Takajousituksen säädöt

[Coastside]

Tuolla perkeleen iskarilla on ajettu kilpaa! Jos alat opettaa Partanen niin katso ketä.

[Partanen]

Tuolla perkeleen iskarilla on ajettu kilpaa! Jos alat opettaa Partanen niin katso ketä.

Ihminen on siitä kummallinen otus, että pystyy aivan käsittämättömiin suorituksiin, ymmärtämättä kuitenkaan mitä tekee. Ei kilpaa ajaminen vielä tekniikkaa opeta, vaan niiden kilpureiden säätäminen.

[Partanen]

Edit: Tähän hexagoniin rakensin takajousen Yamahan enduron monoperä joustinyksiköstä, lyhensin ja päästin kaikki esijännitykset pois.. tuli loistava iskari nopeaan asfaltti ajoon erittäin painavalle kuskille, terävissä kuopissa kova mutta pohjaamisesta ei ole pelkoa 

Eli sait alkuperäistä jäykemmän jousituksen vaihtamalla jousta. Niin pitääkin. 

[kales]

Mun wingissä ei  eli uudemmassa ei valitettavasti ole ilmasäätöistä jousta ja preload  säätö ei vaikuta ajokorkeuteen/maavaraan sorry.Jousituksen ja korkeuden säätö ovat eri asioita luulisin ja lopetankin turhan jankkaamisen säätäkää moponne miten haluatte.

[Partanen]

Vespassa ovat ainakin osanneet valita jousen niin, että perän korkeus säätyy säätörenkaalla, neljässä portaassa. Tämän huomasi erityisen hyvin, kun haimme kaverille uuden Gts:än. Perä oli tehtaan jäljiltä kevyen kuorman asennossa, ja niinpä rekisterikilpi viisti maata "kuvainnollisesti", ja verrattuna omaani, jossa asetus on kolmanneksi korkeimmassa asennossa, ettei jousitus pohjaisi isommissa heitoissa. Keskiverto italialainen on kaiketi kevyempi kuin keskiverto suomalainen. Ehkäpä juuri siksi jotkut suomalaiset yrittävät kiristää jousitusta ko. säädöllä. Se vaan ei toimi siksikään, että iskarin vaimennus on valittu sen tietyn jousen jäykkyyden mukaan. Väkisin puristettu jousi yhdessä vakiovaimennuksen kanssa ei ainakaan paranna ajokokemusta.

Tällä perän korkeudellahan on se merkitys niihin etupään ohjauskulmiinkin sitten, joista ollaan oltu yhtä mieltä täällä: http://www.skootterini.com/foorumi/index.php?topic=3313.msg59168#msg59168 Liian pinkeäksi korkeudensäädöllä väkisin puristettu takajousi pilaa siten ohjattavuuttakin, kun perä on korkeammalla kuin valmistaja on suunnitellut.

Olin kieltämättä hiukan yllättynyt, että miten tämä näin vaikea asia joillekin olikin. Onhan täällä käyty mielestäni henkevämpiä ja teoreettisempiakin keskusteluja ennen. En millään haluaisi uskoa, että kyse olisi lukemisen ymmärtämisen loppumisesta siinä vaiheessa, kun lauseita on enemmän kuin kolme. 

Muokkauksen syy: pitäisi opetella käyttämään "Esikatselu" ominaisuutta. 

[Coastside]

Minä tiedän joillain palstoilla kirjoittajia jotka ovat asiassaan itsevarman riemukkaasti "oikeassa" 5k viestimäärän jälkeenkin piittaamatta mitään mitä muut kirjoittavat asiasta, paitsi että alkavat parjaamaan muita kirjoittajia.

[Partanen]

Tässähän on kuitenkin kyse ihan pelkästä teknisestä oivalluskysystä, tai siitä miten kiinnostunut on aiheesta. Jollekin voi olla esim. vaikeaa asettaa puutarhaletkua asiallisesti telineeseensä, mutta ymmärtää ydinfysiikasta kaiken. Siitä kannan vastuun, etten mahdollisesti osannut tätä asiaa selkeästi kertoa. Mutta olihan meitä kaksi yrittämässä. Me kaksi vastaan muut kertookin kai parhaiten miten paljon tämä asia ihmisiä kiinnostaa. Ei ehkä ole tärkein asia, mutta olisi hyvä juttu tietää ja sisäistää.

