Teknisiä ongelmia

[skodesti]

Männän tappi on kunnossa, niin kun mäntäkin paitsi toi reikä,sylinterissä ei mitään jälkiä aivan kun uus sylinteri. Sitäpaitsi männän tappi saa pyöriä sekä laakerissa että männän pinnoillakin,muutenhan siinä olisi krymppi liitos,eikä siinä tule niin suuria pyörimisnopeuksia että se palaisi noin, en ainakaan usko että tulisi. Tulppa oli ehkä pikkusen llian tumman kahvi voi olla että liika rikkaalla on käynyt.

[Coastside]

Se on vain mäntä haljennut ja suihku sulatellut tapin muhvia alapuolella. Uusi mäntä auttaa.

[tommi]

Tuollainen vaurio on aika hurja ja äärimmäisen harvinainen. Olikos tässä kyseessä 82cc viripytty vai vakio? Kovasti on karstainen männänpää joten on ilmeisesti käynyt aika rikkaalla seoksella. Pitäisi keksiä mikä tuon aiheutti ennenkuin laittaa uuden männän tilalle. Saattaa hajota uusikin samalla lailla. Oliko paljon ajettu tuolla männällä?

[Coastside]

Ei se rikas seos aiheuta karstaa vaan jopa laiha, polttaessaan öljyn siihen pintaan? Ihmettelin omassa samaa karstoittumista vaikka tulppa ja kulutus osoitti laihaa seosta.

[skodesti]

Tuollainen vaurio on aika hurja ja äärimmäisen harvinainen. Olikos tässä kyseessä 82cc viripytty vai vakio? Kovasti on karstainen männänpää joten on ilmeisesti käynyt aika rikkaalla seoksella. Pitäisi keksiä mikä tuon aiheutti ennenkuin laittaa uuden männän tilalle. Saattaa hajota uusikin samalla lailla. Oliko paljon ajettu tuolla männällä?

juu 82cc oli, liki 6000 kilsaa tuli ajeltua,en tiedä aiheuttiko tuo viri putken asennus sitten tuon, siitä on nyt reilu viikko kun sen asensin, ja noin 350km sitten.

[tommi]

Panee vähän miettimään tuollainen vaurio kun itsellänikin on samainen 82cc pytty paikoillaan. Näistä viripytyistä kun ei koskaan tiedä milloin paukahtaa. Melkein arvasinkin että kyseessä on 82cc pytty jos mäntä hajoaa tuolla tavoin. Vakio ei taatusti korkkaa noin rajusti.

Jospa se tehoputki sitten oli "piste iin päälle" ja tulos oli tuossa. Jossain tulee se piste aina vastaan että palikat ei enää kestä rasitusta. Ei muuta kuin uutta mäntää kehiin ja toivotaan että kestää vähän pitempään kuin 350km. En nyt ihan heti kyllä usko että se pakoputki olisi syynä tuohon vaurioon. Todennäköisesti vain sattumaa. Tai sitten ei..

[A_sentaja]

Aina kun lisäätte sylkän tilavuutta tahi virtausta, kannattaa ehdottomasti myös syöttöä lisätä. Muutoin seuraa vain kiinnileikkautumisia.

[tommi]

Aina kun lisäätte sylkän tilavuutta tahi virtausta, kannattaa ehdottomasti myös syöttöä lisätä. Muutoin seuraa vain kiinnileikkautumisia.

Tarkoitatko isompaa suutinta? Mulla itselläni toimii kyllä vielä 82cc pyttykin parhaiten vakio (85) suuttimella. 90 suuttimella tahtoo röpöttää vaikka kuinka säätää kaasaria.

Jokuhan täällä myös jo totesi että vakio 18mm kaasari riittää vielä 82cc pytyllekin. Mulla on itselläni 19mm kaasari tällä hetkellä ja kokeilin jopa 24mm kaasariakin 105 suuttimella ja se kyllä toimi Power Filtterillä mutta vakioilmanputsarilla ei alkuunkaan.

