Uutiset:

Varsinaisen skootterini.com sivuston etusivulle pääsee takaisin tästä: www.skootterini.com
Osa keskustelualueista näkyy vain rekisteröityneille jäsenille.

Main Menu

Variaattorin toiminnan teoriaa

Aloittaja Samppa, 26.04.08 - klo:22:10

« edellinen - seuraava »

openflow

Testirata kuullostaa hyvältä idealta ,jos lähtee oikein tarkkoja säätöjä hakemaan.

Jos haluaa varin toimivan kaappeemmalla kierrosalueellla niin mihin suuntaan variattorin mitäkin osaan pitää säätää?

Varin toiminta on "yksinkertainen". sen  säätäminen on vaan hakusessa. Eri painosten rullien kokeileminen on helppoa, jousen kanssa puljaaaminen vastaavasti työlästä. hidas purkaa jne...

Partanen

Mulla on enää kokeilematta se voimansiirtolevy, vai mikä sen osuva suomennos nyt olikaan. Takahihnapyörän toinen puolikas kuitenkin. Niitä on myynnissä erilaisia, erialisilla liikeradoilla, ja uskoisin se vaikuttavan kierrosten muutokseen sen mukaan ajetaanko pintakaasulla, vai tuppi nurin.

Omasta mielestäni mopon variaattori toimii nytkin liian kapealla kierrosalueella. Nyt kun on tuo kierroslukumittari kiinni, niin sen huomaa vielä paremmin. Kiihdyttämisen ja tasakaasuajon kierroslukuero on alle 1000 kierrosta minuutissa. Tavoitehan olisi, että kiihdytyksessä kone kävisi siellä 8000 kierroksen paikkeilla, jossa muistaakseni huipputeho on, ja kun haluttu nopeus on saavutettu, niin kierrokset olisivat 5000-5500 kierrosta minuutissa. Tällä hetkellä mopon vajaista tehoista, tai huonosti toimivasta variaattorista johtuen ollaan kaukana tavoitteesta.
Vespa HPE 2021
Vespa PX200 E 2003

openflow

Ootko kokeillut säätää painejousen esijännitystä korokeprikoilla tms... Esijännityshän vaikuttaa myös kierroslukuun jolla takavari lähtee aukeamaan. Jousen jäykkyys vaikuttaa (voimansiirtolevyn ohella) lautasten muutos nopeuteen ja ainakin kierroslukuun jolla saavutetaan maksimi välitykset.

Esijännitys on se "alkujäykkyys" . se jäykkyys on  jousen "jyrkkyys tekijä". Suuremmalla esijännityksellä voisi käyttää löysempää jousta jolloin alkujäykkyys olisi suhteellisesti suurempi ja loppujäykkyys taas suhteellisesti pienempi.
(vähän sekavasti selitetty, kaipa tosta jotain tolkkua ottaa....)
Taisi löytyä yksi säätokohde lisää :)

härvelini kierrosalue soutaa korvakuulolta 5000-8000 rpm (valitettavasti tuntee myös).

---
Täytyy myös hommata kierroslukumittari,korvakuulolta on arpomista. kunhan jostain löytäisi sopivan.


Hemmo

Mikäs se olisi sopivasti löysempi vastapainejousi väriltään jos päämääränä on variaattorikopan kuumuuden vähentäminen ?

Coastside

NIU M+Sport -22 Kymco Filly -04

Partanen

Lainaus käyttäjältä: openflow - 09.05.08 - klo:18:34
---
Täytyy myös hommata kierroslukumittari,korvakuulolta on arpomista. kunhan jostain löytäisi sopivan.

http://www.skootterini.com/foorumi/index.php?topic=422.0

Tuolta löytyy eräs vaihtoehto, johon olen itse ollut tyytyväinen.
Vespa HPE 2021
Vespa PX200 E 2003

Coastside

#21
Jouset on ilmeisesti joidenkin valmistajien toimesta koodattu väreillä? Tavallisempi jousien luokitus on N, joka muistaakseni on se arvo millä sen pituus puolittuu tai tuplautuu.
Oletteko nähneet valmistajien specsejä niistä?
Asiaa voisi jollain menetelmällä mitatakin jos eri jousia olisi käytettävissä. Saada mittatietoa että saa laskelmille pohjaa.
NIU M+Sport -22 Kymco Filly -04

openflow

Tulipa eilen pohdiskeltua painejousta ,oishan aikasemminkin voinut yhtäläisyyksiä vetää minkä tahansa jousituksen kanssa. Ei vaan tullut mieleen. Samanlailla se kierrejousi toimii onko se enduro pyörän etupäässä tai skootterin painejousena.

