Uutiset:

Varsinaisen skootterini.com sivuston etusivulle pääsee takaisin tästä: www.skootterini.com
Osa keskustelualueista näkyy vain rekisteröityneille jäsenille.

Main Menu

Takajousituksen säädöt

Aloittaja Partanen, 23.05.12 - klo:23:49

« edellinen - seuraava »

Partanen

Lainaus käyttäjältä: VariJAri - 26.05.12 - klo:18:55
Nomuttakun se ei mene noin.. voit kokeilla ihan ite, laita painoa sille jouselle ja ruuvaa sitä esijännitystä, jousiosan jännitetty mitta pysyy samana, samoin siihen kohdistunut voima/paino. 

Nestekaasujousituksessa on likipitäen sama juttu, se kaasu siellä omassa kotelossaan (paksulla joustavalla kumikalvolla eristetty, jousipalloksi nimetty) on kuin jousi, mitä kovempi lasti, sitä pienemmäksi se puristuu, kuin jousi. Ja kuten jousella sillä on myös minimi ja maksimi kapasitteetti, tiettyä pienempää tilaan se ei voi puristu, eikä laajeta tiettyä tilaa isommaksi.   Sitten sillä nesteellä saadaan kyseisen jousituskokonaisuuden korkeutta säädettyä (vastaa siis "esijännityksen" korkeussäätöä).

En olisi taitanut paremmin kertoa. Lisään sen, että nesteen paine ei muutu, vain määrä muuttuu, kun korkeutta säädellään.
Vespa HPE 2021
Vespa PX200 E 2003

VariJari

Lainaus käyttäjältä: Partanen - 27.05.12 - klo:09:51

En olisi taitanut paremmin kertoa. Lisään sen, että nesteen paine ei muutu, vain määrä muuttuu, kun korkeutta säädellään.

Jos systeeemi olisi kuormittamaton niin korkeutta voisi säädellä määrällä paineen oleellisesti kasvamatta. Kuorman lisääntyessä systeemiin kohdistyy lisää voimaa jolloin iskarissa oleva neste painaa kaasu "kalvoa/palloa" jolloin kaasun tilavuus pienenee paineen kasvaessa. Jos nyt oikein mutuilen niin myös systeemin nestepuolella pitää olla  sama paine tai muutoin kaasuosio ei puristuisi. Oikein tiukassa teoreettisessa tilanteessa kuorma voisi kasvaa niin järkyttävästi että nestepuolen painepumppu/varasto ei kykenisi enää tunkemaan nestettä iskarisysteemiin.

Sitten kun mietin että mites tilanne jossa vakiokuorma ja halutaan korkeutta lisää, jos perää nostetaan vaikka sentti niin onko noston jälkeen sama paine iskarin nesteessä, ja kun mietin niin siinä kyllä taitaa lauseesi pitää aivan paikkansa!
Harrastelussa: bt49qt-12

jk_single

#32
Lainaus käyttäjältä: Partanen - 27.05.12 - klo:09:49
Mutta kun tässä tapauksessa jousta puristaa vain paino, EI jousen alla oleva säätörengas. Säätörengas puristaa (esijännittää) jousta vain silloin, kun ei ole kuormaa, tai iskari-/jousipaketti on tarkastelijalla kädessä. En tiedä voiko asiaa enää yksinkertaisemmin selittää.


Jos säädät rengasta ennen kun noust kyytiin, tai kaveri säätää sen silloin kun istut kyydissä niin lopputulos on kai sama, jousi lyhennee. Ai kai tämä "esijännitys" häviä mihinkään vaikka on kuormituksen alla??

Sehän on niin että jousen kokoonpuristuminen on vaan tulos siihen kohdistuvasta voimasta, ja jos jousta esijännitetään (mitä yleensä tarvitaan erilaisista syistä) niin mitään kokoonpuristamista ei tapahdu ennen kun tätä esijännitysvoimaa ylitetään. Tämä voima on jousituksessa yleensä niin pieni että kokoonpainumaa tapahtuu jo ajoneuvon omalla painolla, kuten kaikki tietää. Tulos tästä (saman kuorman alla) on että jousituksen korkeus muuttuu. Mitä enemmän jousta esijännitetään sitä enemmän voimaa tarvitaan kokoonpainumiseen.