Jostain syystä mulla nakutti 82cc pytty vaikka käytti 98 bensaakin. Laitoin kolme kannentiivistettä päällekäin niin loppui nakutus. Ilmeisestikin 82cc pytty yhdistettynä virikanteen jossa palotila on olematon niin puristussuhde nousee niin korkeaksi että yhdistelmä alkaa nakuttamaan. Männässähän ei ole palotilaa lainkaan, se on nimenomaan kannessa.

Tällä hetkellä mopo pelaa aivan mainiosti lukuunottamatta savunpöllähdystä aina kun laittaa käyntiin. Se on edelleen mysteeri mistä se sitten johtuu. Henkisesti olen jo varautunut siihen että mylly saattaa posahtaa milloin vain 

[Coastside]

Puristussuhteen mittaamiseen on melko edullisia mittareita ja se on perusvirhe kootessa uutta kokoonpanoa satunnaisista osista. Jos se on siinä rajoilla niin karsta siirtää sen nakuttavalle puolelle ja tulos voi olla vaikka reikä männässä tms.

Hehkutetusta kuparista tekee myös korotuspalan jos tarvitsee laskea puristuksia. Avaamisen jälkeen sen voi tasoittaa ja hehkuttaa punaiseksi jälleen. Se siis pysyy jonkin aikaa pehmeänä noin.

[tommi]

Aika kuumana tuntuu muutenkin käyvän nämä isommat pytyt joten voisi kokeilla tuota linkin tuuletinta. Toimii varmaan ihan käytännössäkin. Vai?

http://www.virijavara.fi/shop/?21,tuulettimen-siipipyora-punainen

[Coastside]

Lujempi se ei ole ainakaan ja tuo vähempi siipimäärä merkitsee pienempää painetta. Kannattaisi mitata ilmamäärä vertaillen noita keskenään. Se ettei ilmamäärän muutosta ilmoiteta, se voi merkitä ettei sitä edes tiedetäkään.

Harvemman suojaverkon teko voi tuoda paremman tuloksen. Alkuperäisestä voi poistaa liuskoja tai vuolla niitä ulkopinnalta kartiomaisiksi ja ohuemmaksi. Metallinen verkkokin voi olla hyvä.

Se paistomittari kertoisi lämpöjutuista heti ja suoraan.

[skodesti]

Panen koko paketin uusiksi löysin reilu 90cc pytyn ja männän kokeillaan niitä 

[karkulainen]

Aika kuumana tuntuu muutenkin käyvän nämä isommat pytyt joten voisi kokeilla tuota linkin tuuletinta. Toimii varmaan ihan käytännössäkin. Vai?

http://www.virijavara.fi/shop/?21,tuulettimen-siipipyora-punainen

Minulla on juuri tuo puhallin, eron huomaa heti kun laittaa käden lähelle. Imee ilmaa voimakkaammin kuin vakio milloinkaan.

Lujempi se ei ole ainakaan ja tuo vähempi siipimäärä merkitsee pienempää painetta. Kannattaisi mitata ilmamäärä vertaillen noita keskenään. Se ettei ilmamäärän muutosta ilmoiteta, se voi merkitä ettei sitä edes tiedetäkään.

Tuo puhaltaa 50% paremmin kuin vakio.

[tommi]

Kuulostaa lupaavalta. Pitänee laittaa tilaukseen.
Tuosta männän palamisesta vielä, käväisin kaverin luona tsekkailemassa mäntävauriota ja oli jokseenkin identtisesti palanut mäntä hänelläkin. Kyseessä vielä Narakun viripytty joita laadukkaiksikin kutsutaan. Kuvista näkee selvästi että mäntä on painunut kasaan keskeltä ja paine yhdessä kuumuuden kanssa on yksinkertaisesti puristanut mäntään halkeaman, ihan keskelle mäntää ja vielä heikoinpaan kohtaan, pituussuuntaisesti uraa pitkin.

