Uutiset:

Varsinaisen skootterini.com sivuston etusivulle pääsee takaisin tästä: www.skootterini.com
Osa keskustelualueista näkyy vain rekisteröityneille jäsenille.

Main Menu

Variaattorin toiminnan teoriaa

Aloittaja Samppa, 26.04.08 - klo:22:10

« edellinen - seuraava »

Samppa

(Tämä aihe on jaettu aiheesta "Kiinalaisten variaattorin säätöä. Terv. Valvoja)

Voisi kuvitella, että loivemmat rampit syövät myös vääntöä, koska vierintävastus on pienempi. Jyrkällä rampeilla tehoa pitää olla enemmän. Tämä ihan heittona.
Kierrosalueella pysyminen hmm... miksi loivempi ramppi toimisi paremmin? Eikö juuri silloin rullien liike olisi herkempää?

**********************************************

http://www.youtube.com/watch?v=3yRskb0BYwE&NR=1&feature=fvwp

Pannaan tänne alkuun nätti animaatio etuvarin toiminnasta.
Jos sen voi purkaa, sen voi myös koota.

openflow

Ai ,että loivemmat rampit söisivät vääntöä ... hmmm... Ja sitä mäen kiipeämistä olen juuri hakemassa. Kuvittelin ,että loppua kohdin voimmakkasti jyrkkenevät rampit olisi tehty saasteiden/taloudellisuuden tms...

Oma ajatuksen kulku on jotenkin seuraava:
Loivalla rampilla moottorin kierrosten noustessa rullat etenevät ramppia pitkin vaikka pari milliä ==> "nostoa" ei olisi kun milli. jyrkillä rampeilla pari milliä etenemää ==>"nostoa" olisi myös pari milliä tai enemmän.

Eli siis jyrkillä rampeilla kierrosten muutos vaikkuttaa paljon nopeuden muutokeseen ja loivilla vähemmän. meniköhän oikein?

Samppa

#2
Siis kyllähän tuo hyvältä teorialta kuulostaa.. Mietin vaan sitä, että kun ramppi on loivempi, on vierintävastuskin pienempi. Toisin sanoen rulla vierii eteenpäin jo vähäisestä kaasukahvaan koskemissesta. Silloin ei välttämättä mopon kokoisessa vehkeessä vääntökäyrä juurikaan kasva (kaasun hidas portaaton käyttö vs. kaasun jyrkempi käyttö tilanteessa jossa ramppi olisi jyrkempi). Eli vähän sama kuin lähtisit autolla liikkelle antamalla kaasua 1000 rpm ja nostamalla hitaasti kytkintä vs. tilanne jossa kierrokset olisivat 2000 rpm ja nostaisit nopeammin kytkintä. Tämä teoria voi olla aivan romukoppatasoa ja odotellaan jos joku muukin ottaisi tähän kantaa.
Jos sen voi purkaa, sen voi myös koota.

Teme

Mikäli rullien keventäminen ei auta siihen, että kierrokset ei nouse, pitäisi variaattorin jousta jäykentää.
Tämä siksi, ettei variaattori "syötä" liikaa ja päästä kytkintä kiinni, eli välitystä pitkäksi. Kelkkapuolella ainakin toimitaan näin. Toki siellä on varissa helix jonka ramppikulmaa voidaan vaihtaa., ei pelkkää jousipainetta.

Skodepaappa

Ei hittolainen, aina menee hullummaksi. ;D Pitäisiköhän tätä hommaa lähteä tutkailemaan uudestaan ihan perustasolta lähtien? Minulle sen toiminta edustaa jotain sumeaa logiikkaa... ::)

Eli miten vari yleensäkin toimii (toimiihan se, eihän skodet muuten mihinkään liikkuisi)? Etu- ja taka varin tehtävät/toiminta? Mitä se vastapainejousi siellä takana tekee? Unohdetaan kytkin vielä tässä vaiheessa... Kun nämä perusteet olisivat selvillä, olisi kait helpompi ymmärtää rampinkulmien ja vp-jousen jäykkyyden vaikutuksia. Siis ihan suht. tavallisen skootteristinkin tasolla.

Jos joku asiaa tuntevampi viitsisi nähdä vaivaa ja tekisi tarinaa vaikka yksinkertaisilla kuvilla höystettynä, niin avot. Homma saattaisi avautua ihan tavan järjelläkin käsiteltäväksi.

Siis ymmärrettäisiin se "vaihda kevyemmät rullat ja valkoinen jousi" klisee.

