Iso pytty (vai ei?) + isot venat ja kaasarit (GY6 , 139QM*)

[-Zone-]

Eihän tuo nyt pidä paikkaansa näiden venttiilikoneistolla.. en ole kuullut että näissä nokat juurikaan alkaisi jyrsiytyä..

Eri mieltä. Vaikka ei pyöriviä nostajia olekaan, kuuluu keinuvipu/nokka ihan perinteisiin laahaaviin kappaleisiin, eikä tämä rakenne ollut lainkaan harvinainen 8-venttiilisten autojenkaan kohdalla, joissa sitä nokan sisäänajoja tehtiin ihan yhtä paljon. Ihan samoin kuten sylinteri ja mäntä+männänrenkaat hioutuvat toistensa pareiksi, muodostaa nokan pinta ja keinuvivun laahauspinta toistensa kanssa kosketuksissa olevan parin.

Olen muutes nähnyt tapauksen jossa kinkin virinokasta (naraku) nokkaprofiilista oli hioutunut pois silminnähden materiaalia, kuten keinuvivuistakin ja yhteiskuluma oli 1,5-1,8mm luokkaa ja tuo kaikki oli tullut jo paljon alle 3000km. On syytä kyllä vähän olettaa, että pintakäsittely oli vajaa joko toisesta kappaleesta tai molemmista, sillä kuluma oli niin suurta ettei olisi ihan sellaista piloillemenoa odottanut.

Yhtä kaikki... Oli kyse viallisista osista tai ei, ei se nokan sisäänajo osille ainakaan pahaksi ole. Kun pinnoite pettää toisesta kappaleesta ja kosketuspinta muodostuu pehmeämmästä sydänmateriaalista, kuluminen nopeutuu ja venttiilivälejä saa olla säätämässä yhtenään. Lisäksi ymmärrettävästi nokan puolelta kuluminen vaikuttaa venttiilinostoihin heikentävästi niin, ettei sitä pysty venttiilivälyksiä säätämälläkään enää korjaamaan.

Vaikka pintapaineet ei ihan yhtä suuria olekaan kuin jossain viritetyissä autojen koneissa, muodostuu näissäkin venttiilikoneiston kappaleiden kiihtyvyydet helposti suuriksi. Eikä kannata ihan kokonaan unohtaa kiinalaisen materiaalin "laadukkuuttakaan". Siitäkään syystä minun mielestäni nokan sisäänajo ei ole ihan täysin kukkahattutätihömpötystä.

[kani]

Jeps ja juuri sen konerikon vuoksi alkoi sitä nostoa vähentämäänkin, kun epäili että venajouset pohjaa.
Nokan aikaistamisella olen ennekin muuttanut koneen luonnetta. Esim. Ai kun tuli nami alavääntö 1984 malliseen Honda XL 125 koneeseen, kun nokka pyöri hampaan aikaisella. Männän venataskua piti kyllä vähän jyrsiä, jotta meni ympäri naputtamatta. Nuorempana kun touhuttiin noiden woortin oohoosee ja kenttiläisten kanssa niin se säädettävän jakopään merkitys opittiin aika pian. Virinokkaa kun oli turha ruuvata kiinni ilman sitä.

No ainakin videon mukaan konerikko johtui 15krpm kierrättämisestä. Vai eikö sitten kehdannut sanoa todellista syytä? Vai halusiko ettei muut ala tekemään noita nokkia

Omassa autossa taas on nokka-akselissa kaksi nokkaprofiilia (=vääntö ja tehonokat) ja lisäksi imunokkaa voi säätää 50 astetta. Ja  luonnollisesti vakio moottorinohjaus modattu läppärillä säädettäväksi. Kyllä noilla eroja on kun on säätänyt ja dataloggannut eri säätöjä.. Ja mikä hienointa voi säätää koneen toimimaan talous/vääntöalueella käytännön ajossa ja huipputehon alueella sillon kun räpätään . Siis loistava polttoainetalous ja lisäksi hyvä teho/tilavuus-suhde. Tänäänkin tuli nautittua siitä täysin siemauksin

[-Zone-]

No ainakin videon mukaan konerikko johtui 15krpm kierrättämisestä...

