Iso pytty (vai ei?) + isot venat ja kaasarit (GY6 , 139QM*)

[konenikkari]

Totta, tuon kokoisissa venttiileissä, imulla pitää olla"vuorotteluvapaa" jotta pako voi aueta

[openflow]

Nokka-akselit taotaan muottiin ja työstetään erikoiskoneella lopulliseen muotoonsa. Näin työvaiheet vanhassa autotehdasfilmissä ja how it made sarjassa on jotain myös. Sorvilla ja viilallakin onnistuu jos osaa. Profiilin hakuun voi pyörittää halutulla kierrosnopeudella ja katsoa pysyykö kontakti.

Eräs vanhanliiton tee-se-itse nokka-akseli menetelmä:
Vanerilevy(ns. master-levy) ~1m kanttiinsa tms. joka sahattiin nokan profiili muotoon suurella suhteella esim 1:100. 100 mm muutos vanerilevyllä vastasi nokassa 1 mm.

Sitten valmistettiin keinuvipu jonka toinen pää seurasi vanerin profiilia ja toisessa päässä oli hiomalaite. Vanerilevyn kyljessä oli kampi ja sitä pyörittämällä hiomalaite liikkui vanerin profiilin mukaan ylös - alas suunnassa. Nokka-akseli pyöri samalla kun vanerilevyä kammesta pyöritettiin. Lopuksi viimeisteltiin hiomatahnalla ja pyörittämällä porakoneella erillisessä pukissa.

Kun tutkiskelee erilaisia menetelmiä millä nokan voisi itse valmistaa, sitä enemmän CNC-konetta kaipaa.

Nokan suunnitteluun liittyy kohtuullisen paljon erilaisia juttuja mm: minkälaisella tarkkuudella pystyy osia työstämään.

[pera8x]

useampi sylinterisessä rivikoneessa, missä on pitkä nokka/nokat vaatisi sitä tarkkuutta enemmänkin. mutta tälläsessä kiinalaisessa yks pyttysessä taitaa tulla parempi, kun orkkis, vaikka tekis vaan hutiloidenkin.

[Coastside]

Kannen virtausmittauksiin voisi tehdä nokat vaikka vanerista tai muovista kun ne ei ajokäyttöä tarvitse kestää.

[-Zone-]

Kannen virtausmittauksiin voisi tehdä nokat vaikka vanerista tai muovista kun ne ei ajokäyttöä tarvitse kestää.

Tätä mietin itsekin sen virtauspenkkini kanssa, mutten sitten alkanut tekeen kun ajattelin ettei ole juurikaan tarvetta mittailla virtauksia venttiilinousuilla joihin ei käytännössä ole mahdollisuutta. Edellisessä virtauspenkissäni venttiiliavautumia säädettiin suoraan pultista ruuvaamalla ja siinä oli mahdollista mitata vaikka venajousi kokoon puristuneena. Se on simppeli rakenne, mutta siinä piti aina ottaa keinuvipusuhde huomioon.

Säädön olisi kyllä tietty voinut rakentaa keinuvipujen nokan puoleiseenkin päähän jolloin esim 4mm nokan nostoa olisi venttiilin puolella sama mikä se tulee koneessakin olemaan. Päädyin kuitenkin tuohon nykyiseen ratkaisuun niin saa tutkittua overlap -jaksojakin. Kannen muotoilullahan kun pystyy siihen jonkin verran vaikuttamaan.

Nokkia itse tekevälle nuo puunokat (koivu esim hyvä materiaali) voisi olla yksi vaihtoehto jos mittaa samantyylisellä rakenteella kuin mulla.

[jwalk]

En sitten malttanut olla laittamatta BGM:n nokkaa kiinni. Ei huono, persdynolla mitattuna potkua löytyy, ainakin A9 nokan pesee mennentullen.
Kierrosnokkahan tuo, silmällä näkee jo jyrkemmät rampit ja enempi nostoa.
Mitatut nostot imupuolelta:
vakio n. 4,8mm
NCY n. 4,9mm
BGM n. 5,5mm

Mittaukset ovat epätarkkoja, mutta keskenään vertailukelpoisia. A9 nokka verstaalla, joten sitä en vielä saanut mitattua

NCY edelleen mielestäni paras "yleisnokka" laakean tehokäyrän ansiosta, mutta ehkäpä tämä BGM voittaa huipputehossa.
Epävirallisella mittaradallani ei saanut vertailukelpoista tulosta reippaan sivumyötäisen takia

[pera8x]

onko kenelläkään kiinankonetta levällään? ajattelin, jos olisi helposti käsillä ja viitsisi mitata, että minkä kokonen tuo lohkojen sylinteriputken reikä on? siis sen tiedän, että joutuu ottamaan tavaraa pois, kun laittaa jööti kokosen pytyn, mutta että kuinka paljon. ja se öljykanavan paikkakin tässä vähän arveluttaa. että mitähän kaikkia muutostöitä tässä vielä joutuukin tekemään..