Painejousen jäykkyys käyrän voi piirtää seuraavalla kaavalla
y=e +k*x ;e=esijännitys ,k=jousivakio ,x=puristusmatka.
esijännitys = jousivakio * (vapaa_pituus - asennettu_pituus)

jousivakion laskeminen (tiedot ikivanhasta ammatikoulun fysiikan kirjasta):
jousivakio = G * d^4 / (8 *n * D^3 )  #yksikkö N/mm
G = liukumoduli N/mm^2 (jousiteräs 78000-85000)
d = langan halkaisija mm
D = jousen halkaisija (keskeltä keskelle) mm
n = kierteiden lukumäärä

esim malossin valkoinen
d = 3.8, D=54 ,n=4 , G=85000
jousivakio ~3.5N/mm

esim malossin vihreä
d = 3.9, D=54 ,n=4 , G=85000
jousivakio ~3.9 N/mm

esim malossin violetti
d = 4.0 ,D =54 ,n= 4 ,G=85000
jousivakio ~4.3N/mm (yhden millin puristamiseen tarvitaan siis 4.3N voima)

esim malossin sininen
d = 4.1 ,D =54 ,n= 4 ,G=85000
jousivakio on ~4.8N/mm

85000 ~oma arvaus ,85000 on jämäkkä jousiteräs. Materiaali taitaa olla kaikissa malossin jousissa sama (arvaus).

Yllä olevat siis omia mittauksia & laskelmia.
Malossin violetti jousi on merkattu +82% jäykempi.
Yllä olevista arvoista voisi päätellä malossin jousen 0%:n jäykkyydeen olevan  ~ 2.3 - 2.5 N/mm

Mutta ,mutta... malossin esitteestä: esim keltaista jousta näyttää löytyvän 3.9,4.0,4.1& 4.3mm langalla.
Ovatko kaikki malossin keltaiset yhtä jäykkiä (sama jousivakio)?
Jousia löytyy myös eri halkaisijalla & pituudella.

Soppaa sekoittaa vielä ,että jousen pituus on myös yhtä tärkeä tieto kun jousen jäykkyys(oma mielipide);pituushan vaikuttaa esijännitykseen. Sisä ja ulkohalkaisija pitää myös huomioda ,että jousi mahtuu paikalleen.

esimerkki esijännityksen muuttamisesta:
otetaan valkoinen 3.5N/mm & sininen 4.8N/mm (olkoot jousien pituudet samat).
Oletetaan ,että asennettuna jousi puristuu kasaan 20mm ja olkoot lautasten liike vaikka 40mm.
esijännitys: valkoinen 20*3.5=70N ,sininen 2*4.8=96N.
jäykkyys lautaset auki: valkoinen 40*3.5 + 70 = 210N  ja sininen 40*4.8 +96 = 288N

Kiristetään valkoista jousta koroke prikalla olkoot 20mm paksu.
saadaan valkoisen esijännitys (20+20)*3.5 = 140N ja loppujäykyys 140+40*3.5 = 280N.
Valkoisesta jousesta tuli "alkujäykkä" ,loppu jäykkyys lähes sama sinisen kanssa.

Esijännityksen kanssa täytyy myös huomoida ,ettei kiristä jousta liikaa; saattaa jousi mennä pilalle.

ps. meni muuten jousen valinta aikasta monimutkaiseksi :)

--
jousivakio ==jousen jäykkyys
esijännitys == jousen voima asennettuna(lautaset kiinni). vrt vapaa pituus eli täysin puristamaton jousi.

