Iso pytty (vai ei?) + isot venat ja kaasarit (GY6 , 139QM*)

[kani]

Joo, varmasti jos vertaa pattipäätä ja koveraa. Mitenkäs jos vaihtaisi kunnon laakerit uuteen kampuraan?

[-Zone-]

Se olisikin ihan hyvä. Monilla se vaan tyssää siihen, kun tattis ne jakopään ja öljypumppujen rattaatkin prässätä ensin irti. Jakopäässäkin olisi suotavaa saada se ajoitus takaisin likimain oikeaksi. Ellei nyt sitten ole tarkoituskin aikaistaa nokkaa esim vaikkapa 6:lla asteella.

[tommi]

Niin ja jos alkaa vaihtamaan runkolaakereita niin pitäisi melkein samalla sitten vaihtaa myös paremmat kiertokangen alapään laakeritkin (mistä niitä saa?) kun nekin tuppaavat hajoamaan. Youtubessa on paljon esimerkkejä noista. Ja kuten juuri kerroin, omiakin kokemuksia on.

Luulisi että noi kiertokangen alapään laakerit hajoaisivat pikemminkin kuin runkolaakerit, koska Narakultakin saa kampuroita missä on vahvistetut kiertokangen laakerit mutta vakio runkolaakerit.

Itse en enää ala vaihtamaan yhtään mitään. Jos hajoaa niin hajoaa. Se on sitten siinä.

[Juissi]

Kyllä se hajoaa. 
Varsinkin jos sulla on siellä kunnoolla puristuksia, niin ei ne alapäät kestä kauaa.

[tommi]

Joo ja juuri siksi varoittelinkin tuosta männästä. Saattaa tosin olla että tuossa 23/20 kannessa on suurempi palotila kuin mun 21/19 kannessa joten puristukset ei välttämättä nouse niin suureksi. Scotfordin Jussihan myy erikseen isovenakansia joista kantta on laskettu millin verran. Lisäksi pyttyjen korkeuskin vaihtelee. Kun ottaa huomioon että monilla on laakerit hajonneet jo muutamassa tonnissa, ihan vakiokokoonpanollakin, niin 5000km on suoranainen ihme tolla pattipäämännällä.

[Juissi]

Jep, itellä on sieltä haettu laskettu kansi.
Puristukset oli niin isot, etten viittinyt ajaa sillä vaan muokkasin palotilaa paremman malliseksi ja puristukset samalla laski vähän kivammaksi.

[eagless]

mulla on gy6 motorin 90cc sylinteri/kansisarja joka 20/23mm venttiileillä ja männästä en muista oliko pattipää vai mikä mutta mieli tekis kokeilla puristusten nostoa ja alla teksti jonka laitoin eri palstalle mutta tuli vain vastaus että ei tuota kukaan ole kokeillut eikä kokeillut.
tulisko tältä palstalta parempia vastauksia niin olis tietoa enenku tilaa uutta mäntää tai vie hiluja sorvautukseen.

(onko kukaan kokeillut jättää tiivisteitä pois esim sylinterin ja lohkon välisen tiivisteen voi korvata tiivisteliimalla jolloin vähän nousee puristukset ja toiseksi jos kannentiivisteen kestäis jättää pois ja korvata esim kuparitahnalla jota jotkut käyttää metallitiivisteiden kans niin nousis myös hieman puristukset,onko kokemusperäistä tietoa? )

[-Zone-]

Puristussuhdetta nostettaessa kannattaisi huomioida monen muun asian ohella aina se sylinterin halkaisijakin. Jos ajattelet sitä kannentiivisteen paksuutta (ja nyt tulee nimenomaan ajatella kokoonpuristunutta tiivistettä, jollainen se moottorissa on ) niin se korkeus on eri koon sylinterien tiivisteillä likimain sama, mutta halkaisija luonnollisesti vaihtelee. Se tiiviste muodostaa sisälleen sylinterin jonka korkeus on tietysti melko mitätön, mutta on kuitenkin. Paksuus on likimain sama niin 50cc kuin 90cc pytyissäkin, mutta 90cc pytyssä sen "tiivisteen sylinterin" tilavuus on suurempi. Kannentiivisteen poisjättäminen ei yksinomaan siis vain tuo vain kantta lähemmäs mäntää vaan pienentää muutoinkin palotilaa.

Itse en ole alapäähän pistänyt tiivisteliimaa kun ne tahtoo kiristyksessä pursuta ja pinnapultin vieressähän on öljykanava jonka tiivisteliimanööli saattaisi tukkia / osittainen liimamöykky lähteä kiertoon tukkimaan öljykanavaa. Pytyn ja kannen välissä olen käyttänyt aina kannentiivistettä ja korkeampien puristusten kanssa vielä käsiteltynä vht copper gasketilla. Se ei siis ole mitään kierteisiin tarkoitettua kuparitahnaa, vaan aitoa kannentiivisteliimaa. Puristuksia olen nostanut kantta laskemalla, mutta muitakin metodeja on tullut käytettyä.