[Coastside]

http://www.fillarifoorumi.fi/forum/showthread.php?39908-J%E4ykk%E4per%E4isen-ja-t%E4ysjouston-erot/page1

http://www.ntnoa.org/suspension_preload.htm
Prätkän jousituksen säätö

http://www.gostar-racing.com/information/motorcycle_suspension_set-up.htm
Selkeämmin samaa

http://www.janipartanen.com/Vanhat/alusta_lei.htm

http://www2.bajahill.net/s-h-m-FAQ-5.html#5.10.2

Ville Sundberg antoi perusteellisen alustaluennon:
Lähdetään siitä että jousituksella on aina periaatteessa tietty kohta kokonaisliikeradastaan jolle sen pitää kuormattuna asettua, jotta sisään ja ulosjoustot sekä vastaavat iskunvaimennukset voisivat toimia niille suunnitellulla tavalla.

Esijännityssäädöllä on siis tarkoitus korjata jousituksen painuma aina oikealle tasolle riippumatta siitä paljonko nyyttiä pyörän päälle lastataan. Ja nyrkkisääntönä voidaan siis pitää että jousituksen tulee painua kuormattuna noin 30-35% täydestä mitastaan. Eli siis jos vaikka etuteleskoopin kokonaisliikerata on 100mm, etuakselin tulisi kuorma päällä olla 30-35mm lähempänä alakolmiota kuin mitä se on silloin jos etupää nostetaan kokonaan ilmaan.

Esijännityssäätöä voidaan tarvittaessa (radalla tms.) käyttää _jossain_määrin_ myös pyörän korkeuden ja sitä myötä ajogeometrian säätöön jos tietää tarkkaan mitä on tekemässä. Ja nimenomaan jossain määrin, sillä ehdottamallasi lailla säädettynä zetasi takapää roikuu aivan liian matalalla, josta seuraa että jousitus luultavasti pohjaa ensimmäisissä pateissa koska riittävää määrää sisäänjoustoa ei ole käytettävissä. Lisäksi geometrian muuttumisen takia pyörä tulee periaatteessa huomattavasti kankeammaksi kääntää mutkiin.

Nuo ajokit on tehty eri filosofialla kuin skootterimopot, mutta jos periaatteet kiinnostaa niin kannattaa lukea.

Minun perusreitillä on yksi painuma asfaltissa jossa perä niiaa liikaa eikä aiheuta hallintaongelmia. Maastoon tuolla ei ole mitään asiaa. Sekin vielä että "taka-svingi" painaa 20 kg, kun normaali on 3 - 5 kg.

[Partanen]

Minä tiedän joillain palstoilla kirjoittajia jotka ovat asiassaan itsevarman riemukkaasti "oikeassa" 5k viestimäärän jälkeenkin piittaamatta mitään mitä muut kirjoittavat asiasta, paitsi että alkavat parjaamaan muita kirjoittajia.

En saanut tästä kiinni yhtään. Mitä mahdat tarkoittaa? Että yli 5000 viestiä kirjottaneita pitäisi kunnioittaa, vai että yli 5000 viestiä kirjoittaneetkaan eivät osaa kunnioittaa muita?

Itsevarma olen tästä asiasta enemmän kuin monesta muusta asiasta. Tämä on niin selkeä juttu, kun sen itselleen antaa ymmärtää. 

Ja nimenomaan silloin, kun jousi on alunperin sinne skootteriin oikein valittu jo tehtalla. Eri juttu ne laitteet, joihin on valittu jousi joka on sattunut hyllystä löytymään. Joillekin tehtaille saattaa olla ominaista laittaa yksi ja sama jousi jokaiseen skootteriin, mutta se onkin eri tarina.

[konenikkari]

Todella asiallisia kirjoituksia ovat nuo linkit.
Takasvingin paino ei miksikään muuta, perusasioita.
Suuri jousittamaton paino vaatii vain erilaista vaimennusta.

Jousitus toimii hyvin jos ei sen olemassaoloa huomaa.

Tärkeää on että etu ja takajousitus toimii balanssissa.
Todellisen villivarsan saa aikaan vain jompaan kumpaan
jousitukseen keskittymällä.
Jos usein ajelee samoja reittejä
jousituksen pitääkin pohjata pahimmassa paikassa, ja kerran.