Minulle et vissiin selittänyt tarpeeksi yksinkertaisest, jos tarkoitat jotain muuta :'(


PS Jos joitaikin kiinnostaa niin Citikka BX:ssä ja vanhemmissa ei ollut näitä välipalloja, vain varaajapallo venttiiliyksikössä ja 1/pyörä. Näitä välipalloja tarvitaan vissiin uudempien mallien ajonaikaisiin säätöihin (aktiivijousitus, dynaaminen ajokorkeus ym)
Vespa P200E, Piaggio Beverly 500, Vespa S

Partanen

#33
Lainaus käyttäjältä: jk_single - 28.05.12 - klo:11:39
Jos säädät rengasta ennen kun noust kyytiin, tai kaveri säätää sen silloin kun istut kyydissä niin lopputulos on kai sama, jousi lyhennee. Ai kai tämä "esijännitys" häviä mihinkään vaikka on kuormituksen alla??

Kyllä se häviää, tai oikeastaan esijännityksen vaikutus häviää. Syynä on se, että iskarikin painuu, eli lyhenee. Esijännityshän painaa ja toteutuu vain silloin, kun iskari on pisimmillään. Tätä pisimmillään olevaa iskariahan se esijännitys puristaa. Kun iskari kuljettajan painon voimasta ei enää olekaan pisimmillään, puristaa jousta vain se kuljettajan paino. Tainno tietenkin ajokin painokin, mutta esijännitys ei yhtään.

Lainaus käyttäjältä: jk_single - 28.05.12 - klo:11:39Sehän on niin että jousen kokoonpuristuminen on vaan tulos siihen kohdistuvasta voimasta, ja jos jousta esijännitetään (mitä yleensä tarvitaan erilaisista syistä) niin mitään kokoonpuristamista ei tapahdu ennen kun tätä esijännitysvoimaa ylitetään. Tämä voima on jousituksessa yleensä niin pieni että kokoonpainumaa tapahtuu jo ajoneuvon omalla painolla, kuten kaikki tietää. Tulos tästä (saman kuorman alla) on että jousituksen korkeus muuttuu. Mitä enemmän jousta esijännitetään sitä enemmän voimaa tarvitaan kokoonpainumiseen.

Jos jousta on liikaa esijännitetty (täyden kuorman asento, yksin ajellessa.) voi tosiaan käydä niin, että jousi ei painu yhtään kuljettajan painon alla. Silloin jousitus jäykkenee. Mutta se on väärä tapa jäykistää jousitusta, koska siinä menetetään jousituksen mahdollisuus joustaa molempiin suuntiin, eli ylös ja alas. Perästä tulee käytännössä yhtä puuta, ja vain isoimmissa epätasaisuuksissa joustaa vain vähän, ja paukauttaa heti taas iskarin pisimmilleen. Oikea tapa on vaihtaa jousi (siis pelkkä jousi, ei iskaria) kokonaan, jolloin jousituksen ylös- ja alasjousto säilytetään, mutta jousituksesta saadaan jäykempi tai löysempi tarpeiden mukaan.

Kunnollisiin säädettäviin iskari-/jousipaketteihinhan saa erilaisia jousia tarpeiden mukaan. Uskokaa vaan, ei ralliautonkaan alustaa jäykistetä maavarasäätöjä (esijännitystä) säätämällä, vaan kyllä siellä on erilaiset jouset sora- ja asvalttiralleissa. Ns. "esijännityksen säädöllä" ralliautossakin säädetään maavaraa, eli korkeutta. Sama laki pätee skootterin takajousitukseen, joskin ajonopeudet eroaa useimmissa tapauksissa.
Vespa HPE 2021
Vespa PX200 E 2003

Coastside

Kaikkien autojen jouset on esijännitettyjä. Niitä vaihtaessaan tarvitsee puristimet saada jännitys pois. Jousen kantavuutta voi säätää kumisilla väipaloilla.
NIU M+Sport -22 Kymco Filly -04

Partanen

#35
Onpa tietenkin esijännitettyjä, silloin kun auto nostetaan ylös (vrt. skootteri keskituellaan). Muutenhan ne jouset tippuisivat pois paikoiltaan, tai ainakin heiluisivat, kun auto nostetaan ylös. Mutta siihen loppuukin esijännityksen merkitys. Normaalisti jouset pysyvät paikoillaan, ja ovat painuneina painon vuoksi, ei esijännityksen vuoksi. Kun autoa aletaan nostamaan helmasta ylös, pysyvät renkaat maassa vielä jonkin aikaa. Sitä kutsutaan ulosjoustoksi. Se on tärkeää, jotta renkaat voivat seurata epätasaista ajoalustaa. Samaa ulosjoustoa pitää olla myös skootterissa, jotta jousitus toimii niinkuin pitää, ja on turvallinen. Ulosjousto menetetään, jos jousi puristetaan säätörenkaalla kasaan niin, että iskari on jatkuvasti pisimmillään.

