Ajokokemuksia Vespalla

[MikSam]

Kuten otsikossa sanotaan, niin ajattelin kerätä omia ja muiden kokemuksia ja tuntemuksia (omalta kohdalta uutuuden karheasta LX 50 4T 4V) Vespan ajamisesta.

Hain eilen LX:n luovutushuollettuna liikkeestä. Sain tingittyä n. 200â,¬ varusteita mukaan joten poimin koko-visiirillisen avopotan ja ajohanskat. Myyjän kanssa käytiin hallintalaitteet ja ajaminen pikaisesti läpi liikkeen pihalla. Kone käynnistyi todella nätisti ja "Kylläpä kelin valitsit, lunta sataa toukokuussa!" - huikkauksen saattelemana ampaisin matkaan.
Ensimmäinen ajatus oli että "kylläpä lähtee vetämään napakasti." ja heti seuraava "...mutta vastaa kaasuun vähän hitaasti, tarvitaan isompi suutin.". Tuttu kommentti entuudestaan tältäkin foorumilta.

Päätin valita vähän rauhallisemman reitin kotiin (matkaa muutama kilometri) jottei tarvitse yrittääkään pysyä liikenteen mukana vaan saa ajaa ensikilometrit rauhallisesti. Ja rauhallisesti tosiaan mentiin vaikka Vespa tuntuikin herkältä, pintakaasulla helposti 30 km/h mittariin eikä mitään ongelmaa kuljettaa yli 90 kg raavasta. Loistavaa. Jarrujen kokeilua hidastaessa hidastuskorokkeisiin: hyvät ja tunnokkaat, vaikkakin etujarrua saa painaa ihan reilusti ilman lukkiutumista. Sisäänajoa varmasti kaipaavat nekin.

Ajoin matkan varrella olevalle huoltoasemalle ostamaan tankin täyteen koska liikkeessä ei tankattu kuulemma kuin 3 litraa, tankkiin pistoolin putkea niin paljon kuin mahtuu ja rauhallista lorottelua, mahtui 5,6L kunnes autostop lopetti annostelun. Ei läikkynyt.

Illemmalla kävin vielä päräyttämässä n. 20km lenkin jotta saa konetta vähän lämpimäksi ja herkisteltyä, ja kyllähän se koko ajan tuntuu paranevan. Erittäin toimivan tuntuinen alusta, epäilin etukäteen että pienet renkaat eivät voisi toimi hyvin mutta ajellessani samoja reittejä kuin fillarilla Vespa tuntuu nielevän kaiken kuin mikäkin pornotähti.
Venttiilit tuntuvat naputtavan hieman, taitaa kuulua asiaan ja korjaantuu varmaankin ensi huollossa.
Nyt on yksi työmatka yhteen suuntaan takana ja kylmästä huolimatta yhtä hymyä koko matkan. Tänään näyttäisi tulevan asiallinen ajokeli joten eiköhän sitä tänään vähän kerry kilsoja lisää.

Jos joku tulkitsee tämän blogaamiseksi tai päiväkirjaksi niin poistettakoon tämä mutta minusta tästä aiheesta voisi keskustella.

[pugt200]

Mukavaa tarinaa. Jatka vaan ihan rauhassa "bloggaamista".

[MikSam]

OK, jatketaanpas. Milloin tahansa saa osallistua ja kirjoittaa omista kokemuksistaan...
Mainittakoon vielä tässä välissä että Vespa on nyt "kastettu" ja nimi on Kamomilla. Vaimo kysyi että mikä sen nimi on niin se vaan tuli jostain.

Matka töistä kotiin oli vielä aamupäivällä tarkoitus ajella vähän mutkan kautta mutta kas, rakas vaimo ja kohtalo ottivat yhdessä ohjat: vaimoni ilmoitti beetlensä temppuilevan, kotiin olikin siis palattava nopeinta reittiä. Eihän siinä mitään, hyvinhän se Vespa kotiin toi ja tuntia myöhemmin Beetle jatkoi yhteistyötään vaimon kanssa.

Keksin uuden suunnitelman ja sen seurauksena kutsuin itseni kahville äitini luokse "sopiakseni äitienpäiväkuvioista". Tosiasiassa halusin tietenkin elvistellä uudella kulkineella...
Sillä seurauksella että äitini haluaa samanlaisen äitienpäivälahjaksi. Aloin epäilemään ideani hyvyyttä. 
Myös siskoni jälkikasvuineen pelmahti paikalle ja tottakai seurauksena oli ensimmäinen takaisku Vespan kanssa: sisaren pojista nuorempi (7v) sanoi Vespan ensikertaa nähdessään että "ai, minä luulin että se on semmonen siisti mopo...". Henkinen väkivalta on joskus sitä pahinta sorttia, ja ihan kuin Kamomillakin olisi pahoittanut mielensä ja sahoittanut seuraavassa startissa vähän pidempään... Eikä ihme. Onhan se sentään Italialainen muotovalio ja sukunsa jaloin, ei sitä sovi haukkua.

