Talvikaatuilut

[A_sentaja]

Männä jouluna onnistuin vetämään piruetit emännän tyttö kyydissä, ajoin auratulla tiellä aikomuksena kääntyä risteyksessä ja vauhtia ei ollut paljon. Mopo läksi polanteesta kuin naton ohjus,eturengas meni vielä kiltisti mutta takarengas ilmeisesti painon seurauksena otti itseensä ja uralta noustessaan polanteelle heittikin koko kombinaation poikittain. Onneksi tytöllä takana oli refleksit kunnossa ja sai jalan tueksi yhtä aikaa, muuten olisi tullut tyylipuhdas kaatuminen.

[Coastside]

Nyt sitten on melko pahat kelit kun aurinko sulatelee ja yöpakkaset jäädyttää ja on likaista. Heitin reissun auringonlaskun aikaan ja jäiset paikat olivat hyvin liukkaat. Siis yllättivät talven läpi ajaneen kuskinkin. Että jos joku nyt aloittelee niin varovasti sitten.

[Daywalker-75]

^ Joo, itsekkin kävin heittämässä lenkin ja joutu ihan tosissaan keskittymään... Tuntui ettei voinut luottaa yhtään etupäähän ja takajarrun painamisella tuli todettua, että jäässä on tie. Pitänee malttaa vielä hiukan...

[Timo]

Joo,saa olla nyt tosiaan varovainen etupään kanssa.Ei äkkinäisiä liikkeitä,sulavaa kääntymistä.

[Lilli]

Alkutalvesta tuli pari kertaa Kymcolla köllähdettyä. Pienestä vauhdista etupyörä otti jostain epätasaisuudesta kimmokkeen, takapää luisuun ja kaatumus. Toisella kerralla mätkädin jäiselle tielle kyljittäin ja kaksi kylkiluuta katkesi. - On muuten jollain tavalla kummallista, että kaksi edellistä talvea ajelin vaki-Baotianilla enkä koskaan kaatunut tai edes ollut lähellä kaatua. Kymco Agility on paljon herkempi ja epävakaampi ajettava. Onko kukaan kiinnittänyt skootteriin sellaista vanhanaikaista moottoripyörissä käytettyä 'ohjauksenvaimenninta' sellaista pientä hydraulista ovipumppua...? Ajattelin tuossa kaatumisten jälkeen, että mitä jos sellainen olisi ollut ;-)

[Coastside]

Minulla on Zoner. Se on Baotian classic yhteensopiva ja ohjaukseltaan vakaa, ollen kesällä jäykänkin oloinen, mutta sopii hyvin talveen. Neljä kaatumista talvella hyvin pienestä vauhdista kun olosuhteet oli vain liikaa mille tahansa. Katteita ei ole hajonnut noissa kertaakaan.

[pekpel]

Mun Kinroad ei ole talvipeli, siinä on 12" etunakki ja 10"takanakki ja herkkä ohjaus.
Liukkaalla pitää ohjata vain kallistamalla, jos stongaa kääntää vähänkin on etunakki irti tiestä heti.

[ckolli]

Talvilipat

Joopa joo. Puolisoni tytär sai mopokortin Tammikuussa. Kokemusta nolla eli suljetulla alueella ja yksityistiellä ajoa aika vähän. Polte oli hirvittävä päästä ajamaan. Ei nastarenkaita.
Nyt kun alkoi tiet sulamaan, niin polte vain kasvoi. Tiet varjopaikoissa "polanteilla" ja jäässä...
Puolisoni antoi tytölle luvan lähteä ajamaan, itse en puoltanut, mutta minulla ei ollut asiaan sananvaltaa.

Eiku skodun selkään. Koitin evästää Häntä erittäin suureen varovaisuuteen varsinkin etujarrun kanssa...
Jo pihatiellä näytti meno liukkaalta ja tiesinhän että liukas on koska viikottain olen talvella käynnistänyt skodut ja ajanut lyhyen rundin... Isommalle tielle, jäin portaille katsomaan. Käännös oiken hyvin ja vilkkukin oli päällä, auto tuli taakse...Noin 100m loiva ylämäki ja ns varjopaikka ja eiku likka nurin enkä nähnyt enää penkan takaa. Takaa tullut auto teki lukkojarrutuksen (olin varma että oli osunut) ja minä sydän pamppaillen autolla paikalle.
Tyttö oli silminnähden järkyttynyt, niin minäkin. Totesi "ei tainnu olla skodukeli". Ei ollut.
Onneksi ei tapahtunut muuta kuin naarmu jalassa. Tais muistaa edes yhden opin "kädet kahvassa jos kaadut".