[Coastside]

Ei ole nyt mitata ja se riippuu lohkoistakin, kun 72 cc pytyillekin on jouduttu viilaamaan.

[jwalk]

Ei ole nyt mitata ja se riippuu lohkoistakin, kun 72 cc pytyillekin on jouduttu viilaamaan.

Todentotta, ei ole mitään vakiomittaa siinä. Mulla meni Narakun pytty heittämällä. putken ulkomitta siinä 54,5mm

[Nuukailija]

onko kenelläkään kiinankonetta levällään? ajattelin, jos olisi helposti käsillä ja viitsisi mitata, että minkä kokonen tuo lohkojen sylinteriputken reikä on? siis sen tiedän, että joutuu ottamaan tavaraa pois, kun laittaa jööti kokosen pytyn, mutta että kuinka paljon. ja se öljykanavan paikkakin tässä vähän arveluttaa. että mitähän kaikkia muutostöitä tässä vielä joutuukin tekemään..

Mulla on parikin lohkoa levällään, tai siis ihan lohkotkin toisistaan erillään.

Soliferin lohkoissa oli tilaa sen verran, että 90cc pytty meni justiin ja justiin, ei sitä tarvinnut voimalla painaa, mutta millikin lisää ja olisi ollut ongelmia.

54,4mm näkyy olevan tuon sylinteriputken päältä mitattuna, 139qma kone Soliferissa ja siinä reikä 54,7mm, Zonerissa 55mm reikä hätäisesti mitattuna.

Siihen kampuran laakerin paikkaan on 27mm lohkon pinnasta, kampura tietty itse tulee noin 23mm lohkon pinnasta, joten jos sylinteriputkea meinaa jatkaa tai kampuralle pisempää iskua limppua kasvattamalla, niin raja siinäkin tulee vastaan.

Kampuran laakerin yläpuolella on reikä tuonne ketjun öljytilaan, tuolla 90cc pytylläkin se reikä jää aika hyvin piiloon, siinä ei ole sylinteriputken reunasta paljoa tuohon reikään matkaa, mutten tiedä onko sillä käytännössä mitään merkitystä, eikö tuo reikä ole enemmän jotain kaasujen vaihtoa varten?

Kovin paljoa ei tuota reikää taida voida kasvattaa ainakaan tuossa lohkossa, kun se ketjutilan seinämä on aika liki tosiaan, aivan kuten staattorin puolella se toinen seinämä, mihin öljypumppu tulee kiinni, reiästä ei ole minkäänlaista pykälää tuohon seinämään eli seinämää jyrsimällä vain saa isompaa kiinni.

Ketjun puoleisessa seinämässä alle milli tuota pykälää seinämän ja reiän välillä, eli ei sitä paljoa suurennella.

Sitten on nuo pinnapulttien kierteet sisältämät valut seuraavaksi ahtautta tuomassa, milli pari niihin silmällä mulkaistuna.

Voisiko tuosta päätellä, että yli 55mm menee jo aika haastavaksi?

[pera8x]

aiai sentään. mulla on just 55 millin porauksella toi pytty. saahan siitä pytyn putkesta otettua niinku helmasta tavaraa pois ulkopuolelta, mutta hyvä se kait olisi siinäkin vähän edes tavaraa olla.. aika haastavaksi taitaa mennä. mutta menkööt. mulla on tossa noita koneita ainakin 2 ylimäärästä, mihkä voi harjotella. toinen on nipussa ja ehjä, kymcolainen. ja se toinen on joku zoneri, tai kinqqi tai vastaava, mistä katkasin venttiilin viime kesänä. tarvi raahata tuolta yks mopo sisälle ja irrottaa moottori ja alkaa touhuaan. helpompi sitä on pöydällä arpoa, kun näkee mitä tekee.

onko se öljyreikä se, mikä lähtee siinä pinnapultin vierestä ja nousee yläkertaan? en ole sitä sen kummemmin edes tutkinut. pidin vaan oletuksena, että sitä kautta menee voitelu yläkerran osille.

[-Zone-]

onko se öljyreikä se, mikä lähtee siinä pinnapultin vierestä ja nousee yläkertaan? en ole sitä sen kummemmin edes tutkinut. pidin vaan oletuksena, että sitä kautta menee voitelu yläkerran osille.