Annetaan Joren itse kertoa http://youtu.be/8eJ1MW55JKM
Siitä samaa mieltä, että kyllähän venttiilinostosta noin käsihionnallakin saa pois, mutta se lopputulos on jotain sinnepäin. Esim, jos nostosta tulee hionnassa vähän pyöreä (akselin suuntaisesti siis), niin pintapaine jakaantuu hyvin pienelle alueelle ja voipi äkkiäkin alkaa metallimujua tulemaan, eikä koverakaan muoto yhtään sen parempi ole. Puhumattakaan jos se pintakäsittelykin sattuu vielä unohtumaan, niin kyllä satanen on järkyttävä hinta tuollaisesta nokasta ja suuri se on joka tapauksessa.

Tuli mieleen vielä , että vinoksi hiottu (aks. suuntaisesti) voi pyrkiä nylkyttämään keinuvipua sivusuunnassa ja se voi saada kulumaa aikaiseksi keinuvivun liukulaakerointipintaan. Käsihionnassa vinomuoto samoin kuin kovera/kupera on varsin todennäköinenkin.

[tommi]

No, kun ostaa Jorelta niin ei taatusti saa kahta samanlaista nokkaa, riippuu miehen promilleista minkälaisen saa
Kyllähän noista kaupan nokista tiedetään sen verran että se Narakun pitkulareikäinen on ehdottomasti tehokkain, jos haluaa tehot puhtaasti kierroksilla niin ostaa sitten sen. Jos haluaa vähän laajemman tehoalueen niin ostaa sitten sen pyöreäreikäisen. Tuskin muita versioita onkaan, vain nimi vaihtelee, Touring, Sport tai Racing, kaikki samoja nokkia.

[-Zone-]

riippuu miehen promilleista minkälaisen saa

Varmaankin tästä riippuu moni muukin asia niin Joren mopoissa, kuin muussakin elämässä 
Mutta se pitää Joresta kyllä sanoa että viitseliäs kaveri on kyllä kyseessä. Mä olen Joree nuorempi, mutta takuuvarmaa on että samalla innolla en jaksa sit joskus viiskymppisenä mopojen kanssa touhuta kuin Jore. Nykyäänkin alkaa tehdä tiukkaa viitseliäisyyden suhteen. Tahtoo suurimmat kiinnostukset olla vähän muissa jutuissa. Mopoakin tuli viriteltyä oikeastaan siksi, kun vakiona ei jaksanut nousta mäkiä ja eipähän mene nuoret sentään ihan kahtapuolta ohi

[Coastside]

Tuo kotikonstein työstökin onnaa, jos varmistaa tuloksen sillä tarkkuudella mitä osa vaatii. Nokan mallisen kohdalla se on hankalaa. Siihen voi käyttää kantta ilman nokkapukkia ja tarkasti oikeaan kulmaan asetettavaa viivainta (Sen saa asettamalla nokan alkuperäisen pinnan mukaan tuet) jossa valoa vasten näkee onko pinta oikein.  Kierretangosta saa tarkasti säädettävän mitta tason. Viilankin käytössä pääsee hyviin tuloksiin harjoitellen hyvillä viiloilla.

Pinnan karkaisukin onnistuu harjoitellen ja tuloksen voi testata testikappaleetta työstäen, tehtynä samoin kuin työkappaletta.

Nurkkiin pyörimään jääneet romuosat on oivaa harjoitusvastusta.

[kani]

Olisi mukava kuulla kokemuksista, jos joku täällä innostuu myös modaamaan halvoista nokista helmiä. Intoa olis kyllä, mutta lähin kaverisorvi kuopiossa. Ellei löydy jonkun toisen kautta jostain lähempää täältä etelästä. Jos joutuu jollain firmalla teetättämään niin hinta sitten pompsahtaakin jo ohi järkevyyden vaikka omatoiminen askartelu ja oppiminen on kultaakin arvokkaampaa.

[Peros]

kysyin jorelta noista nokista että karkaisetko sitä pintaa mitenkään että sehän kuluu tosi nopeasti jos ei karkaise niin vastasi näin:

Ne nokat on ihan valurautaa? Ei se alkuperäisestä miksikään muutu jos siitä ottaa vähän nostosta pois.
Jore1961

en itse menisi tuota allekirjoittamaan.