Kys mäen päällä oli Hänen tarkoitus ottaa kaverinsa kyytiin. Voi pyhä isä. Mikä helvetin vimma noilla nuorilla on kyysätä toisiaan vaikka ois omat kulkupelit, varsinkin kun ajokokemusta on vain kesäkeleiltä??? Kenen on vastuu jos naapurin tyttö vammautuu kaaduttaessa vaikka Hän olisi sanonut että isän lupa on tulla kyytiin eikä sitten olisi ollutkaan?

Meillä on Baotian Milan sport ja Zoner. Se mitä itse talvella olen niillä ns lämmitysajoja ajanut niin Baotian on selkeästi vakaampi. Johtunee isommista pyöristä?

[Heikki]

Olen aika pitkän linjan mopoilija ja meriitteihini kuuluu muutama kaatuminen. Skootterilla olen mennyt nurin oikeastaan 3 kertaa mutta kaikki hyvin lieviä tapauksia. Yhdessä tapauksessa piti muoviosia vaihtaa mutta nekin oli vain kyljessä olevat kenties kaatumista ajatellen tehdyt muovit eikä varsinaiset katteet. Rälläsin silloin tahallani pihatiellä perä luisussa kun tutustuin skootterin talviominaisuuksiin mutta lähtikin yllättäen eturengas alta mikä oli kyllä tärkeä oppi. Muutkin kaatumiset johtui halusta ajella myös talvikeleillä.

Ennen ajoin Honda Monkeylla joka oli paljon parempi ajaa talvella mutta silläkin tapasin isänmaan pariin otteeseen mutta en pahasti. Kaverikin ajoi kerran perässä kunnes kuulin huutoa ja jäi valokuvamaisena mieleen kun kaveri oli juuri ilmassa sillä hetkellä ja mopo pöllyytti lunta taustalla.

Mulle tulee mieleen että olisiko järkeä tai laillistakaan yrittää tehdä apupyörät skootteriin että pysyisi talvella pystyssä? Kotoa pääsee kauppaan kilometrin päähän lähes kokonaan pyöräteitä pitkin niin voisihan siellä ehkä sellaisia viritelmiä käyttää. Tosin voin käyttää jalkojakin... Sivuvaunu myös vakauttaisi hienosti mutta olisikohan se jo liikaa ja painon kasvaessa jäisi mopo sutimaan.

[Coastside]

Olisi se kolmipyöräksi muuttaminenkin mahdollista. Siitä on ketjukin yleisissä teknisissä ongelmissa. Niissä taas autojen tekemät polanteet on se haitta joka pyörittelisi vaarallisestikin.
Kevyt pienitehoinen skootteri on helppo hallita ja mahtuu pyörä-uraan ja se mahdollistaa turvallisen ajon.  Yhtään vauhdista kaatumista ei ole minulle sattunut. Pari tilannetta on ollut kun sohjon, jään ja asfaltin kimara on yllättänyt. Se on oikeastaan se suola mitä kaipaakin tuo pieni vaikeus ajamiseen onhan kesäajo varsin tylsää mopon vauhdeilla. Tietyt ongelmapaikat oppii ennakoimaan ja kaasun löysääminen ja jatat maahan, yleensä riittää hallitsemaan tilanteen.

Oma kokemus on että skootteri hyvillä nastarenkailla on riittävän vakaa ajaa talvella, varsinkin kun tiukkaa aikataulua ei ole ettei auraamattomalle tarvitse lähteä. Yleensä päätiet aurataan hyvin. Jos ajaa pyörätietä kun maantie tai katu on vaarallisen huonossa kunnossa, tuskin sakkoa saa vaikkei sitä ole mopoille sallittu. Poliisi joutuisi selvittämään miksi ajorata ei ole hoidettu.

