Uutiset:

Varsinaisen skootterini.com sivuston etusivulle pääsee takaisin tästä: www.skootterini.com
Osa keskustelualueista näkyy vain rekisteröityneille jäsenille.

Main Menu

Vespa 4T 4V venttiilien säätö

Aloittaja EEKI, 22.07.12 - klo:17:47

« edellinen - seuraava »

EEKI

Huoltokirjassa edellytetään venat säädettäviksi jokaisessa huollossa. Minkä ihmeen takia? Onko Vespoilla ongelmia venttiilivälysten suhteen vaikka säätö tehdään sillä luotettavammalla tavalla eli korotuspaloilla?
Moottoripyörillä venat säädetään yleensä parinkymmenen tuhannen välein.
Lähinnä ottaa päähän huollon kalleus (10 % mopon hinnasta), joka pääosin johtuu venttiilisäädön työajasta.

Coastside

Onko se säätötarpeen tarkistus vai säätö? Ajomääristä riippuen ei joka kerta pysty säätämään säätöpaloilla.
Jos ne kestää niin voi olla tyytyväinen koska kiinalainen neliventtiili ei kestänytkään. Laatu maksaa tavalla tai toisella.
NIU M+Sport -22 Kymco Filly -04

khaosaming

Lainaus käyttäjältä: EEKI - 22.07.12 - klo:17:47
Huoltokirjassa edellytetään venat säädettäviksi jokaisessa huollossa.
------------------
Tämän mukaan 12 tuhannen välein tarkistus.

http://www.vespaforum.com/index.php?page=Attachment&attachmentID=14
Four wheels move the body, two wheels move the soul.

EEKI

Suomen maahantuoja noudattaa 6 tkm säätö/tarkastusväliä. 12 tkm olisi normaalimpaa.

khaosaming

#4
Lainaus käyttäjältä: EEKI - 23.07.12 - klo:16:48
12 tkm olisi normaalimpaa.
-----------------
Honda Zoomerissa on venttiilien säätövälinä 24 000 km  :o

Lainaus käyttäjältä: EEKI - 23.07.12 - klo:16:48
Suomen maahantuoja noudattaa 6 tkm säätö/tarkastusväliä.
-----------------
Tämän mukaan Suomessakin pitäisi olla 12 tuhannen huoltoväli venoille.

http://www.vespa.fi/files/derbi/kayttoohjekirjat/Vespa_LX50-S50_4T4V_FI.pdf

Puhummeko nyt samasta pyörästä? Edellä oleva koskee Vespa LX/S 50 4T 4V -malleja.
Four wheels move the body, two wheels move the soul.

jumpingstone

Venttiileita ei tarvitse saataa kaytannossa koskaan. Moottori kestaa vahintaankin koko mopon elinian ilman venttiilien saatoja. Tama siis ihan oman kokemukseni perusteella. 150 kuutioisella piaggio Fly:lla kerkesimme ajaa reilut 20tkm ennen kuin se varastettiin. Venttiileja ei saadetty koskaan ja ihan viimeiseen saakka moottori toimi aivan uutta vastaavalla tavalla ilman mitaan ylimaaraisia aania. Kawasaki KLR 650, jolla ajettu nyt lahes 40tkm, moottori toimii edelleen taysin moitteettomasti ja venttiileja ei ole saadetty koskaan. Thaimaassa minulla on 110 kuutioinen Yamaha Spark jolla vaimoni sukulaiset  ajelevat edelleen. Se on suunnilleen 10 vuotta vanha ja jo vuosia sitten matkamittari lakkasi tomimasta n. 30tkm kohdalla. Nykyisin ajomaara saattaa olla jo lahes 100tkm ja edelleen se toimii jollain lailla. Venttiileja ei ole saadetty koskaan. Jotta ihan turhaa rahan haaskausta koko venttiilien saato. Riittaa kun oljyja vaihtelee esim. 6000km valein ja kayttaa hyvalaatuista synteettista moottori oljya, esim Mobil1 5w-50.

Partanen

Jos venttiilikoneiston osat ovat kuluvat sopivasti keskenään, ei säätöjä välttämättä tarvitse tehdä, se on totta. Ilmeisesti Piaggio on valinnut osat eri tavalla, ja siksi velvoittaa venttiilit säädettävän, tai ainakin tarkastettavan. Ja ehkä maahantuoja huomannut, että venttiilisäädöt ja tarkastukset ovat tarpeen tehdä vielä useammin.

