman - 22.08.12 - klo:14:07
Paljonkohan noi optimi kierrokset pitäisi olla tasamaalla täyskaasulla? Onko ~6500 rpm hyvä? Ekat parikymmentä metriä kiekat käy melkein 8 tonnissa, mutta tippuvat aika nopeasti sinne 6000-6500 rpm.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: ramba - 22.08.12 - klo:14:43
Ehkä vähän liian alhaiset kierrokset/liian painavat rullat täyskaasulla. Kokeileppas noin puoligrammaa kevyempiä.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: megaman - 22.08.12 - klo:15:43
Lainaus käyttäjältä: ramba - 22.08.12 - klo:14:43
Ehkä vähän liian alhaiset kierrokset/liian painavat rullat täyskaasulla. Kokeileppas noin puoligrammaa kevyempiä.
Kun toi värkki tuli ostettua keväällä, siinä oli mopopojan jäljiltä 4,8g rullat ja alkuperäiset on muistaakseni 6,4g.

Nyt siellä on 5,5g. Eli taidan laittaa ne 4,8:t takaisin?
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: ramba - 22.08.12 - klo:18:26
pistä 5g ;)
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: pekpel - 22.08.12 - klo:19:13
Kylläpä tuo kaikki on kuskista kiinni..
Jos mopo kiihtyy kivasti ja kulkee huippuja sopivasti,, niin miksi korjata jos ei ole oikeasti mitään vikaa ??
Itse olen kateellinen megamanin alhaisille kiekoille tasamaalla..
Mulla (kokoajan tuppinurin ajaessa) Bella (4t) nappaa kiihdytyksessä 7400- 7700 ja nää kiekat pysyy, kunne tulee tasanen ja motti kelaa tasasella itsensä 7900 asti, alamäessä ja myötätuulessa mennään yli 8 tonnin..
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: ramba - 22.08.12 - klo:19:44
Se on säädöistä kiinni, nuo liian alhaiset kierrokset kiihdytyksessä(alle tehoalueen) vaikuttaa kiihtyvyyteen sekä mäennousukykyyn ::)

Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: megaman - 23.08.12 - klo:00:34
^ Luultavasti laitan tässä syksyllä vanhat rullat takaisin tai sitten ramban ehdottamat vitoset ja tiukemmat kytkinjouset, kun toi kytkin nappaa jo kahessa tonnissa kiinni. :)

Mites +15% vastapainejousi? Kiekat tippuu mäkiin alle 6 tonnin (~5800 rpm).
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: VariJari - 23.08.12 - klo:09:44
Lainaus käyttäjältä: megaman - 22.08.12 - klo:14:07
Paljonkohan noi optimi kierrokset pitäisi olla tasamaalla täyskaasulla? Onko ~6500 rpm hyvä? Ekat parikymmentä metriä kiekat käy melkein 8 tonnissa, mutta tippuvat aika nopeasti sinne 6000-6500 rpm.

No yleensä optimit on se että kiihdytyksen aikana parhaalla tehoalueella ja perusajossa tasamaalla mahdollisimman alhaalla mutta tätähän on mahdoton normi variaattoreilla saada aikaan :)
Vakiovariaattorilla et tuosta varmaan optimia saa _koko_ kiihdytyksen aikana.. mutta haarukoimalla eri painoisilla rullilla löydät tuon vakion optimin (otat siis kiihdytykset/mittarinäkymän vakiopaikassa videolle ja vertaat)
Itse en osaa optimi kierroksiin ottaa kantaa kun omassa baotiaanissa ei ole kiekkamittaria, kokeilin vaan 4.5-8.5g rullat läpi ja otin ne joilla kiihtyi dokumentoidusti parhaiten..(pers tuntumaan ei voi luottaa) ja  normiajoon hiukan raskaammat on kivemmat toki kun kone huutaa jo jonkin verran 5g rullilla. Kompromissi siis..
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: konenikkari - 16.04.13 - klo:18:15
Kuka keksii mistä voi ostaa variaattorin hihnan mittaukseen tarkoitetun työkalun.
Tai miten moisen voi itse rakentaa.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: viisnelonen - 16.04.13 - klo:18:43
Lainaus käyttäjältä: konenikkari - 16.04.13 - klo:18:15
Kuka keksii mistä voi ostaa variaattorin hihnan mittaukseen tarkoitetun työkalun.
Tai miten moisen voi itse rakentaa.

Itse mittaan ne ns vaatturin mitalla jolla saa tietty vain selkämitan. Semmonen työntömitta mallinen olis helppo tehdä vanerista muutta koska tuolla nauhamitalla saa ihan tyydyttävän tuloksen niin en ole vaivautunut. Pitää vain aina muistaa että mistä hihnan pituudesta on milloinkin kyse tai puhe..