Kyllä.
Siitä sylinteriputkesta. Siinä sivuilla ei alapäässä ole oikeastaan mitään suurempaa tarvetta sylinteriputkelle. Mäntä kun ei pääse sivuttain edes keikkaan, niin se ei tarvitse siinä alapäässä sivuilta tukea sylkkäpukesta. Eli kuten kakstahtisissakin on huuhtelujen lähdöissä sleevessä aukot. Vastaavat kolot teinkin yhteen 90cc pyttyyn ja oli muutes männän asennus helppoa kun renkaiden kanssa ei tarvinut tapella yhtään.

[pera8x]

jees. pitää tosiaan pöydällä ihmetellä noita osia, niin tietää sitten vähän paremmin mitä sen kanssa tekee. onkelmanahan tässä nyt on lähinnä se, että jos tohon meinaan vielä stroukkia tehdä tavalla, tai toisella, niin se mäntä tulee x määrän alemmaksi, kun vakiona. ei tosin paljoa, mutta kuitenkin. ja sillon mäntä käy jo aika alhaalla siellä sylinterissä. kun ei ole nyt tässä mottia leväällään, niin paha sanoa kuinka alhaalla. tiedä vaikka vois heittää koko sylinteriputken helman kokonaan pois. no, tuskin kuitenkaan. mutta se selviää sitten, kun saan motin pöydälle.

[-Zone-]

niin se mäntä tulee x määrän alemmaksi

Tästä syystä stroukatessa yleensä vaihdetaan kiertokanki pidempään ja laitetaan pytyn alle vastaavasti koropalaa. Nokkaketjun pituus aiheuttaa tietty, että pyttyä ei voi yhtä huolettomasti nostaa kuten 2T moteissa, mutta jos männänpäässä riittää paksuutta, niin männän päältä vastaavasti taas ainetta pois.. tai kuten sun tapauksessa olisit pystynyt itse tekemään männän jo suoraan eri puristuskorkeudella. Nyt männäntapin reijän porattuasi se on jo vähän hankalampaa.

Tuossa kiertokangen vaihtamisessa on sekin etu, että voi kerralla siirtyä vaikka astetta järeämpään tavaraan. Esim vaikka 150cc koneen kiertokankeen jos se mitoiltaan passaa. Koska alatapin reikä sorvataan jokatapauksessa, sen voi tehdä samalla myös hyvin järeämmälle laakerillekin.

Tuossa on smokien Pv:n konetta kasvatettu 111cc saakka ja pytyn alla onkin jo aika kohtuullinen koropala http://s13.photobucket.com/user/2smokie/media/nopo.jpg.html?sort=3&o=517

[Nuukailija]

jees. pitää tosiaan pöydällä ihmetellä noita osia, niin tietää sitten vähän paremmin mitä sen kanssa tekee. onkelmanahan tässä nyt on lähinnä se, että jos tohon meinaan vielä stroukkia tehdä tavalla, tai toisella, niin se mäntä tulee x määrän alemmaksi, kun vakiona. ei tosin paljoa, mutta kuitenkin. ja sillon mäntä käy jo aika alhaalla siellä sylinterissä. kun ei ole nyt tässä mottia leväällään, niin paha sanoa kuinka alhaalla. tiedä vaikka vois heittää koko sylinteriputken helman kokonaan pois. no, tuskin kuitenkaan. mutta se selviää sitten, kun saan motin pöydälle.

16mm näkyy olevan kiillottumaton osa sylinteriputken alapäästä mitattuna tuossa omassa 90cc pytyssä, onko se nyt sitten niin, että männänrenkaat käy 16mm päässä sylinteriputken alapäästä.

Osat silmien edessä, niin siinähän voi tulla niitä ahaa elämyksiä helpostikkin.


Virijavarasta hankin uudet venttiilit 23mm ja 20mm, olen nyt sitten hämmästellyt, että venttiileissäkin on eroa.

Lautasen juuressa 90cc sarjan mukana tulleessa venttiilissä on jouheampi tuo muoto ja venttiililautasen yläpinta on erilaisessa kulmassa, virivaran venttiilissä on vähemmän ainetta tuolla kohtaa ja venttiilin varresta lautaseksi muutos tapahtuu äkimmin.

Lisäksi virivaran venttiileissä näkyy olevan lautasen yläpinnalla pykälä tuossa tiivistepinnan ja lautasen yläpinnan välissä, sellainen, hmm, ridge, miksikä sitä nyt sanotaan.

Sen vähän minkä virtauksista ymmärrän, sanoisin, että tuo virivaran venttiili ei ehkä ole aivan niin hyvä virtauksiltaan muokkaamattomana.

Sen verran muokkasin, että se ridge on nyt poissa, pakovenaan myös pakotilan puoleiseen lautasen kulmaan hieroin vähän viistettä, kun muistaakseni jossain oli juttua sen tuomasta hyödystä.