Ei venttiilejä säädetä pelkästään liian äänekkään venttiilikoneiston vuoksi. Suurempi riski on se, jos venttiilit alkaa kantamaan, eli eivät sulkeudu kunnolla. Ja näin tapahtuu erityisesti moottorin sisäänajovaiheessa, kun venttiilit hakkautuvat, eli sopeutuvat tiivisterenkaisiinsa. Mopossa se ilmeisesti ei yleensä tarkoita muuta kuin sitä, että moottori ei käy enää, jos hyvin käy. Ja matka jatkuu säädön jälkeen. Saattaa se tiivistepinta silti ottaa itseensä, jos siitä pakokaasut ohi puhaltavat jatkuvasti. Pahimmassa tapauksessa venttiili voi sulaa, kun ei pääse luovuttamaan lämpöään sylinterinkanteen kunnolla.

Eli kyse ei ole aina rahastuksesta, tai rahan haaskauksesta. Jotkin ratkaisut vaativat säädön, ei auta mikään.

Mobil 1 5w-50 oli "hyvä" öljy 15 vuotta sitten. Sen jälkeen on tullut parempiakin. Tuommoiset noin laajan viskositeetin-indeksin öljyt ovat sillä tavoin kehnoja, että säilyttävät ilmoitetun viskositeettinsa melko vähän aikaa. Hetken käytön jälkeen se ei olekaan enää 5w-50, vaan jotain aivan muuta.
Vespa HPE 2021
Vespa PX200 E 2003

Coastside

Ventiilien nokka-akselia ja keinuvipuja uhkaa öljykalvon menetys jos välykset ovat liian suuret. Kalvo ei kestä hakkausta minkä suuri välys aiheuttaa.
Välykset taas vain kasvavat kulumisen myötä eikä vähene. Alumiinikantisissa koneissa väykset kasvavat lämmetessä ja riski kantamiseen on vain silloin jos kesällä säädetyt hyvin pienet välykset eivät pakkaskäynnistyksessä riitä. Vuoto on silloinkin lyhytaikainen ja aiheuttaa haittaa riippuen kumpi venttiili vuotaa ja kuinka paljon. Koska moottorissa on vain yksi sylinteri, ei autojen venttiilien kaltaista koloille palamista pääse tapahtumaan koska käynti heikkenee liikaa jo sitä ennen. Alumiinin ansiota on hyvä jäähdytys jota tehostaa öljyn kierto.
NIU M+Sport -22 Kymco Filly -04

Partanen

#8
Jos välykset ovat liian suuret, niin silloin tietysti välys alkaa kulumisen/hakkaamisen myötä kasvamaan entisestään. Sen kuulee jo sitten äänestä, huonompikuuloinenkin.

Se venttiili siellä lämpenee koneen käynnistyksen jälkeen ensimmäisenä, ja siksi lämpölaajenemisen kautta pitenee, ja saattaa alkaa kantamaan. Siitähän se kiinalaisenkin mopon toiminnan heikkeneminen tai sammuminen johtuu osittain lämmenneellä koneella, kun välykset ovat liian pienet. En olisi tätä halunnut sanoa, mutta semmoinen tuntuma on mulla, että Vespakin ottaa vuosi vuodelta enemmän tavaraa kaukoidästä. Toisaalta, se ei aina ole edes huonompi vaihtoehto kuin Italia.  ;) Mutta osien valinta ei välttämättä aina osu ihan kohdalleen, jos/kun käytetään alihankkijoilta halvalla hankittuja osia.

Eivät kaiketi nykyään juuri millään tehtaalla hio venttiileitä, vaan luottavat siihen, että venttiili asettuu sisäänajon aikana. Tämä on ollut käytäntö joissain autoissa jo 1970 luvulta asti. Siitäkin syystä ne venttiilit kannattaa säätää, jos valmistaja sitä suosittaa.

EDIT:

Myöhemmin muistin, että liian pieni venttiilivälys voi aiheuttaa leikkaantumista keinuvivun ja nokka-akselin nokan välissä. Johtuen siitä, että ko. kohde on vain roiskevoideltu, eikä öljy pääse pintoja voitelemaan kunnolla, jos välys on liian pieni.

Olen edelleen sitä mieltä, että moponkin venttiili voi vuotaa niin, että kuljettaja ei sitä huomaa. Välys pienenee pikkuhiljaa, ja siten suorituskykykin pienenee kuljettajan huomaamatta. Hiukan vuotava venttiili ei vielä aiheuta toimintaongelmia, mutta vuoto ei ole koskaan hyvästä. Jos ei ihan polta tiivistepintoja, niin saattaa ne syövyttää siihen kuntoon, ettei säätö, eikä edes hionta enää riitä, vaan pinnat pitää työstää uusiksi.
Vespa HPE 2021
Vespa PX200 E 2003

Coastside

#9
Imuvenan palamisvaurion saa unohtaa koska se saa jäähdytystä koko ajan. Pakoventtiili on se joka kärsii koska se on ainoa ylikuumeneva osa koska seeti saa jäähdytystä ja on pinta-alaltaan suurempi. Skoden ajomäärillä ei seetin kulmiakaan saa muuttumaan tai laajenemaan liikaa. Sen kulmat ja ala on tietyn suuruinen jotta se sekä jäähtyisi ja pysyisi puhtaana niin että siihen tulleet jäämät palaisivat pois.

