Uutiset:

Varsinaisen skootterini.com sivuston etusivulle pääsee takaisin tästä: www.skootterini.com
Osa keskustelualueista näkyy vain rekisteröityneille jäsenille.

Main Menu

Kytkinkello ja kytkinpalojen lasittuminen

Aloittaja jalat, 20.05.10 - klo:09:24

« edellinen - seuraava »

-Zone-

Lainaus käyttäjältä: Timo - 27.05.10 - klo:17:54
..ja paloissa on seassa jotain oisko kupari pätkiä tai vastaavaa..
Sintterikytkin. Käytetään paljon myös esim jarrupaloissa. Varsinkin kisakäytössä. Kestää normaalia kitkamateriaaleja enemmän, mutta vaatii suuremman toimintalämpötilan maksimaalisen kitkakertoimen saavuttamiseksi. Sen alle kitkakerroin jää tavallisesti perusmateriaaleja heikommaksi ja tahtoo myös kulua nopeammin, mutta taas toisaalta omaa huomattavasti suuremman kitkakertoimen lämpötiloissa, joissa tavallisemmat kitkamateriaalit jo lasittuvat. (siitä johtuen niiden kitkakerroin putoaa em. tilanteessa rajusti. = Ilmiöstä puhutaan tavallisimmin auto/mp kirjallisuudessa jarrujen häipymisenä)

Sintterikytkin,.. aivan kuten sintterijarrupalakin olisi myös hyvä aina naittaa kimppaan sopivan vastamateriaalin kanssa, jotta kitkakerroin muodostuisi sopivan toimintalämpötilan ohella mahdollisimman suureksi ja kuluminen osissa minimaaliseksi. Eli käytännössä siis jarrulevyn ja skootterin kytkimestä puhuttaessa kytkinkellon materiaalin kanssa. Googlaamalla asiasta löytyy enemmän.

-Zone-

#16
Lainaus käyttäjältä: Walle - 28.05.10 - klo:18:27
..Tavallisiakin kitkapintoja on ihan riittävästi erilaisia...
Jeps Samaa mieltä ja samalla (ja niin hullulta kuin kuulostaa) myös hiukan erimieltäkin.
On totta, että kitkamateriaaleja on varmaan yhtä monta, kuin on valmistajaakin, mutta kun otetaan nyt vaikka sitten aiheeksi jarrupalat, niin normaalikäytössä toimintalämpötilat on suurin piirtein samat kaikilla. Ja koska jokainen valmistaja haluaa (tai ainakin tulisi) tehdä paloistaan myös samalla pitkäikäiset, se tasoittaa tilannetta ja tuo sen kitkamateriaalin näin eri valmistajienkin välillä lähemmäs toisiaan.

Sitten, kun mennään kilpakäyttöön, niin kestävyyden merkitys pienenee ja kitkakertoimen osuus koko käyttökelpoisen toiminta-ajan suhteen korostuu. Lämpötilat poikkeaa normikäytöstä, mutta tasoittuu taas toisiin samaa kilpaa ajavien kanssa, jolloin syntyy lopulta selvempi ero "kisa" sintteripalojen ja "tavallisten" palojen suhteen. Kytkin ei poikkea tästä millään tavoin.

Eli on toisaalta väärin puhua vain normi jarruista ja kisajarruista ja toisaalta taas ei.

Lasittuminen on aina pahasta. Sanoit tuossa että osat hioutuvat toistensa pareiksi ja tämä on osin tottakin, mutta 2:lla lasipinnalla on vain hiton huono kitkakerroin toistensa kanssa, jolloin hyötykitka luonnollisesti heikkenee. Ei ne pinnat saisi ihan perunapeltoakaan olla, sillä se vaikuttaa merkittävästi kulumiseen. Koska aina mennään hieveröisemmän aineen mukaan, niin kitkapintahan on silloin se lenkin heikoin nimittäjä. Keskipakokytkimestä puhuttaessa kytkinkello kovempana materiaalina tulisi olla kitkapalaa sileämpi jotta kuluminen olisi vähäistä, mutta palakaan ei saisi olla pinnaltaan sileä, kun kitkakerroin muodostuu silloin huonoksi. Näin se menee jarruissakin.

Kirjoitit "Melko mahdoton luistattaa kytkintä lähdössä jos nyt silleen kumia polttamatta haluu lähtee"

Ainakaan meikäläisellä tuo alkuperäinen kytkin ei ole ollut mitenkään vaikea saada luistamaan. On nimittäin tehnyt sitä aina ja ihan sama, miten liikkeelle yrittää. Työkaverin Jonway on aivan toista maata. Kytkin oikein selvästi puree kiinni, kun kierrokset nousee edes vähän tyhjäkäyntikierroksista. Se tuntuu lähes käsikytkimeltä. Toisin, kuin tässä omassa, jossa kytkin aivan selvästi luistaa ja ainoa joka sen saa vasta pitämään on se, että ajonopeus nousee kitkakertoimeen nähden riittäväksi.