Kaikkien vastoinkäymisten jälkeen päätin pelata varman päälle ja ajella lisää ennestään tuttuja hienoja fillarilenkkejä.
Vähän lenkin ykk:n jälkeen minusta alkoi tuntua että tämä on vähän tylsää. Kaikki reitin varrella oli nähty jo moneen kertaan eikä siinä mitään, reitti on kyllä kaunis... Heinäkuussa. Nyt kaikki on vielä niin alastonta ja kun lupaava auringon paistekin oli vaihtunut himmeään usvaan tein ratkaisun: pois, pois asfalttitieltä.
Sattumoisin seuraavassa tienhaarassa kyltti väitti jostain sen varresta löytyvän hyppyrimäen (todella "maalla" oltiin tässä kohtaa mutta muinoin hyppyrimäkiä oli ilmeisesti maakunnan jokaisessa kylässä) jonka yhtä sattumoisin halusin ehdottomasti heti nähdä.
Tie ei tosiaankaan ollut ihan sieltä paremmasta päästä mutta Kamomilla oli hyväntuulinen ja jumppasi minunkin puolestani kuopissa. Jotenkin yllättävää että 10/11" renkaat voivat olla näinkin hyvät kiharaisella hiekkatiellä. Samasta asiasta olin yllättynyt aiemminkin ja tämä kokemus osoitti ensituntuman olleen totta, alusta toimii. Jotenkin tästä sokeutuneena sitä vähän innostuu kokeilemaan rajoja... Ja ne löytyvät kyllä, irtosora savisen tien päällä (tällä kertaa) varoitti kerran ja minä uskoin heti. Nöyrä pitää olla ja pudotin vauhdin sopivaksi.
Hyppyrimäki löytyi tietenkin erään luonnonmäen päältä ja sinne johti vielä edellistäkin pienempi tie, Kamomilla se vaan vei. Kokeilin mäen jyrkimmässä kohdassa vähän kääntää kahvaa ja kyllä, Kamomilla vastasi ja vauhti kiihtyi. En viitsinyt tämän enempää kiusata sisäänajossa olevaa konetta vaan jatkoin hymyillen hiljaisempaa vauhtia päälle asti. Hienohan se oli ja kuten ennenkin laittoi ihmettelemään mikä se laittaa ihmisen harrastamaan moista touhua.

Tästä matka kotiin olikin sitten hiekkatie toisin päin ja asfalttia kotiin, ei mitään ihmeellistä. Kilsoja tuli kaikkiaan noin 60.

[Samppa]

Muutamia kokemuksia omasta ET2 Vespasta, jolla tullut nyt ajettua jo pari vuotta.

Ajoasento on erittäin hyvä ja tilaa löytyy hyvin normaalikokoiselle kaverille (180cm/85kg). Iskunvaimennus on sopivan kova, mutta ei silti liioiteltu. 2-tahti vastaa hyvin kaasuun ja on kiihtyvyydeltään jopa näin vakiona täysin riittävä. Öljypumpun oikean säädön kautta ei juurikaan savuta, paitsi kylmänä ryyppy päällä. Kauttaaltaan tunne on Vespan päällä kuin ajaisi isommalla pyörällä. Ei siis niin mopomainen kuin monella muulla moskolla. Meno ei hyydy ylämäkiin vaan mittarin mukaan mennään kokoajan sellaista 50-60 km/h. Todellista nopeutta en ole GPS:n avulla tarkistanut, mutta persarvio on noin 50km/h. Kiihtyvyys on hyvä ennen kaikkea nopeusalueella 0-50km/h. Kuuteenkymppiin joutuu jonkin verran kelaamaan.

Vespa on peltirunkoisena melko painava, mutta mielestäni tämä antaa "tukevan tunteen" ohjattavuuteen ja ajoon ylipäätänsä. Ei vetele "pikkurenkaillakaan" puolelta toiselle, tai muuten vaapu. Pystyy ajamaan kohtuu hyvin myös sorateillä. Painavuuden negatiivisena puolena on tietysti käsiteltävyys pihassa, jos joutuu lykkimään talliin tms. Onnistuu minulta raavaana miehenä hyvin, mutta saattaa muodostua ongelmaksi esim. naisille. Tietysti myös korkeus saattaa muodostua ongelmaksi esim. 160 senttiselle (vaimoni ei tällä aja). Vaikka Vespa on feminiini (kuten joku täällä sanoi), on tämä mielestäni enemmän kokonsa puolesta miehille suunniteltu.