Olen tutkinut monta mopon venttiiliä ja ainoa vauriot ovat olleet pienet syöpymät. Hiontaa olen tehnyt pienien tihkuvuotojen vuoksi kokeiltuani vedellä tiiviyttä.

On jäänyt se mielikuva että venttiilivauriot ovat kaikissa kaksipyöräisissä harvinaisia.
NIU M+Sport -22 Kymco Filly -04

Partanen

Lainaus käyttäjältä: Coastside - 26.07.12 - klo:11:26
Imuvenan palamisvaurion saa unohtaa koska se saa jäähdytystä koko ajan.

Tarkoitatko, että moottoriin imettävä ilma jäähdyttää venttiiliä? Ei toimi niin, koska palotapahtuman lämpö ja kaasut osaavat mennä myös imupuolelle, jollei venttiili ole kunnolla kiinni. (Sieltä tiivistepinnoilta se palaminen alkaa jos on alkaakseen.) Pako- ja imuventtiilit jäähdytetään kanteen seetirenkaan kautta.

Lainaus käyttäjältä: Coastside - 26.07.12 - klo:11:26Pakoventtiili on se joka kärsii koska se on ainoa ylikuumeneva osa koska seeti saa jäähdytystä ja on pinta-alaltaan suurempi. Skoden ajomäärillä ei seetin kulmiakaan saa muuttumaan tai laajenemaan liikaa. Sen kulmat ja ala on tietyn suuruinen jotta se sekä jäähtyisi ja pysyisi puhtaana niin että siihen tulleet jäämät palaisivat pois.

Tätä oli kaiketi muokattu sen jälkeen, kun ensimmäisen kerran luin?

On tärkeää, että tiivistepintojen kulmat ovat toisiinsa nähden oikein. Esim. 1 aste, jollein parempaa tietoa ole käytettävissä. Ei riitä että ne "ovat mitä on". Oikealla kulmalla varmistetaan riittävän kapea tiivistyspinta, jotta venttiili ei vuoda. Tiivistyspinta ei saa olla toisaalta liian kapea, jotta venttiili pääsee jäähtymään seetirenkaan kautta. Tällä kulmaerolla saadaan myös pieni kulumavara seetirenkaan ja venttiililautasen tiivistepintoihin.

Lainaus käyttäjältä: Coastside - 26.07.12 - klo:11:26Olen tutkinut monta mopon venttiiliä ja ainoa vauriot ovat olleet pienet syöpymät. Hiontaa olen tehnyt pienien tihkuvuotojen vuoksi kokeiltuani vedellä tiiviyttä.

On jäänyt se mielikuva että venttiilivauriot ovat kaikissa kaksipyöräisissä harvinaisia.

Saisi venttiili pitää juoksevampaakin ainetta kuin vesi.

Mm. Kawasakin jotkin moottorit olivat kuuluisia siitä, että venttiilit painuivat seetirenkaisiinsa turhan innokkaasti. Siinäkään ei auta palasäätö.
Vespa HPE 2021
Vespa PX200 E 2003

Coastside

#11
Täsmennän sitä pakoventtiilin ylikuumentumista: Kun se kantaa niin se ei jäähdy seetin kautta ja ylikuumenee. Mikään muu ei ylikuumene ainakaan vaurioon saakka, koska lämpö johtuu pois samoin kuin aina ja jos vuoto imupuolelle tulee, se ei pysty sulattamaan metallia, sen jäähtyessä hyvin.

Se netistä löytyvä kawasaki-ventiilivaurio keskustelu on urbaanilegentaa joka sai alkunsa yhden moottorimallin muutaman yksilön vioista ja paisui epäilemään kaikkia. Aina on joitakin epäonnistuneita moottorimalleja ja muuten onnistuneissa materiaalivirheitä ja vain ne asiat korjanneet valmistajat säilyvät. Tuolla monialayhtiöllä on siihen varat.
NIU M+Sport -22 Kymco Filly -04

Partanen

#12
Pako- ja imuventtiileissä voidaan käyttää myös erilaisia materiaaleja, joilla kompensoidaan erilainen lämpökuorma. Jäähdytys tapahtuu silti seetirenkaan kautta.