Koko hommassa järkevin menetelmä on ensin mitata ja laskea matematiikalla olemassa oleva puristussuhde, sitten päätetään arvo johon pyritään käytetyllä polttoaineella ja järkevin jatkotoimenpide riippuu niistä. Joskus se järkevin tarkoittaa pattipää männän asennusta koneeseen, jonka päältä työstetään tarvittava määrä ainesta, mikäli käytetyn kannen palotila sattuu tilavuudeltaan olemaan ko. yksilössä sellainen, että se on näin tehden järkevintä.

Mä pysyttelen nykyään aika turvallisissa puristussuhteissa. Kantapään kautta opittuna. Muistaakseni nykyisessä 72cc setissä pikkuvenakannella se on 10,8:1 ja yli 11 mentäessä olen joutunut välillä tiputtaan jo sytytysennakkoakin riippuen vähän miten muotoiltu palotila on ollut (mulla on siis useampia pikkuvenakansia). Harmittavasti se tarkoittaa käytännössä koko ennakkokäyrän muutosta siirtämällä perusennakkoa myöhäisemmälle, kun sytkä ei mahdollista sytytyskäyrän muutosta. 82cc setissä (pikkuvenakansi) 11,5:1 rutuilla 4 aseen perusennakolla testiajo meni vielä ok, mutta vakioennakolla mäntä detos paskaksi. (Gasona 95). 10,5:1 rutuilla se pelas palotilaltaan siistityllä pikkuvenaisella kannella vakioennakollakin vielä ongelmitta. Isovenaiset kannet on sitten taas ihan oma juttunsa. Detoomisen suhteen tuntuu sietävän hiukka korkeempia puristuksia ihan vakioennakollakin. Niistä ei ole juurikaan raportoitavaa kun testit on rajoittuneet yhteen kanteen ja sen muutoksiin.

Ei varmaankaan nyt ihan se vastaus mitä odotit, mutta näin täälläpäin.

[tommi]

Detoomisen suhteen tuntuu sietävän hiukka korkeempia puristuksia ihan vakioennakollakin. Niistä ei ole juurikaan raportoitavaa kun testit on rajoittuneet yhteen kanteen ja sen muutoksiin.

Ei ainakaan mulla ole ollut mitään ongelmia detoomisen suhteen noilla isovenakansilla. Ihan vakioennakolla ollaan menty ja pytty ja mäntä edelleen loistokunnossa. Jos kysyjä välttämättä haluaa kokeilla onneaan alakerran kanssa niin laskee sitten sitä kantta tai hommaa jostain tuollaisen pattipäämännän. Niitä on kyllä vaikea löytää mistään mutta yksi vaihtoehto on soittaa VirijaVaraan ja kysäistä josko myisivät erikseen pelkän männän siitä 90:sen setistä. Pojillahan saattaa olla noita mäntiä varalle.

En minäkään laittaisi pelkkää tiivisteliimaa pytyn ja kannen väliin, kyllä siinä on oltava kunnon tiiviste. Mitään liimoja en ole käytellyt ja hyvin on kestänyt.

[-Zone-]

Mitään liimoja en ole käytellyt ja hyvin on kestänyt.

En mäkään tota vht:n kamaa sen vuoksi käytä, etteikö paineet pytyssä pysyisi, vaan siksi että se parantaa pytyn ja kannen välistä lämmönsiirtoa. Se kama on spray-pullossa, eli kannentiivisteeseen suihkutettavaa. Vaikka se hyvin pitävästi liimaakin, on sen toinen hyvä puoli lämmönjohtavuuden parantaminen. Ihan kuten vaikka piitahna tietokoneen prosessorissa. Ohuen kerroksen vaan sumuttaa. Pullollinen maksoi 20 ekee, mutta riittääkin sitten pitkään.

Mulla tosiaan se nakutus alkoi muodostua vähän ongelmaksi siinä vaiheessa kun laskennallinen bmep alkoi nousta jo enempi "perus virittämisestä". Tuntuu muutoinkin kaikki vähän noin niinkuin kertaantuvan. Pienilläkin muutoksilla on iso vaikutus. Matalilla viritysasteilla oli melko sama esim. mitkä oli kaasarin säädötkin. Aina yhtä tasasen huono Nykyään mulla on lambda-anturi ja seosmittari käytössä. Täytyy kyllä sanoa, että se jos mikä säästää harmaita hiuksia alipainekaasareiden kanssa. Saa seokset paljon paremmin joka tilanteeseen oikeaksi vaikka luistin asentoa ei nyt ajossa yhtään sen paremmin tiedäkään. Alakerran kanssa mulla ei ole ollut mitään vaikeuksia. Ei ole kohta 20 000km ollut.