Jarrut ovat ihan ok, mutta vaativat melko paljon voimaa. Oikea jarrutustapa on hyvä opetella, niin pysähtyy kyllä (jos siihen on ylipäätänsä liikenteen kannalta mahdollisuuksia). Etujarrua saa käyttää melko moneen vastaavaan moskoon nähden jopa yllättävänkin voimakkaasti. Väärällä jarrutustyylillä esim. pelkällä takajarrun käytöllä massat aiheuttavat jo sen verran jatkuvuutta, että ei kannata pelleillä tai mennään suoraan. Varsinkin talvella oikea jarrutustyyli korostuu ja jos sitä ei osaa niin joko etupää lähtee alta, tai sitten takapää on yhtäkkiä sivulla ja alla. Tämä yksilö muuten käynnistyy myös hyvin kovissakin pakkasissa.

Ehdottomasti negatiivisena puolena täytyy mainita yllättävän kova satula. Satula on muotoilultaan ihan "ok" ja tilava myös kahdelle, mutta pirun kova. Pitkillä matkoilla takapuoli puutuu ja vaatii jaloittelua aika-ajoin. Esim. Typhoonissani ja NRG:ssä satula on paljon parempi. Taitaa italialaisilla olla kestävät takapuolet.

[MikSam]

LX:n jakkara tuntuu näin rapian 100km kokemuksella kyllä varsin mukavalta, eikä ainakaan liian kovalta. S:n penkki taan näyttää mielestäni paremmalta mutta ei ole ehkä kahdelle niin kiva. ET:n ratsastin vaikuttaa ulkonäöllisesti ehkä vähän askeettisemmalta kuin LX:n mutta ei näytä varsinaisesti epämukavalta.

Lisää ajokokemuksia: ajelin tänään töiden jälkeen paikalliseen kauppahalliin ostamaan gulassi-lihaa äitienpäiväksi ja matkalla alkoi sataa vähän rapiammin. Vaikka rauhallisesti kun koko ajan ajelen niin silti pääsi vähän yllättämään tuo valurautaisten kaivon kansien yms. liukkaus, ihan kuin olisi jyrkemmässä kaarteessa vähän pyrkinyt lipeämään gummi alta, kuitenkin pitäen sitten asfaltilla taas ihan mainiosti.
Onko vastaavia havaintoja muilla? Onko rengasvalintakysymys vai johtuisiko tämä nyt sitten niistä pienistä renkaista?

[Coastside]

Se tuo luistelu ei suoraan liity pieneen rengaskokoon muuten mutta hiekalla se voi kääntää renkaan poikittain ja tulee äkkipysähdys. Toisaalta korjausliikkeen oppii helpoimmin hiekalla. Vähän ja nopeasti luiston suuntaan ja menosuuntaan. Herkkä ote stongasta kertoo heti kun alkaa luistamaan, koska se tuntuu nykäisynä.

Jos kallistaa paljon niin luistaa helpommin ja jos vähemmän niin harvemmin mutta vaikeampi hallita. Skodessa on paino takana, varsinkin pitkällä kuskilla ja kevyt keula luistaa ja pomppii herkemmin.

[MikSam]

Ach so.
Liekkö sitten matalan painopisteen tuoma ominaisuus tuo luistelu, tiedä häntä.

Eräs asia joka tuli tuossa mieleen kun vertasin jarruttamista maastofillarilla ja Vespalla: tuntuu että kahvat on Vespassa asennettu aika "ylös", ts. kun fillarilla kahvat säädetään sellaiseen kulmaan että ne antavat ranteen olla suorassa kun sormet ovat kahvoilla niin Vespassa kahvat tuntuvat olevan uutuuttaan jokseenkin yläviistossa. Jos tämän korjaisi voisi voiman tarve ainakin näennäisesti pienentyä. Mahtaako tähän olla jokin peruste vai voiko kahvat kääntää "oikeaan" asentoon?

[pekpel]

Käännä ihmeessä niitä kahvoja siihen asentoon mistä luontevimmin saat sormien ensimmäisillä tai toisilla nivelillä kiinni kahvoista ja missä kohtaa on paras puristusvoima.

Tämähän on turvallisuuskysymys ja hallintalaitteiden pitää olla kuljettajan fysiikan mukaan aseteltu tehokkaimimmin käytettäväksi.