[Sampuli]

Tänä talvena on kempattu 2 kertaa... josta 0 kertaa Kymcolla (2krt Derbi Senda DRD PRO R, helevetin enskat!). Savan MC32 on ollut alla jo syksyn "pikkutalvesta" asti ja jalat maassa, kieli keskellä suuta ja takajarrua käyttäen on kaupungissa selvitty. 10km suuntaansa koko talvi lukuunottamata muutamaa päivää. Skopa on niin paljon vakaampi talvella, eihän tarvitse käyttää vaihteita ja veto on tasaista ja se ei kytkeydy pois päältä ja päälle kuten vaihdemopossa (Toinen kaatuminen jhtui siitä, että alla jäätä, en huomannut, 2. vaihde silmään ja kytkin ylös--->voi saatana takarengas lukkoon ILMAN NASTOJA viime torstaina) Jostain syystö vaikka Kymso booaa PALJON ( http://www.youtube.com/watch?v=-EVQEv6s8ek ), se lähtee aina käyntiin kunhan kone pyörii. Jotain taikaa tossa on!

[InsOmnia]

Teininä tuli mentyä moottori käyttöisillä kaksipyöräisillä nurin, lukemattomia kertoja, niin kesällä kuin talvellakin. Sinällään hyvä asia, koska nyt kolmekymmentä vuotta myöhemmin, itsesuojeluvaisto yhdistettynä teininä hankittuun ajokokemukseen, ovat pitäneet kulkineet pystyasennossa.

[Takaveto]

Meneekö talvikaatuilujen piikkiin?   On Oton nimipäivä.  Kävin uistinta heittelemässä järvilahukoiden rantasulissa. Kokemusta tuli Abun umpikelalla; eli norpille jäi pienetkin kalat. Näkkäri on ollut jo kuukauden käytössä talviseisokin jälkeen. Normaalit silestonet alla, niin ei talviajoa tule harrastettua. Kevätajot ja syksyn "venyttäminen" ovat poikkeus. Tiepinnat täällä vaihtuvat asvaltilta soraksi, metsäautoteiksi ja aurinkoisilla rinteillä jopa polkuja pääsee jo ajamaan. Matkavauhti on sovitettava oikeaksi. Siitä huolimatta tulee pyllähdettyä välillä. Äskenkin kaaduin, kun pinnalta sulavetisen ja sohjoisen tien alta löytyi jääura joka vei etu- ja takapäät tien eripuolille. Eikä vauhtia ollut kuin 10-15 km/h. Jalat olivat nopeasti apuna, ja kun jatsarien pito petti niin annoin Näkkärin kaatua hallitusti. 90 kiloinen pyörä on helppo ottaa "vastaan" kun vauhtia ei ole liikaa.  Housun persaukset kastuivat. Nahkasaapas suojasi jalat iskuilta ja märältä. Näkkärin vasen peili piti kääntää oikeaan asentoon. Katteisiin ei minkäänlaisia jälkiä. Normaali vilkaisu ettei mitään ole tippunut taskuista tai repusta ja menox... Joskus ennenmuinoin, kun montullakin ajettiin, kaatuminen tuli opeteltua ihan aakkosten alusta... A niin kuin apua! Jne... Nyt kun tietää kaatuvansa; ei tartte enää kuin P.n taikka V-V.n... Kaatuminen käy niin luonnostaan. Vauhti se on se mikä ratkaisee...

[HiTec]

Kymco Cobra Cross 50 ja kuskilla prätkän tixtexit suojineen kaikkineen. Hyvä oli tuossa 2000-luvun taitteessa jokunen vuosi päästellä läpi vuoden työmatkaa Pukinmäki-Kilo. Talvisin jokunen kerta aina tietty kontattiin, mutta mikäs siinä tyhjällä fillaritiellä. Ravisteltiin vain lumet releistä, moppe pystyyn ja matka jatkui

Itse asiassa tuo ajoasu on yhä jemmassa, mahtuu päälle ja tuolloin hommaamani ajosaappatkin vielä ihan aktiivi käytössä. Tosin tuo 50cc on muutaman askeleen kautta vaihtunut nykyiseen 1250cc ja talviajotkin jääneet jo pitkän aikaa sitten ihan kokonaan pois, wanhaa ei vaan enää hotsita, sen verran tuota mukavuudenhaluisuutta jo kertynyt

[Coastside]

Skodella kaatuilin pari kertaa niin että nilkka vääntyi. Osaan mennä vatsalleni enkä ranne edellä, mutta kun jalka jää skoden alle se osoittaa yhä eteenpäin ja vääntyy. Mietin tehdä jonkin kaatumaraudan ettei jalka jää alle.