Enpä tiedä oliko tässä avautumisessa mitään järkeä, mutta olen ollut havaitsevinani täällä himppasen taipumusta syvempäänkin pohdiskeluun juttujen tiimoilta.
I am a rolling stone...

Kenzy

Variaattori on aika simppeli kalikka, perustuu siis ihan puhtaasti keskipakoisvoimaan kampiakselin päässä...

Variaattorissa on kaksi kipaletta hihnapyörän lautasia, jotka erkanevat kierrosten laskiessa ja lähenevät kierrosten noustessa. Kun lautasten välinen rako kapenee, hihna nousee lähemmäksi ulkokehää, ja taas raon suurentuessa hihna laskee lähemmäksi lautasen tyveä. Lautasia liikuttavat painorullat, joita keskipakoisvoima pakottaa ulospäin moottorin kierrosluvun noustessa. Painorullat siirtävät hihnapyörän puoliskon lähemmäksi toista puolikasta, elikkäs variaattorin kaksiosainen hihnapyörä säätää automaattisesti kiilahihnapyöräparin välityssuhdetta koneen käyntinopeuden mukaan, mopon nopeus kulkee käsi kädessä käytössä olevan välityssuhteen kanssa.
Baotian BT49QT-12 vm. '07

Kinkster

Tässä hyvä kuvilla varustettu selitys varin toiminnasta:

http://www.teamcalamari.com/zuma/variator.html

Huom. teksti englanniksi

Partanen

Walle tossa vähän raottikin sitä tosiasiaa, että variaattorin taaemmallakin hihnapyörällä ja sen toiminnalla on ratkaiseva osuus variaattorin toiminnassa. Vaikka onkin helpompi ymmärtää variaattorin toimintaa, jos on ajellut laitteella, jossa variaattori oikeasti toimii, niin kyllä moponkin variaattorissa kokonaisuus ratkaisee. Mopon vajailla tehoilla ei saada kovin hyvin variaattorin hyviä puolia esiin, mutta näillä on mentävä.

Yritän vähän jatkaa siitä mihin Walle jäi, helppoa se ei ole: variaattori kokonaisuutena pysyy pienillä välityksillä niin kauan, kun rullien keskipakovoima ei jaksa voittaa variaattorin jousen voimaa. Jousen "apuna" on myös taaemman hihnapyörän toisen lautasen liikerata, jonka ansiosta välitykset pysyvät pienempinä kiihdytyksen aikana, kuin mitä tasavauhtia pintakaasulla ajellessa. Eli kun hihnassa on paljon "vetovoimaa" kiihdytyksen aikana, niin se auttaa jousta pitämään välitykset pieninä.

Takahihnapyörän liikeradan huomaa siitä, kun yrittää painaa sitä auki, niin samalla lautasta pitää kääntää. Kiihdytyksessä hihnan toinen kylki vääntää lautasta siihen suuntaan, että välitykset pysyvät pienempinä pidempään.

Saikohan tosta tolkkua? Kyselkää lisää, niin mietitään.  ;)

Noita ramppejakin olen tässä mietiskellyt. Voi olla, että niiden muotoilussa on huomioitu se, että jousen voimahan lisääntyy sitä puristettaessa. Ehkä siksi rampit ovat jyrkkenevät. Virivarin loivempia ramppeja saisi ehkä hyödynnettyä, jos vaihtaisi myös takavariaattorin voimansiirtolevyn, eli hihnapyörän toisen puoliskon, joita myydään viriosana. Voimansiirtolevyjä en ole kokeillut vielä vaihtaa.
Vespa HPE 2021
Vespa PX200 E 2003

Skodepaappa

#8
Tästahän se lähtee. ;D Eiköhän täältä löydy sen verta ukkoja, että jotain selvää saadaan. Pistetään vaan viisaat kuupat yhteen ja katsellaan tulosta. Ainoa vakio tässä yhtälössä on kaiteti hihna...
I am a rolling stone...

Partanen

Itse olen päässyt tutustumaan variaattorin toimintaan leikkuupuimurissa, sekä 5-pyöräisessä "maansiirtomönkijässä", siis mopon lisäksi. Puimurissa hihnapyörien liikettä ohjataan yleensä manuaalisesti veivillä, tai hydraulisesti. Maansiirtomönkijässä oli automaattinen variaattori, kuten mopoissa, jonka toimintaa pääsi tutkimaan läheltä, kun ajeli lava ylhäällä.

Lisäksi olen ajellut parit kerrat kaverin 250 kuutioisella Vespalla, jossa kiihdytyksessä koneen kierrokset ovat ylempänä kuin tasakaasulla ajellessa. Eli niinkuin pitääkin.