[Partanen]

Jep, ja täynnä samaa asiaa jota olen tässä yrittänyt kertoa. Ne vaan kannattaa lukea kokonaan läpi, eikä vain poimia itselleen mieleisiä sanoja sieltä täältä. Käyttävät usein harhaanjohtavaa puhekielen sanaa "preload", kuten suomen kielessäkin käytetään. Tässä esimerkki toisesta linkistä:

"Anyone who has taken a fork apart knows that the springs within the fork tubes are under compression, even when the tube has been removed from the bike.  This is "preload" and simply means the compression the spring is under when the suspension is not subjected to any weight. "

Ja tuo "sag" on sitä ulosjoustoa, josta kirjoitin jo aiemmin. Jotkut näköjään käyttävät nimitystä negatiivinen jousto. Englannin kielessä käyttävät myös sanaa "droop" tarkoittaessaan samaa asiaa. Sen menettää, jos jousen puristaa sillä säätörenkaalla niin ahtaalle, ettei jousitus painu yhtään, kun päälle istuu. Ja sen jousen puristaminen niin ahtaalle on ainoa, mutta samalla väärä keino "jäykistää" jousitusta. Vain jousen vaihdolla voidaan jousta jäykistää, ja sekin lukee annetuissa linkeissä.

[PappaSkootteri]

hieman OT
toisaalta ymmärrän jos joku ei ole saanut oikeuksia jollekin palstalle kun "bannattu" etukäteen... ja ymmärrän täysin sita joka ei ole antanut oikeuksia... 

[Partanen]

Jep, niitäkin kai vihattiin, jotka yrittivät aikoinaan kertoa, että maa on pyöreä.. 




Muokkauksen syy: postin sanan "pallo", sanan "maa" perästä.

[jk_single]

"Anyone who has taken a fork apart knows that the springs within the fork tubes are under compression, even when the tube has been removed from the bike.  This is "preload" and simply means the compression the spring is under when the suspension is not subjected to any weight. "

Ja-a Partanen, voisit joskus lopettaa ton jeesustelun, kun et ymmärrä mitä itse kirjoitat/lainaat. Tällä tekstillä tarkoitetaan se alkujännitys mitä jousessa on ennenkun siihen kohdistuu kuormaa, eli "asennuspuristuma" (keksin ihan itse vaikken olekan Pythagoras). Tämä leikkausjännitys (esim 50kPa tai N/mm2) jousessa EI HÄVIÄ SIITÄ MIHINKÄÄN vaan kaikki kuormitus on tämän alkujännityksen lisäksi. Ennen kun voima joka kodistuu jouseen ylittä sen rajan joka vastaa tätä jännitystasoa (50N/mm2, sanotaan että se vastaa 100kg) kokoonpuristumaa ei tapahdu. Jos nyt esijännitystä lisätään vastaamaan esim jännitystä 60N/mm2 se vaatii vastaavasti suuremman kuorman ennen kun mitään tapahtuu.

Tavallinen jousitus on suunniteltu siten että tämä esijännitys ylittyy jo ajoneuvon massa vaikutuksesta ja painuu vaikka puolen joustovaran verraan, niin että se toimii sekä ulos että sisäänjoustossa, niin kun olet jo monta kertaa meitä opettanut.

Nyt voidaan tietysti puhua korkeudesäädösta (ajoneuvon paino vakio, esijännitys ei muutu kun jousijalan rengasta käännetään) tai kantavuuden muuttamisesta (jousituksen korkeus vakio, esijännitys muutu kun jousijalan rengasta käännetään vastaamaan kuormaa). Voidaanhan tämänkin tehdä jousta vaihtamalla mutta en minä ainakaan jaksaisi ruveta siihen joka kerta kun muija tulee kyytiin vaan käännän rohkeasti säätörengasta niin kun valmistaja on kaikessa hulluudessaan tarkoittanut.

Jos olisi niin oudosti suunniteltu jousi jossa nousu olisi hyvin suuri suhteessa halkaisijaan "harva" niin tarpeeksi suurella kokoopuristumalla voidaan ylittää teräksen myötöraja eli jousi ei enää palaudu entiseen pituuteensa. Tämä ei normaalisti tapahdu vaan jousi "pohjaa" ennen.

Tyypillinen linearijousen piirustus missä alavasemmalla on jännitys/kokoonpuristuma ja Fk esijännitys.