Kuumetessaan tarpeeksi alumiini(kin) näemmä pehmenee niin paljon että se menee paineesta kasaan, kunnes repeää. Mäntä on muuten kunnossa, renkaineen päivineen. Sylinteriin ei jäänyt uria. Pitänee näemmä ostaa varamäntiä muutamia kappaleita jo etukäteen. Kun kuitenkin jossain vaiheessa painuvat kasaan. Toivottavasti tuo tuuletin auttaa asiaa edes jonkin verran. Kyllähän noista vaurioista voisi päätellä että liian kuumana käy pytty jos noin hajoaa mäntä.

[-Zone-]

Tarkoitatko isompaa suutinta? Mulla itselläni toimii kyllä vielä 82cc pyttykin parhaiten vakio (85) suuttimella. 90 suuttimella tahtoo röpöttää vaikka kuinka säätää kaasaria.

Jokuhan täällä myös jo totesi että vakio 18mm kaasari riittää vielä 82cc pytyllekin. Mulla on itselläni 19mm kaasari tällä hetkellä ja kokeilin jopa 24mm kaasariakin 105 suuttimella ja se kyllä toimi Power Filtterillä mutta vakioilmanputsarilla ei alkuunkaan.

Se vakio ilmanputsari on selkeesti liian ahdas paketissa. Se on jo sitä tolla 72cc ja vakiokannellakin. Se rajoittaa moottorin hengitystä niin paljon, että riittävän kokoista pääsuutinta ei voi laittaa, vaan kone menee liian rikkalle ja liian pieneen on tyytyminen. Tämähän on tietysti poissa koneen täytösmääristä.

Vakiota ilmanputsarikoteloa modifioimalla asiaa saadaan jonkin verran parannettua, mutta ilmanpuhdistinmateriaalin virtausominaisuudet tulee silti melko nopeasti vastaan. Yksi hyvä kikka on sellainen, että putsarikotelosta tehdään täysin tiivis kammio, mikäli alkuperäisen oloinen ulkonäkö on tärkeä kriteeri. Muussa tapauksessa suosittelen asentamaan mahdollisimman hyvin virtaavan putsarin jo suoraan kaasariin.

Tällä vakion putsarikotelon modauksella tarkoitan sitä, että kaikki muut aukot, paitsi imuputkien reiät tukitaan ja sisempi ja ulompi kansi kopasta tiivistetään toisiinsa esim, sikafleksillä tai muulla vastaavalla tavalla. Ilman sisäänottoputki samoin, kuin kaasarille menevä putkikin on syytä vaihtaa hieman suurempiin. Itse löysin hyvää taipuisaa putkea tarkoitukseen kahdesta vanhasta eri pölynimurien letkuista.

Vakio vaahtomuovielementti jätetään kotelosta kokonaan pois ja pipercross tai jokin muu hyvin virtaava ilmanpuhdistin laitetaan sitten sisäänottoputken uloimpaan päähän ja näin se saadaan kätevästi minne halutaan. Mitään liian pitkiä imuputkistoja ei tosin kannata tehdä, ellei putken halkaisijaa suurenneta samalla. Alkuperäinen ilmanpuhdistinkotelo jää siis omalle paikalleen ja kokonaisuus näyttää mahdollisimman alkuperäiseltä. Kotelo on siis nyt vain pelkkä kammio imuputkiston välissä.

Hieman helpompi, mutta silti alkuperäisen näköinen rakenne saadaan jättämällä kotelo muutoin entiselleen, mutta vaihtamalla putsarikotelon ja kaasarin välinen letku toiseen ja tehdään tähän välille T tai mieluiten Y -haara. Sen voi liimailla aradlitilla kokoon vaikka sopivan kokoisista muoviputkista. Haaran toiseen "sakaraan" voidaan laittaa vapaammin virtaava putsari, eikä sen koko tarvitse olla välttämättä mikään valtava, sillä moottorihan hengittää myös vakion ilmanputsarin lävitse. Suuri koko ei tosin ole mikään haitta vaan etu, sillä sen suhteellinen pinta-ala on ymmärrettävästi suurempi ja tukkoisuusasteen saavuttaminen pölyisissäkin olosuhteissa tulee vastaan myöhemmin. Putsarin voi laittaa myös letkun päähän jos se halutaan sijoittaa jonnekin muualle. Mitä halkaisijaltaan suurempaa letkua saadaan mahtumaan, niin aina sen parempi virtausvastuksia ajatellen.