Partanen

Kiinalaiseen käyvät Malossin jouset väreiltään sininen, violetti ja vihreä ovat pituudeltaan hyvin lähellä alkuperäistä jousta. Valkoinen oli vapaana pidempi. Pitää myös huomioida, että Malossi ei tee varsinaisesti jousia kiinalaisiin, mutta sattumalta nämä muutamat sinne sopivat. Se että Malossi kertoo jonkun jousen olevan prosenttuaalisesti jäykempi kuin vakio, ei päde kiinalaisessa ollenkaan, sillä jousi ei alkujaan ollut kiinalaiseen tehty.
Vespa HPE 2021
Vespa PX200 E 2003

sale111

itselläni oli paikalla 5.5g rullat jotka viime kesänä vaihdoin... kiihdyttäessä kierrokset nousi pikkasen rapiat 7000.. toissapäivänä vaihdoin uuden variaattorin remmin ihan varmuuden vuoksi vain koska alkaa 3000km olla mittarissa...

samalla vilkaisin rullia "kaasalaisen" kamaa.. olivat aivan kantikkaat... joten laitoin alkuperäiset rullat takaisin paikalleen.. joilla oli ajettu noin 1000km mutta ei kulumaa missään...

täysi kiidytyksessä kierrokset eivät nouseet enään kuin hiukka yli 6000...
eli 1000 kierroksen vaikutus oli kevyemmillä rullilla.. 3,5g kevyemmillä siiis..

ylämäessä tuntui aika ikävältä kun ei enään niin keposesti noussutkaan..

mistä niitä koppia sais tilattua missä olisi loiva nousu rullille loppua kohden..?

eli tuollaisen http://i151.photobucket.com/albums/s140/MR_kuvat/IMG_1666.jpg

Partanen

En ole satavarma, mutta luulisin, että Moposportinkin myymä Malossi Multivar hoitaa saman homman kuin tuo minun kuvaamani Koso variaattori. Kosoa saa ulkomailta, Malossia Suomesta vaikkapa täältä: http://www.mc-scatter.com/catalog/product_info.php?products_id=3035
Vespa HPE 2021
Vespa PX200 E 2003

openflow

9->5.5g muutos rullan laskenta kaavalla nostaa kierroksia ~1500. Joten on kaavat ainakin sinne päin.

5.5g rullat on vielä liian painavat jotta kiihdytyksessä pääsisi huipputehon korville ,pitäisi vielä 1g ottaa pois. Tosin 4.5g rulilla ei varmaan ole mukava körötellä matkavauhtia.

Jos "liian" kevyet rullat pääse hyvin mäet ylös ,kiihtyy, "huuta" matka-ajossa ja tietysti huiput jää vajaaksi.
Jos "liian" painavat, matka vauhdissa on hiljanen ja kulkee myötätuulen hyvin ,mutta ei  pääse mäkiä ylös eikä kiihdy mihinkään.

Ja puolesta välistä kun yrittää valita , saa kärsiä  sekä painavien että kevyiden rullien huonoista puolista ;D

Samppa

#27
En tiedä mitä mieltä muut ovat, mutta monissa ajamissani 2-tahtisissa rullien paino on ollut vakiona melko optimaalinen. Tämä vain niille tiedoksi, jotka täällä rullista lukevat ja omistavat 2-tahtisen. Kiihtyvät vakiona melko hyvin. Nelareissa ehkä sitten enemmän voi kikkailla ja rullakeskusteluahan meillä oli jo toisessakin aiheessa.
Jos sen voi purkaa, sen voi myös koota.

Partanen

Lainaus käyttäjältä: openflow - 08.05.08 - klo:14:37
Testirata kuullostaa hyvältä idealta ,jos lähtee oikein tarkkoja säätöjä hakemaan.