EDIT:

Kokeillaan, josko tämä pysyisi täällä missä kuuluukin:

Myös GTS:issä on lukemani mukaan (englantilaisen merkkihuoltoliikkeen yrittäjän kertomana) ollut venttiilin säätötarpeita jo 10tkm paikkeilla, vaikka virallinen huolto-ohjelma velvoittaa tekemään tarkastuksen 20tkm välein. Omastani tarkastin viime kesänä n. 3000km jälkeen, mutta siinä yksilössä ei säätötarvetta ollut. Samoin niissä jo mainituissa kiinalaisissa moottoreissa on ollut säätötarpeita. Mulle se on sinänsä sama jos joku säätää tai ei, mutta kunhan keskustelen, ja siinä samassa korjaan asiavirheitä, tai ainakin tuon näkökannan esille.
Vespa HPE 2021
Vespa PX200 E 2003

Coastside

#13
Jos näissä jutuissa pysyttäisiin virallisissa totuuksissa, ainoa asiallinen kommentti olisi linkki valmistajan tekniseen informaatioon ja huolto-ohjeisiin kyseisestä aiheesta (esim. kiinalaisen mopon huoltomanuaali on yhteen yli vuosikymmenen vanhaan malliin josta on vain paikoin samaa kuin nykyisistä). Mutta kun ei, vaan jokainen kertoo näkemyksiään eri tavalla syventyneenä asiaan laitekohtaisesti ja yleisesti. Kuten minulla on vuosikymmenten varrelta käytännönkin kokemus monista teknisistä asioista moneen asiaan liittyen, uskallan poiketa tehtaan määrittämistä kaavoista turvallisesti, verraten kokemattomaan harrastajaan. Toki tehtaan manuaalit on hyviä lähteitä, mutta suunnattu korjaamoille, joilla on eri resurssit tehdä.

Kun väitän tietäväni moottorin venttiilien lämpökuormista ja vaikutuksesta, se perustuu kymmenien erillaisten kansien manuaaleihin ja kokemukseen joita olen korjannut. Ne jotka väittää että mopon neliventiilitekniikka on ainutlaatuista yleiseen tekniikkaan nähden, ei ymmärrä asiaa perinpohjin.  Se on monille uusi asia, koska niitä ei ole kauaa ollut. 

Epäilen kirjoittajan paneutumista asiaan varsinkin jos väittää imuventiilin lämpökuorman samaksi kuin pakoventtiilin, tai että säätämättömän venttiilin välykset pienenee kulumisen myötä. Jos seeti painuu, niin tapahtuu, mutta ei mopon ajomäärillä. Monen autoista tutun toimenpiteenkään tarve ei ehdi ilmetä mopon pienen ajomäärän vuoksi ja siksi että on vain yksi sylinteri, eikä häiriö peity ja etene muiden tukemana.
NIU M+Sport -22 Kymco Filly -04

Partanen

Lainaus käyttäjältä: Coastside - 28.07.12 - klo:12:40
  Epäilen kirjoittajan paneutumista asiaan varsinkin jos väittää imuventiilin lämpökuorman samaksi kuin pakoventtiilin, tai että säätämättömän venttiilin välykset pienenee kulumisen myötä. Jos seeti painuu, niin tapahtuu, mutta ei mopon ajomäärillä. Monen autoista tutun toimenpiteenkään tarve ei ehdi ilmetä mopon pienen ajomäärän vuoksi ja siksi että on vain yksi sylinteri, eikä häiriö peity ja etene muiden tukemana.

Ei se lämpökuorma sama ole, tietenkään. Siksihän ne venttiilit voivat olla joissain tapauksissa eri materiaalia riippuen onko kyseessä pako-, vai imuventtiili.

En myöskään usko, että seeti painuisi kanteen kovin herkästi (vaikka niissä Kawoissa kai niin kävikin). Välys pienenee siksi, että seeti ja venttiili sopeutuvat toisiinsa (Varsinkin sisäänajossa. Ja/tai ne kiinalaiset koneet), tai kuluvat liikaa. Tai ainakaan tähän hätään en keksi muuta syytä välyksen pienenemiseen. Ja englantilainen Gts-huoltaja kertoi välyksen nimenomaan pienenevän Gts:ssä, tarkastin juuri. Kertoi myös, että välykset eivät välttämättä ole oikeat edes skootterin lähtiessä tehtaalta.

Mulla on tossa pihalla auto, jossa on palasäätö. Huolto-ohjelmaan ei kuulu venttiilisäätöä, eikä välykset säädy automaattisesti. Säätö tehdään vain jos teho on laskenut, tai venttiiliikoneisto pitää liikaa ääntä. Autoissa voidaan siis suunnitella yläkerta silla tavoin, että osat kuluvat sopivasti niin, ettei välykset ratkaisevasti muutu. Mopoissa ja sen kaltaisissa ei liika suunnittelu kannata, koska se ei ole taloudellisesti järkevää. Maksattavat sitten suunnittelun puutteen kalliimmilla huoltokäynneillä.
Vespa HPE 2021
Vespa PX200 E 2003