Coastside

Skoden kytkin sai ilm. mallinsa DAF 33, 44 , 55 autojen rumpukytkimestä, joissa oli 30 cm rummussa tusinan verran kenkiä. Pito riitti rellun pikkumoottorrin vääntöön.
NIU M+Sport -22 Kymco Filly -04

Coastside

Mulla oli 55 ja 66 mallit. Pienemmässä oli rumpu.
NIU M+Sport -22 Kymco Filly -04

Samppa

Tosta lasittumisesta ja jarruista (eli OT).

Vaimolla on Piaggio Freessä kokeiltu etujarrupaloina varmaan kolmia erimerkkisiä paloja. Jostakin syystä lasittuvat kuitenkin pirun nopeasti ja lasittumisen jälkeen toimivat karhentamisen jälkeen about muutamia kymmeniä kilometrejä. Tiedä sitten olisiko itse levyssä vika, vai materiaalien yhteensopivuusongelmassa? Öljyä tai jarrunestettä ei pinnoissa ole (uudet palat, ja levy pesty vaihdon yhteydessä aina asetonilla, eikä muitakaan vuotoja).

Nämä materiaalivahvuudet sun muut on meikäläiselle täyttä hepreaa, mutta ilmailussa kuuluu käytettävän varsin usein termiä "pehmeät jarrupalat", joilla pitäisi jarruttaa sillä lailla "nätisti". Palat saa nimittäin lasittumaan kovalla jarrutuksella todella nopeasti (jolloin eivät luonnollisesti pidä sen jälkeen yhtään mitään), mutta sillain pikku hiljaa jarruttamalla teho on erittäin hyvä. Käytännössä jarru melko lailla vakioasetuksella ja alkaa automaattisesti puremaan paremmin pikkuhiljaa. Varsinkin oppilaiden kanssa noita luonnollisesti kuluu nopeasti, kun jarrutukset on liian kovia. Pointtina tässä oli se, että varmasti myös se jarrutustapa vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti palat lasittuvat. Tiedä sitten mitä tuo termi "pehmeät jarrupalat" tarkoittavat käytännössä ja verrattuna mihin.

Vastaavasti naapurin skootteristi opetteli ajoa siten, että piti koko ajan takajarrua hieman painettuna. Kyllähän se lasittui..

Jos sen voi purkaa, sen voi myös koota.

A_sentaja

no kisapeleissähän käytetään poikseuksetta sintrattuja paloja, ovat kovia ja pureevat aikansa. normimopossa on tehty kompromissejä palojen kovuuden suhteen, jolloin kesto ja puruominaisuudet on välillä toisensa poissulkevia... ;)
Teoria on sitä, että kaikki tiedetään, mutta mikään ei toimi. Käytäntö on sitä, että kaikki toimii, mutta kukaan ei tiedä miksi...

Coastside

Suuri tyhjäkäynti voi saada palat hankaamaan kauan ja kuumenemaan liikaa. Liika lämpöhän ne saa lasittumaan.
NIU M+Sport -22 Kymco Filly -04

jalat

Näyttäisi nämä isojen skodujen kytkytin ulinat, vinkaisut ja muut ääntelyt olevan ihan normaalia. Käyn tätä samaa keskustelua tuolla moottoripyora.org palstalla ja siellä on tullut muiden kommentteja. Muunmuassa 400cc burgman pitää kiihdytyksessä jonkun äänen ja 500cc silverwingin kytkin saattaa pitää myös ääntä.

Jos jotakuta kiinnostaa, niin keskustelu on täällä
http://www.moottoripyora.org/cgi-bin/palsta/ikonboard.cgi?s=76f2b2ac42296b1e5d02be5cee8e8cbd;act=ST;f=110;t=115951

Niinsanotusti ei enää tunnu yhtään oudolta tuo ääntely. Kun tämä orkkis kytkin aikansa on kulunut, niin melkovarmasti pistän tuon toisen kytkimen paikalleen ja ajetaan vain harkitsevammin niiden kepittelyjen suhteen. Muutenkin on tullut huomattua että mitä vanhemmaksi tulee niin sitä vähemmän kiinnostaa revittely.

Eikä se ongelma luistamisessa ollut kuin paikaltaan lähdettäessä. Jos vauhdissa lähtee kiihdyttämään kahva tiskissä ja ohittamaan jotain, niin ei luistanut yhtään. Ja 250cc vehkeellä risteyksestä ei tarvitse edes kepittämällä lähteä kun autot jää jo taakse pitkälle. Jos siis meinaa esim vaihtaa kaistaa risteyksen jälkeen. Kisaa noilla ei tarvitse lähteä ottamaan edes.
Autot jää auttamatta kakkoseksi. Viimeistään kun vatkaavat kakkosta silmään. Ja moottoripyörien kanssa ei tarvitse edes kisata kun tietää jäävänsä kakkoseksi.

Joten ajellaan ihmisiksi ja vaatimattomampikin riittää.

Omasta puolestani tämä keskustelu on tullut tiensä päähän.
Jarrujen luistamisesta ja sinttereistä voisi perustaa oman aiheen.
tuumaustauko.blogspot.com
Aprilia Atlantic 500 vm.2002