Testirata on hyvä olla olemassa joka tapauksessa. Se helpottaa huomattavasti suorituskyvyn arvioimista, sillä kuten tiedettyä, perstuntumaan ei ole luottamista. Mopossa tehon ja suorituskyvyn muutokset ovat erittäin pieniä aina, jolloin testirata kertoo mitä muutosta on oikeasti saatu aikaan. Pelkkä äänekkäämmän putken vaihtaminen saattaa luoda harhakuvan, että nyt mennään ja kovaa, vaikka todellisuudessa suorituskyky on saattanut heikentyä. Sama juttu se on rullien vaihdon kanssa. Enemmän meteliä saattaa aiheuttaa harhakuvan parantuneesta suorituskyvystä. Myös vian etsinnässä mittarata on hyvä apu. Jos alkaa tuntua, että mopo ei enää kulje niinkuin ennen, niin radalla asian voi testata.
Vespa HPE 2021
Vespa PX200 E 2003

openflow

Jatketaan himppusen varin teorialla.

voimansiirtolevyn urista.
http://www.munkuvat.org/kuva/105160
Kuvassa vasemalla on takavarin lautasten vakio malli ja oikealla  "torque/speed drive". Takavarin lautaset liikkuvat urissa ==>kiertyvät http://www.munkuvat.org/kuva/105164. Mitä suurempi kiertoliike sitä enemmän tehostaa jousivoimaa.

Voimansiirtolevy ei pelkästään lisää vaan sillä voidaan myös "pienentää" jousivoimaa. Suoralla vinottaisella uralla(torque/speed) on tasaisesti jousta jäykentävä vaikutus. vastaa siis jäykempää jousta. Jos tälläisen uran kulmaa kasvatetaan  esim uran puolen välin jälkeen ,sillä on jousivoimaa lisäävä vaikutus. Kulman pienentäminen vastaavasti vähentää jousivoiman kiristävää vaikutusta.

Voimansiirtolevyjä näyttäisi olevan ainankin kolmenlaisia. Loppua kohti loivenevat,kaltevat täysin suorat(torque/speed) & loppua kohden jyrkkenevät(race). race malli on siis ~ylösalasin käännetty vakio malli. Loivenevalla uralla(lähes akselin suuntainen) saadaan taloudellisempi ja vinolla uralla sporttisempi (kierrokset korkeammalla) & jyrkkenevät ilmeisesti todella agressiiviseen ajoon. http://www.munkuvat.org/kuva/105236

Jousivoiman kiristävä vaikutus suora ura vs loiveneva ura http://www.munkuvat.org/kuva/105165.
Kuvassa kohta A-->B jousivoima pienenee lautasten auetessa. vrt  suora ura C-->D  jousi voima kasvaa. Ilmeisesti nämä vakio voimansiirtolevyt suunnitellan siten ,että matkavauhdissa lautaset on auenneet B kohtaa hieman enemmän. Ylämäessä Jo pienikin kierrosten notkahtaminen työntää lautaset kohti A:ta =>jousivoima kasvaa =>kierrokset nousee. Näin ei tapahdu suoralla uralla(D-->C) vaan nopuden aleminen myös tiputtaa kierroksia. Takavarin puoleenväliin asti kummatkin uritukset toimivat jokseekin samalla tavalla.

Jos esim loivenevalla urituksella moottorin kierrosluku on 20 vauhdissa 7500rpm ,se voi olla 40 vauhdissa 6500rpm. Suoralla uralla vastaavasti 20@7500 voi tarkoittaa 40@8000. Tästä siis johtuu suoralla uralla parempi kiihtyvyys 20->40 nopeuteen. Toisaalta suoralla uralla tarvitaan selkeesti enemmän kierroksia ,jotta voitetaan jousivoima kokonaan (saavutetaan maksimi välitykset). Race versiolla ei ilmeisesti koskaan ole tarkoitus saavuttaa max välityksiä vaan pitää takavaria kokoajan "toiminallisella" alueella.

Voimansiirtolevyt on valitettavasti pirun kalliita. Epäilen etteivät ole hintansa arvoisia.

---
ps. kiinanihmeessä voimansiironlevyn vaikutus kääntyy laskuun ~25 vauhdissa.
yllä olevat käppyrät on havaintokuvia, niistä saa vain karkean kuvan miten eri vääntölevyt vaikuttavat. ei sen enempää.