Eikai itsensä toistaminen haittaa, kun ei kukaan uudelleen tätä ketjua kuitenkaan lue..   :P

Ne kumiset palat jousen väliin ovat itsensä pirun keksintö. Eivätkä taida olla hyväksyttyjäkään, mikä onkin ihan oikein.
Vespa HPE 2021
Vespa PX200 E 2003

purgiaali


jk_single

Lainaus käyttäjältä: Partanen - 28.05.12 - klo:13:06
Onpa tietenkin esijännitettyjä, silloin kun auto nostetaan ylös (vrt. skootteri keskituellaan). Muutenhan ne jouset tippuisivat pois paikoiltaan, tai ainakin heiluisivat, kun auto nostetaan ylös. Mutta siihen loppuukin esijännityksen merkitys. Normaalisti jouset pysyvät paikoillaan, ja ovat painuneina painon vuoksi, ei esijännityksen vuoksi. Kun autoa aletaan nostamaan helmasta ylös, pysyvät renkaat maassa vielä jonkin aikaa. Sitä kutsutaan ulosjoustoksi. Se on tärkeää, jotta renkaat voivat seurata epätasaista ajoalustaa. Samaa ulosjoustoa pitää olla myös skootterissa, jotta jousitus toimii niinkuin pitää, ja on turvallinen. Ulosjousto menetetään, jos jousi puristetaan säätörenkaalla kasaan niin, että iskari on jatkuvasti pisimmillään.

Eikai itsensä toistaminen haittaa, kun ei kukaan uudelleen tätä ketjua kuitenkaan lue..   :P

Ne kumiset palat jousen väliin ovat itsensä pirun keksintö. Eivätkä taida olla hyväksyttyjäkään, mikä onkin ihan oikein.

Siitä voidaan kai olla samaa mieltä että moottoripyörän takajousituksen kovuus/kantavuus säädetään ala- tai ylärenkaasta. Mitä jousessa tapahtuu jos se ennen ajoa tehty kiristys häipyy jonnekin kun laitetaan läskiä penkille, mutta ajon aikana  jousitus on silti kovempi (samalla kuormalla kun ennen säätöä). Tämän kun selität niin voidaan olla asiasta samaa mieltä, vaikkei tarvikkaan olla.
Vespa P200E, Piaggio Beverly 500, Vespa S

Coastside

#38
Minulla on fillarin kierrejousi-iskari jossa on 7 cm jousessa 4 cm esijännityksen säätövara. Voin tehdä vipulaitteen jolla mitaten osoittaa miten se vaikuttaa.

Alustavasti kokeillessani törkeän raskasta säätöä, se tiukkenee lopulta niin ettei sitä pysty käsin kiertämään, jolla keinolla se on tarkoitettu säätää. Tarkoitus on tietenkin säätää eri painoisille kuskeille 50 - 120 kg.
NIU M+Sport -22 Kymco Filly -04

Partanen

Lainaus käyttäjältä: jk_single - 28.05.12 - klo:14:39
Siitä voidaan kai olla samaa mieltä että moottoripyörän takajousituksen kovuus/kantavuus säädetään ala- tai ylärenkaasta. Mitä jousessa tapahtuu jos se ennen ajoa tehty kiristys häipyy jonnekin kun laitetaan läskiä penkille, mutta ajon aikana  jousitus on silti kovempi (samalla kuormalla kun ennen säätöä). Tämän kun selität niin voidaan olla asiasta samaa mieltä, vaikkei tarvikkaan olla.

Sillä säädöllä voisi ajattelematon yrittää koventaa jousitusta, sillä seurauksella että ajokista tulee arvaamaton käytökseltään, varsinkin ääritilanteissa. Esim. ajoradassa monttu mutkassa -> renkaan pitää käydä myös siellä montun pohjalla (ulosjousto), jotta pito säilytetään.

Jousessa itsessään ei tapahdu muuta kuin ehkä pituuden muutos sen mukaan yrittääkö se puristaa iskaria pisimpään asentoonsa (esijännitys), vai kantaako se ajokin ja kuljettajan painoa (normaali ajotilanne). Mutta sen jousen tehtävä muuttuu iskarin pisimpään asentoon puristamisesta -> kuorman kantamiseen. Kun se kantaa kuormaa, saa säätörengas perän ylemmäs, tai alemmas, riippuen miten iskarin liikerata riittää.