Joskin virittely on sillain aika pitkälti taas jäänyt. Hyllyssä edelleen 82cc setti odottais kiinniruuvaamista ja kansikin siihen on virtauspenkissä kiinni, mutta ei tullut jaksettua vetää siitäkään virtausarvoja ulos kun muutin sitä penkkiä ja se on vähän kesken vielä. Säädettävä ohivirtausaukko ja referenssipaineen mittausnippa manometrille siitä vielä puuttuu. Muutin kun nyt sillä vois mitata nokan overlapissakin läpivirtaavan osuuden. 72cc ja pikkuvenaisella kannella mä vaan päristelen kauppareissut. Dynokin mulla taas (melkein) olis, kun se edellinen kevarille rakentamani ostettiin multa puoliväkisin pois nurkista jo kait pari vuotta sitten.

Pieni rulla ja ihan uudet laakeripukit olis laakereineen mopodynoon, sekä valmiit anturit rullan ja kierrosluvun lukuun (rundit induktiolla) ja GSF-dyno olis softana (hienona optiona muutes huomasin että sillä voi seurata variaattorin välityssuhteen muuttumistakin), mutta sekin dyno tartteis viitsiä vaan kasata ja alkaa vinguttelemaan mopolla käyriä, mutta ei ole huvittanut. Mielenkiinto moponkin nyppimiseen lähestulkoon nolla.

[tommi]

Näkyy muuten olevan tuossa Gy6 Motorin 85cc setissä pattipäämäntä kun taas 90cc setissä on normimäntä. Eli tuo 85cc setti on todennäköisesti selvästi tehokkaampi.

http://www.gy6-motor.de/gy6-139qma-139qmb-152qmi-157qmj/Performance-kit-5-85cc-51mm-high-end-performance-cylinder-high-compression-bige-bore-cylinder-head-including-valves-without-SLS-GY6-4-stroke-engine-139QMB-139QMA

http://www.gy6-motor.de/gy6-139qma-139qmb-152qmi-157qmj/90ccm-52mm-performance-cylinder-cylinderhead-Big-Bore-Big-Valve-gy6-engine-139QMB-139qma

Sulla on varmaan se kampura kestänyt niin hyvin kun ajat vain lyhyitä pätkiä, käyt kaupassa jne. läheppä joskus ajamaan tollanen 1000km pätkä ja ajat vaikkapa 150km putkeen, pysähtymättä. Mullakin on kaikki kampurat hajonnu pitkillä reissuilla. Kauppareissut kyllä kestää mutta ei matka-ajoa.

[-Zone-]

läheppä joskus ajamaan tollanen 1000km pätkä ja ajat vaikkapa 150km putkeen, pysähtymättä.

Ei tulis mieleenikään. Pitäis olla perässä asuntovaunu mukana varaosille + sänky telkkarit jne jotta uskaltais kiinalaisella lähtee sinne minne kotikylän kirkontorni ei enää näy.
Pisin yhtämittainen pätkä mulla tolla taitaa olla 60km päähän ja takas. Ihme ja kumma se tosin on toiminut nyt reilu 2000km nyt ilman pienintäkään ongelmaa. Pitemmille reissuille mulla on toi vanha RD kevari ja sillä paremmin viitsiikin vetää pitkiä siivuja kun saa ajaa muun liikenteen mukanakin. Ei siellä "jaloissa" kuten mopolla. Mopo on hankittukin tohon kauppareissuihin ja "kylällä pyörimiseen". Virittämäänkin aloin vain siksi kun meillepäin tullessa on joka suunnassa jyrkkä ylämäki ja vakiosetillä se suurinpiirtein kuoli sydänkohtauksenomaisesti niihin mäkiin. Lähti vissiin se virittely sit vaan vähän lapasesta

[P.a.s.i]

kumpikohan noista männän renkaista on ylempi toinen on musta ja toinen kirkas kummassakin on merkintä v

[-Zone-]

Merkit tulee ylöspäin. Kirkas on ylempi.

[-Zone-]

Ihme ja kumma se tosin on toiminut nyt reilu 2000km nyt ilman pienintäkään ongelmaa.

Sen siitä saa kun menee kehumaan. Tänään hajos takarengas. Työnsin sitä muutaman kilometrin, mutta sitten kumi irtosi vanteen toisesta kauluksesta ja rengas muljui sivulle niin että se pompotti työntäessä mopon perää ja joka hypyllä paljas vanteen reuna löi asfalttiin. Vanteeseen tuli muutama jälkikin, mutta ei mitään kovin pahaa vielä. Koitin työntää sitä toiselle sivulleen kallistettunakin, mutta siitä ei tullut mitään. Mopo kulki puolimetriä aina eteenpäin ja kaksi sivusuunnassa. Jätin mokoman kiinanromun sinne jemmaan. Joko haen sen lainahiluxilla jokupäivä tai sitten käyn irrottamassa siellä sen takavanteen ja asennan taas paikanpäällä kun on ehjä kumi päällä. Jos joku pöllii ilmavajaisen kiinanromun, niin kyllä sillä sitten todellinen tarve jo on

Mutta sen jotta ei ihan ot menisi, niin päätin että 82cc:n ruuvaan kiinni kun saan siihen uuden kumin.