Ainahan uutta autoakin pitää säätää, jos ei muuten, niin penkki ei ole oikeassa asennossa, sama juttu näissä kaksipyöräisissä, hallintalaitteet pitää saada kohdalleen ja piste.

[pugt200]

Tommonen satakiloinen pienipyöräinen skode luistelee aika helposti esim motoon verrattuna. Syitä on varmaan monia mutta esim juuri kaivonkansien kanssa saa olla tarkkana. Samoin märät kiertoliittymät on liukkaita.

[jaakko]

Minä ostin kolme vuotta sitten, extempore, 50 cc Vespan. Olin menossaa tulppaa ostamaan Japanilaiseeni kun kaupan ovenpielessä oli kaunis punainen Vespa. Suuttimen vaihdolla  saatiin sen kulkemaan myötäiseen n. 65- 7o km/h.
Se ei riittänyt. Lähdin mukaan paikalliseen Vesparyhmään joka maanantaisin tekee kivoja ajeluita maakunnassa, kahvitellaan matkanvarrella ja keskustellaan harrastuksestamme. Siiryin sujuvasti 250 kuutioiseen, eikä minua enään tarvinnut odotella kahville.
jaakko

[MikSam]

Mahtavuutta että erilaisia kokemuksia kertyy, ja jopa ihan kirjoitettuna jopa.  

Itsellä omat kokemukset rajoittuvat omaan Vespaan ja enduroon, 250" oli mopet silloin.
Ihan nöyriä laitteita,muttei tarpeeksi: vähän tilavuutta lisää niin ei olisi niin herkkä keulimaan.... No, ken kokeilee, tietää. Ihan kivaa kuitenkin.

Vespa on edelleen no:1, koska huollot ja muut systeemit tuntuu toimivan. Lupasi kokeilla CDI-boksia ilmaiseksi, jos  toimii ni maksan... Ihan OK deal, joka tapauksessa vespa työn alla... Kunhan temput on tehty raportoin oliko mitään hyötyä...

Käännä ihmeessä niitä kahvoja siihen asentoon mistä luontevimmin saat sormien ensimmäisillä tai toisilla nivelillä kiinni kahvoista ja missä kohtaa on paras puristusvoima. Ainahan uutta autoakin pitää säätää, jos ei muuten, niin penkki ei ole oikeassa asennossa, sama juttu näissä kaksipyöräisissä, hallintalaitteet pitää saada kohdalleen ja piste.

Näin teen, piste. Ja ajan parran kostoksi.

[tuoppim]

Tännekin tuli 7.5 uusi Vespa S 50 ja täytyy kyllä sanoa että on namu peli sekä ajaa että katsoa. Kiihtyy mukavasti valoista, eikä autojen jalkoihin noin kaupunkiliikenteessä pääse jäämään. Yleensä autoihin saa 30 metrin keulan liikennevaloista. Ylämäkeenkään ei vauhti hidastu edes kaksi päällä. Täytyy kyllä sanoa että 50km/h tuntuu melkoisen hitaalta vauhdilta Vespan kyydissä, 60 km/h olisi huomattavasti parempi matkavauhti.

Kilometrejä ei ole vielä kertynyt kuin 150 joten enemmän tietoa pelin kestävyydestä saanee seuraavan muutaman tuhannen kilometrin aikana.

Skootteriajon ihanuutta on varsinkin aamuisin ihastellut kun normaalisti 40minuutin bussimatkaan töihin ei menekään kuin 15 minuuttia. Kyllä moposkootteri on vaan aika peto peli täällä pääkaupunkiseudulla.

[Plom]

Onko se S50 kaksi-vai nelitahtinen? Tämän vuoden alusta on uusia ollut tarjolla vain nelitahtisina.

[tuoppim]

Nelari on ja nimenomaan se neliventtiilinen, joka ainakin oman kokemuksen mukaan vääntääpi paremmin kuin se kaksitahtinen Noita kaksitahtisia on uutena myynnissä enää muutamia yksittäiskappaleita (ainakin yksi valkoinen giant motorsissa) kaikki muut uutena ostettavat ovat noita uusia nelareita.

[MikSam]

Vaihdatin eilen tuohon 4-valve LX:n 72:n suuttimen tilalle 75:n ja nyt vastaa kaasuun niinkuin Italian ingenjööri on suunnitellutkin.
Tuo nelari tosiaan vääntää mukavasti. Tällä hetkellä takana vasta n. 230 km joten vielä pitää sääliä konetta mutta kyllä tämä osakaasullakin nousee mäet 95kg:n alla ihan hyvin.