[tommi]

Olisin kyllä samoilla linjoilla Joren kanssa. Ei kait nämä kiinalaisten nokat ole karkaistuja alunperinkään? Eihän se mihinkään muutu jos liippasee muutaman kymmenyksen pois.

[-Zone-]

Valua ne on kampiakselin limputkin, mutta kova on pinta siinäkin. Se kuka on sorvannut tollasta kampuran limppua tietää, että sisältä ne limput on ihan pehmeetä matskua. Stroukatessa varsinkin huomaa. Ensin ei meinaa sorvissa lastua lähteä ja sitten meneekin kuin voihin. Kyllä se tahtoo nokkiin päteä sama, joskin joren mainostama 0,7mm noston pienentäminen ei välttämättä kyllä mene sinne huokoisempaan valuun saakka, mutta oheneepa pinnoite nyt ainakin. Nokan hiontakone http://youtu.be/eRLJZZq27dM

Lyhyt juttu nokan valmistuksesta http://youtu.be/sYO0Yp4Ag5g

[Coastside]

Se onko karkaistu, selviää viilalla. Homma on sarjatyönä niin helppo että ihme jos ei olisi. Se vain hehkutetaan punaiseksi ja uitetaan veteen tai öljyyn. Se muuttaa kiderakenteen josta kovuus johtuu. Kova on myös haurasta siis monasti sydänosa jätetään pehmeäksi. Noin pienen akselin kohdalla voi olla läpikarkaistukin. Ilmaisu "valurautaa" on harhaanjohtavaa, koska seoksia on monia myös valettaessa.

[-Zone-]

...Se vain hehkutetaan punaiseksi ja uitetaan veteen tai öljyyn...

Jeps ja tämä on nykyään äärettömän nopea toimenpidekin. Homma tehdään nykyään teollisuudessa lähes yksinomaan iduktiokuumennuksena juurikin sen nopeuden vuoksi. http://youtu.be/K3vwlQi2_rM

Valurauta on aina yleisnimitys, kuten Coastside asiasta huomauttikin. Moottorilohkoistakin puhutaan usein silumiini -termillä, vaikka seos voi olla hyvinkin monimuotoinen. Esimerkkinä korjaushitsausta varten vuodelta 1938 olevaan moottorilohkoon tehty seosanalyysi:

Al Alumiini 84,248 %
Zn Sinkki 5,726 %
Cu Kupari 5,611 %
Si Pii 1,590 %
Fe Rauta 1,162 %
Sn Tina 0,380%
Mg Magnesium 0,695 %
Pb Lyijy 0,160 %
Na Natrium 0,002 %
Sb Antimoni 0,010 %
Ni Nikkeli 0,112 %
Mn Mangaani 0,285 %
Ca Kalsium 0,001 %
Cr Kromi 0,010 %
Ti Titaani 0,015 %
P Fosfori 0,004 %

[tommi]

Viilalla pystyy jyrsimään kiinalaisten nokkaa, on tullut kokeiltua sitäkin aikanaan. Eli ei ole karkaistu.

[-Zone-]

Viilalla pystyy jyrsimään kiinalaisten nokkaa, on tullut kokeiltua sitäkin aikanaan. Eli ei ole karkaistu.

?! Täältä löytyy niin kova nokka, johon viila ei pysty. Kovuus tuntuu jotakuinkin vastaavalta, kuin moottoripyörän eturatas. Maalaisjärjellä ajateltuna karkaisematon nokka-akseli tuntuu omaan saappaaseen kusemiselta. Jopa kiinalaisilta. Keinuvipukin on valettu ja karkaisu. Senkin vuoksi vastamateriaalin olisi hyvä olla vähintään samaa kovuusastetta.

[tommi]

Oisko osa kinkin nokista sitten karkaistu ja osa ei? Kyllä sitä mun nokkaa pystyi ihan hyvin viilailemaan kun kokeilin 

Edit: Tuolla joku väittää että valtaosa motskarin nokista olisi karkaisemattomia -->

http://www.matkaendurot.net/forum/viewtopic.php?f=6&t=4323