Oma lukunsa on nykyautoissa olevat variaattorit, joissa kumisen hihnan tilalla on metallinen ketju, joka työntää, ei siis vedä. Tästä olen lueskellut TM-lehdestä, ja laite on minulle suuri kysymysmerkki.
Vespa HPE 2021
Vespa PX200 E 2003

Coastside

Se työntävän metallihihnan rakenne on  levyista koostuva pakka, joka on sidottu niin että se pystyy liukumaan toisiaan vasten ja voi siten kiertyä kiekon ympäri. Lisäksi varin ohjaukseen taidettiin käyttää hydrauliikkaa.
NIU M+Sport -22 Kymco Filly -04

openflow

Rullien aiheuttama voima  on karkeesti ~ f = m*w*w
m=rullien paino ,w=rullan kulmanopeus(~moottorin pyörimisnopeus).
Kierrosluvun kaksikertaistaminen nelinkertaistaa rullien aiheuttaman voiman.

Jos sattuu vakiona skootterissa olemaan painavat(kiinalaiset) rullat ja moottorin kierrosluvun pystyy jotenkin arvioimaan ,niin ...
Uusien rullien painon voisi arpoa seuraavalla tavalla:
rullan uusi paino == nykyisen rullan paino * rpm * rpm /(rpm_uusi * rpm_uusi)
rpm          #nykyinen kierrosluku esim matkanopeudella
rpm_uusi  #on uusi haluttu kierrosluku.

esim. jos rullan paino on 8g ja moottorin kierrosluku matkanopeudella 5700 ja haluttu kierrosluku on 8000 ==>rullan painoksi tulee ~4g

8g * 5700*5700/(8000*8000) == 4g

Partanen

Kaavat on karmeita. Olenkin ollut aina enemmän käytännön miehiä. Huomioiko tuo kaava muutaman käytännön muuttujan, eli rullaramppien jyrkkyyden muuttumisen, jousen jäykistymisen kun sitä puristetaan, tai jousen jäykkyyden?
Vespa HPE 2021
Vespa PX200 E 2003

openflow

LainaaHuomioiko tuo kaava muutaman käytännön muuttujan, eli rullaramppien jyrkkyyden muuttumisen, jousen jäykistymisen kun sitä puristetaan, tai jousen jäykkyyden?
Jos tarkoitat kaavaa f = m*w*w ,niin ei. Kaava koskee pelkästään rullia ,sekin on vaan suunta antava. kaava on suoraviivaistettu keskihakuisvoiman kaava (f=m*v*v/r). Kaavan tarkoitus oli esittää ,että  kierrosluvun lisäys kasvattaa rullien aiheuttamaa voimaa paljon. Rullien etäisyys(r) akselin keskiöstä vaikuttaa myös voiman suuruuteen.

Ramppien liittäminen yhtälöön monimutkaistaa laskemia mahdottomasti. Yhdellä kaavalla ei päästä mihinkään. Rullien edetessä kupissa ,ei muutu pelkästään voiman suuruus vaan myös suunnat muuttuvat(johtuu ramppien muodoista).

Rullien uuden painon laskemisessa halutulle kierrosluvulle taas ei tarvitse jousesta tms... välittää. ulkoiset voimathan ovat samoja.

Partanen

Varmin keino mopoa säädellessä on valita jonkinlainen testirata. Helpoiten semmoisen saa, kun valitsee jonkin kadunkulman, tai tienhaaran, ja siitä sitten jokaisen säätötoimenpiteen jälkeen kiihdyttelee suojatien, kaivonkannen, tai kannon kohdalle ja katsoo saavutetun nopeuden. Vain tällä keinoin tietää onko muutos, tai säätö vaikuttanut oikeasti suorituskykyyn. Nopeuden tarkastuspisteitä voi olla useampikin, kunhan vaan aina muistaa mikä nopeus milläkin kohtaa oli alunalkaen. Ensimmäinen merkkipaikka vaikka 30km/h kohdalla, seuraava 40km/h kohdalla jne.

Tällä keinolla saadaan poistettua se vaikutelma, että laite vain tuntuu menevän niin pirusti, kun pitää meteliä, tai kiertää kovasti. Metelistä ja koneen huudosta ei ole hyötyä, jos testirata kuitenkin todistaa, että kiihtyvyys ja nopeus ei ole muuttunut, tai on jopa laskenut.
Vespa HPE 2021
Vespa PX200 E 2003