Lisäys:  Täällä http://www.skootterini.com/foorumi/index.php?topic=592.msg58869;topicseen#msg58869 on juttua noista hihnamitoista.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: -Zone- - 31.03.14 - klo:20:07
Lainaus käyttäjältä: konenikkari - 16.04.13 - klo:18:15
Kuka keksii mistä voi ostaa variaattorin hihnan mittaukseen tarkoitetun työkalun.
Tai miten moisen voi itse rakentaa.
Vaikka kysymyksestä on jo aikaa, niin pistetääs vastaten tähän. Yksinkertaisin menetelmä on laittaa hihna pöydälle ja pyrkiä saamaan siitä muotona mahdollisimman pyöreä (käytä vaikka pöytään kiinnitettyjä nuppineuloja apuna). Sitten vain mitataan halkaisija ja lasketaan kehäpituus.

Mittavälineen itserakentaminen on kohtalaisen helppoakin, joskin tarviit välineistöä sen tekoon. Vaneri tai esim. lastulevy käy rakennusmateriaaliksi. Ihan ensimmäiseksi tarvisi valmistaa levystä pyöreä kiekko, jonka voi tehdä esim sorvaamalla. Kiekon kehämitaksi olisi hyvä mitoittaa jokin tasaluku. Esim vaikka 20cm. Kiekko halkaistaan keskeltä kahteen osaan. Nyt toisen palan voi kiinnittää vaikkapa lautaan ja siihen voi laittaa vaikkapa risasta rullamitasta tarvittavan pätkän. Toinen kiekon puolisko jätetään liikuteltavaksi. Nyt värkillä voidaan mitata hihnan sisäpituus. Eli kun tiedetään että kaarien yhteispituus on 20cm, niin nähdään suorien osien pituus mitta-asteikosta. Se pitää vain tietty kertoa kahdella. Pistän vaikka vielä kuvan selventämään (klikkaa kuvaa).

(https://skootterini.com/foorumi/proxy.php?request=http%3A%2F%2Fi8.aijaa.com%2Ft%2F00861%2F13165639.t.jpg&hash=39ddf65f8c88129c2b66c45e8e9828d4daaecf11) (http://aijaa.com/bJ9LKo)
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: pekpel - 31.03.14 - klo:20:22
Kun käääntää hihnan ympäri niin saa suoraan selkämitan.
Tällaisella aikoinaan mitattiin kiilahihnojen pituuksia ja näitä oli melkein jokaisella huoltoasemalla..
Suoraan asteikko oli, josta sai hihnan pituuden lukea.

Zonen versiossa joutuu laskemaan erikseen taulukon josta sitten mitan mukaan voi hihnan pituuden katsoa.
Kaarien yhteispituus on kylläkin 62,8cm jos halkaisja on 20 senttii..
Pii kertaa halkaisija=ympyränkehä
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: -Zone- - 31.03.14 - klo:20:24
Lainaus käyttäjältä: -Zone- - 31.03.14 - klo:20:07
Kiekon kehämitaksi olisi hyvä mitoittaa jokin tasaluku. Esim vaikka 20cm.
Lainaus käyttäjältä: -Zone- - 31.03.14 - klo:20:07
Nyt värkillä voidaan mitata hihnan sisäpituus.
Eli tiedän että mitta ei ole hihnan keskeltä.
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: pekpel - 31.03.14 - klo:20:28
Lainaus käyttäjältä: -Zone- - 31.03.14 - klo:20:07
Kiekon kehämitaksi olisi hyvä mitoittaa jokin tasaluku. Esim vaikka 20cm.

Do dii...
Sen siitä saa kun lukee eikä ymmärrä lukemaansa  8)
Eli ympyrän halkaija olin jossain 6.4 cm luokkaa..
Otsikko: Vs: Variaattorin toiminnan teoriaa
Kirjoitti: Coastside - 31.03.14 - klo:20:29
Yksi keino on mitata taipuisalla nauhamitalla ja kertoa mitta x 0.98. Mitan korvaa kartonkiliuskakin kun sen katkaisee saksilla limittäin jolloin siihen jää mitta ja voi mitata jäykällä mitalla.
Joko hihna käytössä venyy tuon tai kehä ei ole sen ilm. mitta. Mittaamalla ei voi päästä kuin likimääräiseen tarkkuutee, joka ei tosin haittaa paljoa. Hihnan kylkien kuluminen vaikuttaa enemmän.