Ja SAGillä tarkoitetaan kyllä kasaanpuristumaa, eikä mitään muuta "Sag is the distance the bike settles on its suspension when subjected to load"

[Partanen]

Ja-a Partanen, voisit joskus lopettaa ton jeesustelun, kun et ymmärrä mitä itse kirjoitat/lainaat. Tällä tekstillä tarkoitetaan se alkujännitys mitä jousessa on ennenkun siihen kohdistuu kuormaa, eli "asennuspuristuma" (keksin ihan itse vaikken olekan Pythagoras). Tämä leikkausjännitys (esim 50kPa tai N/mm2) jousessa EI HÄVIÄ SIITÄ MIHINKÄÄN vaan kaikki kuormitus on tämän alkujännityksen lisäksi. Ennen kun voima joka kodistuu jouseen ylittä sen rajan joka vastaa tätä jännitystasoa (50N/mm2, sanotaan että se vastaa 100kg) kokoonpuristumaa ei tapahdu. Jos nyt esijännitystä lisätään vastaamaan esim jännitystä 60N/mm2 se vaatii vastaavasti suuremman kuorman ennen kun mitään tapahtuu.

Kykenen kohtalaisesti lukemaan englannin kieltä, olen opiskellut myös teknistä sanastoa. Sitä en tiedä, että mitä kohtaa sinä luit.

En ymmärrä mitä tässä yhteydessä tarkoitetaan "jeesustelulla". En oikeastaan sitäkään, että miksi enää jatkan tätä. Tavoite on saavutettu, ja tällä rautalankamäärällä ainakin kahden luulisi oivaltaneen tämän asian. Sinäkin "jk_single" olet ymmärtänyt ainakin puoliksi, kun et enää yritä jäykistää jousitusta korkeudensäätörenkaalla.

Siinä mielessä on turha esitellä taulokoita ja teoriaa jousen ominaisuuksista, koska pitäisi pystyä hahmottamaan mitä se jousi tekee siellä takahaarukan ja rungon välissä.

Tavallinen jousitus on suunniteltu siten että tämä esijännitys ylittyy jo ajoneuvon massa vaikutuksesta ja painuu vaikka puolen joustovaran verraan, niin että se toimii sekä ulos että sisäänjoustossa, niin kun olet jo monta kertaa meitä opettanut.

Autossa saattaa painuakin sen puolet liikevarasta. Kaksipyöräisissä ei välttämättä painu yhtään ilman kuljettajan painoa.

Nyt voidaan tietysti puhua korkeudesäädösta (ajoneuvon paino vakio, esijännitys ei muutu kun jousijalan rengasta käännetään) tai kantavuuden muuttamisesta (jousituksen korkeus vakio, esijännitys muutu kun jousijalan rengasta käännetään vastaamaan kuormaa). Voidaanhan tämänkin tehdä jousta vaihtamalla mutta en minä ainakaan jaksaisi ruveta siihen joka kerta kun muija tulee kyytiin vaan käännän rohkeasti säätörengasta niin kun valmistaja on kaikessa hulluudessaan tarkoittanut.

Yleensä valmistajan kompromissi jousen valinnassa toimii kohtalaisesti, kunhan pysytään suositelluissa painorajoissa. Tarvittaessa voi mennä kauppaan, ja ostaa iskari-/jousipaketin, johon saa tarpeen mukaan erilaisia jousia. Joidenkin kaksipyöräisten valmistajat saattavat jopa pitää lisävarustelistalla, tai myydä erikseen eri jäykkyyksien jousia. Voi olla erityisen tarpeen silloin, kun kyydissä on usein kyytiläinen, tai tavallista enemmän kuormaa.

Ja SAGillä tarkoitetaan kyllä kasaanpuristumaa, eikä mitään muuta "Sag is the distance the bike settles on its suspension when subjected to load"

Mietipä uudelleen. Se sama matka jonka jousitus painuu kuskin painosta, on tietenkin myös samalla ulosjoustoa, eli negatiivista joustoa, josta myös "droop" nimitystä käytetään.

***************

Odottelen edelleen vastausta siihen, että mitä tapahtuu, kun istuu jousen päälle, ja sitten laittaa lankun siihen jousen ja lattian väliin. Nouseeko ukko lankun verran ylemmäs, vai painuuko jousi lankun verran enemmän kasaan? Vastaan samantien itse: ukko nousee tietenkin sen lankun paksuuden verran ylemmäs. Ja täysin sama ilmiö tapahtuu viellä haarukan ja rungon välissä, koska mikään ei rajoita sitä nousemista.

Saatan yrittää lopetella tätä omalta osaltani, jos vaan maltan. Se ei missään tapauksessa tarkoita sitä, että olisin muuttanut näkemystäni, tai käsityksiäni. Tämä alkaa vaan tuntua itsensä kiduttamiselta tässä vaiheessa.