Vakiokaasari kokona riittää aika pitkälle, joka sekin on monesti mitattu vähän sinnepäin. Kaasarin kokoahan ei mitata imukaulan liitoskohdasta, vaan sen määrää kaasarin pienin nimittäjä pinta-alassa. Tavallisimmin tämä on kaasarin kurkku luistin kohdalla. Jos luistin (joka siis näissähän nousee alipaineen voimalla) halkaisija on 18mm, ei kaasarin kurkku voi olla edes sama, vaan sen on oltava tätä hieman pienempi (Pyöreä muoto siis. Ovaali on eri asia). Mikäli se olisi saman kokoinen tai suurempi, virtaisi raakaa ilmaa suoraan moottoriin luistin ympäriltä.

.. Mutta mutta.. koska näissä on myös läppä, pitäisi vielä laskea läpän ylä ja alapuolelle jäävä virtauspinta-ala silloin, kun läppä on vaakatasossa. Ylä ja alapuolen yhteispinta-alasta lasketaan sitten ekvivalenttihalkaisija ja sitä verrataan luistin kohdalta saatuun kurkun halkaisijaan. Se kumpi on pienempi, on kaasarin todellinen koko.

Puristussuhteen mittaamiseen on melko edullisia mittareita...

Tarkoitat puristuspainemittaria, joka siis todellakin on vain painemittari. Puristussuhde taas on merkityksenä eri ja se saadaan selville kätevimmin mittaamalla ja laskemalla. Painemittauksella on käyttöä silloin, kun verrataan moottorin kuluneisuutta uuteen moottoriin ja silloin alkuarvo pitää olla tehtaalta annettu tai mitattu uudesta moottorista. Puristussuhteen mittaaminen ja laskeminenhan ei tätä kuluneisuutta taas ota millään tavoin huomioon. Puristuspaineen mittaamiseen kävisi vaikka rengaspainemittari, mutta harvemmin niillä vaan saadaan mitattua vaadittavia arvoja suuruudeltaan. Puristuspainemittarissa on tavallisesta painemittarista poiketen takaiskuventtiili ja nollausapilla voidaan päästää mittariin taas normaali ilmanpaine.

Puristussuhde taas tarkoittaa, kuinka pieneen tilavuuteen sylinteriin imetty seos puristetaan palotilassa ja se käy helpoimmin mittaamalla ja laskemalla. Ehdottomasti näiden vermeiden kanssa kannattaa käyttää aikaa ja suorittaa mittauksia ihan valmissarjojakin kiinni asennettaessa. Heitot puristustilavuuksissa (varsinkin männissä olevat) voivat olla juuri sen verran, että ongelmia esiintyy. Itsellä esim oli 72cc männässä olevat venttiilitaskutkin väärällä puolen mäntää. Imuventtiilin venttiililautasen tasku oli mitoitettu pakoventtiilin mukaan ja päinvastoin. (Merkintä IN siis kuin pakotaskun puolella)

Jos koneen olisi noin vain kasannut, olisi imuventtiilin ja männän välys ollut tasan nolla normaalilla venttiilivälyksellä, josta hyvin suurella todennäköisyydellä olisi tullut imuventtiilivuoto vastaan myöhemmin. Myös puristussuhde oli hitusen korkeahkoksi vedetty, mutta en alkanut siitä kuitenkaan tinkimään sen enempää, mitä imuventtiililautasen taskun jyrsintä mäntään vaati. Voi vain päätellä, mitä imuventtiilille olisi käynyt, mikäli olisi vielä heitetty kireämpi nokkakin koneeseen ilman mitään tarkistuksia. Välysmittaus on suositeltavaa ja muutoinkin näissä kannattaa olla tosiaan tarkkana vaikka käyttäisikin ihan valmiita sarjoja kansineen, mäntineen päivineen.