Valmistajan valitsema jousi on kompromissi. Oletetaan, että se olis optimaalinen vaikkapa 75 kiloiselle henkilölle, jolloin ajokki on oikeassa kulmassa, ja perä suunnitellulla korkeudella. Sitten tulee toinen samanpainoinen kyytiin, ajovalo alkaa osoittamaan vastaantulijoiden silmiin, perä painuu alemmas, jousitus pohjaa herkemmin. Tätä puutetta voidaan korjata sillä säätörenkaalla, eli säädetään korkeus takaisin yhden hengen kuormaa vastaavalle tasolle.

On se jousi tietenkin jäykempi kahden hengen kuormalla jousen ominaisuuksista johtuen, kun se jousi on enemmän kasaan puristuneena kuin yhden hengen kuormalla. Mutta sitä lisäjäykkyyttä ei aiheuta säätörengas, vaan se kahden hengen kuorma.
Vespa HPE 2021
Vespa PX200 E 2003

jumpingstone

[quote/]

On se jousi tietenkin jäykempi kahden hengen kuormalla jousen ominaisuuksista johtuen, kun se jousi on enemmän kasaan puristuneena kuin yhden hengen kuormalla. Mutta sitä lisäjäykkyyttä ei aiheuta säätörengas, vaan se kahden hengen kuorma.
[/quote]

Eiko tasta voida vetaa johtopaatos, etta jousen jaykkyys saatyy automaattisesti sen mukaan kuinka paljon se on puristuneena, mutta jousituksen jaykkyytta voi silti saataa siita saatorenkaasta, koska sen avulla lisataan taikka vahennetaan sita puristumaa, joka sitten vaikuttaa siihen kuinka paljon se puristuu kokoon samalla kuormituksella?

Partanen

Jousen jäykkyys ei saisi muuttua säätörenkaasta säätämällä, silloin kun on normaali ajotilanne -> kaikki paino jousen päällä, ja jousi ei pääse avaamaan iskaria pisimpään asentoon. Jousen pitäisi antaa olla juuri niin jäykkä kuin se on, ilman että sitä keinotekoisesti jäykistetään säätörenkaalla. Säätörenkaan pitäisi antaa säätää vain korkeutta, se on alunperin ollut tarkoitus. Sillä tavoin saadaan rengas seuraamaan ajoalustan epätasaisuuksia niinkuin pitää.

Sääntö: jousituksessa olevan jousen jäykkyyttä voi muuttaa vain vaihtamalla jousta.

Se säätörengas on siellä siksi, ettei ole olemassa jousta joka toimisi samalla tapaa 75 kiloisen alla, kuin 150 kiloisen alla.

Säädä siis säätörengas asentoon, jossa jousitus ei pohjaa, mutta joustaa töyssyissä vapaasti. Älä yritä kiristää jousta säätörenkaalla. Tämä lukee niissä ohjekirjoissakin, mutta ei näin suoraan.
Vespa HPE 2021
Vespa PX200 E 2003

jk_single

Vespa P200E, Piaggio Beverly 500, Vespa S

Coastside

#43


Siinä esijännityssäätöinen iskari joka on säädetty yli puolenvälin, ilman että sen pituus muuttuu, vain jäykkyys kasvaa ja joustovara pienenee. Tavoite on pitää pyörän geometria hyvänä eri staattisilla kuormilla. Kuopissa pohjaamiseen se ei auta, kun se riippuu jousen kantavuudesta.
NIU M+Sport -22 Kymco Filly -04

viisnelonen

#44
Tuossa onkin poikkeuksellisen laaja esijännitysvara, ainakin kun vertaa tyypilliseen skodun/halpis iskariin. Ja sikälikin erikoinen että yleensähän esijännityksen kiristäminen ei pienennä liikerataa vaan joustovara pysyy samana. Myös Partasen toitottama ulosjouston vähyys on harhaa koska jos ulosjousto pienenee niin vastaavasti sisäänjousto kasvaa ts kokonaisliike on oikein rakennetussa joustinyksikössä vakio riippumatta esiännityssäädön asennosta.
Iskarin ns pohjaaminen ei pitäisi tapahtua jousen avulla vaan jousen pitäisi aina päästä puristumaan enemmän kuin mitä vaimentimen liikerata on, ns pohjaamisen pitäis kohdistua sitä varten oleviin pohjauskumeihin jotka rajoittavat liikkeen viimeisenä..

On muuten tömäkän näköinen iskari mutta onkohan siellä öljyä lainkaan ?

Edit: Tarkoitin kysymyksellä öljystä ? että onko kyseessä ehkä pelkkä joustinyksikkö ilman vaimennusominaisuutta.  Kun kerran pohjaakin helposti
taisin lukea rivien välitkin..

Burgman650 ja Satelis 250